tiistai 17. syyskuuta 2019

RYÖSTÖMURHA


Kahdeksankymmentä vuotta ja risat sitten Natsi-Saksa aloitti toisen maailmansodan hyökkäämällä Puolaan. Natsi-Saksan rikoksista – perustelluista, kiistattomista ja toteen näytetyistä – on kirjoitettu noin miljoona hyllymetriä joten on hyvä ehkä huomauttaa että kakkosrähinän ”puhdas pulmunen” eli pari vuotta myöhemmin Natsi-Saksan hyökkäyksen kohteeksi joutunut Neuvostoliitto oli aivan yhtä lailla sodan aloittajavaltio. Hyökkääjävaltio ja valloittajavaltio.

Eli tarkalleen 80 vuotta sitten 17.9. 1939 Neuvostoliitto läksi väkivaltaiselle ryöstöretkelle ottaakseen haltuunsa sen, mitä (natsien kanssa solmitussa) Molotov-Ribbentrop-sopimuksessa sille luvattiin puolalaisten mielipidettä kysymättä. Neuvostojoukot hyökkäsivät Puolaan, odotettuaan ensin että saksalaiset olivat moukaroineet Puolan puolustuksen valmiiksi tohjoksi taaten neuvostojoukoille helpon etenemisen. Neuvostoliitto oli yhtä lailla sodan aloittaja, hyökkääjä, valloittaja ja ryöstömurhaaja. Englanti ja Ranska olivat taanneet Puolan puolueettomuuden mutta julistivat sodan vain Saksalle tietysti toivoen että ne saisivat jossain vaiheessa Neuvostoliitosta liittolaisen Saksaa vastaan. Sehän oli noille valtioille aivan yksi lysti mitä ja kuinka verisesti Neuvostoliitto Puolassa touhusi.



Onnistuneen ryöstömurhan jälkeen liittolaiset paiskaavat kättä.

Neuvostoliiton ryöstöretken taisteluvaiheessa kuoli 3.000 – 7.000 puolalaista ja haavoittui noin 20.000. Tämän jälkeen alkoi neuvostoterrori jonka huippuna voi pitää Katynin joukkomurhaa jossa tapettiin yli 20.000 puolalaista upseeria, opettajaa, lääkäriä, professoria, tutkijaa sekä poliisia ja valtion virkamiestä. Katyniin oli muuten varattu tilaa suomalaisillekin jos Suomen miehitys olisi onnistunut. Selvää on tietysti sekin, että puolalaiset eivät olleet kovin mielissään sodan jälkeen seuranneesta vuosikymmeniä kestäneestä kommunistikomennosta. Käsitys Puolan ”vapauttamisesta” oli enemmän kuin tulkinnanvarainen mutta puolalaisille vuosikymmeniä pakkosyötetty. Mikä ”vapautus” Suomessakin meni monelle yhtään kyseenalaistamatta läpi. Todennäköisesti paremmin kuin itse Puolassa. Puolalaisille kun kommunismi oli käytäntöä. Suomalaisille kommunisteille se oli kaunista teoriaa.



NKVD:n suorittaman rauhantoiminnan tutkintaa Katynissa

Kun Neuvostoliitto oli sitten voittanut sotansa Saksaa vastaan se piti ”vapauttajana” tiukasti kiinni jo kukistettujen natsien kanssa tehdystä sopimuksesta, nielaisi itseensä itä-Puolan ja siirsi Puolaa – taas puolalaisilta kysymättä – huomattavasti länteen. Ja miksi se olisi lupaa kysynytkään? Olihan kyse Neuvostoliiton ryöstösaaliista jonka se voittajan oikeudella otti. Vaikka Puola ei ollut mitään sotaa aloittanutkaan eikä se ollut ansainnut mitään rangaistusta.



Puolan itäosien miehityksen jälkeen Neuvostoliitto jatkoi ”rauhantoimintaansa” mm. Baltian maitten ja Suomen suunnassa jonka rauhantoiminnan seurauksena talvisodassa kuoli 26.000 suomalaista ja Suomelta ryöstettiin huomattava määrä sen alueesta. Neuvostoliitto oli täsmälleen samanlainen aggressiivinen ja laajentumishaluinen sekä ennen kaikkea sodan aloittanut hirmuvaltio kuin Natsi-Saksa. Mutta se vieläkin mielletään sodan suurena voittajana ja ennen kaikkea vapauttajana ja totalitarismin kukistajana. Joten mikä oli tarinan opetus? Tietysti se, että että oikeus seuraa vain ja ainoastaan voittajan miekkaa ja sotaan syyllinen nimetään vasta sitten kun sodan voittaja on selvinnyt.

Voidaan myös todeta että voittajalle löytyy aina huomattava määrä perskärpäsiä jotka pörräävät voittajan hännän alla välittämättä siitä miltä siellä haisee. Joihin kuuluu vieläkin mm. kansanedustaja Anna Kontula joka kummeksuu kommunismiin liittyviä ennakkoluuloja. Annalle voisi muistuttaa että ne eivät ole ennakkoluuloja vaan sadan vuoden historian opetusta.

Jos Saksa olisi voittanut kakkosrähinän niin menneitten aikojen taistolaiset olisivat olleet vakaumuksellisia natsismin kannattajia. Voittajan hännän alla pörräten ja nostaen samalla omaa egoaan. Voittajan junassa on helppo olla. Kirjoitin asiasta aikanaan hieman kieli poskessa vaihtoehtohistorian. Olen aivan varma että jos historia olisi mennyt toisin niin Suomessa oltaisiin juuri samassa tilanteessa kuin kuin kirjoituksessani ja ne jotka olivat olleet kiihkeimpiä taistolaisia olisivat olleet toisessa tilanteessa kiihkeimpiä natseja. Voittajan vaunussa. Natsiaate jyrättiin kerta kaikkiaan ja se on hyvä. Kommunismi jäi jyräämättä ja sen vuoksi meillä Suomessakin on aivan liian  paljon perskärpäsiä jotka flirttailevat tuon totalitaristisen aatteen kanssa edelleenkin.

Muistakaa päivämäärä 17. 9. 1939 jolloin alkoi suuri ryöstömurha.

47 kommenttia:

klova kirjoitti...

Puola tais olla ainoa valloitettu maa jossa ei esiintynyt ns yhteistoimintaa valloittavaa kohtaan.Eikä mikään ihme,saksalainen teki heti alkuunsa selväksi omat tavoitteensa Puolaa kohtaan.Kommunismille on aina ja kaikkialla löytynyt ymmärtäjiä ja myötäjuoksijoita,Puolassakin.

Hemuli kirjoitti...

Tiedä sitten mitä Stalin ja Hitler olivat oikeasti sopineet mutta jostakin muistan lukeneeni, että Stalin petti Saksan hyökkäyksessä Puolaan. Oli sovittu, että hyökkäys alkaa yhtäaikaa mutta Stalin pidätteli omaa aloitustaan.

Tällä Neuvostojoukot pääsi, kuten Ykä kirjoittikin, valmiiksi katettuun pöytään. Suurempi vaikutus lopputuloksen kannalta kuitenkin oli, että länsi ehti julistaa sodan vain Saksalle. Jos Saksa ja Neuvostoliitto olisivat hyökänneet yhtäaikaa Puolaan, lännen olisi pitänyt julistaa sota molemmille tai todennäköisemmin vain todeta tapahtuneet tosiseikat - historia olisi ollut kovin erinäköinen.

Tuhka kirjoitti...

Tuhka on huomannut sen miten Venäjällä on rakennettu hieno tarina siitä miten Stalin oli "hyvä" koska tämä voitti Natsi-Saksan ja Hitlerin, sehän oikeuttaa kaiken. Kai tämä propaganda on havaittu toimivaksi.

Länsimaissakin käytetään natsikorttia paljon, kun vastustaja on natsi sitä ei tarvitse kuunnella, ja sen vastustaminen on aina oikein.

Vasarahammer kirjoitti...

Muutama vuosi sitten julkaistiin dokumentti Soviet story, jossa suorasanaisesti kerrotiin se itsestäänselvyys, että Neuvostoliitto oli toisen maailmansodan aloittajavaltio yhdessä Natsi-Saksan kanssa.

Neuvostoliitto oli Natsi-Saksan liittolainen kahden vuoden ajan ja hyödynsi tätä liittolaissuhdetta mm. liittämällä Puolan itäosat ja Baltian maat itseensä. Suomen kohdalla homma meni hieman pieleen ensi yrittämällä mutta toista tilaisuutta "hoitaa" Suomen kysymys ei Neuvostoliitto saanut sinä aikana, kun liittolaissuhde Natsi-Saksaan oli voimassa. Yrityksen puutteesta tämä ei jäänyt kiinni, mutta liittolainen ei enää lämmennyt uusinnalle.

Joskus 70-luvulla Suomessa spekuloitiin, olisiko Talvisota ollut vältettävissä, jos Suomi olisi suhtautunut vähän ystävällisemmin suureen itäiseen naapuriinsa. Molotov-Ribbentropin sopimuksen perusteella tämä oli varsin naiivia ajattelua.

