Friday, December 28, 2007

PAKKASUKON LAHJAT JOHANNALLE

Hei Johanna! Ajattelin jo ennen joulua lähettää Joulupukille kirjeen, jossa olisin pyytänyt häntä tuomaan kontissaan sinulle tarpeellisia ja hyödyllisiä lahjoja. Jätin sitten kirjeen kuitenkin lähettämättä, koska Joulupukkihan – tarkemmin ajatellen – on pitkälle länsimainen satuhahmo, joka saattaa suututtaa joitain ihmisiä. Näin ollen käännyn hänen sosialistisen virkaveljensä Pakkasukon puoleen. Ehkäpä hahmo, joka toi lahjoja rauhanvaltion lapsille kelpaa paremmin. Tuskin sinullakaan on mitään tätä valintaani vastaan.

Toivon siis, että Pakkasukko lähettäisi sinulle lahjoja, joista on elämässä hyötyä, ja joita saatat hyvinkin myös tarvita uudessa, vastuullisessa asemassasi.

Ensimmäinen lahja, jonka Pakkasukko voisi sinulle tuoda, on kyky hahmottaa asioita.

Kerroit haluavasi tiettyjä nettikirjoittajia, joitten poliittiset mielipiteet eivät vastaa omiasi, oikeuteen, sen todistamiseksi, että netissä julkaiseminen voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Sinun tulee hahmottaa muutamia asioita. Ensinnäkin se, että haluat ihmisiä rangaistavaksi juuri poliittisten mielipiteittensä vuoksi. Nämä ihmiset kun vastustavat ihailemaasi monikulttuuria, ja sen vastustamista ei vielä olla lainsäädännöllä kielletty. Haluatko oikeasti poliittisia oikeudenkäyntejä?

Sinun tulee hahmottaa myös, että virkamiehenä sinun on pitäydyttävä faktoihin, eikä toivomuksiisi. Voit toivoa yksityishenkilönä oikeuteen vaikka 99% suomalaisista, mutta virkamiehenä sinun tulee muistaa, että päätöksen syyttämisestä tekevät aivan muut viranomaiset kuin sinä. Olisi toivottavaa, että et toimisi edeltäjäsi tavoin. Poliisin, tuomarin ja pyövelin valtuudet ja velvollisuudet eivät kuulu tehtäviisi.

Mitähän muuten lauseellasi ”netissä julkaiseminen voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin” tarkoitat? Siinä kun et ole määritellyt, minkälaisesta julkaisemisesta on kyse. Tarkoitatko sitä, että julkaista saa vain sellaista materiaalia, joka sopii omiin poliittisiin mielipiteisiisi? Vai oliko tuo lause vain vahinko? Yhtä kaikki, Johanna, sinä olet varsin pelottava ihminen. Haluamasi toimintatavat olivat käytössä esimerkiksi Neuvostoliitossa. Haluatko sitä todella?

Toiseksi lahjaksi saisi Pakkasukko tuoda sinulle kärsivällisyyttä.

Sanoit, huokaisten, näistä sinua vaivaavista nettikirjoituksista seuraavaa: ”Kyllä sieltä löytää yhtä toista. Ei siellä viitsi kauan surffailla.”

Kuitenkin aikaisemmin sanoit, että tällaista materiaalia löytyy netistä valtavat määrät. Miten sinä voit sen tietää, jos et itse ole näihin kirjoituksiin kunnolla tutustunut. Vai onko joku muu sanonut sinulle näin. Haluatko lähettää ihmisiä leivättömän pöydän ääreen tutustumatta asiaan tarkemmin, toisen käden tiedon perusteella. Vai oletko vain pläräillyt sivuja ja poiminut sieltä sanoja, jotka eivät sinua miellytä, ja jättänyt jutun tarkemmin lukematta?

Oletko todellakin niin innokas saamaan ihmisiä oikeuteen? Jos Pakkasukko toisi sinulle annoksen tuiki tärkeää kärsivällisyyttä, jaksaisit ehkä tutustua näihin kirjoituksiin tarkemmin. Ehkä sitten miettisit hetkisen pitempään, ennen kuin alat käyttää tuomiovaltaa. Jota sinulle ei ole edes annettu.
Vai haluatko toimia Leninin – Stalinin linjalla, jonka mukaan kansanvihollisia löytyy jokaisesta kylästä tietty prosenttiosuus, ja näin ollen tietty prosenttiosuus kylästä myös teloitetaan.

Johanna, olet varsin pelottava ihminen.

Suotavaa olisi, että Pakkasukko toisi sinulle myös annoksen nöyryyttä.

Niin sinua Johanna, kuin minuakin, Yrjöä, Perskeleen sukua, elättävät toiset ihmiset. Kumpikaan meistä ei työllämme tuo leipää kenenkään suuhun. Oma työni tosin nähdään minua elättävän väestön keskuudessa tietyllä tavalla välttämättömänä, joten aiheuttamani verorasitus siedetään. Muistan kuitenkin, mistä leipäni tulee, ja kenelle olen työssäni vastuussa.

Sinulla, ja edeltäjälläsi tämä asia on hieman päässyt unohtumaan. Ne tavalliset ihmiset, jotka meidät elättävät eivät sorsi maahanmuuttajia. Paljonko olet oikeasti törmännyt suomalaisten tekemiin rasistisiin rikoksiin? Jos gallup-kyselyssä esim somali sanoo, että on törmännyt rasismiin, se ei ole mitään oikeudessa todistettua faktaa. Ei ole mitään järjestäytynyttä äärioikeistolaista toimintaa. On vain tavallisia Kutvosia, jotka elättävät meitä.

Ja kiitokseksi, vastuun osoitukseksi, sinun ja edeltäjäsi viran puolesta on hyökätty joitain ihmeen lakupapereita ja neekerinpusuja vastaan. Sekä nyttemmin kehitetty poliittista sensuuria. Vaikka ehkä luuletkin, että olet vastuussa vain itsellesi, sinun tulee muistaa, että olet vastuussa niille ihmisille, jotka palkkasi maksavat.

Pakkasukko voisi tuoda todellakin sinulle nöyryyttä. Parikin pakettia.

Selvää on, että Pakkasukko voisi tuoda sinulle myös annoksen suvaitsevaisuutta ja rohkeutta.

Omat poliittiset näkemyksesi näyttävät varsin paikalleen lukkiintuneelta. Asiat ovat juuri niin, kuin sinä ne näet ja piste. Sinun tulisi kuitenkin muistaa, että oikeusvaltiossa asioita saa kyseenalaistaa. Jos ihminen kirjoittaa netissä, että hänen mielestään afrikkalaisten holtiton maahanmuutto on Suomelle haitaksi, ei hän ole vielä rikollinen. Hän vain kyseenalaistaa sinun näkemyksesi. Ei hän naputtele takstooleja keskitysleirin parakin kattoon. Oikeusvaltiossa ihminen saa olla eri mieltä.

Vai haluatko sinä Johanna tuhota oikeusvaltion? Ainakin lukemani perusteella näyttää siltä.

Ole rohkea, ja suvaitse se tosiasia, että on muitakin mielipiteitä kuin omasi. Etkä välttämättä aina ole oikeassa.

Ehdottomasti Pakkasukon tulisi tuoda sinulle kykyä hahmottaa resursseja.

Sinä edustat sellaista virkamiestyyppiä, johon olen työurani aikana törmäänyt alinomaa. Tämä virkamiestyyppi vaatii hienoja ja vielä hienompia asioita tehtäväksi. Jolloinka me suorittavan tason ihmiset kysymme että ”millä väellä”.

Sinä ja kaltaisesi haluatte maamme sellaiseksi, että täällä on noin sata eri kansallisuutta, jotka voivat asioida omalla kielellään Hangosta Nuorgamiin, elää oman maansa tavoilla niin, että Virallinen Suomi sen mahdollistaa ja kustantaa. Näistä sadasta kansallisuudesta 99:llä (eli poislukien suomalaiset) tulisi olla etuoikeus työhön otettaessa. Lisäksi järjestelmän tulisi vahtia jatkuvasti, ettei näitten 99 kansakunnan jäsenet vaan missään vaiheessa saa henkistä pipiä joko suomalaisten tai jonkun muun kansakunnan tapojen vuoksi.

Mikäli Pakkasukko toisi sinulle, ja myös kaltaisillesi virkamiehille kykyä hahmottaa resursseja, saattaisitte tekin tuumia, että Millä Väellä? Ja Millä Rahalla?

Tällä hetkellä on vielä niin, että minä, Yrjö, Perskeleen sukua, helkkarin iso mies kooltani, pelkään sinua Johanna. Pelkään aiheesta. Minä uskon demokratiaan, ja uskon oikeusvaltioon. Näyttää siltä, että sinä et usko. Mehän voisimme keskustella asiasta ja miettiä, kumpi väärässä on, mutta sinähän haluat kieltää keskustelun.

Toivotaan, että Pakkasukko tuo sinulle uuden vuoden lahjaksi kykyä hahmottaa asioita, kärsivällisyyttä, nöyryyttä, suvaitsevaisuutta, rohkeutta ja kykyä hahmottaa resursseja.

Jos Pakkasukko tuo nämä sinulle, saatat näitten lahjojen avulla löytää itsestäsi jopa annoksen isänmaallisuutta.

Ehkä silloin sinua ei vuoden päästä tarvitsisi niin pelätä.

Wednesday, December 19, 2007

RAUHALLISTA JOULUA


Hotelli Yrjöperskeles siirtyy Huitsinnevadaan viettämään joulua.

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille.

Tuesday, December 18, 2007

TAAS ANALYSOITIIN

Mikähän kumma siinä on, että television uutis- ja ajankohtaisohjelmiin löytyy aina näitä asiantuntijoita, jotka puhuvat ympyrän neliöksi asiasta kuin asiasta?

Tarkoitan tällä kertaa tätä Smash Asem-pelleilyä. Liimatilhit riekkuivat ja nyt tuli lopultakin tuomioita. Hotelli Yrjöperskeleen respasta käsin katsottuna tuomiot olivat sinänsä naurettavan lieviä, mutta edes jotakin.

Vaan asiasta kertovaan uutislähetykseen piti tietenkin jostain kaivaa akateeminen ammattilainen, joka selittää, että tää olikin kyllä paha juttu, kun ihan mentiin tuomitsemaan. Tällä kertaa soihtua pitää käsissään uutislähetyksessä hienosti aktivistitutkijaksi määritelty Helsingin yliopiston filosofian dosentti Thomas Wallgren. Kaveri moitti tuomioita sillä perusteella että tämän takia nuoret aktivistit saattavat ajatella, että oikeusvaltio ei toimi Suomessa niin kuin pitää.

Miettikääpäs mitä jätkä suustansa oikeen päästi.

Poliisia vastaan mellakoimisesta on maassamme kyllä ihan selkeä lainsäädäntö. Arvon dosenttimme nostaa nyt muutaman kymmenen partisaania leikkivää elämysmatkailijaa ja heidän mielitekonsa lain yläpuolelle. Kun heidän mielestään tää homma ei ollu niinq oikeudenmukaista.

Kuka hitto niitten mielipiteestä välittää?

Aikaisemmin, silloin keväällä tämä nuorison tiedostava etujoukko piti ns. mielenosoitusta, jossa sotkettiin paikkoja, hajoitettiin sattumanvaraisesti kiinteää ja irtainta omaisuutta ja lopulta innostuttiin ihan kapinoittemaan sekä poliisia että kaiken huipuksi palokuntaa vastaan.

Seuraavaksi, tämän ASEM-kokouksen lähestyessä samat kullanmurut ilmoittivat etukäteen, että aasialaisia tovereita tukeaksemme Me Tulemme Taas (sinä tyttöni hoi, kaiku virralla soi ja se soi ja se soi) ja hulinoidaan kaupungilla sekä aiheutetaan sekasortoa. Poliisi oli oppinut viime kerrasta ja pisti homman seis. Tehokkaasti ja itseasiassa hemmetin diplomaattisesti. Tosiasiassa tapahtumassa ei ottanut kunnolla kipeetä muuhun kuin pikkusen wanna be-partisaanin egoon. Poliisien kollegat esim. just siellä Aasiassa päin olisivat hoitaneet asian siihen malliin, että olis saattanut ottaa kipeetä muuallekin.

