tiistai 5. maaliskuuta 2013

TOISEN AIKAJANAN ANTERO LÄRVÄNEN

- Hyvää päivää, hyvät kuulijat. Täällä Antero Lärvänen Huitsinnevadan paikallisradion ja Huitsinnevadan Paikallisdemokraatin yhteislähetyksestä täältä Helsingistä ja näin alkuun haluaisin toivottaa radioaalloille myös uudet kuulijamme Äänislinnasta, jossa Huitsinnevadan paikallisradio on tästä päivästä alkaen kuultavissa taajuudella 104,7.

- Kyseessähän on lähetys, jossa kartoitetaan niin mennyttä kuin myös nykypäivää. Jokainen kuulijahan tietää, että tänään tiistaina, viides päivä maaliskuuta tasan kaksikymmentä vuotta sitten, 5.3.1993, natsivalta kaatui Berliinissä, Suur-Saksa lopetti olemassaolonsa, alistettu Eurooppa vapautui natsismista ja maanosan rajat piirrettiin uudelleen. Suomenkin itänaapurina on siitä asti ollut Uuden Novgorodin Tasavalta. Tietysti vielä Uutta Novgorodia pohjoisempana naapurinamme on sittemmin muodostetulle Saksan Liittotasavallalle kuuluva Kuola. Saksan hajoaminen tietysti myös lopetti vuosikymmeniä kestäneen kylmän sodan Yhdysvaltain kanssa.

- Tämän haastatteluohjelman tarkoituksena ei ole kartoittaa niinkään Euroopan tapahtumia, vaan keskittyä Suomeen. Sen pohjaksi tulee kuulijaa muistuttaa, että natsismiahan ei ole aatteena varsinaisesti kielletty missään päin Eurooppaa, johtuen siitä, että Natsi-Saksa joka tapauksessa voitti toisessa maailmansodassa vielä suuremman hirmuvallan Neuvostoliiton, jonka jäänteet elävät enempi Aasiaan suuntautuneena Uralin itäpuolella.

- Myös Suomessa elää edelleenkin liikkeitä ja eduskunnassakin olevia poliittisia ryhmittymiä, jotka pohjaavat ideologiansa natsismiin. Kansallissosialistista ideologiaa piti Suomessa yllä natsismin sodan jälkeen puolueohjelmaansa totaalisesti omaksunut Isänmaallinen Kansanliike IKL. Suomihan oli tietyllä tavalla poikkeustapaus koko natsivallan alla eläneessä Euroopassa, tietysti Yhdysvaltain vaikutuspiiriin jääneitä Iso-Britanniaa, Irlantia ja Islantia lukuunottamatta.

- Suomi ei joutunut Saksan miehittämäksi, vaan Saksa tyytyi Suomen kanssa solmittuun YYA-sopimukseen, mikä tietysti tosiasiallisesti teki Suomesta Saksan liittolaisen. Mutta Suomi sai säilyttää oman, pohjoismaiseen demokratiaan pohjaavan yhteiskuntajärjestelmänsä. Ja tämä heijastui myös IKL:ään, joka 1960-luvulla teki rohkean ideologisen ratkaisun. Silloinhan Hitlerin jälkeen valtaan tullut Albert Speer syrjäytettiin vanhoillisen Lars Bergerin toimesta ja tämä aloitti Saksassa juuri silloin niin sanotun pysähtyneisyyden ajan. Siitä huolimatta IKL päätti, ajan tiukkuudesta huolimatta, irtaantua totaalisen kansallissosialismin opista, ja ajaa aatteitaan suomalaisen demokraattisen järjestelmän kautta, ja sen osana. Tutuksi tuli termi ”sinivalkoinen kansallissosialismi”

- Tätä ei kaikkialla IKL:n riveissä hyväksytty. IKL ei hajonnut puolueena, mutta puolueessa vaikutti voimakas ja kovaääninen aitohitleriläinen vähemmistö, joka sai 1970-luvulla sinänsä pieneen kokoonsa nähden huomattavan aseman niin kulttuurisessa kuin akateemisessa elämässä. Tätä ryhmää, hitleriläisiä, me tässä haastatteluohjelmassa tarkastelemme. Meille on suostunut haastateltavaksi usea sen aikainen tunnettu hitleriläinen, hyvät kuulijat, toivotan tervetulleeksi ensiksi kulttuurivaikuttaja Sirkka Sukan.

- Heil, Antero. Eiku siis tietysti hei, hih hih.

- Seuraavaksi toivotan tervetulleeksi kulttuurivaikuttaja Katriina Klapilan.

- Hei Antero, ja terveisiä kaikille Huitsinnevadan paikallisradion kuulijoille, ja eritoten uusille kuulijoille Äänislinnassa.

- Meitä ilahduttaa seurallaan myös kulttuurivaikuttaja Tuulikki Risunen.

- Pusi pusi, Antero. Ei olla aikoihin nähtykään.

- Toimittajan osaamista tuo meille Sven Kelmén.

- Mmnjäärghmynnmynn.

- Ja lisäksi meillä on haastateltavana ohjaaja ja kirjailija Ikke Ryhävaara.

- Terve, Antero. Ja morjens myös Hösselle ja Pertalle.