Liittolaisuus lopulta päättyi toisen osapuolen petokseen, mutta Natsi-Saksa oli sille monella tapaa luontevampi liittolainen kuin länsiliittoutuneet, joilta NL tosin sai liki kaiken mitä halusi ja vähän enemmänkin.

Uncle le Club kirjoitti...

Tässä vaan odotellaan, että kommunismin arvostelu säädetään vihapuheeksi. Ja luonnollisesti aletaan puhua kommunismifobiasta.

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin olen suuresti ja kauan aikaa ihmetellyt miten punafasistit onnistuvat edelleen luikertelemaan irti aatteensa synneistä. Että siihen edelleen yritetään liittää asioita kuten humanismi, tasa-arvo, edistys... Kyseessä kun kuitenkin on selkeästi totalitaristinen aate.

Vielä Chavezin aikaan Venezuelassa oli kuulema vallassa aito sosialismi mutta kun sekin kokeilu päättyi kuten tapana on, alkoi iänikuinen renkutus: "ei ollut oikeaa sosialismia". Selittelylle ja valehtelulle ei tule loppua.

Siinä aatteessa jokaiseen ongelmaan on ratkaisuna lisää totalitarismia ja tuloksena on aina, tavalla tai toisella, korruptiota ja ruumiita.

Minusta "vasemmistodemareita", Vasemmistoliittoa ja Vihreitä pitäisi kutsua yksinomaan totalitaristisiksi kommunisteiksi.



t: Vittuuntunut! Stadilainen

Anonyymi kirjoitti...

Koskahan USA pyytää euroopalta anteeksi Rooseveltin petosta, antoi euroopan Stalinille. Koska suomelta punatähtisille ilmavoimille talvisodan aikana toimitettua lentokonebensiiniä?

Koska UK pyytää anteeksi germanofobisen Churchillin saksan rauhantarjouksen hylkäämistä ja tukea kommunistivenäjälle?

Sitten kun huora häpee, veikkaan ma. Vähän sen jälkeen kun maa repee.

Pyssymies

MikkoK kirjoitti...

Puolan jakajien geenit elävät vahvasti tänäkin päivänä. Vihreiden isovanhemmat nimittäin olivat nuo Puolan ryöstäjät sekä idän että lännen puolelta. Lisägeenejä (kuten vihreä väri ja suvaitsemattomuus) on tullut islamista, kuten Juice totesi jo vuosikymeniä sitten. Näiden poppoiden sanomisten tulkitsemiseen tarvitaan Orwellin sääntöä: kännä kaikki sanomiset päälaelleen, niin saat käännöksen selkokielelle. Kun he tekevät sopimuksen, se tarkoittaa, että sopimus rikotaan heti, kun se näyttää riittävän edulliselta ja riskittömältä.

Näin ollen ei ole ihme, että hallituksessa vihreät ovat innokkaimmin jakamassa suomalaisten varallisuutta kaikille muille paitsi suomalaisille. Keskusta on ottanut Otto Willen roolin tämänkertaisessa näytelmäsovituksessa. Otto Willehän "möi" vaimonsakin pysyäkseen Stalinin hallituksessa.

Anonyymi kirjoitti...

"Englanti ja Ranska olivat taanneet Puolan puolueettomuuden mutta julistivat sodan vain Saksalle tietysti toivoen että ne saisivat jossain vaiheessa Neuvostoliitosta liittolaisen Saksaa vastaan."
Niin kuin myöhemmin saivatkin. Olihan Hitler jo kauan aikaisemmin ilmaissut pitävänsä Neuvostoliiton tuhoamista yhtenä tärkeimmistä tehtävistään. Niinpä tuskin kukaan olettikaan, että tuo hyökkäämättömyyssopimus kestäisi kovinkaan kauan, korkeintaan muutaman vuoden.
Mutta siinä vaiheessa, syyskuussa 1939, Englanti ja Ranska eivät vielä ryhtyneet tositoimiin Saksaakaan vastaan. Julistivat tosin sodan mutta eivät ryhtyneet sotatoimiin ennen kuin vasta seuraavana keväänä, kun Saksa hyökkäsi Belgian kautta Ranskaan.

Strix Senex kirjoitti...

”Kansanedustaja Anna Kontula joka kummeksuu kommunismiin liittyviä ennakkoluuloja. Hänen mukaansa kaikkiin ismeihin liittyy ikkuna hyvään ja pahaan”.

Olisipa hupaista nähdä miten Anna ja kumppanit suhtautuisivat sellaiseen kansanedustajaan, joka soveltaisi tuota Annan ajattelutapaa natsismiin ja kertoisi kummeksuvansa siihen liittyviä ennakkoluuloja. Tällainen edustaja voisi kertoa, kuinka natsit suosivat kasvissyöntiä ja reipasta ulkoilmaelämää. Kuinka puolueen ohjelma vaati muiden kuin työstä saatavien tulojen lakkauttamista ja suurteollisuuden osinkojen jakamista valtion kanssa. Kuinka puolueohjelma vaati tavaratalojen kansallistamista ja vuokraamista pienellä vuokralla pikkukauppiaille. Kuinka puolue tuki voimakkaasti taiteita ja tarjosi hyvin edullisia konsertteja ja muita taide-esityksiä. Ja kaikki tuo on vielä tottakin, tosin ei likikään koko totuus. Mutta ei tuolla tavoin syntyvä kuva ole yhtään virheellisempi kuin Kontulan kommunismista maalaama kuva.

Ideologioiden markkinoilla pätee edelleen se, että oleellista ei ole se, mitä kauppaaja lupaa vaan se, mitä hän toimittaa. Ja kommunismin kauppaajat ovat poikkeuksetta toimittaneet orjuutta, kurjuutta, ympäristöongelmia ja ylellisyydessä piehtaroivia poliittisia johtajia. Orwellin kirjoittama Eläinten kapina on edelleen erinomaisen osuva kuvaus siitä, minkälaista kommunistisen yhteiskunnan rakentaminen todellisuudessa on.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys klovalle, Hemulille, Tuhkalle, Vasarahammerille, Uncle le Clubille, Vittuuntuneelle Stadilaiselle, Pyssymiehelle, MikkoK:lle, Anolle ja Strix Senexille & kiitos kommenteistanne.

klova: Varmaksi en tiedä mutta veikkaan että ei niitä kollaboratöörejä paljoa ollut.

Hemuli: Se sodanjulistushan olisi muuttanut kaiken. Mutta sitähän länsi tietysti vältti viimeiseen saakka. En ole varma vaikuttiko se asiaan mutta Neuvostoliiton ja Japanin rajasota päättyi vuorokautta ennen Neuvostoliiton hyökkäystä Puolaan.

Tuhka: Joo. Kun voittaa sodan niin oikeutus toimintaan – kuinka rumaan hyvänsä – tulee sen mukana.

Vasara: Dokumentti näkyy olevan youtubessa mutta siihen ei saa englanninkielisiä tekstityksiä. Täytyy yrittää etsiä jostain. Stalinhan käytti liittolaisuutta tylysti hyväkseen, otti minkä irti sai ja tiesi, että jos / kun puolet vaihtuvat niin länsi ei vaadi häntä luopumaan valloituksistaan. Ja niitähän tuli sitten korkojen kanssa. Eikä lännen vaatimukset tietysti siinä vaiheessa olisi mitään merkinnytkään. Talvisodan välttämisestä spekuloidaan mielestäni vieläkin mutta se on kyllä imelää jälkiviisautta pahimmillaan. Kannattaa kysyä vaikka Baltian mailta.

Uncle le Club: Joo, se saattaa tullakin vihapuheeksi. Kas jos arvostelee kommunisteja niin siitähän voidaan tulkita että arvostelija kannattaa natseja.

Vittuuntunut Stadilainen: Siihen luikerteluun riitti kakkosrähinän voitto. Jos natsit olisivat voittaneet niin niitten kohdalla vedottaisiin myös humanismiin, tasa-arvoon, edistykseen jne.

Pyssymies: Kyllähän Neuvostoliiton sotakone pysyi pystyssä nimenomaan amerikkalaisilla huoltotoimenpiteillä. Paras vaihtoehto olisi tietysti ollut että Saksa ja Neuvostoliitto olisivat murskanneet toisensa ja länsi olisi käynyt sitten valloittamassa koko paskan.

MikkoK: Näitten ”geeninjatkajien” kohdalla voi muuten todeta että duunareita (joihin sosialistit vetoavat) niissä ei ole enää ollenkaan. Kaikki ovat akateemisia salonkisosialisteja.

Ano: Näin on, eikä siinä joku Puolan kohtalo paljoa painanut. Niitä aktiivisia sotatoimiahan Ranska ja Englanti eivät aloittaneet olleenkaan. Reagoivat vain siihen kun Saksa sitten hyökkäsi ja saivat selkäänsä. Ne tositoimet odottelivat Yhdysvaltain mukaantuloa ja vuotta 1944.