Ja kun poliisi sitten teki näin, niin partisaaneillemme tuli henkinen pipi. Eikä heidän mielestään ehkä oikeusvaltio toimi. Eihän siinä mitään, saahan sitä sillai ajatella. Mutta pakkoko jostain Helsingin yliopistosta on asiakseen rahdata joku dosentti sanomaan, että punavihervästäräkit ottivat nyt tuomiosta nokkiinsa?

Nämä äidin pikku kullanmurut pitävät humalassa hulinointia ja toisten omaisuuden hajoittamista ihmisoikeutenaan. Ja Valtakunnan Pääuutislähetys, toistan Valtakunnan Pääuutislähetys pistää kuvaruutuun korkeasti koulutetun sällin selittämään, että tää pitäis ottaa vakavissaan.

Yhteiskuntamme on jossain vaiheessa muuttunut ihmeelliseksi Kyllä Jokasen Pitää Niinq Saada Tehdä Ihan Just Mitä Huvittaa-yhteiskunnaksi. Niin media kuin tolkuton lauma akateemisia tukee tätä touhua. No, tietysti tuo Just Mitä Huvittaa-oikeus koskee vain tiettyjä ryhmiä. Niihin ei kuulu esim. tavallinen suomalainen mies, joka ei tartte Airfix-liimaa kasatessaan keesiä päälaelle.

Mikäli tavalliset herrat Lötjönen, Kutvonen ja Perskeles ottavat kuppilassa ns. persarit ja sieltä poistuessaan päättävät vastustaa esim. läheisen lintujärven siirtämistä Natura 2000-alueeseen heittämällä muutaman stemun Valintatalon ikkunasta sisään, niin paikalle saapuu valtesmanni mukanaan muutama konstaapeli ja herrat siirtyvät koppiautoon, vaikka kuinka tekis mieli selittää, että meillä on oikeus protestoida. Mikäli herrat pistävät hanttiin, antavat konstaapelit herroja selkään, pehmoosella kädellä tietysti ja vievät herrat toipumaan pahnoille. Niin kuin kuuluukin. Ei paikkoja saa hajottaa.

Aamulla putkassa herättyään herrat eivät enää leiki aktivistia eivätkä huuda lakimiestä paikalle vaan tuumivat, että voi helvattu, kun tuli tyrittyä. Hävettää niin merkeleesti. Vieläpä saatetaan kiittää valtesmannia, että hyvä kun veit talteen, ennen kuin enempää hajosi. Herrat maksavat sakkonsa ja ottavat asiasta opikseen. Tämä oli tietysti fiktiota, koska herrat eivät halua hajoittaa toisten omaisuutta muutenkaan.

Fiktiota eli ei, herrat Lötjönen, Kutvonen ja Perskeles eivät saa riehua millään oikeudella. Jos he tekevät niin, he ovat pelkkiä huligaaneja. Mutta jos tyypillä onkin ikää puolet vähemmän ja päässä rastakäkkärät tai punaseksi värjätty piikkipää & Rapalan uistin huulessa, niin silloin löytyy tyypeille joku ihmeellinen lupa ”protestoida” ja sen päälle vielä hyväpalkkaisia ymmärtäjiä.

Erityisen vastenmielistä tässä Smash Asem-jutussa oli se, että syyte on tulossa myös kahdelle poliisille. Mitähän ne sitten lienevät tehnykään? Oliko niin, että eivät muistaneet panna tyynyä alle, ennen kuin pistivät ”aktivistin” tatamiin? Muistan uutispätkiä siitä mielenosoituksesta. Mielestäni siihen poliisiporukkaan oli hankittu Suomen pitkäpinnaisimmat miehet. Varsinkin se kohtaus, jossa sankarimme rääkyvät koppiautossa porukalla yhteen ääneen RÖÖKII! RÖÖKII! RÖÖKII! olis todennäköisesti polttanut normaalimiehen päreet jo lopullisesti.

Koppiautoon ei päädy kuin omista ansioista, ja alkeellisenkin järjenjuoksun omaava ymmärtää, että konstaapeli ei silloin tarjoa tupakkia. Itse asiassa, eikös näitten aktivistien kannattaisi lopettaa se tupakan röyhyyttäminen kokonaan? Sillä tavoinhan he tukisivat sitä, että kehitysmaat (joista he niin kovin ovat huolissaan) voisivat viljellä vaikkapa maissia, jamssia tai bataattia oman kansan ruokkimista varten. Sen sijaan että viljelisivät täysin hyödytöntä tupakkaa pilalle hemmoteltujen räkänokkien sauhuutettavaksi.

Totesipa dosenttimme Wallgren vielä, että nämä tuomiot saattavat johtaa turhaan radikalisoitumiseen. Onkos sitten tämä ”aktivistien” aikaisempi pelleily ollut sitä tarpeellista radikalisoitumista? Ja jos on, niin kuka sitä tarvitsee ja minkä takia?

Ei nää lintukirjasta karanneet spedet ole sinänsä vaarallisia. Ei niistä mitään vietkong-sissejä tule, eikä edes kunnon räyhääjiä. Ne ovat vain lintukirjasta karanneita spedejä, joista on kiva leikkiä partisaania valvotuissa ja turvallisissa olosuhteissa.

Vaarallista on sen sijaan se, että ns. älymystömme piiristä sekä mediasta löytyy paljon porukkaa, jotka koettavat nähdä tossa touhussa jotain järkeä.

Saturday, December 15, 2007

HELSINGIN ITSEILMAISUNEUVOSTO KOKOONTUU JÄLLEEN

Tapahtuu jossain lähitulevaisuudessa. Jos lukijalle tulee tämä neuvosto uutena asiana, kannattaa lukea ensin tämä.

Pääosissa:

Lautakunnan puheenjohtaja Ann-Margit Schroderus, 52 v, kotirouva, (Nännistis-Lellistinen Liitto NänLelLi)

Itseilmaisusihteeri, Anna-Ilmeera Tykkyläinen, 38 v, fil.maist (feministinen folkloristiikka), (NänLelLi)

Matti Virtanen, 43 v, LVI-teknikko, yrittäjä (Oppositioryhmä Kivivuorelaiset Kiv.)

Jutta Yrhenius, 45 v, Tasa-arvoitettu Ylieksistantti, fil.maist (naistutkimus & heteromelankolian analyysi), (NänLelLi)

Maila Uilola, 23 v, fil.yo (kasvatussosiologia & kansainvälisyyskasvatus), (NänLelLi)

Abdelkader Hassan-Hassan, 33 v, vapaakansalainen, (NänLelLi)

Sivuosissa:

Yakubu, 40 v, vahtimestari (puoluekanta tuntematon, kotimaa Uganda, koko: riittävä, voima: riittävä, taidot: riittävät)

iPod (puoluekanta tuntematon)

Puheenjohtaja Ann-Margit Schroderus (NänLelLi) aloittaa kokouksen:

- Hyvää iltaa jälleen kaikille osanottajille. Ennen kaikkea tervehdin uusia puoluetovereitani. Kun maamme kaikki tiedostavat puolueet vasemmistoliitosta kokoomukseen ovat nyt, näin kesken vaalikauden, yhdistyneet uudeksi suurpuolueeksi, niin jatkamme tärkeää työtämme nyt näin yhteisten lippujen alla, takanamme 179:n kansanedustajan voima. Ja koska eduskunta ei ole valitettavasti vielä ehtinyt säätää lakia, jolla jyrätään nuo turhat ja tarpeettomat…siis tarkoitin sanoa, että tervetuloa myös oppositioryhmä Kivivuorelaisten edustajalle Virtaselle.

Matti Virtanen (Kiv.):

- Kiitos kiitos. Aito arvostus ja hyväksytyksi tulemisen tunne se aina vaan auttaa ihmistä jatkamaan eteenpäin.

Puheenjohtaja Ann-Margit Schroderus (NänLelLi):

- Niin tässä lautakuntatyössähän on tapahtunut siis pieniä muutoksia eli jatkamme toimintaamme Itseilmaisuneuvostona. Ja onnea muuten sinulle, Jutta, tuoreesta Tasa-arvoitetun Ylieksistantin asemasta. Asema tuo suurta valtaa, mutta vaatii myös vastuuta. Harvoillehan tuota asemaa myönnetään, mutta uskon, että olet oikea henkilö tähän asemaan. Niin, ennen varsinaisia käsiteltäviä asioita ilmoituksena, että neuvoston jäsen Hassan-Hassan on tällä hetkellä muutaman kuukauden lomalla vanhassa kotimaassaan, mutta hän on muistanut meitä lämpimästi postikortilla:

Itseilmaisusihteeri Anna-Ilmeera Tykkyläinen:

- Niin tuo Hassanin pyytämä asia on jo hoidettu. Menenkö tämänkertaiseen esityslistaan?

Matti Virtanen (Kiv.):

- Kerrotko ensin, että miksi Maila Uilola on kokouksessa iPodin kuulokkeet korvilla? Kuuluu olevan Magdaleena-kappale jatkuvalla toistolla.

Tasa-arvoitettu Ylieksistantti Jutta Yrhenius (NänLelLi):

- Niin minä voin vastata tähän Mailan puolesta. Maila haluaa kyllä olla mukana kokouksessa, mutta hän pelkää taholtasi tulevaa sovinistista, militaristista, rasistista ja seksististä solvaamista. Näin ollen hän kuuntelee Magdaleenaa. Hän on pyytänyt minua äänestämään hänen puolestaan ja tasa-arvoitetun ylieksistantin asemassa minulla on siihen valtuudet.

Matti Virtanen (Kiv.):

- Jahah, tämä selvä. Eläköön demokratia ja tasa-arvo ennen kaikkea.

Puheenjohtaja Ann-Margit Schroderus (NänLelLi):

- Virtasen näyttää olevan aivan mahdotonta oppia asiallisia kokouskäytäntöjä. Mutta ehkäpä käymme asiaan. Kerrotko Anna-Ilmeera, mikä on listallamme ensimmäisenä asiana?

Itseilmaisusihteeri Anna-Ilmeera Tykkyläinen:

- Niin varsinaisella asialistalla on oikeastaan tämmönen työntekijän palkkausasia. Meidän on valittava HKL:n Vallilan varikolle varikkopäällikkö. Mulla on tässä…

Matti Virtanen (Kiv.):

- Puheenjohtaja.

Puheenjohtaja Ann-Margit Schroderus (NänLelLi):

- No mitähän Virtasella on asiaa?

Matti Virtanen (Kiv.):

- Miten ihmeessä varikkopäällikköä itseilmaisulautakunnassa eikun siis -neuvostossa valitaan? Eikös tämä ole selvästi teknisen lautakunnan hommia?

Tasa-arvoitettu Ylieksistantti Jutta Yrhenius (NänLelLi):

- Uusi kaupunginjohdosta vastaava Ensimmäinen Toveri Rosita Meriburk-Höpöttelätiön on antanut asiasta selvän käskykirjeen. Perusteena tälle menettelylle on, että tekniset työpaikat ovat miesvaltaisia ja edustavat sortoa kaikissa muodoissaan. On fasismia, että asioita tulee määritellä numeroina, kilogrammoina, ampeereina tai hevosvoimina. Tämä jäykistää yhteiskunnallista ajattelua ja tukahduttaa ihmisessä elävän luovuuden. Todellinen sivistynyt yhteiskunta hahmottaa asiat rakentavan keskustelun, luovuuden, runouden, suvaitsevaisuuden, ymmärtämisen, hyväksymisen ja filosofian avulla.