- Nythän on niin, että vaikka natsismin hallitsemassa Euroopassa elettiin tiukan kurin ja rautasaappaan alla, voitiin Suomessa elää oikeastaan täysin pohjoismaisen demokratian mukaisesti, meillä ei ihmisoikeuksia loukattu, eikä vankiloissamme ollut poliittisia vankeja. Miksi te otitte omaksenne, ja vielä niin vahvasti, ideologian, joka ei kunnioittanut ihmisoikeuksia, ja joka Suomessa toteutuessaan olisi vienyt maamme ihmisiä sortavaan diktatuuriin? Tätä on moni kuulijamme ihmetellyt.

Sirkka Sukka: Niin sanoisin, että emme me siitä ajasta kadu mitään. Meidän tavoitteenamme oli edistää maailmanrauhaa, jota uhkasi tietenkin amerikkalainen yltiökapitalistinen laajentumishaluinen järjestelmä. Kai muistat Vietnamin sodan, jossa amerikkalaiset yrittivät väkisin pitää yllä nukkehallitustaan, mutta jonka Ho Tsi Minhin kansallissosialistiset sissit syrjäyttivät ankaran taistelun jälkeen. Meille tärkeintä oli maailmanrauha ja imperialismin vastustaminen kansallisten arvojen puolesta.

- Mutta toisaalta täytyy muistaa, että ei niitä kansallisia arvoja hirveästi kunnioitettu, kun Natsi-Saksa sulautti itseensä likimain koko Itä-Euroopan aina Uralia myöten. On suorastaan ihme, että siellä jäi eloon tarpeeksi kantaväestöä muodostamaan valtioita uudestaan.

Katriina Klapila: Toimittaja jättää nyt tarkoitushakuisesti muistamatta sen, että Natsi-Saksa löi taistelussa maailmanhistorian hirvittävimmän diktatuurin. On täysin luonnollista, hyväksyttävää ja ymmärrettävää, että Natsi-Saksa otti itselleen puskurivyöhykkeen idästä, sillä vaikka Neuvostoliiton, ja sitä kautta kommunismin syöpä ei maailmasta ole hävinnytkään, niin se on nyt voimaltaan mitätön, vaikka ehkä pinta-alaltaan laaja tekijä Aasiassa.

- Tässä vaiheessa haastatteluohjelmaamme palaisin nimenomaan tässä mukana olevien kulttuurivaikuttajien omimpaan osaamiseen eli kulttuuriin. Tehän olitte näyttelijöitä ja ennen kaikkea laulajia. Tehän olitte mukana hitleriläisessä laululiikkeessä, jonka sävellystyöstä vastasi pääosin Hans Wasenius, ja jonka tuotanto on nykyisissä äänestyksissä aina kärkisijoilla siinä, kun etsitään kaikkien aikojen pateettisinta suomalaista musiikkia. Näitten äänestysten kärjessähän keikkuvat aina mm. kappaleet ”Horst Wessel Ei Kuollut Turhaan”, ”Jos Natsitat”, ”Esko Kulonen, Ruskeapaitainen”, ”Adolf, Sinä Tiedät Kaiken” ja ”Lautanen Espanjan Kansallismielistä Verta”. Kuinka kuvailisitte tätä aikaa?

Tuulikki Risunen: Toimittaja on selvästi kyyninen ihminen ja unohtaa nuoressa ja niin raikkaassa ihmismielessä elävän tunteen palon, sen tunteen kuin voi toimia oikeitten asioitten puolesta. Me toimimme maailmanrauhan, imperialismin vastaisuuden ja oikean, hallitun ja säännellyn yhteisöllisyyden puolesta. Yhteisöllisyys ilman valtiovallan ohjaamaa säätelyä on vain hallitsematon roskajoukko. Meillä ei ole mitään kaduttavaa. Me toimimme rakkauden puolesta.

- Toimittaja Sven Kelmén. Kuinka näette toimittajana tämän hitleriläisen kulttuurivaikuttamisen ajan?

Sven Kelmén: Minä olen äeeentinen hitleriläinen.


- Palataanpa menneeseen. Adolf Hitler kuoli vuonna 1956 ja valta siirtyi sen jälkeen Albert Speerille, joka aloitti Natsi-Saksassa liennyttävän linjan. Vuoden 1958 puoluekokouksessa hän paljasti Hitlerin ajan sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan. Ennen kaikkea hän toi esille pitkään vaietun juutalaisten joukkotuhon, joka koski miljoonia ihmisiä. Suomalainen aitohitleriläinen liike ei ole koskaan halunnut puuttua näihin ihmisyyttä vastaan kohdistettuihin järkyttäviin rikoksiin. Miksi näin?

Sirkka Sukka: Natsi-Saksa voitti ponnistuksillaan maailman kaikkien aikojen hirvittävimmän sortokoneiston!

Katriina Klapila: Neuvostoliitto näännytti miljoonia ukrainalaisia nälkään!

Tuulikki Risunen: Stalinin puhdistuksissa 1930-luvulla tapettiin valtava määrä ihmisiä, myös suomalaisia!

Sven Kelmén: Neuvostoliiton miehittäessä Baltian maat, se tapatti joukoittain ihmisiä, ja siirsi vielä suuremman osan Siperiaan!