Strix Senex: Taas kertaalleen sinulta erittäin hyvä kommentti. Ja tuo ”tilauksen ja toimituksen ero” on tapahtunut sosialismissa kerta toisensa jälkeen.

Anonyymi kirjoitti...

Puolaa kohdanneen petoksen, vielä talvisodankin aikaan Britannian pääministeri oli Neville Chamberlain, jonka myöntyväisyys ja pehmeys Saksaa kohtaan oli jo tullut legendaksi. Olihan hän sallinut Böömin ja Määrin sudeettialueiden miehityksen, ja Saksan-Itävallan Anschlussin. Churchill tuli pääministeriksi toukokuussa 1940, jolloin Britannian ainoa tuki ja toivo oli Yhdysvallat - ja tietenkin Kanada ja muut sotatoimialueiden ulkopuoliset siirtomaat.

Tiettävästi neuvostodiplomaatit kutsuivat keskenään Churchillia "englantilaiseksi bulldogiksi". Tämä johtui paitsi herran ulkonäöstä myös siitä, että hän oli Roosevelt-Churchill-parivaljakosta se, joka suhtautui Neuvostoliiton ystävyyteen (?) ja liittolaisuuteen paljon nihkeämmin. Myöhemminkin tämä näkyi: Churchill myöntyi Normandian maihinnousu-strategiaan varsin vastentahtoisesti, Stalinin ja etenkin Rooseveltin painostuksesta.

Hänen mielestään länsiliittoutuneiden olisi ollut parempi hyökätä Välimereltä Kreikkaan ja Balkanille, ja työntyä sieltä pohjoiseen, Itämerelle asti. Näin Saksan itärintama olisi saarrettu. Ja Neuvostoliiton tunkeutuminen Keski-Eurooppaan estetty. Tuo ratkaisu onnistuessaan olisi voinut pelastaa itäisen Keski-Euroopan kommunismin orjuudelta. Mutta Suomea vastaan neuvostomaa olisikin sitten voinut keskittää paljon enemmän voimaa, joten tänne olisi voinut koittaa paljon koettua karummat ajat.

Mutta USA:n F.D. Roosevelt. Diana West-niminen tutkiva journalisti ja kirjailija on kirjoittanut teoksen "American Betrayal". Siinä osoitetaan varsin seikkaperäisesti, kuinka USA:n ulkopolitiikan hallinto jo 30-luvulta lähtien oli varsin paljon neuvostoagenttien ohjaksissa, ja Rooseveltin aikoihin erityisesti. Siivous alkoi vasta Eisenhowerin aikana. Tätä taustaa vasten McCarthyn ajamat kommunistivainot alkavat näyttää varsin perustellulta jälkipuhdistustoiminnalta.

terv. Achtung

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Achtung ja kiitos hyvistä kommenteistasi. Voisi sanoa että Churchill ajatteli jo kolmatta maailmansotaa silloin kun Roosevelt ajatteli vasta toista. Roosevelt oli Stalinin nenästä vedettävä hölmö. Nykyiset EU-poliitikothan ovat allekirjoittaneet Münchenin sopimuksen suurinpiirtein viikottain. Tehden saman virheen mitä sen alkuperäisen sopimuksen kirjoittaneet tekivät. Uskoen että kun annetaan tunkeutujalle jonkun verran jälkeen niin ehkä se sitten tyytyy tilanteeseen ja lopettaa tunkeutumisen. Ei se koskaan tyydy.

Anonyymi kirjoitti...

Tere Ykä,

tässä linkkiä moniosaiseen englanninkieliseen Soviet Storyyn, asetuksista "subtitles English (auto-generated)" niin saa enkunkielisen tekstityksen mukaan tarinan ääniraitaan, ainakin toimi meikäläisellä. Alla tosin näkyy tekstitykset sekä latviaksi (valkoisella) että puolaksi (keltaisella), mutta ne tuskin häiritsevät kauheasti "stoorin" etenemistä. Heh, ainakin voi arvailla mitä ne sanat tarkoittavat englanniksi/suomeksi, mm. "Krievija" on Venäjä, "Polija" - Puola, "PSRS - Padomju Socialistisko Republiku Savieniba" eli se edesmennyt NL ja sanaa "nacisti" ei tarvinne kauheasti pähkäillä.

OT:nä tämä linkki dokumenttiin Iranin nuorten ristiriita lienee sopinut paremmin siihen viimeisimpään Ykän epistolaan? Tuota kun seurailee ei voine välttyä tekemästä vertauksia nyky-EU:n päätöksiin vihapuheen suitsemisesta ja sosiaalisen median tarkkailusta kaikkine porttikieltoineen. Tähän sitten vielä mahdolliset vankilatuomiot/sakot "sananvapauden väärinkäytöstä".

Mielenkiintoinen yhteiskunta toi Iran, enpä voi muuta sanoa. Taisi maa ainakin mennä vapauden suhteen (ja varsinkin naisten) vuosikymmeniä ajassa taaksepäin kun shaahin tilalle astui Khomeini eli suoraan sanottuna menivät ojasta allikkoon. Tässä näkee karuimmillaan jotta onko paljon eroa uskonnollisella tai kommunistisella diktatuurilla....


- Soomepois Eestist -


P.S. tuli repeiltyä sille Mugabe-bloggaukselle kun mies teki kaikista zimbabwelaisista multimiljardöörejä tai kun kommentoija KKi totesi "Noh, kohta se on helevettikin konkurssissa"!

Anonyymi kirjoitti...

Vaihtoehtotodellisuudesta: suosittelen Richard Harrisin kirjaa Kolmannen valtakunnan salaisuus. Hyvin mielenkiintoinen kuvaus siitä, että miten asiat olisivat menneet jos WWII olisi päättynyt toisin. Kirjailija on parhaiten tunnettu Enigmasta, joten kirjoittamisen laatu on kohdallaan.

Anonyymi kirjoitti...

Mitähän mahtaisi kirjoittaa Trybuna Ludu tämän päivän kunniaksi jos hengissä olisi? Stalinin uroteoista arvatenkin ja Katyn niin hyshys kuin olla ja voi. Muistelen, että aikoinaan kerrottiin että Katynissä tapettiin vain puolalaisia (ratsuväki)upseereita joten se saatiin näyttämään sotilaalliselta operaatiolta.

50-luvulla Suomi oli täynnä koululaisia jotka olisivat halunneet tietää jotain sodasta, joka useissa perheissä oli vaiettu asia, isä nyt vaan oli ollut "siellä jossakin" ja oli vähän doku ja omituinen, usein väkivaltainen. Koulujen historiankirjat päättyivät häveliäästi aikaan jo ennen 1918 ja koska talvi- ja jatkosodasta ei ollut soveliasta mainita, ei myöskään II maailmansodasta ollut mitään mainintaa. Neuvostoliitto oli ylin ystävä kouluissa, noottikriisi tosin pisti opettajien spasmat hetkeksi sekaisin mutta sittenhän UKK tuli ja pelasti meidät. Näin meille kerrottiin. Onneksi kotona toista.

Ja sitten tulikin se totuuden hetki kun 60-luvulla muutin Itä-Berliiniin. Siellä sota oli koko ajan läsnä, ei natsien vaan neukkujen takia. Ossit sietivät ex-natsit pienempänä pahana hallinnossaan, mutta neukkuja he vihasivat verisesti. Ovelasti DDRään ei lähetetty näitä raiskaavia stanilaisia kuten sodan aikana, vaan näitä Putin-tyyppejä. Yhteiskuntarauha oli pakko säilyttää kun siinä vastapäätä nökötti länsi-Berliini liittoutuneineen ja, mikä ikävintä, vapaine tv-kanavineen. Kaikkea jäynää tehtiin - tai yritettiin. 50-luvun ilmasilta oli katkera tappio, samoin liittoutuneiden vastavuoroinen ja toteutunut vaatimus vapaasta liikkumisesta myös itäpuolella. Neukut valittivat vakoilusta jota he eivät tietenkään lännessä tehneet. Ja se Putinin virka oli mikä?

Stasin arkistot ovat jo aikoja sitten avautuneet, mutta enpä ole kuullut että Otava jolla on ollut lähes yksinoikeus koulukirjoihin olisi mitenkään pahoitellut.

Toisen kerran sitten samassa paikassa 70-80-luvuilla. Neukkuviha ei ollut laantunut mihinkään, ja pelastajia odotettiin länsimaista. Moni länsimaa olikin jo tunnustanut DDRn, Suomi tietenkin etujoukoissa kiitos Halosen. Itse asiassa jo ensimmäisenä länsimaana. Ja Suomi myöskin nimitti - arvostuksensa osoituksena - suurlähettilääksi kommunistin. Ja sen jälkeen taas kommunistin. Sitten DDR ilmoittikin että seuraavaksi haluamme oikean diplomaatin, emme mitään sivurekrytoitua kommunistia.