- Parhaiten tähän työhön sopii yliopistollisen humanistisen koulutuksen saaneet ammattilaiset, joita neuvostossamme on useita. Lisäksi se, että tekniikkaa tuntematon henkilö ei saisi vaikuttaa teknisten asioitten toteuttamiseen edustaa sortovaltaa karkeimmillaan. Tämän vuoksi teknisistä asioista päätetään jatkossa siihen sopivampien neuvostojen toimesta. Käskykirje on kyllä postitettu kaikille neuvoston jäsenille. Saattaahan olla, että, eh, inhimillisen erehdyksen vuoksi ei Virtaselle ole kirjettä tullut. Tai ehkä Virtanen on nyt niin keskittynyt uuteen riistokapitalistin uraansa, ettei ole ehtinyt aukoa postiaan.

Matti Virtanen (Kiv.):

- Niin eipä tää mun firma Pitäjänmäen Rööri & Putsaus vielä kovin riistokapitalismia ole, kun se työllistää itseni lisäksi vain kaksi miestä. Vaan annapas se planketti mulle luettavaksi…lukee… lukee… hjuu, niin… lukee… lukee… niinpä tossa näkyy seisovan… lukee… lukee… mitähän ne kämpät siellä Saarenmaalla taas maksoikaan… lukee… lukee… ja leimakin vielä perässä. Näkyy olevan perin laillista ja edistyksellistä niin. No ketäs siellä ehdokkaina onkaan?

Itseilmaisusihteeri Anna-Ilmeera Tykkyläinen (NänLelLi):

- Kaupunginjohdosta vastaavan Ensimmäisen Toverin Rosita Meriburk-Höpöttelätiönin antamien uusien neuvostokokouskäytäntömääräyksien mukaisesti olen yhdessä Tasa-arvoitetun Ylieksistantti Jutta Yrheniuksen kanssa karsinut hakijoista pois kaikki sopimattomat ehdokkaat. Karsimisen perusteena ovat olleet militaristisuus (suoritettu asevelvollisuus) ja sovinistisuus (kaikki miehet, tiettyjä poikkeustapauksia lukuunottamatta). Muitakin perusteita oli, eli rasistisuus, Uutiskynnyksen lukeminen ja aseenkantoluvan omistaminen joskus menneisyydessä. Mutta jo kaksi ensimmäistä kohtaa karsivat muut ehdokkaat, joten meillä on jäljellä kolme mainiota ehdokasta, joista meidän nyt tulisi tehdä valinta. He ovat:

Ann-Birgit ”Billan” Vexelberg. Ikä 47 v. Opiskellut Helsingin yliopistossa feminististä taidekehyshistoriasosioponomologiaa vuodesta 1992. Valmistellut gradutyötä aiheesta ”kirgisialaisten arokärpäspopulaatioitten esiintymistiheyden ja aboriginaalinaisten epäsäännöllisen menstruaation mahdolliset yhtymäkohdat sekä niitten taannehtivat yhteisvaikutukset silakan sukupuolielämään Göttingenin yliopiston kalatankissa” vuodesta 2003 alkaen. SETA-aktivisti. On kirjoittanut useita sukupuolista vapautta puoltavia kirjoituksia. Rekisteröidyssa parisuhteessa Jutan kans…siis, tota, siis niin, siis elää rekisteröidyssä parisuhteessa.

Alabatulaa Deebal ”Street Revenger” Kurukemeh: Ikä 32 v. Kotoisin alunperin Gambiasta. Harjoittaa liiketoimintaa, pääosin rastatukkahiusöljyn maahantuontia. Rakenteellisen rasismin uhri, sillä Helsingin huumepoliisi on pitkään postannut miestä, mutta ei ole löytänyt mitään raskauttavaa. Mainittakoon, että hän ei ole käynyt suomalaista asevelvollisuutta, ja hän kannattaa muutenkin rauhanaatetta. On laulanut kerran ”kumbayaa” yhdessä Elastisen kanssa.

Milla-Liisa ”Lillu” Läylönen: 28 v. Kanttori-urkuri. Saattaa olla, että posti on ehkä sotkenut lähetykset, kun kuoressa luki kyllä että Helsingin Seurakuntayhtymä, mutta Lillulla ei ollut kyllä ensimmäistäkään valitsemisen estävää syytä, joten…

Matti Virtanen (Kiv.):

- Puheenjohtaja! Tää touhuhan menee ihan pelleilyksi. Vaikka runojen rustaaminen voikin olla mukavaa, niin millä ihmeellä nämä ehdokkaat muka voivat toimia varikkopäällikkönä? Siellähän huolletaan busseja eikä kirjoitella mitään ihmeen…

Tasa-arvoitettu Ylieksistantti Jutta Yrhenius (NänLelLi):

- Matti. Katsopas tätä (ojentaa Virtaselle A4-arkin johon on piirretty symboli, joka tunnetaan Hangosta Petsamoon ns. kirkkoveneenä).

Matti Virtanen (Kiv.):

- No mitä vittua tää nyt…

Tasa-arvoitettu Ylieksistantti Jutta Yrhenius (NänLelLi):

- YAKUBU! APUA!

(Huoneeseen ilmestyy kivitalon kokoinen uussuomalainen mies yllään vahtimestarin univormu)
Yakubu:

- Mikka hatana?

Tasa-arvoitettu Ylieksistantti Jutta Yrhenius (NänLelLi):

- Neuvoston jäsen Virtanen syyllistyi vaginaaliseen negaatiorikokseen. Tasa-arvoistetun Ylieksistantin aseman suomilla valtuuksilla määrään, että pidäpä sille viittomakieliset uutiset.

Yakubu:

- Yakubu viittoo (mäjäyttää Virtasta päähän kumipampulla kokoa herranjumala, ruiskaisee silmille pippurikaasua, lyö miehen käsi- ja jalkarautoihin ja tukkii suun jeesusteipillä).
Yakubu:

- Mitta sa hallu ma tekke tama mies kanssa?

Tasa-arvoitettu Ylieksistantti Jutta Yrhenius (NänLelLi):

- No tota, vie se vaikka siivouskomeroon ja laske se sitten menemään, kun tää kokous on ohi.
Yakubu:

- Siivouskomero taynna. Tama ilta moni neuvosto kokous. Yakubulla paljon viittomista.

Tasa-arvoitettu Ylieksistantti Jutta Yrhenius (NänLelLi):

- No vie se jonnekin, missä se ei häiritse kokousta.

(Yakubu vie Virtasen mennessään)

Tasa-arvoitettu Ylieksistantti Jutta Yrhenius (NänLelLi):

- Ehkäpä tuokin sovinisti nyt jatkossa muistaa, että tuollainen machoilu ja uhoaminen ei auta mitään. Puhumalla asiat selviävät.

Maila Uilola (NänLelLi) (on havahtunut meteliin ja ottanut kuulokkeet pois korvilta):

- Mutta toi Yakubu on kyllä aika lutunen mies.

Tasa-arvoitettu Ylieksistantti Jutta Yrhenius (NänLelLi):

- No niin kai, jos nyt on pakko olla siihen suuntaan kallellaan. Mutta meidän tulee muistaa, että Yakubu on ennen kaikkea uhri. Tiedätkö, että Yakubulla oli kotonaan Ugandassa menestyvä porofarmi, jonka tuottamia porosäilykkeitä vietiin aina Vanhaan-Seelantiin ja Itä-Koreaan saakka. Mutta hän joutui luopumaan tilastaan ja pakenemaan Suomeen henkensä kaupalla.

Maila Uilola (NänLelLi):

Kauheeta! Mitä sille sit tapahtui?

Tasa-arvoitettu Ylieksistantti Jutta Yrhenius (NänLelLi):

- Zimbabwesta karkoitetut valkoiset jalkapallohuligaanit olivat tulleet varastetulla sukellusveneellä Yakubun tiluksille ja tuhonneet humalapäissään olalta ammuttavilla meripanssarintorjuntaohjuksilla sekä asuin- että talousrakennukset maan tasalle.

Maila Uilola (NänLelLi):

- Hirveetä!

Tasa-arvoitettu Ylieksistantti Jutta Yrhenius (NänLelLi):

- Joo. Ja sitten ne olivat vielä ampuneet sarjatulta ampuvilla jousipyssyillä kaikki porotkin ja jääneet sinne sitten juopottelemaan. Yakubu oli pelastunut kuin ihmeen kaupalla.

Maila Uilola (NänLelLi):

- Siis kyllä me valkoiset ollaan hirveitä! Ja mä tiedän että tää on hirveetä sanoo, mutta mitä järkeä on roistollekaan varastaa toisten tilukset ja sitten tuhota ne. Eihän siitä oo niille roistoillekaan mitään hyötyä! Me valkoiset ollaan siis niin sikatyhmii! Mä häpeän olla valkoinen!

Tasa-arvoitettu Ylieksistantti Jutta Yrhenius (NänLelLi):

- Niin. Maksamme velkaa.

Puheenjohtaja Ann-Margit Schroderus (NänLelLi):

- Mutta nythän Mailakin voi osallistua kokoukseen, kun Virtanen ei ole häiritsemässä.

Maila Uilola (NänLelLi):

- Niin joo, mutkun mä alan päästä tähän biisiin sisälle, niin voisit sä Jutta…(laittaa kuulokkeet takaisin korville).

Itseilmaisusihteeri Anna-Ilmeera Tykkyläinen (NänLelLi):
- Niin. Meillä on nyt kolme niin hyvää ehdokasta, että on harmi, että joutuu valitsemaan vain yhden
.
Tasa-arvoitettu Ylieksistantti Jutta Yrhenius (NänLelLi):

- Itse asiassa mehän voimme valita kaikki kolme. Määrärahoja nyt varsinaisesti oli varattu vain yhdelle, mutta Tasa-arvoitettuna Ylieksistanttina minulla on valvojaoikeudet uuteen Fjösander-hallintojärjestelmään. En pysty kylläkään lisäämään varsinaisia määrärahoja, mutta pystyn siirtämään niitä momentilta toiselle. Katsotaanpas…

…joo, no ensinnäkin Sörnaisten vanhusten toimintakeskuksessa on soitettu päivätansseissa Eldankajärven jäätä. Ne ei tarvitse kyllä yhtään…(klik)…(klik)…(klik)…

Itseilmaisusihteeri Anna-Ilmeera Tykkyläinen (NänLelLi):

- Hei mun mielestä tuo nuorten jääkiekkoharrastukselle menevän tuen vois kyllä siirtää pois, sehän antaa vaan sovinistisia käyttäytymismalleja ja kannustaa agressiivisuuteen.

Tasa-arvoitettu Ylieksistantti Jutta Yrhenius (NänLelLi):

- Niin tosiaankin, siihenhän oltais varmaan puututtu joka tapauksessa, mutta nythän se siinä samalla…(klik)…(klik)…(klik)…


Puheenjohtaja Ann-Margit Schroderus (NänLelLi):

- Helsingissä on muuten vielä muutamia ihan puhtaasti suomenkielisiä päiväkoteja.

Tasa-arvoitettu Ylieksistantti Jutta Yrhenius (NänLelLi):

- Vaan eipä oo pitkään…(klik)…(klik)…(klik)… jaa, mutta hyvinhän tämä rahoitus järjestyi. Onnea kolmelle uudelle varikkopäällikölle. Ehkäpä heitä voisi kutsua päällystötroikaksi, jos huumori sallitaan. Ai niin juu, mutta eihän tuo Alabatulaa eikun siis varikkopäällikkö Kurukemeh osaa suomea ollenkaan. Täytyyhän hänellä tulkki olla…(klik)…(klik)…(klik)… no joo, asia selvä. Tulkin virka hakuun ja asia on sillä selvä.

Puheenjohtaja Ann-Margit Schroderus (NänLelLi):

- Ja meillähän ei asialistalla nyt muuta ollutkaan. On todella hienoa ollut tehdä kanssanne toimivaa demokratiaa ilman autoritäärisiä soraääniä. Kiitokset osallistujille. Päätän kokouksen tähän.

*

6 tuntia myöhemmin:

iPod (puoluekanta tuntematon):

- (klik)

Maila Uilola (NänLelLi):

- mmm hymm hymm…mikäs nyt… ai jaa, akku loppu… missäs mulla olikaan niitä taksiseteleitä?