- Ja tästähän ei kukaan ole eri mieltä. Niin Neuvostoliitto , kuin sen pohjaideana ollut kommunismi oli ihmisiä terrorisoiva valtio ja ihmisiä terrorisoiva ideologia. Mutta miksi hitleriläisten on niin vaikea tunnustaa juuri sen ideologian rikoksia, jota he niin avoimesti ovat tukeneet?

S.S & K.K & T.R & S.K: ME OLEMME ÄEEENTISIÄ HITLERILÄISIÄ!

- Vaan mennäänpäs nyt vuoteen 1987, jolloin valta siirtyi Speeriltä vallan ottaneelta vanhoilliselta Lars Bergeriltä uudistusmieliselle Max Köhlerille. Köhler ymmärsi sen, että Yhdysvaltain kanssa käyty, ja jatkuvasti yltyvä varustelukilpa tulee ajan myötä romahduttamaan Saksan talouden. Hän aloitti taloudelliset uudistukset, ja lisäsi uudistuksiinsa lisääntyneen sanan- ja ilmaisunvapauden. Kuinka te silloiset hitleriläiset keskenänne suhtauduitte tähän kehitykseen?

S.S & K.K & T.R & S.K: niin… tota noin… öö… tiättä tota… hymm… ottiatuota… ööö… ööö… brrgele… ai… ai… ämmätentiiä niin… tota noin niin…

Ikke Ryhävaara: Niin jos minä tässä vaiheessa aukaisisin turpani ensimmäistä kertaa tässä haastatteluohjelmassa, kun entiset kameradet ovat jo päässeet päästämään pahimmat höyryt pois. Kun Köhler tuli valtaan, ja esitti ohjelmansa, niin mehän tietysti virallisesti nyökimme, että tämähän on kuuminta hottia, ja just näinhän se pitää tehdäkin. Ja syynähän oli se, että asia tuli Berliinistä, ja jos se kerran tuli Berliinistä, niin eihän se voinut olla muuta kuin ihqua ja äärimmäisen hyväksyttävää ja kannatettavaa. Noin keskenämme me sitten kyllä mutisimme, että jätkähän hässii koko systeemin ihan vituiksi. Minkä se tietysti, onneksi, tekikin.

- Niin. Mutta palataan syihin ja termeihin. Termit Rauha ja Rakkaus ovat yleistermejä joita ovat käyttäneet kaikki mahdolliset liikkeet aina amerikkalaisista hipeistä totalitaristisiin järjestelmiin. Ja te tiesitte, että natsijärjestelmä oli hirmuvaltaa. Kai teillä muutakin perustetta oli ryhtyä flirttailemaan tämän järjestelmän kanssa kuin Rauha ja Rakkaus. Vai olitteko te yksinkertaisesti vain nenästä vedettäviä hölmöjä?

S.S & K.K & T.R & S.K: niin… tota noin… öö… tiättä tota… hymm… ottiatuota… ööö… ööö… brrgele… ai… ai… ämmätentiiä niin… tota noin niin…

Ikke Ryhävaara: No olihan siihen syy. Kaksikin kappaletta itse asiassa. Ja molemmat inhimillisiä sellaisia.

- Mikä oli se ensimmäinen syy?

- No hyvät bailut tietenkin. Natseillahan oli Suomessa parhaat bailut, parhaimman näköiset mimmit ja kun e-pillerikin silloin Suomeen jo kerkesi, niin piparia piisasi kyllä niin paljon minkä ilkesi haukata. Ja voi pojat, mehän haukattiin. Vaan suurelle osalle ne bailut tietysti riittivätkin, eikä mitään tosiasiallista muutosta haluttu. Kun tiedettiinhän me hyvinkin, että jos järjestelmä muuttuu natsimallilleen, niin niistä iloisista bilettävistä sutturoista tuleekin kuuliaisia suursuomalaisten suurperheitten äitejä.

- Varsin ymmärrettävä syy. Selittää aika pitkälle tuota rauhaa ja rakkautta. Mutta mikäs se oli se toinen, yhtä lailla inhimillinen syy?

- Kas kun on olemassa sellainen hyvin tunnettu ihmistyyppi, jonka perusluonne on tunkea kärsänsä toisten asioihin, määrätä toisten tekemisiä ja mielellään ajatuksiakin ja siinä sivussa tuntea juovuttavaa oikeamielisyyden ylemmyyden tunnetta. Tottahan sellaiset ihmiset mielellään flirttailevat totalitarismin kanssa, kun tommoinen lällyilevä demokratiasysteemi ei oikein tykkää heidän ydinosaamisestaan.

- Ja koko tämä haastateltava porukka kuului heihin, ja taitaapa kuulua vieläkin. Tiedätkö Antero, minä olen ihan satasen varma, että mikäli historian kolikko olisi kääntynyt toisinpäin ja se olisikin ollut Stalinin Neuvostoliitto, joka voitti sodan, niin tämä sama porukka olisi sulla edelleenkin haastateltavana. Tällä kertaa vaan äeeentisinä stalinisteina. Mutta yhtä lailla ilman minkäänlaista häpeän tunnetta.


- Ja tähän onkin hyvä päättää lähetyksemme. Suuret kiitokset haastateltaville. Täällä Antero Lärvänen, Helsinki. Jahah, äänimiehet. Lälläveden saunasta ei puutukaan kuin kolme miestä, joten eiköhän korjata puute?