Ei näillä muisteluilla ole mitään tekemistä Stalinin, Churchillin tai muidenkaan kanssa, mutta eipä noillakaan ukoillakaan tavallisten kansalaisten tuntojen kanssa. 80 vuotta sitten ei kansalta kyselty - siis mitä eroa nykypäivään? Mitä on opittu?
tira+

Anonyymi kirjoitti...

Lapselliset eurooppalaiset päättäjät nukkuivat ruususen unta 30-luvulla kun natsi Saksalle olis vielä helposti voitu jotain tehdä. Kun saksa sitten valloitti Puolan ei Euroopassa ollut sotilasmahtia joka olisi saksalaisille pärjännyt. Tätä taustaa vasten täytyy Englannin ja Ranskan munaton, suorastaan nilviäismäinen toiminta peilata. Kun piti vaan selviytyä. Keinolla millä hyvänsä. Eikö churchill viettänyt liki koko 30-luvun poliittisessa erämaassa räksyttämässä yksikseen natsien kasvavasta uhasta kuin mikäkin mielipuoli menneisyyden haamu. Siinä vaiheessa kun hän pääsi valtaan ei todellakaan ollut muuta tarjottavaa kuin verta, hikeä ja kyyneleitä. Tästä olivat Chamberlain yms pitäneet huolen. Kirjoituksen pointtiin siitä kuinka pienistä kohtalon oikuista riippuukaan etteivät nykyiset kommunismin fanittajat ole natseja liittyen: minua hämmästyttää kuinka paljon on ihmisiä, jotka eivät ymmärrä että jos olisivat eläneet 1900 luvun alun venäjällä he olisivat olleet kommunisteja. Ja jos saksassa niin natseja. Puhun aivan erityisesti näistä nykyuskontojen, monikulttuurin, ilmastohysterian, loukkaantumiskulttuurin yms ihailijoista. Näistä jotka kritiikittömästi tai kyynisesti juoksevat modernien tuhoisien aatteiden tahtiin. Eivät ymmärrä että myös kansallissosialismi ja kommunismi ovat aikanaan olleet uutta ja seksikästä. Myös kommunistit ja natsit halusivat tuoda paratiisin maan pinnalle. Ensin piti vain tappaa miljoonittain ihmisiä jotka eivät vaan tajunneet tätä nerokkuutta. Tai olivat muuten vaan hankalia. Tuollaisten ihmisten joukossa muuttuu niin kovin hankalaksi. En toki väitä näiden tyyppien olevan valmiita keskitysleireihin. Vielä. Mutta heillä on nuo samat vaistot, sama asenne ja sama ylimielinen typeryys kuin edeltävillään joista heidät erottaa vain 90 vuotta.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Soomepoisille Eestist, Ano1:lle, tira+:lle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Soomepois: Kiitos linkkivinkistä. Iranissahan elettiin vielä shaahin aikana kovin länsimaisesti. Tietysti shaahin turvallisuuspalvelu piti pirunmoista kuria mutta kun katsoo mitä islamilaisessa vallankumouksessa tapahtui niin saattaa ymmärtää syynkin. Ja KKi:n pläjäys oli kyllä aivan ässä.

Ano: Joo, olen sekä lukenut että katsonut kirjaan pohjautuvan elokuvan.

tira+: Nuo Itä-Saksakatsauksesi ovat mielenkiintoisia varsinkin kun itse pikkupoika-aikaa silloin elin ja muistan että DDR:hän oli mainostettu taivaasta seuraavaksi. Meinaan ylöspäin. Ja kun katsoo nykypäivää niin voi vastata kysymykseen ”mitä on opittu” ja sehän on että ei yhtään mitään.

Ano: Jaska Brown sinänsä esitti aikanaan mielenkiintoisen skenaarion eli entäs jos Natsi-Saksa oltaisiin jyrätty vuonna 1936? Silloin natsismia haikailtiin takaisin laajalti sillä se ei ehtinyt pahimpiin hirmutöihinsä. Ja totta on mitä sanoit modernien tuhoisten aatteitten perässäjuoksijoista. He toistavat täsmälleen samaa virhettä kuin ne aikaisemmatkin.

Mito Islam kirjoitti...

30-luvulla kun natsi Saksalle olis vielä helposti voitu jotain tehdä.

"Värivallankumous"?
"Rauhanpommitus?
"Demokratian palautus"?

Becker kirjoitti...

Aikoinaan tuli itä-Berliinissä,Leningradissa ja Tallinassa piipahdettua ja sitten kotomaassa seurattua näitä stalinisteja ja muita ääripunikkeja. En ollut koskaan tajunnut tätä kommunismin perseen nuolentaa enkä tajua sitä vieläkään.
Ruotsihan oli muuten eräs itä-Saksan suuria fanittajia. Hullu kansa silloin hullu nykyjäänkin.

Tuo Kontulan ämmä on täysi sekopää. Sen jutuissa ei ole ollut koskaan mitään järkeä.
Sen naaman ilmekkin kertoo että se asuu väärässä maassa väärään aikaan.

Muuten tuolla yllä on asiasta asiantuntevasti keskusteltu joten siihen ei lisättävää.

Trilisser kirjoitti...

1. Potentiaalisesti ansiokas kirjoitus, mutta toteutus kärsii tavattomasti kahdesta seikasta. Ensiksi, teksti on tulvillaan "amerikkaa" eli emotionaalista raivoa ja sormenheristelyä (esim. "ryöstömurhaajat" ei kuulu asiatekstiin, kun puhutaan valtioiden välisestä sodasta!). Toiseksi, kun Ykä toistaa ja toistaa termejä "natsi-Saksa" ja "natsit", hän syöttää suoraan oulasilvennoisten ja muitten bolshevikkien lapaan, tenkin kun samaan aikaan käyttää sanaa Neuvostoliitto. Kun toisesta valtiosta käytetään propagandistien suosimaa vihanimitystä ja toisesta valtion virallista nimeä, on teksti kompromettoitu.

2. Yksi kommentoija käytti termiä "punafasisti". Termi on jo sanana mahdoton, sillä jos punaisella viitataan kommunismiin, niin ei voi olla yhtä aikaa fasisti ja kommunisti. Kommunismin ja fasismin perusperiaatteet poikkeavat olennaisesti. Kommunismi oli ja on aina internationaalista, fasismi taas kansallista. Kommunismi on aina totalotaarista ja epäkansanvaltaista, fasismi taas ei (fasismi ei ole perustaltaan kansanvallan vastainen, päinvastoin siollä fasismi korostaa kansan suoraa valtaa puoluepoliitikkojen vallan sijasta ja samalla on meritokraattinen ideologia).

3. Joku mainitsi jonkun haaveilleen "Natsi-Saksan" "murskaamisesta" v. 1936. Koko ajatus on absurdi. Yksi tieteellisen historiankirjoituksen peruspilareista on se, ettei harrasteta teleologiaa. V. 1936 Saksan arvottaminen myöhempien tapahtumien perusteellä vääristää koko historian. Kannattaa oikeasti huomioida se, että v. 1936 Saksan uusi hallinto oli hyvinkin veretön, etenkin verrattuna Neuvostoliiton regiimiin.

4. Chamberlainin syyttely on halpahintaista jälkiviisastelua ja teleologiaa. Kannattaa tässäkin huomioida sellainen tosiseikka, että siihen aikaan monen valtion suurin uhka oli Neuvostoliitto joko suoraan tai epäsuoraan neukkujen harjoittaman myyräntyön kautta.

5. Lukekaapa alkuperäinen NSDAP:n puoluelueohjelma. Kuinka moni täällä(kin) kannattaa vähintään yli puolta ko. ohjelman kohdista sisimmässään...Miltäpä kuulostaa esimerkiksi se, että lapsityövoima on kiellettävä tai että myös köyhille on taattava hyvä koulutus?

Anonyymi kirjoitti...

Joka hiivatin dokkari kertoo toisen maailmansodan alkaneen kun saksa hyökkäsi puolaan. Ei, ei se silloin alkanut. Ei pikku rajakahakka mikään maailmansota ollut. Maailmansota alkoi kun ranska ja iso-britannia julisti sodan saksalle. Siitä alkoi toinen maailmansota.

Tai oikeammin maailmansodan välirauha loppui.

Jos joku henkilö tai henkilöitä pitää nimetä sotaan syyllisiksi, niin kaksi on ylitse muiden: Georges Clemenceau, Tiikeri Clemenceau. Ranskan presidentti versaillesin rauhanneuvottelujen aikaan. Vaati ja sai saksan julistetuksi sotaan syylliseksi ja saneli ankarat rauhanehdot - joita kritisoimalla muuan itävaltalaistaustainen mamu Aadolf nousi valtaan saksassa. Clemenceau lietsoi sotaa ankarasti jo vuonna 1913. Oli muuten vähemmän yllättäen radikaali-vasemmistolainen.