Thursday, December 6, 2007

AKATEEMINEN PAPISTO

Jussi Halla-aho on tuoreessa kirjoituksessaan sanonut, että Eurooppa on tavallaan taantumassa takaisin feodaaliaikaan. Kirjoitus on erinomainen, mielestäni yksi Halla-ahon parhaimpia.
Itselläni on pyörinyt pitkään päässäni samantyyppisiä ajatuksia, tosin en näe, että uuden ”Feodaalisen Euroopan” johtajina toimisi ns. uusaatelisto. Ennemminkin koen, että sen johdossa on uuspapisto. Pappisseminaarina toimivat yliopistot, varsinkin yliopistojen yhteiskunnallisten alojen laitokset.
Jussi Halla-aho on akateemisesti koulutettu tohtorismies. Hän on myös tervejärkinen mies, joka ymmärtää, että ajatus ei muutu aineeksi itsestään ja jos teoria ja käytäntö eivät kohtaa, niin vika saattaakin löytyä teoriasta. Mutta kun maailmaa seurailen, niin valitettavasti Halla-aho kuuluu akateemiseen vähemmistöön.

Yleisempänä esimerkkinä näistä akateemisista osaajista voidaan pitää henkilöä, joka on heti valkolakin saatuaan lähtenyt lukemaan yliopistoon jotakin tosi hienoa ainetta, esim. sosiologiaa. Henkilö lukee ainetta vuosia, opettelee teorioita, oppii myös sen, että asioita ei ole olemassa ilman teoreettista viitekehystä. Hän viettää aikaansa samanhenkisessä seurassa, jossa on turvallista keskustella niin päivänpolttavista aiheista kuin yleisluontoisemmastakin diibadaabasta ja tehdä näistä aiheista viiltävän teräviä analyysejä. Voi että kun tuntuukin hyvältä puhua fiksuja ja vielä tajuta, että toisetkin pitävät fiksuna.

Asioista luetaan ja ennen kaikkea puhutaan. Puhutaan paljon. Keskustelun lomassa on kivaa siteerata kaikkia hienoja kirjoittajia. Joukossa tyhmyys tiivistyy, yliopistopiireissäkin. Oma (kuviteltu) älyllinen ylemmyys tavallista kansaa kohtaan tuntuu aina vain selkeämmältä, kuilu tyhmiin duunareihin tulee suuremmaksi opintoviikko opintoviikolta. Mielestä hämärtyy se ajatus, että ne duunarit elättävät tämän akateemisen henkilön. Akateeminen henkilö pitää itsestään selvänä, että hänelle löytyy valmistumisen jälkeen julkishallinnosta joku mukava pomon tai tutkijan paikka hyvällä palkalla. Hänhän on välttämätön yksilö.

Kun akateeminen henkilö on lukenut paljon ja puhunut paljon, eikä ole itseasiassa tehnyt yhtään mitään, on selvää että akateemiselle henkilölle alkaa teoria muodostua käytäntöä tärkeämmäksi. Yhteys todelliseen, jokapäiväiseen elämään alkaa pahasti pätkiä. Näin ollen esimerkiksi monikulttuurisuus alkaa tuntua täysin järkevältä ja toimivalta ideologialta. Akateeminen henkilöhän ei ole törmännyt monikulttuurin haittapuoliin. Koska hän ei ole niihin törmännyt, hän saattaa yksinkertaisesti todeta, että niitä ei ole. Saattaapa hän päästää suustaan jopa jotain niin hienoa kuin ”joukkoraiskaukset kertovat enemmän meistä suomalaisista kuin maahanmuuttajista”.

Jos joku putkimies Lötjönen sanoisi näin, häntä pidettäisiin kajahtaneena. Mutta kun sen sanoo akateeminen henkilö, on sanojen takana jotain salattua viisautta, jota Lötjönen ei tiedä. Lötjönen tosin pitää tuota lausetta älyttömänä joka tapauksessa, mutta akateemisen henkilön ei tarvitse siitä välittää. Akateeminen henkilöhän edustaa uutta pappisluokkaa, jolle Lötjösen on maksettava kymmenykset. Aivan samoin kuin joku munkkilatinaa solkannut papinretale 1500-luvulla, ei tästä uudestakaan papista ole Lötjöselle mitään hyötyä, mutta helvetillä hänkin osaa Lötjöstä pelotella. Lötjösen täytyy vain aukoa jäätyneitä putkia ja työllään elättää akateeminen henkilö joka kiittää Lötjöstä ilmoittamalla että Lötjönen on osa rakenteellista rasismia ja Lötjösen tulisi hävetä.

Monikulttuurisuususkonto on akateemisissa piireissämme nykyisin suurinpiirtein kiveen hakattua totuutta. Se on ja pysyy. Sitä ei kyseenalaisteta. Sitä tuetaan fanaattisesti hokemalla Pyhiä Lauseita: Me tarvitsemme maahanmuuttajia. Meille tulee työvoimapula. Me tarvitsemme maahanmuuttajia.
Jotenkin omituiselta tuntuu se, että jos yliopisto on se älyllisen ajattelun etulinja, eikö sen juuri kuuluisi olla paikka, jossa asiat kyseenalaistetaan? Nyt asiat ovat kääntyneet päälaelleen.

Ennenvanhaan uskonnolla peloteltu rahvas hoki hospotipomiluita ja koulutettu henkilö saattoi rauhotella, että älkää peljätkö, ei ukkonen jumalan vihaa ole. Nyt uskonnollista hokemista harjoittaa nimenomaan akateemisesti koulutettu henkilö. Yliopistosta on tullut pappisseminaari. Luonnontieteellinen yms. puoli yliopistosta varmaan toimii niin kuin yliopiston tulisikin toimia, mutta ikävä kyllä julkishallinnon pomonpestit ynnä melkoinen osa poliittista eliittiämme tulee tuolta pappisseminaarin puolelta.

En jaksa kylläkään uskoa, että kaikki yhteiskuntatieteitten opiskelijat olisivat niin kertakaikkisen tyhmiä että uskoisivat noihin hokemiin. Mutta yhtä kaikki, he tietävät, että ovat astumassa uuteen pappissäätyyn ja silloin ei asioita tule kyseenalaistaa. Aivan niin kuin joskus ennen saattoi munkkikokelas tuumia, että olikohan tuo roviolla poltettu lapsenpäästäjä sittenkään oikea noita. Mutta jäsenyys niin vanhassa kuin uudessakin pappissäädyssä tarjoaa taloudellisesti turvatun aseman, yhteiskunnallista arvostusta (ainakin oman säädyn sisällä ja muista ei olekaan niin väliä) sekä vielä jonkin verran sitä aina niin kiihottavaa valtaa. On parempi olla pompottajana kuin pompotettavana.

Tavallinen työntekijä Yrjöperskeleskin saattaisi jopa hyväksyä asiantilan, tosin pitkin hampain (tarvitaanko me esmes ihan tosissaan jotain yliopistollista trans- ja queer-tutkimusta?), jos tämä uusi pappisluokka tyytyisi olemaan elätettävinä ja pysyisivät vaikkapa jossain tutkijanvirassa taikka jossain virastossa siirtelemässä paperia pöydän toiselta puolelta toiselle. Mutta kun nämä papit perhanat päättävät, mikä Yrjöperskeleelle on hyväksi ja mitä Yrjöperskeles saa tehdä. Ja nykyisin ne vielä alkavat määritellä jopa sen, että mistä Yrjöperskeles saa pitää ja mistä ei. Kai se on vielä ihan oma asiani, että tykkään siitä, että naapureinani on Kutvonen ja Liimatainen. Eikä esmes Abu al-Hälläh. ”Kyllä sinut, Winston Smith, vielä ammutaan, mutta ensiksi sinun on taas opittava rakastamaan Isoa Veljeä”.

Ja näin itsenäisyyspäivänä asiantila jyrpii erityisesti. Ne suomalaiset, jotka aikanaan tämän maan pelastivat, tuskin halusivat sitä asiantilaa, johon nyt ollaan menossa. Eli siihen, että Suomen kansalaisuus muuttuu HKL-tyyppiseksi älykortiksi, johon kuka tahansa mistä tahansa voi ladata kansalaisuutta ja siihen liittyviä etuja halunsa ja tarpeensa mukaan. Ilmaiseksi tietysti. Papisto on päättänyt, että näin tulee tapahtua ja rahvas maksaa. Ja rahvaan tulee vielä kiittää papistoa siitä, että ne tämänkin siunauksen ovat meille aikaan saaneet.

No, hyvää itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille, joka tapauksessa.

Ja loppuun vielä kaupallisia tiedotuksia, 1970-luvulta. Tämä mainos olisi nykyaikana työllistänyt ainakin kymmenen akateemista suojatyöläistä, että olis saatu kaikki tuomittua ja syylliset oikeuteen:

Allekirjoittaneen mielestä tuo mainos on aivan mahdottoman symppis.

PS. Veikkaus: seuraavaan itsenäisyyspäivään mennessä joku akateeminen ammattilainen keksii esittää, että termit isänmaa ja isänmaallisuus eivät ole soveliaita käyttää. Sanat muistuttavat liikaa kansallismielisyyttä ja niissä tuntuu märän sarkapuseron haju sekä kuuluu römpsän kolahtelu ja ukko-pekan lukon loksahtelu.

Vähintäänkin esitetään vaatimus että ”Isänmaallisuuden määritelmä on saatettava vastaamaan nykypäivää”.

Saturday, November 24, 2007

KALJUPÄISIÄ UUTISHAVAINTOJA

Muutama vastaan tullut uutinen kirvoitti päähän tiettyjä ajatuksia. Koska aiheita oli enemmän kuin yksi, täytyy tylsän julkishallintohenkilön tietysti listata asiat ensin.

1. Martinlaaksossa ammuttiin

1.1. Selvänäkijöitä uutistoimituksessa

1.2. Kolikon toista puolta

2. Toiset tekee mitä osaa, Rosa tekee mitä tahtoo

3. Ihan kaikkee ei oo sensuroitu



Ja sitten niihin uutisiin:
1. Martinlaaksossa ammuttiin

1.1. Selvänäkijöitä uutistoimituksessa

Valtamediammehan tunnetusti osaa uutisoida asioista tasapuolisesti, valistuneesti ja ketään syrjimättä. Esim. jos Helsingissä tapahtuu raiskaus, jossa suorittavana osapuolena on afrikkalaisperäinen mieshenkilö, uutisoidaan tekijästä että hän oli helsinkiläinen mieshenkilö. Saatetaanpa käyttää myös hyväksihavaittua termiä ”eteläeurooppalaisen oloinen mieshenkilö” tai ”miespuolinen rikoksesta epäilty vaikutti olevan Välimeren alueelta”. Hyvät termit, perin hyvät, ja auttavat myös mahdollisten yleisöhavaintojen tekemistä. No termit nyt sinänsä sulkevat sisäänsä kaikki mieshenkilöt linjalla Portugali - Espanja - Ranska - Italia - Slovenia - Kroatia - Montenegro - Kreikka - Turkki - Kypros - Syyria - Libanon - Israel - Egypti - Libya - Tunisia - Algeria - Marokko, mutta epäilemättä ne jättävät epäilyksen ulkopuolelle Gibraltarilla luonnonvaraisena elävät urosapinat.

Nyt kuitenkin tämä käytäntö jostain syystä on muuttunut. Martinlaaksossa noin 40-vuotias mies ampui laukauksen kohti nuorisojoukkoa. Viisas ja vastuullinen valtamediamme osasikin samantien sanoa, että mies, joka ei ole vielä edes jäänyt kiinni, on skinhead. Perusteena oli se, että miehellä oli kalju pää. Raskauttavana tekijänä vielä maastohousut ja nahkatakki.

Mitenkäs tämä miehen skiniys on saatu selville, kun ei edes tiedetä kuka mies se on?