*

myöhemmin Lällävedellä

Kiuas: Tsöss.

Tölkki: Knirsk.

Nielu: Glug glug glug.

Kiuas uudestaan: Tsöss.

Pertta: Hei Hösse, mikäs sua oikein vaivaa? Kun tuijotat seinään niin kuin joku zombie?

Hösse: Ei kun mä rupesin vaan aattelemaan sitä Ryhävaaran loppukaneettia. ja tuli mieleen kaikki aikajanat ja perhosvaikutukset ja mitä heitä nyt onkaan, scifijuttuja. Entäs jos onkin olemassa toinen aikalinja, jossa Setä-Joe veikin voiton ja kaikki olis menny toisinpäin? Niin onkohan siellä toisessa aikalinjassa tällä hetkellä saunomassa tää sama porukka, joka taas olis tönkinyt vanhojen stalinistien touhuja?


- Vaan tuopa onkin mielenkiintoinen ajatus. Mutta eihän sitä ilman ajatusbensiiniä saa loppuun pohdittua. Otapa Hösse tuosta uusi Vienan Karjala.

Tölkki: Knirsk.

*

samaan aikaan Lällävedellä, toisessa aikalinjassa

Kiuas: Tsöss.

Tölkki: Knirsk.

Nielu: Glug glug glug.

Kiuas uudestaan: Tsöss.

Pertta: Hei Hösse, mikäs sua oikein vaivaa? Kun tuijotat seinään niin kuin joku zombie?

Hösse: Ei kun mulle tuli vaan ihmeellinen olo. Ihan semmonen tunne, kuin minä olisin ajatellut minua. Tai siis en minä, vaan toinen minä. Hösse kumminkin. Jossain muualla vaan. Tai ei oikeastaan edes muualla vaan ihan tässä saunassa. Tai en minä piru vie osaa selittää. Rupeekohan mulla viiramaan päästä?


- Eiköhän se Hösse ole vaan niin, että sulla ei ole nestetasapaino kunnossa. Asia korjaantuu. Otapas tuosta uusi Karjala.

Tölkki: Knirsk.

35 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Siinäpä mukavia oivalluksia. Jotenkin olisin kaivannut vielä kommentit nuorilta hitleristeiltä, sellaisilta tähtipelaajilta kuten Danny Haapaniemi tai Aa Lindersson. Vaan kyllähän tää taas kerran tätä helmiä sioille osastoa oli. Kun asianosaiset eivät vaan tajua.

Näille tyypeille näyttäisi olevan tärkeää, että taistellaan aina jotain vastaan. Ei milloinkaan jonkin asian puolesta, vaikka retoriikassan ehkä muuta väittävätkin. Vihollinen on tärkein. Se kun tuonee toimintaan jonkinnäköisen sankarillisen aspektin. Ja tottahan se on. Liekö maailmassa mitään uljaampaa kuin väkivalloin käydä taistoon sellaisia ilmestyskirjan petoja vastaan kuin on esimerkiksi eräs Eiralainen kielitieteilijä. Nää on tätä tuttipullo-osastoa kuten Ykäkin on joskus todennut. Oikean tappelun tullen taitaisi paskat lurahtaa housuun alta aikayksikön. Vihollisetkin on valittu sen mukaan.

Anonyymi kirjoitti...

Hauska kirjoitus, mutta kontrafaktuaalinen historia ei voi kertoa mitään mistään muusta kuin kirjoittajana mielikuvituksesta.

Kumitonttu kirjoitti...

Aivan ällistyttävän hyvä kirjoitus. Nyt vain nopeasti sen vilkuilin läpi kun halusin päästä tekstin loppuun, mutta voit olla satavarma, että tätä luetaan tänä iltana Tontunmäellä päreen valossa yötä myöten uudestaan ja uudestaan ja uudestaan.

Tarjoa tätä Kanava-lehteen! Kai ne kerran voisisvat pakinankin julkaista kun perustelet, ettei tämä näkyvyyttä missään muuallakaan saa.

Tai itse asiassa, minä taidan meilata tästä linkin päätoim. Pernaalle samoin tein ihan itse.

Yksi Turkkulaanen kirjoitti...

Loistava pakina, kiitos!

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Ano1:lle, Ano2:lle, Kumitontulle ja Yhel Turkkulaasel.

Noin yleisenä kommenttina vastaan Ano2:lle. Olet varmaan oikeassa. Mutta pyrin muistuttamaan, että totalitaristisen ideologian retoriikka ei eroa toisistaan kuin vihollisen nimen vaihtamisella. Ja aina löytyy niitä ihmisiä, jotka ovat siihen kelkkaan halukkaita hyppäämään. Uskoisin, että hyvästä kommunistista saa helposti hyvän natsin ja sama toisinpäin.

Jos jollakin olis aikaa, niin hän voisi tutkia tämän asian elävää laboratoriota, eli kuinka paljon Itä-Saksassa oli menestyneitä ja vaikuttaja-asemaan päässeitä ihmisiä, joilla oli natsimenneisyys.

Anonyymi kirjoitti...

Vaihtoehtohistoriaa niin, että heikompia hirvittää!