Toinen suuri syyllinen on Amiraali John "Jackie" Fisher. Jackie oli uuden taistelulaivan, HMS Dreadnought:n, takana. Syntyi uusi alusluokka Dreadnought joka muutti kaikki aiemmat taistelulaivat kerralla vanhanaikaisiksi - myös ja ennen kaikkea kaikki Royal Navyn laivat. Termi Pre-Dreadnought kuvaa nitä vanhempia laivoja. Saksassa kehitettiin vastaava alusluokka Nassau, jota vanhempia taistelulaivoja saksalaiset nimittivät viiden minuutin laivoiksi. Sen verran niiden arveltiin kestävän taistelua Dreadnoughtia vastaan. Virinnyt varustelukilpa oli yksi syy sotaan, ekaan erään.

Pankkirosvo Stalin ja taidemaalari Hitler oli sattuman valtaan nostamia psykopaattisia pikkurosvoja.

Mahtaa muuten puolalaisia viiksettää ranskan ja saksan jeesustelu "oikeusvaltioperiaatteesta". Britannia ja ranska pettivät puolan ja saksa jakoi toisen rosvon kanssa puolan. Varsinaisia oikeusvaltioita.

Pyssymies

Anonyymi kirjoitti...

Ykällähän oli vaihtoehtohistorian pläjäys, jossa III Valtakunta voitti polsuryssälän. Siitä hieman inspiroituen: jos olis käynyt parissa kohtaa sotaa toisin*, 60/70-lukujen taitteen edistykselliset taitelijat olisivat hoilottaneet halvan punaviinin voimalla "silmien välliin ryssää, silmien väliin, silmien välliin...", Horst Wesseliä, kenties Afrikaliediä ja Panzerliediä. Karimonuorten kesken olisi ollut jako mustapaitoihin ja ruskeapaitoihin.

Turussa äärivasemmistotukija Oulaa olisi säestänyt "Ei komukoita turkuun, ei komukoita minnekään" -hoilaus.

*Akselivallat eivät koordinoineet toimiaan, eivätkä pahemmin jakaneet teknologiansa. japanilaiset ajeli max 60m syvälle sukeltavilla, öljynaa jattävillä sukellusveneillään pitkin tyyntä valtamerta. Saksalaiset ajeli 200 - 400m syvällä, eikä öljytankit tihkuttaneet. Toisaalta japanilaisilla oli happitorpedot, ei kuplavanaa ja kantamaa suurellakin nopeudella pirusti. Muttei akustista torpedoa. Mitäs U-bootit olis saaneet aikaan 20 kilometriin 60 solmua kulkevilla kuplavanattomilla torpedoilla. Tai Nihon Gaigun maaliinhakeutuvilla.

Italiaanot hävis albaniassa operaatio barbarossan, ennen kuin se alkoikaan. Sivuoperaatio stalingrad sotki kaukasuksen öljyn valtauksen.

Jos ja jos...

Kumminkin samanlaiset vouhkat vouhkais, arvelen.

Pyssymies

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Mito Islamille, Beckerille, Trilisserille ja Pyssymiehelle & kiitos kommenteistanne.

Mito Islam: Silloin Saksa ei ollut vielä sotilaalliseti kovin vahva. Ranska & Englanti olisivat hyvinkin voineet lyödä Saksan vasta rakennusvaiheessa olevan armeijan.

Becker: En minäkään niitä tajua mutta perskärpäsistähän tässä tuli puhuttuakin. Ja mikäs se perskärpäsen ajattelukyky on…

Trilisser: Minusta tuntuu että sinun pitää panna pystyyn oma blogi jossa kerrot kuinka asiat menevät ja kuinka niitten tulisi mennä sekä ennen kaikkea missä muodossa ne pitää kirjoittaa. Pelkkä kommentteihin kirjoittelu ei ole haluamassasi mielessä mielekästä. Varsinkin kun kaikki muut kommentoijat ovat ymmärtäneet kirjoituksen kärjen. Jaa viisauttasi blogin muodossa. Lupaan lukea. Mutta pelkistä blogikommenteista saa joku, ehkä myös minä mieleen parista kohdasta että montako pilkku sai ja mistä asennoista.

Pyssymies: Varsinainen maailmansotahan alkoi tosiaan vasta kun Ranska ja Englanti julistivat sodan saksalle. Tai oikeastaan se alkoi vasta kun jenkit tulivat mukaan. Saksalle aikanaan (ykkösrähinän jälkeen) annetut äärimmäisen kovat rauhanehdot tietysti edesauttivat asiaa. Sota olisi saattanut syytyä muutenkin. Natseilla tai ilmen heitä. Saksassa oli kuitenkin revanssihenki. Saksaa kun ei ykkösrähinässä täydellisesti murskattu. Tuohon taistelulaivakommenttiin en osaa itse sanoa mitään kun ei tieto riitä. Ja se vaihtoehtohistoria ei sinänsä kertonut sotatoimista vaan suomalaisesta yhteiskunnasta sen jälkeen.

Anonyymi kirjoitti...

Terve taas.

Kyllä pidän Puolaan hyökkäämistä sen luokan toimena, että ansaitsee tulla mainituksi maailmansodan avauksena. Ei ollut kyse rajakahakasta, vaan ennalta sovitusta kokonaisen valtion valtauksesta ja repimisestä. Se oli etupiirisopimuksen täytäntöönpanon ensi vaihe. Myös laukaisi nuo sodanjulistukset.

Trilisserin kommentit ovat kyllä älykkäitä. Tässä muistan oman yläaste-opettajani evästyksen minulle: "'Achtung', sinulla on kyllä älykkyyttä, mutta viisautta sinulta vielä puuttuu".

Ai mitä se on? Älkää kuunnelko suuta, vaan katsokaa käsiä! Niin Italian fascistit, Saksan kansallissosialistit kuin Neuvostoliiton kommunistit lupasivat yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista. Käytännön toteutus kuitenkin meni pakkovallan kautta. Tavoitteet voivat olla kauniita, poiketa toisistaankin, mutta käytännön toteutustapa - pakko - yhdistää nämä ideologiat erottamattomiksi samanmunaisiksi kolmosiksi.

Chamberlainin arvostelu voi olla ilkeää jälkiviisautta. Aikalaisissa oli kuitenkin myös niitä, jotka kannattivat jyrkempää linjaa, aktiivisempaa reagointia. Ja osoittautuivat olevan oikeammassa. Siksi, varoitukseksi nykyajan kansojen johtajille, Neville Chamberlain on syytä nostaa varoittavaksi esimerkiksi. Kansan johtajan velvollisuus kun on nähdä hyvin ja kauas. Lässytys voi joskus olla hyvää politiikkaa, mutta tulee tilanteita, joissa tarvitaan selkärankaa ja toimintaa.

Terv. Achtung

Anonyymi kirjoitti...

Münchenin sopimuksesta puheen ollen:
Tšekkoslovakian sudeettialueiden liittäminen Saksaan oli sinänsä täysin perusteltavissa kansojen itsemääräämisoikeudella, jota Chamberlainkin epäilemättä kannatti. Olivathan sudeettialueiden asukkaat lähes yksinomaan saksalaisia. Kysymys niiden alueiden liittämisestä Saksaan olisi epäilemättä tullut ennemmin tai myöhemmin puheeksi ilman Hitleriä ja natsejakin. Samoin kuin Itävallankin, joka epäilemättä olisi liitetty Saksaan jo vuonna 1919, ellei rauhansopimus olisi sitä nimenomaisesti kieltänyt. Kun siitä vuonna 1938 äänestettiin, Itävallassa oli luultavasti paljon sellaisiakin, jotka kannattivat kyllä sinänsä Itävallan liittymistä Saksaan, mutta eivät natsismia, ajatellen että Hitlerin kaltaiset diktaattorit tulevat ja menevät mutta Itävallan liittäminen Saksaan jää varmaankin pysyväksi.

Valitettavasti vain uusi raja jätti pienentyneen Tšekkoslovakian täysin puolustuskyvyttömäksi. Puolustuksellisia näkökohtia silmälläpitäenhän siihenastinen raja oli vedettykin, ei niinkään asukkaiden tahtoa noudattaen. Niinpä Saksan oli sitten puoli vuotta myöhemmin helppo vallata loputkin Tšekkoslovakiasta. Mutta silloin hän ylitti jo paljon selvemmin hyväksyttävyyden rajat, epäilemättä myös Chamberlainin mielestä. Sitä liitostahan ei voitu mitenkään perustella kansojen itsemääräämisoikeudella. Ehkä samasta syystä moni muukin britti hyväksyi kyllä periaatteessa Münchenin sopimuksen mutta ei enää tuota tynkä-Tšekkoslovakian valtausta.