Vaihtoehto 1: Mies on todella skinhead. Uutistoimitukset ovat palkanneet listoilleen selvänäkijöitä, jotka ovat telepaattisilla voimillaan saaneet asian selville. Selvänäkijöille on tosin tällöin tulossa melkoiset rapsut, koska he eivät ole ilmoittaneet miehen henkilöllisyyttä poliisille.

Epätodennäköinen vaihtoehto.

Vaihtoehto 2: Niin valtamediassamme kuin eräissä tietyissä virastoissa on koko ajan menossa pirunmoinen etsintäoperaatio nimeltään ”koettakaa nyt helvetissä löytää jotain organisoitunutta äärioikeistolaista tahikka rasistista tahikka edesjotainsinnepäin porukkaa”. Ja jos sitä ei löydy, niin sitten sitä keksitään. Jos ei muusta, niin kaljusta päästä. Mutta kun kaljun pään lisäksi heittää juttuun sanan skinhead, saadaan heti mielikuva jostain vaarallisemmasta. Skinit riehuvat kaduillamme ja terrorisoivat ihmisiä.

Mitä todennäköisemmin varsin pian esittää yks taikka kaks taikka kolkytkuus akateemista ammattilaista julkisuudessa voimakkaita puheenvuoroja, jossa niputetaan yhteen suomalaisten miesten mieltymys natsiaatteisiin, Suomessa olevat 1,6 miljoonaa yksityisasetta, Jokelan tapaus sekä yhteiskuntaa jäytävä rakenteellinen rasismi ja päätyvät lopputulokseen että yhteiskuntaamme uhkaa nyt ennennäkemätön vaara valkoisten heteromiesten taholta.

Ja mitä kouriintuntuvaa faktaa miehestä on? Ei edes niitä hiuksia.

1.2. Kolikon toista puolta

Ei pidä kuvitella, että hyväksyisin miehen teon. Ei pyssyillä saa ammuskella ihmisiä, eikä niitä missään ostareilla tarvitte kannella mukana muutenkaan. Mutta itsekin siellä päin maailmaa asuneena en ihmettele että näin kävi.

Jutun mukaan ennen laukausta oltiin käyty sanaharkkaa nuorisojoukon ja miehen välillä. Nythän on niin, että kun tämä meidän 13 - 16 vuotias nuorisomme liikkuu kaupungilla, niin sanaharkkaa tuppaa tulemaan. Nimenomaan tämän nuorison taholta. Varsinkin kun on vedetty se tarpeellinen määrä pussikaljaa tai vastaava pissisannos eli 2 ja puoli pulloa mansikkasiideriä.

En sano mitään tämän kyseessä olleen nuorisoporukan käytöksestä, koska en paikalla ole ollut. Mutta noin yleensä ottaen kaupungissa kännissä ördäävät isänmaan toivot luulevat omistavansa koko Euroopan ja käyttäytyvät ihmisiä kohtaan kuin pullopersesiat. Tytöt ovat muuten vielä lahjakkaampia tuossa törkeässä kielenkäytössä kuin pojat.

En varmaankaan liene ainoa joka on kyrpivyntynyt tähän käytökseen ja samalla miettinyt, että hittoako nää kakarat yleensä täällä kaupungilla tekee tähän aikaan. Martinlaakson tapauksessa on todennäköisesti käynyt niin, että porukka aukoi päätään väärälle miehelle väärään aikaan väärässä paikassa.

Nykyisinhän nuorisolla on kaikki mahdollinen vapaus ilman mitään vastuuta. Koulussakin luokan kusipää voi pitää showtaan kaikessa rauhassa ja estää niitten oppilaitten opiskelun, jotka ehkä jotain haluaisivat oppia. Jos opettaja kuskaa tämän koomikon niskaperseestä pihalle, niin viranomaismylly jauhaa opettajan möhjöksi, iltapäivälehdet kirjoittavat sensaation ja koomikko jatkaa spede-showtaan seuraavalla tunnilla.

Äskeinen kappale on toiston toistoa, tiedän joo, mutta idea on se, että isänmaan toivoillamme jää herkkään oppimatta yksi vanhoista viisauksista eli se, että jos ei älyä pitää lärppäänsä kiinni ventovieraille, voi elämän nakkikioskeilla tulla naama kipeeksi.

Joissain kunnissahan puuhattiin ulkonaliikkumiskieltoa alaikäisille ja humanistimme rääkyivät naama punaisena, että kyseessä on ihmisoikeusrikkomus.

Kysymys: kuuluuko 13-vuotiaan kännissä kaupungilla hilluminen välttämättömien ihmisoikeuksien piiriin? Täytyykö 13-vuotiaan olla kaupungilla iltamyöhään muutenkaan? Jos se estetään, niin mitä ihmisoikeussopimusta rikotaan?

2. Toiset tekee mitä osaa, Rosa tekee mitä tahtoo

Näissä kasvatushommissa, niin kotosalla kuin näissä laitoshommissakin, on yksi tärkeä osuus se, että opetetaan nuoremmalle sukupolvelle hyviä käytöstapoja. Käytöstavat ja yleensä kanssaihmisten kunnioittaminen sisältävät monia osa-alueita. Yksi niistä on tämä syljeskeleminen. Tai ennemminkin syljeskelemättä jättäminen.

On tullut tavaksi opettaa nuoremmalle sukupolvelle, että yleisillä paikoilla sinnetänne räkiminen ei ole millään tavoin coolia toimintaa. Se näyttää rumalta, kuulostaa rumalta ja on ikävää astua kengällään jonkun räkämällin päälle.

Allekirjoittaneella on ollut tapana muistuttaa, että me ihmiset eroamme eläimistä ainakin siltä osin, että me pystymme hallitsemaan kuolaamistamme, ainakin jonkin verran.

Varsinkin on tullut opetettua että ihmisten, tai heidän omaisuutensa päälle syljeskely on jotain äärimmäisen moukkamaista ja antaa ihmisestä välittömästi kuvan että hän on sivistymätön sika.

Vaan nytpä on allekirjoittaneelle poksahtanut päähän asian tiimoilta ongelma. Entäpäs jos osaston nuoret, viekkaat viikarit, älyävät kysyä että Ykä hei, miten sen räkimisen kanssa olikaan, kun entisen kansanedustajan Rosa Meriläisenkin mielestä on ihan ok spyttailla nuuskamällejä auton konepellille?
Ei kai siinä sitten auta muu, kuin ottaa koko kööri autoon ja ajaa porukalla Haaparantaan ostamaan Ettania.

Mikäs minä olen entistä kansanedustajaa tuomitsemaan? Sehän on varmasti fiksumpi ja hyvätapaisempi kuin joku ohjaajanrutale. Pakkohan sen on olla. Onhan se ollu niinku
eduskunnassa ja kaikkee.

3. Ihan kaikkee ei oo sensuroitu

Yrjöperskeles-blog vielä möllöttää Twinglynkin kautta ihan näkyvillä. Olishan se banaanibanneri näilläkin sivuilla ihan tyylikäs, mutta eiköhän liene parempi uutinen kummiskin se, että ihan kaikkee ei Hesarikaan ole poistanut.

Loppulitviikki:

Eikös nyt olis Johanna Suurpäällä näytön paikka? Kaljupäiset miehet edustavat vähemmistöä Suomen kansasta. Kaljupäät ovatten median taholta tuomittu natseiksi, ellei toisin todisteta. Mm. eräs Yrjöperskeles kuuluu tähän ryhmään. Tule Johanna apuun ja korjaa väärät syytökset. Tai kehitä ainakin semmosta hiusvettä, että alkais tukka taas kasvaa. Kalju kun ei oo välttämättä poliittinen valinta. Hiusrajan noustua aina vaan ylemmäs ja ylemmäs tein minäkin kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun ja nykäisin loputkin pois.

Täytyykö niitä vähiä karvoja ruveta uudestaan kasvattamaan ja vetelemään niitä kammalla päälaen yli? Sen taas vois luokitella optiseksi ympäristörikokseksi.

Wednesday, November 21, 2007

KAHDEN MINUUTIN VIHA

Tapaus Ellilä on herättänyt keskustelua - jos nyt ei valtakunnan mitassa - niin täällä blogirintamalla kovasti ainakin. Jos tätä blogia sattuu vahingossa lukemaan joku sellainen, joka ei asiasta ole tietoinen, niin tästä osoitteesta asianlaita selviää:

En väitä itseäni oikeusoppineeksi, joten en pysty tuomarin varmuudella ja valtuudella sanomaan saako Ellilän jollain tavoin oikeuskikkailtua syylliseksi. Itse näen kuitenkin, että syytös on perusteeton. Jos mies kirjoittaa juttuja virallisten tilastojen ja tutkimusten pohjalta, niin silloin kai tilastokeskuskin pitäisi laittaa syytteeseen. Joka tapauksessa on selvää, että varsinainen laki on tässä tapauksessa komeasti ohitettu. Mikäli rikosilmoituksen tehnyt Puumalainen perustelee rikosilmoitustaan erään Illmanin väitöskirjalla, ei siinä sinänsä ole mitään ihmeellistä. Siinähän on vähän sama idea kuin kaupankäynnissä. Ei hullu se oo joka pyytää jne. Rikosilmoituksenhan voi tehdä periaatteessa ihan mistä hyvänsä ja perustella sitä millä hyvänsä. Syyttäjä vaan voi jättää syytteen nostamatta.

Ihmeellistä on se, että syyttäjä on kuitenkin nostanut syytteen. Onko erään Illmanin väitöskirja siis nostettu lain asemaan? Ja missä vaiheessa? Vai onko kyseessä ilmiö, johon olen törmännyt omissa töissäni täällä julkishallinnon parissa, ja joka on nyt saavuttanut lain aseman? Eli tämä: ”No ei se ehkä sillai sanonu, mutta kyllä se sillai ajatteli”.

No, oikeuteen siis mennään. Mikäli Ellilä vapautetaan, jää allekirjoittaneelle sentään pikkuinen uskonripe oikeusvaltioon. Vaan jos Ellilä saakin tuomion? Mitäs sitten? Onko ymmärryskoneistollamme sitten hyvä mieli? Riittääkö Ellilän päänahka? Eihän toki. Tässähän koetetaan kepillä jäätä, ja katotaan onnistuiskos. Ellilä on hyvä kohde, koska miehen tapa kirjoittaa on varsin raaka. En minäkään kaikista Ellilän teksteistä välttämättä pidä. Mutta en minä oikein pidä esmes Leena Lehtolaisen kirjoistakaan, enkä silti vaadi hänelle tuomiota. Tuskin hän niitä kirjojaan juuri minulle on sitten tarkoittanutkaan. Tyyliasioita ei käsitellä raastuvassa.

Edelleen kysymykseen Mitäs Sitten? Eräs herra Puumalainenhan ilmoitti, että netissä on useita kymmeniä rasistisia sivustoja. Varmaankin Puumalainen on tutustunut Uutisvirta-blogiin, jonka blogilinkeissä on (yllättäen) useita kymmeniä sivustoja. Olen lueskellut niitä kaikkia, ja vaikka blogeja, samoin kuin kirjoittajia on monenlaisia, näyttää niissä yhtenä pääteemana olevan nykyisen maahanmuuttopolitiikan vastustaminen. Tai ei edes niinkään nykyisen (suomalainen maahanmuuttopolitiikkahan on esim Ruotsiin tahi Englantiin verrattuna vieläkin melkoisen tiukka), vaan sen maahanmuuttopolitiikan vastustamiseen, mitä akateeminen vasemmistoälykköeliittimme suunnittelee. Eli kymmeniä tuhansia muuttajia (ja niin mistähän ilmansuunnasta) vuodessa. Ja rekkrytointipisteitten perustamista Afrikkaan.

Itse asiassa, kun näitä blogeja olen lueskellut, niin ei sieltä Nasse-setä ole allekirjoittanutta tuijottanut vastaan. Ennemminkin vanha kunnon demari Kivivuoren Otto Väinö Linnan teoksista. Otto ei tosin enää sano, että ”ei mieheltä paitaa saa repiä päältä, vaikka se onkin punanen”. Otto sanoo nykyisin pikemminkin ”ei naiselta saa hametta repiä päältä vaikka se oliskin lyhyt”.