Hienoa

-Tvälups-

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Taisteluvälineupseerille ja kiitos kommentistasi. Vaan eikös se yhtä lailla hirvitä tuo toteutunut historia. Oman mitättämän näkemykseni mukaan jos Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto olisivat hakanneet toisensa keskenään täysin voimattomiksi, ja demokraattinen maailma olis lopulta korjannut koko potin, olis historia ollut ehkä kohdallaan.

Kokoliha kirjoitti...

Ykä,

Jumalauta.

Olen sanaton. Kannattaisiko pikkuhijaa edes harkita koottujen kirjoitusten julkaisemista? Kai se nyt jotenkin anonyyminäkin onnistuisi?

Vaikkapa edes osuus, johon olisi koottu pelkästään valitut palat tätä vaihtoehtoista historiaa? Osuvimman nimen teokselle keksit taatusti vartissa.

Lupaan tulla teoksen julkistamistilaisuuteen vaikka sitten hitsauslasit päässä.

Ironmistress kirjoitti...

Antifasismi ei tosiaankaan ole mitään muuta kuin miinusmerkkistä fasismia. Noinhan siinä olisi käynyt, jos historia olisi kulkenut toisin.

On olemassa tietty ihmistyyppi, joka on aina valmis uhraamaan kaiken tolkun, ulkoistamaan kaiken moraalinsa ja huoraamaan itseään älyllisesti saadakseen olla kulloisenkin voittajan puolella ja päästäkseen kiinni vallankahvaan ja etuoikeuksiin. Ja toinen ihmistyyppi, joka on valmis vaikka imemään Leninin balsamoitua k*rpää jos puolue vain niin käskee.

Ja tällaiset ihmiset ovat näkyvyyttä saadessaan erityisen vaarallisia. Sensijaan jo Jeesus totesi jotain siitä, miten käy silloin jos sanoo, ettei keisarilla ole vaatteita.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Kokolihalle ja Ruukinmatruunalle & kiitos kommenteistanne.

Kokoliha: Olen otettu kannustuksesta, mutta ongelmana on aikaisemmin esitettyjen syitten lisäksi se, että kun en minä miellä itseäni minkäänlaiseksi kirjailijaksi, enkä sellainen haluaisi edes olla. Ei vaan oikein nahkaan asetu semmonen nimike. Ja löytyyhän nää kaikki täältä netistä. Ja aika monella blogikirjoittajalla, kuten myös minulla, tässä on idea omalta osaltaan murtaa painetun sanan valtaa.

Ruukinmatruuna: Joo, se onko kyseessä paha paha vaiko hyvä paha määritellään vain sillä, kumpi sattui voittamaan ja kumpi pääsi kirjoittamaan historian. Siltä pohjalta uskaltaisin väittää, että mikäli Musso olisi tehnyt kakkosrähinässä ns. vanhanaikaiset ja kääntänyt kelkkansa ennen varsinaista kahinaa niin kuin Italia ykkösrähinässä teki, niin Italia voisi vielä hyvinkin olla fasistinen valtio, Musso lämmöllä muistettu kansanjohtaja, eikä fasismista ja natsismista koskaan puhuttaisi samassa asiayhteydessä.

Becker kirjoitti...

Vaikka olenkin faktojen ystävä, niin joskus tulee luettua näitä vaihtoehtohistorioita pelkästä mielenkiinnosta.

Tämä Ykän blogi on yksi mielenkiintoisimpia mihin olen törmännyt.

Nämä vaihtoehtohistoriat kun ovat saattaneet muuttua historioiksi joidenkin käänteiden kautta.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Becker, ja kiitokset. Selvää on, että onhan nää vaihtoehtohistoriat lantinheittoa ja ottiatuotaa.

Mikä on selvää myös, on se, että meni historia kuinka hyvänsä, niin totalitarismin hännänalunen houkuttelee perskärpäsiä, sojotti häntä mihin suuntaan hyvänsä.

Becker kirjoitti...

Kyllä. Esim. ruotsalaiset, kuinka ollakkaan, olivat aivan lääpällään Itä-Saksan ihmemaan suhteen jossa ravattiin alvariinsa ottamassa oppia.
Ja jäljet näkyvät edelleenkin. Eipä sen puoleen, Pol Pot sai myöskin osansa arvovaltaisista delegaatioista
joita senaikuinen demariparatiisi lähetteli sinne sun tänne oppia ottamaan.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Becker. Tässä blogia pitäessäni minulla on ollut useita hyviä kommentoijia, jotka ovat valaisseet ruotsalaista poliittista sielunmaisemaa. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että vaikka Suomessa osataan kyllä valehdella itselleen oikein hyvin, niin Ruotsissa ollaan varmaankin maailmanmestareita.

Suomessahan tuosta Itä-Saksasta luotiin päässä ihan ikioma ruusuinen mielikuva ja elettiin sitten sen mukaan, mutta on vaikeaa edes ajatella, minkälainen ruotsalainen mielikuva asiasta mahtoi olla. Luultavasti jotain vielä paljon kauniimpaa. Ihan ajatellen sitä, mitä nyky-Ruotsissa tapahtuu. Jos joku lukija ei ole vielä lukenut Rähmistä, niin kannattaa aloittaa nyt.

vieras kirjoitti...

Jotkut DDR:n kommareista olivat natseja silloin kun Aatu oli vallassa. Tilanteen vaihtuessa he sitten pukivat uudet univormut ja alkoivat hokea uusia iskulauseita.