Olisiko se (maaliskuu 1939) kenties ollut oikea hetki sodanjulistukselle? Eikä pelkälle julistukselle vaan myös todellisiin sotatoimiin ryhtymiselle Saksaa vastaan? Olisiko siinä tapauksessa kenties Puolakin säästynyt, ja myös Suomi talvisodalta?
Tosin, olihan Hitler jo kauan aikaisemmin ilmaissut Mein Kampf-teoksessaan suorasukaisesti, ettei hän suinkaan aikonut tyytyä pelkästään tuollaisten Saksan ulkopuolelle jääneiden saksalaisten alueiden liitoksiin (niin kuin moni muu hänen sijassaan kenties olisikin), vaan hän aikoo vallata Saksalle paljonkin enemmän "elintilaa" idästä. Johtuiko ero Chamberlainin ja Churchillin suhtautumisen välillä kenties juuri siitä, että Chamberlain ei ollut sitä opusta lukenut (tai luuli Hitlerin jo pitkälti hylänneen nuoruuden haaveensa), kun taas Churchill oli sen sisällöstä kyllä perillä ja tiesi, mihin Hitler pyrki?


Anonyymi kirjoitti...

Siinä Ykän vaihtoehtohistoriassa minua huvitti mielikuvani Sinikka Sukasta hoilaamassa Ylen tiedostavassa ohjelmassa Horst Wesseliä.

Mielikuva sitten sinkoutui vallan blogin tekstistä edemmäs: Luftwaffen kuoro laulamassa suomalaisen suositun iskusävelmiä esittävän laulu- ja soitinyhtyeen suurkonsertissa, suurtorilla. Kööri aloittaa komiasti "Rot scheint die Sonne...." ja nuorisoidolit säestää vonkuvilla sähkökitaroilla. Tai ehkä lahtelaishumut olisivat saaneet SS Panzerdivision Das Reich:n kuoron vetämään panzerliediä. Yllä särmät, mustat uniformut, mustassa koppalakissa kokardina hopeinen kallo, naama näkkärillä koko kuorolla - ja etualalla Sakari Lammenlaita koikkelehtii Toukka Valkosen kanssa, rummut jyskää, kitarat vonkuu ...

Vilkas mielikuvitus on köyhän ainoa huvitus.

Tuo punainen aurinko nousee laskuvarjojääkäreiden laulussa, kuultiin liitokoneissa Eben Emaelin yllä, Kreetan yllä, ...

Neville Chamberlain oli pahassa raossa, UK:n armeija oli alasajettu, kalusto vanhaa, ilmavoimat rakenteilla - tekniikan kehitys vanhensi koneet juuri pahaan aikaan - eikä kukaan halunnut sotaa jonka syy olisi epäselvä ja tulos epävarma. Liittolaisen, ranskan poliittinen tilanne normaalin sekava, paljon puhetta ja käsien heiluttelua. Ja suunta hakusessa. bolsevikit säätää seassa ja stalin väijyy venäjällä. USAa ei kiinnosta eurojen häröily. Toimi nyt sitten jämäkästi kun kukaan ei tue.

Pyssymies

Becker kirjoitti...

Kannattanee muistaa myös sellainen asia että monet valtiomiehet pitivät ensi alkuun Hitlerin valtaannousua positiivisena sillä hän sai aikaan Saksassa järjestyksen ja talouden nousun ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman sekaannuksen jälkeen.

DuPont kirjoitti...

Anonyymin kommentti tuossa (19. syyskuuta 2019 klo 11.13) on minusta ymmärrettävä siinä mielessä, että kansallinen yhtenäisyys luo omasta mielestänikin parhainta yhteiskuntamallia. Sama kansa yhdessä maassa, ei lainkaan paha ajatus. Maailma toki ei vaan aina toimi noin.
Saksa toimi rikollisesti Tsekkoslovakiaa, Puolaa ja myös Itävaltaa kohtaan, vaikka tietynlainen kansallinen yhtenäisyys olisin oikeutettu tavoite.

WW2:sta edeltävä Eurooppa oli mielestäni varsin sopeutunut kansojen itsemääräämiseen, valtiollisiin oikeuksiin ja niiden kunnioittamiseen, mutta ne pari hallintoa, eli Saksa ja NL halusivat ylittää nuo normit. Useimmat Euroopan kansallisvaltiothan lopulta olivat sodan uhreja, ylikansalliset ja imperialistiset maat niitä valloittivat.

Kuten kaikkia aatteita, kansallismielisyyttäkin on järkevää ja äärimmilleen vietyä fanaattista mallia (kuten feminismiä, sosialismia, liberalismia...). On todella vahinko, että Saksalaista kansallismielisyyttä pidetään usein niin normina aatteesta, kun suurin osa Euroopasta oli ennen sotaa siinä varsin järkevällä linjalla.

Tosin kyllähän minäkin nykyisin rinnastan feminismiä, en suffragetteihin, vaan radikaaliörkkeihin, jotka pilaavat aatteensa syöden sen järkevän sanoman maltillisimmilta aatetovereiltaan.

Anonyymi kirjoitti...

Ryöstömurha: otetaan väkivalloin oikeudettomasti uhrilta omaisuutta ja tapetaan uhri. Tai tapetaan ja otetaan, uhrin kannalta ihan sama ja lainkin.

Mitäs muuta puolassa tapahtui? Puolalaiset onnistuivat kyllä kuljettamaan valtionpankin kultaa piiloon. Ja kryptograafien aineistoa. Mutta kyllä saksalaisillekin ja polsuille jäi jaettavaa. Puolalaisten ja puolan valtion omaisuutta.

Mitäs muuta valkovenäjällä, ukrainassa, belgiassa, liettuassa, kreikassa, jugoslaviassa ... tapahtui.

Mikäs muu sana kuvailee juutalaisten kohtelua, korut, rahat, vaatteet pois ja sitten henki ja kultahampaat pois.

Valtionpankkien kulta oli saksalaisilla salamasodassa tärkeä kohde.

Mitäs polsut teki, kun vapauttelivat itä-eurooppaa: Tehtaat, rahat, kullat & muu ryöstösaalis junaan kohti venäjää.

Saksa oli sekaisin koko 20-luvun ja 30-luvun alun. Sekalaisia katutappeluita ja poliittista väkivaltaa. Antifa - eiku Rote Front marssi yhtenäisissä asuissa pitkin katuja. Demarit ja kommarit tappelivat työpaikoilla ja kaduilla. Kaikenmaailman freikorpsit huseeras aseistettuna siellä & täällä. SA ajoi muut huligaanit pois kaduilta ja toi rauhan tai "rauhan". Rote Front oli syy SA:lle, kannattaa muistaa.

Se, että harva poliitikko oli lukenut Mein Kampf:in ei ole suurikaan ihme. Sekavaa, tylsää horinaa - joku kylähullu uhoaa valtaavansa venäjän ja vinkuu kokemistaan vääryyksistä. Toodella tärkeää lukemista poliitikolle, jolla olis oikeitakin hommia.

Jos unettomuus vaivaa: lue ihmeessä, mieluusti alkukielinen versio. Muuan Isoroku Yamamoto luki ja vastusti sittemmin ankarasti saksan kelkkaan hyppäämistä, sodan aloittamista USA kanssa. Suunnitteli ja toteutti käskettynä iskun, jolla oli edes teoreettinen mahdollisuus selvitä sodasta ilman häviötä. Pearl Harbourin isku jäi puolitiehen ja homma oli sillä selvä. Muuten: faktisesti USA oli sodassa saksaa, japanin liittolaista vastaan. Kohti U-booteja ammuskelu ja sotatarvikkeiden saattelu kansainvälisillä vesillä kun on sotatoimi.

Opetus: Maailmansodan toisen erän roistoja on muitakin kuin saksa ja polsuvenäjä.

Pyssymies

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Achtungille, Anolle, Pyssymiehelle, Beckerille ja DuPontille & kiitos kommenteistanne.

Achtung: Tietysti maailmansodan alkuna voisi pitää myös Japanin hyökkäystä Kiinaan. Mutta hyökkäys Puolaan eskaloi sen sitten suurvaltojen väliseksi. Chamberlainia ei tietenkään voi pitää yksin syyllisenä mutta hänestä on tullut myöntyväisyyspolitiikan symboli.

Ano: Pitkälti joo. Tosin en osaa sanoa kuinka itävaltalaiset olisivat vuonna 1919 suhtautuneet Saksaan liittymiseen. Olihan maa vielä hetkeä aikaisemmin ollut suurvalta itsekin. Minun käsittääkseni maaliskuussa 1939 Siegfried-linja alkoi olla pitkälti valmis ja armeijakin varsin rakennettu joten siinä vaiheessa hyökkäys olisi tuskin enää onnistunut.

Pyssymies: Muuan heppu teki muuten varsin onnistuneen vaihtoehtohistoriasivuston Saksan voitosta ja Suur-Suomesta:

http://www.valtakunta.eu/johdanto.shtml

Mitä tulee brittien ilmavoimiin niin mahtoikohan heillä olla vuonna 1939 modernia tavaraa muuta kuin Spitfiret?

Becker: Näin on.

DuPont: Hyvä kommentti. Valitettavasti tiedostavat yksilöt vetävät kaikelle kansallismielisyydelle yhtäläisyysmerkit natsismiin.

Anonyymi kirjoitti...

"Siihen luikerteluun riitti kakkosrähinän voitto. Jos natsit olisivat voittaneet niin niitten kohdalla vedottaisiin myös humanismiin, tasa-arvoon, edistykseen jne..."