Mutta mutta.

Jos Ellilä tuomitaan, eli erään Illmanin väitöskirja muuttuu laiksi ihan virallisesti, alkaa apuharvennus. ”No ei se ehkä sillai sanonu, mutta sillai se ajatteli” tulee tuomion perustaksi.
Jos esimerkiksi meikäläinen kirjoittaa Yrjöperskeleen ominaisuudessa, niin kuin kirjoittanut olenkin, että maahanmuuttajataustaiset nuoret aiheuttavat enemmän ongelmia laitoksissa kuin suomalaiset, ja kaiken sinisilmäisesti hyväksyvä hyysäyssysteemimme mahdollistaa tämän, olen rasisti, joka itseasiassa rivien välissä kiihotti suomalaisia tiettyjä kansanryhmiä kohtaan. Syyllinen. Max kaksi vuotta linnaa. ”No ei se ehkä sillai sanonu, mutta sillai se ajatteli”

Jos kirjoitan, niin kuin kirjoittanut olen, että islamilaisesta maailmasta kotoisin olevan työntekijän on ollut vaikeaa ottaa vastaan käskyjä naispuoliselta esimieheltä, and they have also said to Ykä, that they are pissed, because they have not had the finnish citizenship and I have made a question to them that is why we are having this conversation in english, niin silloinhan olen rivien välissä selvästi kiihottanut ihmisiä tiettyä kansanryhmää kohtaan. Syyllinen. Max kaksi vuotta linnaa. ”No ei se ehkä sillai sanonu, mutta sillai se ajatteli”

Jos kirjoitan, niin kuin kirjoittanut olen, että 1980-luvulla työelämääni aloittaessani oli joukkoraiskaus tuntematon ilmiö Suomessa, kiihotan kansalaisia jotain tiettyä kansanryhmää kohtaan. Syyllinen. Max kaksi vuotta linnaa. ”No ei se ehkä sillai sanonu, mutta sillai se ajatteli”

Ei nämä blogikirjoittajat, niin kuin en minäkään, mitään keskitysleirejä vaadi. Eivätkä uutta Lapuan Liikettä. Se mitä he vastustavat, on poliittinen suunnitelma muuttaa Suomen maahanmuuttolakeja tasolle Ruotsi. Niin kuin Ellilälläkin. Jos tästä tuomitaan, ja jopa vangitaan, niin täytyy onnitella ymmärryskoneistoamme. Saitte sitten ensimmäisen poliittisen vangin tähän maahan noin vuodesta keppi ja keihäs. Kekkoslovakiankin aikana vastustajat vaiennettiin vain hiljaisuudella. No, silloin ei tietysti ollut tätä nettiä.

”No ei se sillai sanonut, mutta sillai se ajatteli”-lain perusteella saadaan turpa tukittua ihmisiltä, jotka aktiivisesti kirjoittamalla vastustavat voimassaolevaa ja suunniteltua maahanmuuttopolitiikkaa. Vaan riittääköhän tämäkään pehmofasisteillemme. Enpähän usko. Entäs tämä suomalaisuuden kehuminen noin ylipäänsä? Mitäs Illlman tuumii siitä: "Ei se kovin sympaattista tietysti ole, koska siihen sisältyy ääneen lausumattomana ajatus, että ulkomaalaiset ovat huonompia". Eli ”no ei se sillai sanonu, mutta sillai se ajatteli”.

Eli jos opettaja sattuu tulevaisuudessa sanomaan viattomille kansalaisen aluille, että ”Suomalaiset ovatten varsin hyvä kansa. Me asumma pohjoisessa ja kylmässä maassa, jossa ei ole paljoa raaka-ainevaroja. Olemme joutuneet vielä välillä asein tappelemaan tänne hyökännyttä suurvaltaa vastaan ja säilyneet kehnot vieläkin hengissä. Ja siitä huolimatta olemme saaneet aikaan hyvinvoivan valtion. Elintasomme on korkeampi kuin monessa muussa maassa, vaikka niissä maissa on raaka-ainevaroja ihan simona”.

Turpa umpeen maikka. Sanoit ääneen lausumattomana sellaisen ajatuksen, että rapsipas kalenteristasi turhat menot pois pariksi seuraavaksi vuodeksi. ”No ei se ehkä sillai sanonu, mutta sillai se ajatteli”
Kun nyt olen seuraillut tätä vasemmistoälykköjemme mielenliikehdintää, niin tietty suomalaisvihamielisyys ja kaiken mahdollisen suomalaisuuden halveksunta kuuluu asiaan. En ole varma, kumpaa ne inhoavat enemmän, Yhdysvaltoja vaiko Suomea, mutta Herrasta Perkeleestä nämä molemmat kansakunnat näyttävät olevan.

Ja jos tämä porukka voittaa case Ellilän, niin hyväksi havaittua linjaa voidaan viedä sitten eteenpäin. Jotta viattomat lapsokaisemme pelastettaisiin rasismin ja kansallismielisyyden syvistä pauloista, on tulevaisuuden peruskoulussa varmaankin päivittäisenä ohjelmanumerona klo 12 pidettävä Kahden Minuutin Viha. Summeri pärähtää soimaan ja voi että sitten vihataankin. Orwell tosin hoksasi, että vihataan vihollista, mutta meillä ollaan sen verran valistuneita, että meillä vihataan itseämme.
Ehkäpä Kahden Minuutin Vihan taustalle vois laittaa jotain sopivaa musiikkia. Esimerkiks Killarmy rap-yhtyeen hengentuotoksia:

To all my Universal Soldier's: stay at attention while I strategize an invasion; the mission be assassination, snipers hitting Caucasians with semi-automatic shots heard around the world; my plot is to control the globe and hold the world hostage … see, I got a war plan more deadlier than Hitler … lyrical specialist, underworld terrorist … keep the unity thick like mud … I pulling out gats, launching deadly attacks.

Näitä rauhansanoja sitten hoetaan ja kirotaan alimpaan helvatuun ne valkoiset jotka Kiihottavat Kansanryhmää Vastaan.

Scifiäkö koko juttu? Toivottavasti. Mutta ainakin tolla kehityskululla saatais palkattua taas paljon akateemisiä suojatyöläisiä. Mehän olemme sen verran takapajuista kansaa, että meissä on paljon tutkittavaa ja tuomittavaa.

*

(Kohtaus Pentinkulmalta, joskus 2010 ja jotakin)

Kivivuoren Otto meni tiskin luokse ja sanoi kauppiaalle:

- Annakkos sen minunkin Totuuden Torveni.

Otto sai Uutiskynnyksensä ja fil.yht. & totuustiet.maist. Rautajärvi rupesi haukkumaan sitäkin:

- Se on huono lehti. Puolustaa rasisteja.

- Ei kun laillista menoo. Ei naisilta saa repiä hametta päältä, vaikka se oliskin vähän lyhkönen. Eikä saa hakata ihmisiä asemalla ja viedä niiltä kännyköitä. Sen paremmin kuin väittää väitöskirjoja lakitekstiksi.

- Valistuneet ihmiset tarjoavat hallitukselle apua rasismin ja kansallismielisyyden nujertamisessa, mutta ellei hallitus tiedä tehtäväänsä, niin valistunut väestönosuus osaa kyllä taivuttaa hallituksen toimimaan tahtonsa mukaan. Miksi teidän poikannekin puolustaa rasisteja? Sellainen suoraselkäisyys ei kuulu EU-suomalaiselle.

- Ei poika rasisteja puolusta vaan laillista esivaltaa.

Otto jänkytti laillisuudestaan ilkeyksissään, sillä tähän saakka oli laillisuutta tähdentänyt alituiseen juuri fil.yht. & totuustiet.maist. Rautajärvi. Mutta fil.yht. &; totuustiet.maist selvisi laillisuudesta selittämällä, että valistuneet toteuttavat Illmanin ylilaillista henkeä, vaikka eivät ehkä voimassaolevan lain kirjainta noudatakaan.

Fil.yht. &; totuustiet.maist. lähti lehti kainalossa ja sanoi:

- Mutta rasismi ja kansallismielisyys tästä maasta hävitetään. Vuonna 1947 se jäi puolitiehen, kun asevelisosialistit pettivät valistuneen kansan. Tällä kertaa ei käy niin. Siitä voi Kivivuorikin olla varma.

- Hei. Eikös fil.yht. &; totuustiet.maisterilla ollut kauppatavaraakin?

Kiihdyksissään fil.yht. &; totuustiet.maist Rautajärvi oli unohtanut ostoksensa kaupan pöydälle ja Otto huusi hänen jälkeensä ja antoi paketin takaisin palanneelle fil.yht. &; totuustiet.maist. Rautajärvelle.

- Ei kaupasta ostettua biodynaamista parsaa sentään saa unohtaa, vaikka kuinka olis. Rekisteröidyn parisuhteen toinen puolisko on pian aikaa kotona vihanen.

Saturday, November 10, 2007

PSYKOLOGISTA PAKKOAPUA

Mitenkähän sitä ennen pärjättiin ilman psykologien antamaa kriisiapua? Olen itse sitä ikäluokkaa, joka muistaa hyvin Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen vuonna 1976. Nöösipoikia oltiin, mutta tajuttiin, että nyt sattu ja tosi pahasti. Vaan psykologista kriisiapua meille ei tarjottu. Ja emmehän me höhlät älynneet sellaista edes pyytää. Jotenkin sitä vaan ymmärrettiin, että ei meihin sattunut. Lapualla sattui. Apu tarvitaan siellä. Ei kenellekään juolahtanut mieleen, että meille tuli asiasta sellainen trauma, että nyt tarvitaan psykologia.

Nykyisin vaan maailma näyttää menneen siihen suuntaan, että mistään ikävästä asiasta ei ole enää lupaa selvitä ilman psykologia. Jokelan järkyttävän tapauksen jälkeen media oli täynnä asiaa analysoivia ammattilaisia, jotka loppujen lopuksi totesivat, että tapaus saattoi johtua tästä syystä tai sitten ehkä tuosta tai sitten olla johtumatta. Aivan saman asian tajusi tavallinen Lötjönenkin.

Välittömästi tapauksen jälkeen perustettiin psykologien ylläpitämiä kriisipuhelimia ja kriisichatteja ja tarjottiin kriisiapua siellä sun täällä. Siis nimenomaan muille kuin jokelalaisille. Aivan niin kuin oltaisiin tehty päätös, että koko kansa on nyt kerralla traumatisoitunut, ja se ei selviä ilman ammattiapua. Omia asiakkaitani lastensuojelulaitoksessa voi pitää varsin herkkinä. Mutta heidän suhtautumisensa oli itse asiassa ihan sama kuin Yrjöperskeleellä ja muilla sälleillä vuonna 1976. Eli: paha juttu, todella paha. Ei olis ikänä pitänyt tapahtua. Mutta yksikään asiakkaani ei asian tiimoilta vapinakohtausta kehittänyt. Eikä psykologista kriisiapua kysellyt. He tajusivat, että pahasti sattui ja apu pitää antaa sinne, missä se sattui.

Jokelan tapauksen jälkeen Mannerheimin lastensuojeluliitto katsoi asiakseen neuvoa kaikkia suomalaisia vanhempia siitä, kuinka lapsille tulee tästä asiasta kertoa. Ei ohjeissa sinänsä mitään vikaa ollut. Ihmettelen vain sitä, että onko suomalaisista vanhemmista tullut niin avuttomia, että he eivät osaa lapsilleen puhua näitä asioita ilman ammattiauttajan yksityiskohtaista reseptiä.
Vai onko sittenkin niin, että reseptin kirjoittaja kuvitteli itse, että eivät tyhmät kansalaiset osaa lapsensa kanssa puhua ilman hänen oikeamielistä opastustaan? Kallistuisin jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Vanhemmat tuntevat lapsensa ja osaavat puhua heidän kanssaan ehkä ihan ominkin neuvoin. Järkeä, ajattelua ja empatiaa ei olla kuitenkaan kokonaan ulkoistettu ns. ammattilaisille. Ja tosiasia on, vaikka sitä ei ääneen kai saisi sanoakaan, että jos Jokelassa tapahtuu, ei siitä esim kajaanilainen mene rikki. Hän jatkaa elämäänsä. Niin kuin aina ennenkin. Koska niin ihmiset toimivat.