Mutta jotkut saksalaiset kommarit olivat kommareita 1920-30-luvuilla ja yrittiävät samoja keinoja kuin Aatun poppoon ruskeapaidat tms. eli rettelöinti ja vastaavat. Saksassa oli 1919 aika paljon levottomuuksia joissa kommarit olivat mukana. Baijerissa oli hetken aikaa neuvostotasavalta. Jotkut olivat kommareita jo keisariaikana tai ennen keisarikunnan perustamista, kuten kaverukset Marx ja Engels. Joskin Marxin ja Engelsin kehittämä kommunismi taisi olla enimmäkseen talouskommunismia eikä suinkaan kulttuurikommunismia tai mokutusta.

Jotkut saksalaiset kommarit olivat Lenin-sedän ja setä-Joen luona piilossa ja koulutuksessa. Hitlerin valtaannousun myötä saksalaisia kommareita siirtyi Vanjan luokse. Sitten kun tuli otollinen hetki niin Vanja asetti heidät pönöttämään DDR:n johtajina.

Peritaattessa Saksaan olisi 1933 oli voinut muodostua myös kommunisti-Saksa, DDR tai Neuvosto-Saksa. Siitäkös setä-Joe olisi huutanut jippii...tai onks se uraa.

Vaitiolija kirjoitti...

Kovasti on osuvaa tekstiä ykältä jälleen kerran. Samanlainen opittua mantraa toistava ryhmä tosiaankin on jokaisessa ideologiassa se politrukin asemaa pitävä taho, joka katsoo asiakseen kertoa muille miten ajatella- jos ei kelpaa niin olet *paikallinen juutalaisenvastine* ja lällällä ei leikitä sun kaa.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vieraalle ja Vaitiolijalle & kiitos kommenteistanne.

Vieras: Käsittääkseni Itä-Saksaan tuotiin Stalinin Neuvostoliitosta sinne paenneita kommunisteja valmiiksi aatteellisesti koulutettuna johtotehtäviin. Aivan niin kuin Viroonkin tuotiin näitä ”jeestiläisiä”. Termi tulee siitä, että heput olivat ehtineet olla Neuvostoliitossa sen verran pitkään, että viron kielen ääntämys oli jo vähän vääristynyt. Tämä tieto tulee minulle Ants Oraksen kirjasta Viron Kohtalonvuodet.

Natseista kommunisteiksi takinkääntäneistä sinänsä tuli varmaan mitä uskollisimpia DDR:n palvelijoita. Kun tiesiväthän he, että oikeauskoisuutta heidän kohdallaan kytättiin kuin pikkulapsen silmää. En minä heitä oikein syyttääkään voi. Siinä oli kyseessä niskalaukauksen pelko ja oman perheen turvallisuus. Ei heitä voi verrata suomalaisiin 1970-luvun bailutaistolaisiin. Bailutaistolaisille homma oli hypetystä, jota saattoi katsella ja ihastella turvallisesta länsimaisesta demokratiasta käsin. Ja välillä vaikka käydä Suomen passilla siellä kylässä epäilemättä hyvin passattavana.

Itä-Saksalaisille touhu ei ollut biletystä, vaan rankaa arkea, jossa Iso Veli valvoi.

Vaitiolija: Tottahan tuo. Tosta voisi todeta, että meillä Suomessa on vieläkin se suomettumisen ajan likapyykki vieläkin pesemättä. Saas nähdä pestäänkö koskaan. Sen ajan vaikuttajat kun ovat meillä vaikuttajia vieläkin, ja hehän ovat tietysti hankkineet samanhenkisiä perillisiä. Rähmällään täytyy olla. Jos ei Moskovaan, niin Brysseliin. Niin no, tietysti osa niistä vanhemmista haluaisi vieläkin olla rähmällään myös Moskovaan, ja sehän vaatii sinänsä melkomoista ideologista kikkailua ja henkistä huoraamista, sillä Moskovaahan eivät enää pyöritä kommunistit vaan fasistit.

Vaitiolija kirjoitti...

Epäilen vahvasti, että vaatii sen yhdenlaisen romahduksen tahi kansan yleisen vattuuntumisen kiukkupisteeseen asti, ennenkuin noita pyykkejä pestään. Sen verran vahva kolmikantapuolueen asema on edelleen ja tunnestusti konsensustahan ei kannata keikuttaa kun kaverilta kaverille voi jakaa kivasti fyrkkaa siinä itsensä tärkeäksitekemisen ohella.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Vaitiolija. Luulenpa, että olet epäilyssäsi varsin oikeassa. Tämä kolmikanta luottaa siihen, että suomalaiset ovat lammasmaisen tottelevaisia hallintoalamaisia, ja niinhän ne pääosin ovatkin ja ovat aina olleet. Tai melkein aina. Suomen historiassa löytyy aika, jolloin päre palaa, ja silloin suomalaiset ovatkin yllättäin harvinaisen vittumaista väkeä. Omassa blogissani pyrin pieneltä osaltani vaikuttamaan siihen, että niin ei tarvitsisi enää tapahtua, vaan asioihin voitaisiin vaikuttaa vaikkapa äänestämällä. Mutta se pahan siemen on kyllä vieläkin olemassa. Valtaa pitävät tahot vaan näyttävät sen unohtaneen.

reino kirjoitti...