Tiedätkö, toi selitys ei ihan tyydytä minua.

Jenkit ja muu vapaa länsi olivat myös voittajia, mutta ovat kaikesta huolimatta kuulema paskempia järjestelmiä kuin sosialismi/kommunismi...

Ja minkä vitun sodan islam voitti? Ei islamilla tuon logiikan mukaan pitäisi olla mitään aatteellista yliotetta..?

Joku tässä mättää ja tämä punaviher-ajattelu pitää kertakaikkiaan murtaa!

Ehkä kaikkien näiden haitallisten ismien ainoa keskeinen tekijä on vain länsivastaisuus. Eurooppalaisperäisen sivistyksen vastaisuus, jossa on parempi antaa kaiken mädäntyä paskaksi kuin jatkaa entiseen malliin.



t: Vittuuntunu Stadilaine'

Anonyymi kirjoitti...

Suosittelen jokaisen katsottavaksi! -> https://www.youtube.com/watch?v=KVeDKuHPDK8

QroquiusKad kirjoitti...

Tietääkseni Itävallan yhdistyminen Saksaan kiellettiin rauhanpaktissa erikseen juurikin siksi, että Itävallassa ei katsottu mahtavan Tonavan-kaksoismonarkian suurvallan jäljiltä muodostetun seitsemän saksalaisen maakunnan pikkuvaltion olevan enää elinkelpoinen (Lebensfähig).

Suhtautuminen Anschlussiin oli siis ymmärtääkseni sodan päätyttyä varsin myönteinen, jopa siinä määrin että se koettiin elossapysymisen ehdoksi. Kun sittten nähtiin Itävallan olevankin täysin elinkelpoinen, vähenivät liittymishalut samaa tahtia.

Maaliskuun 1938 riemuitsevista väkijoukoista en sitten osaa sanoa, olivatko ne aitoja reaktioita vai suursaksalaista propagandaa.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vittuuntuneelle Stadilaiselle, Anolle ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.

Vittuuntunu Stadilaine´: Natsismihan edusti itseikn sosialismia. Mutta totta tuo länsivastaisuus. Sodan jälkeen ”intellektueille” sosialismi ja sen myötä Neuvostoliitto olivat pop eivätkä faktat häirinneet sitä uskoa. Ja kapitalismi / länsi oli sen myötä down and out. Kun Neuvostoliitto lopetti itsensä eivät ”intellektuellit” haluneet luopua uskostaan joten ihailtavaksi kelpasi sitten kaikki lännenvastainen. Jopa niinkin takapajuinen aate kuin islam.

Ano: Kiitos linkistä. Minä en sinänsä täysin allekirjoita noita maailmanlaajuisia salaliittoja.

Qroquius Kad: Kiitos lisäyksestä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Pyssymiehelle vielä: Se jälkimmäinen kommenttisi oli seikkaillut jostain syystä bloggerissa pitkään ennen kuin tuli näkyville.

Anonyymi kirjoitti...

Lipeää aihealueen ulkopuolelle, tässä Dokumenttiprojektin Valehtelun jalo taito. Ilmeisesti se vanha sanonta "Kynä on miekkaa mahtavampi" pitänee paikkansa? Ohjelmassa vilahtelevat mm. Che, Aatu, Benito, Josif, Obama ja tietysti Trump.

Ei liene mikään ihme miksi totalitaariset diktatuurit eivät ole huumorin/satiirin ystäviä, jotenkin tulee mieleen se HC Andersenin satu Keisarin uusista vaatteista (Bushia, Obamaa ja Trumpia en tuohon sakkiin laskisi, he ovat/olivat sentään demokraattisesti valittuja maansa päämiehiä).

Josta muistuukin mieleeni muuan neuvostovitsi. Kommunisti joutui kuoltuaan helvettiin ja hänelle annettiin mahdollisuus valita kapitalistisen ja kommunistisen helvetin väliltä. Tähän mies totesi että hän haluaisi kerrankin kokeilla sitä kapitalistista vaihtoehtoa. Aikansa siellä helvetillisessä kuumuudessa kärsittyään & hikoiltuaan hän kysyi osaston pääpirulta, jotta pääsisikö hän sittenkin sinne kommunistiseen vaihtoehtoon.

Pääpiru suostui ehdotukseen ja mies lähetettiin toisenlaiseen helvettiin. Siellä vaan oli niin h-vetin kylmä. Kommunisti-vainaa kysyi osastonjohtajalta miksi tilanne on tällainen? Siihen pääpiru vastasi; välillä hiilitoimitukset ovat myöhässä, joskus uunit ovat epäkunnossa tai sitten kun hiilitoimitukset ovat ajallansa ja uunit toimivat, niin lämmittäjät ovat liikaa kännissä.

Taitaa kuvailla liiankin hyvin sitä kommunistista yhteiskuntaa ja sen toimivuutta noin pähkinänkuoressa?


- Soomepois Eestist -

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Soomepois ja kiitos linkistä. Ja tuo vertaus on kyllä osuva.

Becker kirjoitti...

Tämä on hivenen poissa tästä aiheesta mutta luin sen ja mielestäni se kannattaa muidenkin lukea.
https://vastavalkea.fi/2019/09/10/syva-valtio-mika-se-on/

Anonyymi kirjoitti...

Saksalaiset sotilaathan ylittivät Tšekkoslovakian rajan lähes heti kun Münchenin sopimus oli allekirjoitettu.
Mutta se sopimus ei tietysti velvoittanut Tšekkoslovakiaa mihinkään, ei esimerkiksi pidättymään vastarinnasta. Mitähän olisi tapahtunut, jos Tšekkoslovakian hallitus olisi jo sopimusneuvottelujen aikana toimeenpannut liikekannallepanon ja heti saksalaisten ylittäessä rajan todennut maan olevan sodassa? Olisiko sillä ollut mahdollisuuksia pitää tunkeutujat loitolla?
Münchenin sopimushan merkitsi vain, että Englanti ja Ranska eivät olisi sotilaallisesti tukeneet Tšekkoslovakiaa eivätkä ryhtyneet sotaan tai pakotteisiin Saksaa vastaan. Mutta tuskin ne olisivat myöskään ryhtyneet suorastaan auttamaan Saksaa toteuttamaan aluevaltauksen.
Vuotta myöhemminhän Puolan puolustus romahti nopeasti. Voisi kuitenkin kuvitella, että Tšekkoslovakia olisi ollut helpommin puolustettavissa, kulkivathan sen rajat etupäässä vuoristoissa.
Olisiko siitä voinut tulla jonkinlainen Suomen talvisotaa muistuttava sota, jossa Tšekkoslovakia olisi pystynyt pitämään puoliaan kuukausien ajan, kunnes Saksa lopulta olisi suostunut rauhansopimukseen. Ja ehkä sitten Tšekkoslovakia olisi pysynyt itsenäisenä, mutta rauhansopimuksella sudeettialueet olisi liitetty Saksaan.
Suomen talvisotaan verrattuna sillä olisi tietenkin ollut se ero, että luovutettujen alueiden asukkaat eivät olisi siirtyneet maan jäljelle jääneeseen osaan. Hehän olivat juuri niitä sudeettisaksalaisia, jotka olivat halunneetkin kotiseutunsa liitettävän Saksaan ja monet heistä kapinoineetkin sen puolesta. Tuskinpa sudeettisaksalaisia olisi sodan aikana uskallettu kutsua rintamallekaan, koska aseineen he olisivat saattaneet siirtyä vihollisen puolelle. Ehkä heidät olisi internoitu heti sodan alkupäivinä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Beckerille ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Becker: Kiitos linkistä.

Ano: Minun käsittääkseni Tshekkoslovakia olisi (jopa ilman sudeettialueita) ollut varsin kova. Armeija oli suhteellisen hyvin iskussa ja Saksahan käytti sodan alkuvaiheessa huomattavan paljon tshekkiperäistä kalustoa.

Juha Kivela kirjoitti...

Ryöstömurhia kyllä tapahtui Puolassa, kuten sotaa käyvissä maissa on tapana - aina ja kaikkialla. Ja kuten Ykä on todennut, niin voittaja kirjoittaa historian omalla tavallaan. Oikeus ja totuus - kohtuudesta puhumattakaan - voivat olla niistä kaukana ja vieraita toisilleen kuin yö ja päivä.

Puolan ryöstömurhista muistuu aina mieleeni ja tässä erityisesti vuosikymmenen takainen keskustelu vanhempieni maaseutuasunnolla puolalaisten ystävittärieni kesken, joista aatelista ja varakkaampaa väestönosaa edustanut, mutta käytökseltään aivan asiallinen ja normaali nykyisyydessä elävä nuorehko nainen totesi, että siinä meni isovanhemmiltakin kartano, jossa oli ruokasalissa pöytä, jonka ääreen mahtui helposti parikin kymmentä ruokailijaa per sivu..