Onko niin, että jos emme kehitä myötätunnosta johtuvaa posttraumaattista stressireaktiota, niin silloin emme kykene tuntemaan myötätuntoa ollenkaan?

Kun amerikkalaiset hyökkäsivät joku vuosi sitten Irakiin, ryhdyttiin joissain suomalaisissa peruskouluissa tarjoamaan kriisiapua oppilaille asian johdosta. Järkyttiköhän se hyökkäys ihan oikeasti koululaisia niin paljon, vai oliko järkytys vain apua tarjoavan psykologin päässä? Kun ihminen uskoo olevansa korvaamaton, niin hänen apuaanhan on tarjottava, oli sille tarvetta tai ei.
Kun tsunamikatastrofissa olleet suomalaiset palasivat Helsinki-Vantaan lentokentälle, oli vastassa kriisipsykologien S.W.A.T-team, joka tarjosi kriisiapuaan onnettomuudessa olleille sellaisilla innokkuudella, että ihmiset itse asiassa vain ärsyyntyivät. Ehkä psykologit mielsivät, että juuri heidän apunsa oli välttämätöntä sillä samalla sekunnilla, kun onnettomuudesta selvinneet astuvat lentokoneesta. Tavallinen Lötjönen olisi ehkä tuuminut, ettei pahassa onnettomuudessa ollut ihminen rupea välttämättä avautumaan täysin ventovieraalle tyypille.

Tokihan psykologista ammattiapua tulee antaa, jos ihminen sitä haluaa. Vaan eiköhän suurimmalle osalle ihmisistä ole tärkeintä omien läheisten tuki. Hyvinä ja huonoina hetkinä. Kannattaa antaa apu niille, jotka sitä itse tuntevat tarvitsevansa ( ja tarpeen määrittelee uhri, ei auttaja). Turhaa sensijaan on panna koko kansaa debriefingiin. Eivät ihmiset ole vielä sokeriksi muuttuneet.
Osanottoni Jokelan tapahtumien uhrien omaisille ja läheisille. He tarvitsevat avun. En minä eivätkä muut ulkopuoliset.

Thursday, November 8, 2007

HOITAJASODAN PROPAGANDARINTAMALTA

Niin kuin tiedämme, liittyy sodankäyntiin monenlaisia osa-alueita. On operatiiviset sotatoimet, tarvitaan logistiikkaa, viestin tulee kulkea. Yksi tärkeimmistä osa-alueista on propaganda. Aikanaan yhdysvaltalaiset joukot pärjäsivät Vietnamissa operatiivisissa sotatoimissa varsin hyvin, mutta vastustaja hoiti propagandapuolen niin hyvin, että käänsi yhdysvaltain kotirintaman omia joukkojaan vastaan. Lopputulos tiedetään.

Tämä kirjoitus ei liity Vietnamin sotaan. Se liittyy propagandaan. Propagandan tarkoitus on herättää mielikuvia, jotta propagandan kohteena olevat ihmiset tukisivat niitä arvoja ja asenteita, jotka propagandan tekijä mieltää omikseen. Tässä jutussa keskityn tähän sairaanhoitajien palkkakiistaan.
Itsekin kun hoitoalalla työskentelen, olen aina pyrkinyt symppaamaan sairaanhoitajia. Tärkeä ja vaativa työ, huonolla palkalla. Jotenkin vaan on niin yksittäisten sairaanhoitajien kuin heitä edustavan Tehynkin propaganda mennyt tällä hetkellä männikköön. Se on herättänyt minussa aivan omituisia mielikuvia.

Ensinnäkin: Tehy on ilmoittanut irtisanoutumiskampanjastaan ja varoittanut siitä johtuvista potilaskuolemista. Tehy on myös haastanut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeuteen siksi, että se on hakemassa irtisanoutuneitten tilalle työntekijöitä, estääkseen nämä potilaskuolemat.

Mielikuva: Jos henkilö tai henkilöryhmittymä A vaatii henkilöltä tai henkilöryhmittymältä B rahaa, ja uhkaa henkilöä tai ryhmittymää B hengen vaarantumisella tai hengen menettämisellä, on kyseessä ryöstön yritys. Onnistuessaan se muuttuu ryöstöksi. Jos lisäksi henkilö tai ryhmittymä A vaatii oikeuslaitokselta apua toteuttaakseen ryöstönsä, mennään jo äärimmäisiin törkeyksiin. Rikollinen vaatii valtiolta apua rikoksensa suorittamiseen.

Mielikuvan täytyy olla väärä. Eiväthän tehyläiset ole rikollisia. Vaan jostain tämä mielikuva silti pulpahtaa päähäni. Huonosti tehtyä propagandaa.

Toiseksi: Tehy on sietänyt palkkakuoppansa pitkän aikaa tekemättä mitään.. Mutinaa on tullut, muita toimia ei. Liitto on ollut aivan hampaaton. Nyt kun eräs Jyrki meni sanomaan jotain, mitä se ei kai ole edes sanonut (ei kai kukaan ole Zysseltä käynyt vielä kuittaamassa sitä viittäsataa euroa) niin liitto nostaa metelin. Jyrkin ei edes niin leveitten hartioitten takana liitto metelöi, että naisten palkkakuoppa pannaan kerralla kuntoon. Unohtaen muuten miehet, niitäkin hoitoalalla on. Kun Jyrki lupasi, kun Jyrki lupasi.

Mielikuva: Spice Girls. Lauluryhmähän oli niin girl poweria, niin girl poweria. Ja sitten kun yksi ryhmästä lähti kävelemään, menivät loput Elton Johnin tiluksille toipumaan ja ruikuttamaan. Eli kun Girl Powerille tuli henkinen pipi, se haki tukea kulahtaneesta hintistä. Se siitä Girl Powerista.
Mielikuvan täytyy olla väärä. Varmaan se mielletään loukkaavanakin. Pahoittelen. Ihan oikeesti. Vaan jostain se mielikuva silti päähän pulpahti. Huonosti tehtyä propagandaa.

Kolmanneksi: Sairaanhoitajat ovat nyt nostaneet itsensä jalustalle. Heille ei riittänyt sama (hyvinkin korkea) prosenttikorotus kuin perushoitajille, vaikka rahaa olisi tullut perushoitajia enemmän. He unohtavat että julkishallinnossa on muillakin aloilla palkkakuopassa olevia ihmisiä ja paljon. He vaativat itselleen sellaiset palkankorotukset, joilla varmistetaan muitten työntekijän palkkakuopan säilyvän täältä ikuisuuteen. Ennenkaikkea he jaksavat jurmuttaa siitä, että esim paperimiehet tienaavat niin paljon. Ne paperimiehethän itseasiassa elättävät sekä sairaanhoitajat samoin kuin sosiaalialalla työskentelevän Yrjöperskeleen.

Mielikuva: Tehyläiset ovat jostain syystä taantuneet prekariaattiasteelle. Sähkö tulee töpselistä, maito purkista ja vesi putkesta. Kuuden munan kakun saa ruikuttamalla muuttumaan kahdentoista munan kakuksi. Ja joistain zwidun duunareista ei oo niin väliä.

Mielikuvan täytyy olla väärä. Tehyläiset ovat varmasti järkeviä ja asiallisia ihmisiä. Vaan jostain se mielikuva silti vaan pulpahti kupoliin. Huonosti tehtyä propagandaa.

Tulee muistaa, että kun itsekin hoitoalalla työskentelen, symppaan vieläkin sairaanhoitajia voimakkaasti. Mutta kun minullekin tuollaisia mielikuvia mieleen pulpahtaa, niin mitenkäs muualla? Sairaanhoitajien momentum alkaa pian olla ohi ja sympatia saattaa kääntyäkin antipatiaksi. Kannattaisko sittenkin sorvata se sopimus?

Sairaanhoitajien tulisi myös muistaa se, että kun työtaisteluun ruvetaan, se saatetaan myös hävitä. Jos Tehylle käykin tässä kamppailussa kylmät, niin mietitäänpä sairaaloita sen jälkeen. Sairaanhoitajat eivät saaneetkaan korotuksia sen enempää kuin perushoitajat. Lisäksi heitä ei palkattukaan vanhoina työntekijöinä töihin (ei irtisanoutunutta tarvitse palkata vanhana työntekijänä). Yllättäin he huomaavat, että joku pitkään töissä ollut perushoitaja tienaakin heitä enemmän.
Minkähänlainen mahtaa olla työilmapiiri sen jälkeen?

PS: Miksi kirjoitus tästä aiheesta, eikä siitä toisesta? Siksi, että maailma on olemassa vielä Jokelaa seuraavana päivänäkin, eikä yksi päänsä sisään juuttunut sekopää sitä pysty muuttamaan. Paras rangaistus tyypille on täysi unohdus. Marttyyriksi julkisuuteenhan se halusi. Ei anneta sitä sille. Kuka ihmeen Auvinen?

Tuesday, October 23, 2007

LASTENSUOJELUSTA RUOHONJUURITASOLTA

Lukijalle tiedoksi. Tämä kirjoitus ei sisällä varsinaisesti uutta. Se on Uutiskynnystä varten tehty juttu, johon olen yhdistellyt asioita aikaisemmista lastensuojeluun liittyvistä kirjoituksistani. Vaan laitoin sen tännekin, varsinkin lukijoille, jotka ovat tulleet mukaan ns. kesken ottelun. Uutiskynnystä kannattaa lukea paljon, runsaasti ja vielä vähän lisää. Tuosta linkistä:

Olen työskennellyt lastensuojelulaitoksissa parikymmentä vuotta. Tänä aikana olen kerännyt melkoisen määrän kokemuksia ja väitän voivani varsin hyvin hahmottaa, mitä suomalainen lastensuojelu on, ja mitkä sen suurimmat ongelmat tällä hetkellä ovat. Kokemukseni ovat julkishallinnollisista laitoksista. Näkökulmani on tietysti yksittäisen riviohjaajan näkökulma. Esim. lastensuojelun sosiaalityöntekijä voisi kirjoittaa toisenlaisen ongelmalistan ja vaikkapa Stakesin korkea virkamies hyvinkin erilaisena.

Pääongelmia lastensuojelun laitostyössä ovat mielestäni tällä hetkellä seuraavat:

  1. Teorian korostaminen käytännön kustannuksella
  2. Uhriajattelu ja irrallisuus muusta yhteiskunnasta
  3. Alan naisvaltaisuus
  4. Maahanmuuttajien aiheuttamat ongelmat
1. Teorian korostaminen käytännön kustannuksella

Lastensuojelusta ja sosiaalialasta yleensäkin on kirjoitettu tolkuton määrä erilaista teoreettista materiaalia. Niin kuin meillä monessa muussakin asiassa, tulee asioihin löytää teoreettinen viitekehys. Muuten se asia ei oikein ole olemassa.

Täältä sammakkoperspektiivistä katsottuna tilanne on hieman toinen. Laitokseen sijoitetaan nuoria. Monista syistä. Monen ikäisiä. Monen näköisiä. Monenlaisilla huolto- ja hoitosuunnitelmilla. Siitä huolimatta on laitoksen ohjaajan tarjottava nuorelle opeteltavaksi ja läpikäytäväksi seuraavanlainen perussetti:

a. Pidä yllä säännöllinen vuorokausirytmi. Mene ajoissa maate, että jaksat herätä ajoissa. Syö säännöllisesti ja terveellisesti. Hoida hygieniasi ja pidä muutenkin huoli itsestäsi.

b. Käy säännöllisesti koulua.

c. Älä käytä päihteitä.

d. Opettele käytöstavat ja suhtaudu kunnioittavasti muihin ihmisiin. Älä haistattele, älä huorittele.

e. Älä käytä väkivaltaa ongelmien ratkaisemiseksi.