Historiallista settiä!

Tällä kertaa kontrafaktuaalinen historia kertoi kirjoittajastaan, lukijoistaan ja ympäröivästä todellisuudesta kaiken oleellisen.

vieras kirjoitti...

Hugo Chavez siirtyi jonnekin sinne missä ei ole aikaa eikä paikkaa. Mikä on Ykän arvio Chvezista?

Kulttuurivasemmistolaiset ja muut tiedostavat piirit fanittivat Chavezia varmaan siksi kun hän urputti USA:lle ja Israelille. Israeliin hän katkaisi diploaattisuhteet. Hän kuitenkin suostui myymään öljyä USA:lle.

Chavez oli alkujaan upseeri joten ei ollut mikään elämyspartisaani.

Chavez oli venezuelalaismielinen eikä mikään oman kansan vihaaja. Varmaan hän aidosti halusi helpottaa köyhien elinoloja, kun oli mahdollista kustantaa öljytulojen avulla.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Reinolle ja Vieraalle & kiitos kommenteistanne.

Reino: Kiitokset. Vaan respassa odotellaan edelleenkin Valkoparrattoman Miehen kuulumisia vuoden 2030 Suomessa.

Vieras: Nyt täytyy sanoa, että ottiatuota. Kun minä en loppujen lopuksi ole tuota Etelä-Amerikkaa oikein tarkkaan seurannut. Ja Chavezin ympärillä liikkui niin paljon mediaälämölöä niin puolesta kuin vastaan. Suomalainen media tietysti hypetti puolesta, kun mies lällätti Yhdysvalloille. Uskon, että miehellä on ollut hyvä tarkoitus, mutta kuinka hyvin hän on onnistunut, on minun vaikeaa sanoa. Ehkä oli hyvä, että hän kuoli varsin nuorena, eikä tullut vallastaan väkisin kiinnipitäväksi diktaattoriksi, mikä kansalle tietysti olisi aina tiennyt huonoja uutisia. Joka tapauksessa toivon, ettei Venezuelaan tule nyt asian tiimoilta kaaosta, vaan porukka saisi elellä kaikessa rauhassa.

Jukka kirjoitti...

Loistava!

Mikäköhän sitä itse olisi jos noin olisi käynyt. Olisiko laatikossa sedän punainen käsivarsinauha, jota välillä katselisi, ja isän vanha sirppi- ja vasara-sormus.

Ja kuuluttaisiinko johonkin epämääräiseen yhdistykseen joka vaatisi kaikkien kansojen luonnollista risteytymistä keskenään ja muuta perverssiä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Jukka. Jotenkin luulen, että kun meitä ei yleisyhteiskunnallinen pervoilupolitiikka kiinnosta nytkään, niin tuskinpa meitä se kiinnostaisi tuossakaan aikajanassa. Oltais varmaan samanlaisia rauhallisia konservatiiveja. Täysin muuten riippumatta siitä, kallistuuko perusnäkemykset vähän vasemmalle taiko oikealle vaiko ehkä keskemmälle. Tietylle fanaatikkoryhmälle on varmaan mahdotonta hahmottaa, että meidän mörköjen takaa löytyykin aivan tavallisia ihmisiä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tekninen ilmoitus: Lisätty Suositeltaviin lukemistoihin kommentoija Vaitiolijan pitämä blogi:

http://nyteijummarra.blogspot.fi/

vieras kirjoitti...

Mistä ilmaisu "maalikylä" peräisin? Mitä se tarkoittaa?

Kävi mielessä eräs juttu miten Kataisesta päästäisiin eroon. Ihan vaan silkan lahjonnan avulla eli tarjotaan hänelle hilloa siitä hyvästä että hän jättäisi politiikan ja julkisuuden. Halvemmaksi tuo tuolisi kuin tukipaketit ja mokutus.

Arvioidaan mikä on pääministerikansansanedustajalle maksettava palkka neljän vuoden ajalta plus tuolta ajalta maksettavien korvauksien ja etuuksien summa. Suoritetaan yhteenlasku ja hankitaan sen suuruinen rahasumma ja laitetaan rahat salkkuun. Lyödään rahasalkku pöytään ja sanotaan että saat nämä mitä salkussa on jos häivyt nyt vikkelään. Salkussa voi rahayksikkörahan sijasta olla myös rahasumman arvon verran kultaa.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Vieras:

Niin maalikylistä. No ennen vanhaanhan syrjemmällä olevat töllit olivat maalaamattomia ja itsekseen harmaantuneita. Sitten kirkonkylällä oltiin seiniin lääditty punamultaa. Siitähän se. Itse nimitän maalikyliksi nykyisin isompia keskuksia.

Ideasi Kataisen kohdalla on suositeltava, mutta tuskin toimiva. Sillä rahaakin addiktoivampi tekijä on valta. Sitä ei valtaan addiktoitunut saa koskaan tarpeeksi. Tosin Kataisen kohdallahan puhutaan vain vallan tunteesta. Hänhän ei itse asiassa käytä valtaa, vaan toimii Brysselin vallan välikappaleena.

vieras kirjoitti...

Piti näyttää tämmöinen kuva.

http://www.ensipainos.fi/tuotekuvat2/8276_3068_4.jpg

Mihinkä aikajanaan tuo kuva mahtaisi kuulua?