Isäni muistaa tuon keskustelun aina siitä, että hän muistaa kyseisen nuorehkon puolalaisen naisen kysyneen isältäni, että missä teillä on täällä kotonanne perhe-/sukuvaakunanne.. no, jäi kertomatta, että sinne tuo jäi äidin puolelta Wanhan-Suomen ja Venäjän puolelle ja toisaalta isän puolelta tuollainen vaakuna jälkeläisineen löytyy kyllä Yhdysvalloista, jossa valkoinen isoisoisänikin käväisi viettämässä vuosisatojen 1800-1900 taitteessa kolmisen vuotta palatakseen takaisin Suomeen, joka saattoi olla ratkaisu, joka muutti historiankirjoitusta, ainakin sukumme sukunimen osalta oli tarve vaihtaa uuteen.. siitä lähtien punaisten terrori onkin ollut lähes joka päiväistä, kuten niin usealle valkoista Suomea TÄYSIPÄISESTI kannattaneelle, ei millekään äärisuunnille..

Jälleen kommentoijilta hyviä ajatuksia ja näkemyksiä, kiitos. Erityisesti kiitos Beckerille tuosta vastavalkean linkistä, jonka luin. Usein noista tosiaan puhutaan, että henkilö uskoo salaliittoteorioihin tai vastaavaa, mutta tuon 'Syvän vallan' ollessa kyseessä on täysin silminnähtävä ja arjessa koettava totuus. Sen voi jokainen kokea, joka yrittää hakea vaikkapa oikeustta Suomessa mm. järjestelmän toteuttamiin lakien rikkomisiin, tai vaikkapa siinä, että Suomessa ylimmät laillisuusvalvojat eivät toimi.. Ylimmistä laillisuusvalvojista on vieläpä aivan viime päivinä Eduskunnan oikeusasiamies mennyt antamaan varsin Perustuslain ja Oikeusvaltioperiaatteen kannalta huolestuttavia lausuntoja tai puhunut sitten omiaan, valitettavasti minulla ei tähän ole laittaa lähdettä, mutta luin sen eilen twitteristä, jossa sen oli muistaakseni 13.9.2019 tuonut Perussuomalaisten pj. Jussi Halla-aho esille. Toivottavasti Jussi pystyy avaamaan tuota lisää, koska kyseisessä twitter-ketjussa se ei mielestäni ainakaan minulle näkynyt.

Kuinka pian olemme sodassa, nyt kun Sauli puhuu 'rauhasta', joka tässä Orwellin dystopiassa ja kaikki nurinperin käännetyssä maakunnassa on luettava tarkoittavan vastakohtaansa? Toki tuota 'rauhaa' irrotin tässä yhteydessä erilleen Ukrainasta, johon Sauli hiljan viittasi, mutta siinäkin taitanee vastakohta päteä? Ja olihan tuossa taannoin tuo Saulin erikoinen vihjaus, että "sokka on irti"..

T. Juha

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Juha ja kiitos hyvästä sekä mielenkiintoisesta historianlisäyksestä. Laillisuusvalvonta on Suomessa jo varsin pitkälti puhtaasti poliittista ja jos sotaa mietitään niin Ruotsissahan sitä jo tosiasiassa käydään. Ruotsi vain kieltää sen. Ja muualta tuotu arkipäivän terrori on jo meilläkin ikävän tuttua.

QroquiusKad kirjoitti...

Laillisuusvalvonnan osalta olen ihmetellyt peruskoulun yhteiskuntaopin tunneilta asti, miksi eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri ovat ikäänkuin toistensa kilpalijoita.

Parlamentaarisessa demokratiassa kansa valitsee parlamentin, joka valitsee hallituksen, joka on vastuussa parlamentille, joka voi erottaa sen menetettyään luottamuksen.
Tämän mukaisesti marssijärjetyksen pitäisi olla laillisuusvalvonnankin osalta selvä:

mikäli yksityisen, julkisen tai kansalaisjärjestösektorin toimijalle tulee valitettavaa, valitus tehdään kaikissa tapauksissa valtioneuvoston oikeuskanslerille.

Mikäli päätökseen ollaan tyytymättömiä, siitä voidaan valittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka on valtioneuvoston oikeuskansleria valvova toimija samoin kuin eduskunta on valtioneuvostoa valvova toimija.

Mitä tulee perustuslakituomioistuimeen, jota on täälläkin moneen otteeseen kuulutettu, voin vain linkata tähän listaan:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslakituomioistuin

Eipä se perustuslakituomioistuin vaikuttane muutamassakaan maassa edesauttaneen kansalaisoikeuksien toteutumista.
Miksipä se vaikuttaisi paremmin meilläkään?
Puhumattakaan siitä, että siellä todennäköisimmin istuisi tällaisia tapauksia kuin Martin Scheinin ja hengenheimolaisensa, joita ikävä kyllä riittää...

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Qroquius Kad. Suomessa varmaankin saataisiin toimiva perustuslakituomioistuin aikaiseksi jos siihen valittaisiin jäsenet vain yksityisen sektorin lakimiehistä. Mutta nykyinen systeemihän valitsisi siihen todellakin vain systeemin pönkittäjiä. Näkisin, että Ståhlberg & kumppanit jotka aikanaan valtiosääntöä pykäsivät pystyyn olisivat voineet saada aikaan hyvinkin toimivan perustuslakituomioistuimen ja sen periaatteet. Mutta eihän heillä ollut mitään käsitystä siitä, minkälaiseksi maamme aikanaan muuttuu joten he eivät varmaan nähneet sitä tarpeelliseksi.

Trilisser kirjoitti...

Y. Perskeles: Seppo Heikinheimo, armoitettu musiikkikriitikko ja suomalaisuusmies, totesi kerran, että saako vain lehmä todeta, että maito on hapanta. Toisin sanoen on outoa vaatia heti "kirjoita itse", jos kirjoitusta kritisoidaan. Kun kuitenkin tämän blogin yksi tarkoituksista lienee toisinajattelu muissakin kuin matuasioissa ja tabujen kritisointi, niin silloin on hyvä olla sortumatta juuri tabujen ylläpitäjien kielellisiin valintoihin. Ja kun puhutaan vaikkapa "natsien ryöstömurhista", käytetään samaa tyyliä kuin bolševikkien johtavat vihapropagandistit kuten Ilja Ehrenburg. Ja se ei ole uskottavaa suomalaisen lukijan silmissä. Vähemmän on enemmän.

Jos historiaa lähdetään tulkitsemaan teleologisesti ja tarkoitushakuisesti (esimerkiksi Chamberlainin haukkuminen) niin silloin ollaan bolševistisessa historiatraditiossa. Ja oletan edelleen, että Yrjö P. ei pidä bolševismista.

Pyssymieheltä hyviä havaintoja juuri Georges Clemenceausta, mutta sukellusveneitä vähemmän hyviä. Esimerkiksi haluaisin lähdetiedon sille, että saku paatti olisi sukeltanut 400 metriin ja vielä selvinnyt siitä kertomaan. Luotettavat tiedot kertovat liki 300 m sukelluksista, mutta eivät likikään 400 m. Kun 400 m on liikaa useimmille nykysukellusveneillekin. Samoin kommentit japsiveneistä liian yksioikoisia. Japseilla oli mm. projekti, joka oli runkomuodoltaan huomattavasti edistyksellisempi kuin sakujen XXI.

Samoin arvio Dreadnought vs. Pre-Dreadnought on liian yksioikoinen.

Sitten oikeasti ihmetyttää, että millä logiikalla Stalin, Hitler ja Mussolini yritetään sovittaa samaan kotiin. Kun kuitenkin on tosiasia, että Mussolinin regiimi tapatti hemmetin paljon vähemmän siviilejä kuin esimerkiksi Rooseveltin ja Churchillin regiimit. Jotkut ylistävät Churchillin, mutta kannattaa miettiä, mikä oli Britannian asema maailmassa Churchillin tultua valtaan ja mikä se oli Churchillin luovuttua vallasta. Imperiumi oli saanut kuoliniskun, koska Churchill suuressa neroudessaan päätti liittoutua juuri niihin, joiden tähtäimessä oli britti-imperiumin alasajo ja julistaa vihollisiksi ne, joille imperiumin olemassaolo oli vähintäänkin siedettävää (=Saksa, Italia ja Japani. Japanihan oli vielä 1920-luvun alussa brittien ystävä, kunnes britit rupesivat tunkemaan kieltään syvälle amerikkalaisten anukseen.). Churchill teki elopit.

Tilanteessa, jossa "lukuvelka" on sivuissa mitaten kymmeniä tuhansia sivuja, en aio kyllä ruveta blogistiksi.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Trilisser. Tuo asia mistä huomautit on varmaan omasta mielestäsi äärimmäisen merkittävä. Muille lukijoille viestin sisältö kyllä aukeni ongelmitta. Palautetta saa toki antaa. Ja länsiliittoutuneitten johtajille on tässäkin blogissa kyllä annettu kyistä palautetta. Tämä kirjoitus koski Neuvostoliittoa.