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Vieras. Jaa, eiköpä tuo kuva kuulu ihan toteutuneeseen aikajanaan. Iivana hoksasi aikanaan, että ei tsuhna saa iivanaa kokonaan hengiltä, mutta tsuhnan puskista ampumat nuolet tekivät iivanan perslihoissa ikävän kipeetä. Näin ollen iivana tuumi, että kannattaa miettiä kaksikin kertaa, että kannattako mennä tsuhnan kynnyksen yli lupaa kysymättä.

vieras kirjoitti...

SDP oli näissä hallituksissa 1966-1991 välillä. Auran ja Liinamaan virkamieshallituksissa oli jokunen sossu jotka olivat ammattiministerin nimikkeellä.

50. Paasio
27.5.1966 - 22.3.1968

51. Koivisto
22.3.1968 – 14.5.1970

53. Karjalainen II
15.7.1970 - 29.10.1971

55. Paasio II
23.2.1972 – 4.9.1972

56. Sorsa
4.9.1972 – 13.6.1975

58. Miettunen II
30.11.1975 – 29.9.1976

60. Sorsa II
15.5.1977 – 26.5.1979

61. Koivisto II
26.5.1979 – 19.2.1982

62. Sorsa III
19.2.1982 – 6.5.1983

63. Sorsa IV
6.5.1983 – 30.4.1987

64. Holkeri
30.4.1987 - 26.4.1991

Aikaisemmassa viestissä oli keskuselussa SKDL ja SKP. Oliko 1970-80-lukujen SDP mikään mokutuspuolue? Ykä tietää jotain perinteisestä työläisvasemmistosta joten odotan hänen arviotaan.

Minkälaisia olivat pääministerit Rafael Paasio, Mauno Koivisto ja Kalevi Sorsa?

Tämä ehkä kertoo Pertti Paasiosta?
http://oi41.tinypic.com/juegio.jpg

Presidentti Koivisto möläytti hölmösti niistä inkeriliäisistä että ovat paluumuttajia. Nojoo ne muuttivat Inkerinmaalle jotain 1500-1600 luvulla...Virkamiehet ylitulkitsivat kommentin määräykseksi päästää vanjat Suomeen. Tästä syystä vanjat väittivät olevan inkeriläisiä vaikkei olisi ollut mitään todisteita siitä onko inkeriläinen tai inkerikko.

Manulla olisi ollut pressan valtaoikeuksien puitteissa mahikset torpata somalit ja sanoa vanjalle että älä niitä tänne tyrkytä...

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Vieras. Sinä se osaat kysyä hankalia. Minä kun 1970-luvulla luin Mustanaamiota. Mutta 1970 – 1980-lukujen välinen SDP ei ollut varmaankaan millään muotoa ollut mokutuspuolue, koska ei koko termiä oltu keksittykään, eikä asiaa ollut olemassakaan. Silloin oltiin vielä laajasti ja leveästi YYA:ta, eikä kellään edes juolahtanut mieleen, että ruvetaan asiasta tehden muuttamaan Suomen etnistä koostumusta vain siksi, kun sitä pitää muuttaa.

Koivistosta ja inkeriläisistä en sinänsä niin kommentoi. Työni puolesta olen kyllä törmännyt aika ajoin melko mielenkiintoisiin inkeriläismuuttajiin. Paperit ovat sinänsä kohdallaan, mutta heput ovat joitain kirgiisejä…

Anonyymi kirjoitti...

Tämmösen bongasin ja tuli heti mieleen tämän jutun loppusaunat. Ehkä jossain rinnakkaistodellisuudessa kurkusta alas soljuu Aito Arjala

http://naurunappula.com/599789/olut.jpg

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Anolle, kippis ja maukkaita löylyjä.

Jaska Brown kirjoitti...

Sama porukka se olisi siellä varmasti hillunut oksalla ylimmällä natsien kuin nyt kommarienkin kanssa. Ja samalla lailla jäisi tilit menneisyyden kanssa selvittämättä. Erittäin uskottava skenaario henkilökohtaisella tasolla. Mutta vähemmän uskottava valtiollisella tasolla. Historiasta voi näet havaita, että kommunistiset valtiot kestävät suhteellisen hyvin ulkopuolista painetta sodankäynnin muodossa, mutta romahtavat sisältäpäin. Fasistiset yhteiskunnat taas ovat täsmälleen päinvastaisia: ne on lähes poikkeuksetta tuhottu sodalla, koska eivät ole romahtaneet sisäiseen mahdottomuuteensa.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Jaskalle ja kiitos kommentistasi. En olisi tuosta sinänsä ihan varma, vaan totean että ottiatuota ja jyrkkä ehkä. Natsipuolen valtiot eivät eläneet niin pitkään, että voisimme tietää miten niille sisäisesti olisi käynyt. Touhu kaatui Aatun ja Musson ahneuteen, joka sai aikaan väistämättömän tappion.

Stalinin Neuvostoliitostammekaan emme tiedä, voittiko se sodan järjestelmänsä vuoksi, vaiko siksi, että taas täysin kapitalistinen Yhdysvallat tuki sitä valtavalla materiaalisella avulla.

Niin kuin sanoin, en tiedä varmaksi. Ottiatuota. Jyrkkä ehkä.