Noin yksinkertaista se loppujen lopuksi on. Jos nuo viisi kohtaa onnistuvat, ollaan jo aika pitkällä.
Lastensuojelussa vaan valitettavasti on vahvasti vallalla tämä ”väärin sammutettu”-ilmiö. Nämä viisi kohtaa eivät vain sellaisenaan jostain syystä riitä. Asia täytyy tehdä jotenkin hienommin. Siksipä ohjaajien tulee osallistua erilaisiin projekteihin. On esim. Osaava lastensuojelu -projektia, Lapsitiedon Keskus -projektia, Laituri-projektia, Lastensuojelun verkkokollega-projektia, Laavu-projektia, Lastensuojelun kirkastamis- ja vakiinnuttamisprojekti KIRVAa ja ties kuinka monta erilaista kehittämisprojektia. Pääpaino on sanalla kehittäminen. Pääkokemukseni näistä projekteista on se, että ”analysoidaan työmenetelmiä ja rakenteita, jotta jatkossa pystyttäisiin analysoimaan työmenetelmiä ja rakenteita”.

Noin yleensäkin näissä projekteissa pyritään keksimään jo kertaalleen keksitty pyörä uudestaan. Näinpä ohjaajat sitten istuvat luennoilla, käyvät kokouksissa ja tekevät asiaan liittyvää kirjallista työtä osallistuakseen projektiin joka yleensä jossain vaiheessa jää kesken, kun alkaa uusi ja vielä hienompi projekti. Kaiken tämän ajan ohjaajat ovat poissa osastoltaan, varsinaisesta työtehtävästään. Kasvatustyön perusidea on se, että sitä tekee ihminen ihmiselle. Tämä jatkuva luento/kokous/kirjausrumba syö vain resursseja pois varsinaisesta tehtävästä.

Miksi näin sitten on? Itse näen siihen pari syytä. Yliopistosta jonkun kasvatustieteen maisterin paperit saanut ihminen valitettavasti kehittää jossain opiskelun vaiheessa ajattelutavan, että vain akateemisen koulutuksen saanut ihminen pystyy ajattelemaan. Ja tämä maisteri sitten voidaan palkata lastensuojelun johtotehtäviin, vaikka hänellä ei olisi päivääkään kokemusta alan käytännön työstä.

Toinen syy on mielestäni se, että yliopistosta valmistuu nykyisin aivan liikaa maistereita juuri näistä käyttäytymis-, valtio-, yhteiskunta-, ja humanististen tieteitten alueelta. Näinpä ollen heille on keksittävä suojatyöpaikkoja mm. näistä projekteista. Tokihan heitä sijoitetaan muillekin aloille, nimenomaan julkishallinnollisiin tehtäviin, mutta kyllä lastensuojelu kantaa oman kortensa näihin työllistämistalkoisiin. Mitä luulette, tarvitseekohan lastensuojelu loppujen lopuksi hallintojohtajia, hallinto- ja kehittämisjohtajia, projektipäällikköjä, arviointipäällikköjä, hallintopalvelupäällikköjä, henkilöstöpäällikköjä, kehittämispäällikköjä, sijaishuollon aluekehittäjiä, erityissuunnittelijoita, strategiapäällikköjä, tulosaluejohtajia, tulosaluesihteereitä, ryhmäpäälliköitä ja henkilöstövisiosuunnittelijoita.

Mutta tilanne on nykyisin valitettavasti se, että jos teoria ja käytäntö eivät kohtaa, vika on käytännössä.

2. Uhriajattelu ja irrallisuus muusta yhteiskunnasta

Lastensuojelu on alana hyvä esimerkki yhteiskuntamme nykyisestä ylihoivaavuudesta ja yliymmärtämisestä. Huostaanotettuja nuoria pidetään lähtökohtaisesti uhreina, joille on tehty pahaa toisten eli vanhempien ja yhteiskunnan taholta. He eivät ole vastuussa omista teoistaan, vaan tilanne on ajanut heidät pois raiteilta. Tosiasiassa hyvin suurella osalla huostaanotetuista nuorista on takanaan rikollista toimintaa. Omaisuus- ja väkivaltarikoksia, päihteitten väärinkäyttöä, jopa prostituutiota.

Ihminen tekee tietoisen valinnan tehdessään rikoksen. Viina ei lorise kurkkuun itsestään. Se tilanne, joka ajaa nuoren pois raiteiltaan on yleensä juuri se, että kukaan ei ole pitänyt heitä kurissa (hyvin suuri osa on muuten yksinhuoltajaäitien lapsia). He ovat tehneet juuri sitä, mitä ovat lystänneet. Ja parhaassa tapauksessa heidät sijoitetaan sellaiseen laitokseen, jossa pakkokeinojen käyttäminen on kokonaan pannassa. Eli he voivat jatkossakin tehdä mitä lystäävät.

Jos nuorta ei voida pakottaa mihinkään, ei häntä voi myös pakottaa opettaa huolehtimaan itsestään. Ja tämän pitäisi olla vielä lastensuojelun perusidea. Lastensuojelussa unohdetaan herkästi, että koko alan toimintaa mahdollistuu veronmaksajien rahoilla. Ja ala on silloin myös veronmaksajille vastuullinen. Aivan tavallinen Virtanen tuumii alastamme, että pitäkää nulikat kurissa ja tehkää niistä kunnon kansalaisia. Ja hän on oikeassa.

Ja tällä ylihoivaavalla uhriajattelulla tehdään väkivaltaa myös sijoitetulle nuorelle. Ollakseen onnellinen ihminen tarvitsee tunteen, että hän pärjää omin voimin ja taidoin. Valitettavasti laitoksistamme sinkautetaan maailmalle paljon poispassattuja uusavuttomia nuoria aikuisia, jotka eivät osaa mitään, koska heidän ei ole tarvinnut opetella mitään. Kaikki on tehty valmiiksi ja nuoren esittämät haistattelut siedetty. Laitoksissamme kasvatetaan paljon hyviä hoidokkeja, kun tulisi kasvattaa kansalaisia.

Selvää on, että osa laitoksiin sijoitetuita nuorista pärjää elämässään. Ei sijoitus laitokseen välttämättä tarkoita tuhottua elämää. Joillekin huostaanotto on ollut ainoa mahdollisuus. Mutta jos nuori haluaa lyödä kaiken läskiksi, se kyllä onnistuu.

Aikanaan median toimesta käytännössä teloitettu yksityinen Kuttula oli tunnettu kovista otteistaan. Mutta sieltä kaikki kirjoittivat ylioppilaiksi. Oma urani julkishallinnollisisa laitoksissa on siis kestänyt parikymmentä vuotta ja odottelen edelleenkin ensimmäisiä lakkiaisia. Oikean ammattikoulunkaan käyneitä nuoria ei monta ole.

3. Alan naisvaltaisuus

Heti alkuun tulee täsmentää, että kohdan kolme otsikolla en halua halventaa naisia. Arvostan suomalaista naista suunnattomasti, ja alallani on töissä paljon hyviä naispuolisia työntekijöitä.
Laitoksissa joudutaan kumminkin välillä laittamaan kova kovaa vastaan ja on nuoria, jotka eivät usko kuin voimaa. Nämä nuoret ovat myös tarvittaessa valmiita käyttämään väkivaltaa saadakseen tahtonsa läpi. Asiat eivät aina selviä puhumalla, vaikka niin toivottaisiinkin. Tässä tapauksessa törmätään hyvin monien naistyöntekijöitten kohdalla ongelmaan pelko / hoidollinen selitys. Tulee annettua nuorelle periksi siksi, että väkivallan uhka pelottaa. Ja tämähän on aivan viisasta. 16-vuotias, jo aikuisen kokoinen sälli pystyy tekemään pienikokoisesta naisohjaajasta muusia. Apua ei välttämättä muualta saada, sillä yksinäisiäkin työvuoroja on.

Pelon tunnustaminen julkisesti taas on mahdotonta, joten seurauksena on suuri määrä hoidollisia selityksiä tyyliin ”tein hoidollisen ratkaisun”, ”käytin tervettä järkeä” tai esmes ”sääntöjen orjallinen noudattaminen ei tue nuoren kasvua ja kehitystä”. Seurauksena on sitten osastolla nuorten anarkia, jossa kukkona tunkiolla on röyhkein ja härskein.

Nainen ei pysty voimankäyttötilanteessa tai sen uhassa samaan kuin mies. Tämä on tervejärkiselle ihmiselle selvää. Mutta alallamme se on tabu. Siitä ei keskustella. Nainen ja mies ovat kaikilta osiltaan samaan kykeneviä työntekijöitä. Piste.

Tilannetta ei voi muuttaa palkkaamalla asiakseen lisää miehiä, sillä se on taas tasa-arvolain vastaista. Toisaalta tilannetta ei aiotakaan muuttaa, koska virallisestihan ongelmaa ei ole.

4. Maahanmuuttajien aiheuttamat ongelmat

Maahanmuuttajataustaisten nuorten aiheuttamissa ongelmissa ongelmakohdat 2 ja 3 korostuvat.
Nämä nuoret - erityisesti islamilaisesta kulttuuripiiristä tulevat - eivät arvosta suomalaisia eivätkä suomalaisuutta. Ja miksi arvostaisivatkaan, koska heille on paikallisen hoiva- ja ymmärryskoneiston kautta korostettu jatkuvasti heidän erikoisasemaansa. He ovat huomanneet, että suomalainen virkakoneisto halveksii itsekin suomalaisuutta nostamalla heidät jalustalle erikoisongelmineen ja -oikeuksineen. He tietävät olevansa erityiskansalaisia, joiden ei tarvitse sopeutua valtaväestön kulttuuriin ja toimintatapoihin vaan valtaväestön täytyy sopeutua heihin. He tietävät, että rasistikortin esiin nostaminen kannattaa aina.

Heidän arvomaailmassaan ei suomalaisen nuoren ryöstö ja pahoinpitely ole rikos. He ovat myös oppineet, että uhriajatteluun taipuvainen hoivakoneistomme sellaisessa tapauksessa aloittaa vakavahenkisen keskustelun siitä, kuinka pahoinpitelyn tehnyttä maahanmuuttajanuorta voidaan auttaa hänen pahassa olossaan. He tietävät myös, että hoivakoneistomme ei ajattele selkäänsä saanutta suomalaisnuorta ollenkaan. Se ei kuulu heidän tehtäviinsä, sillä heidän tehtäväkenttäänsä kuuluvat vain lastensuojelulaitoksen sateenvarjon alle sijoitettavat nuoret. Muita nuoria varten ovat toiset virkamiehet.

En itseasiassa voi hirveästi syyttää maahanmuuttajanuoria tästä asenteesta. Hoivakoneistossamme rasismi alkaa olla murhaa suurempi rikos ja rasistimaineen pelossa työntekijä ei välttämättä uskalla rajoittaa tällaista nuorta ollenkaan. Jolloin tietysti nuoren sijoitus laitokseen muuttuu pelkäksi paperisijoitukseksi. Alunperinhän hänet sijoitettiin juuri häiriökäyttäytymisen vuoksi. Kaiken tämän jälkeen nuori pitää suomalaisia täysinä lampaina, joita ei tarvitse kunnioittaa. Ja jos nykytilannetta ajattelee, niin hänhän on oikeassa.

Islamilaisesta kulttuurista tulleitten kohdalla korostuu suurena ongelmana myös suhtautuminen naisiin. Naispuolinen ohjaaja ei ole heille yhtään mitään. Sellaisen käskyjä ei tarvitse totella, ja yleensäkin naisen esittämä käsky miehelle on jo synti itsessään. Isokokoista suomalaista miestä nämä tyypit kyllä uskovat, ihan silkalla voiman uhalla.

Koska maahanmuuttajataustainen ei halua sopeutua osaston sääntöihin ja rajoihin ollenkaan, vaan toimia omien sääntöjensä mukaan, vie hän vuorossa olevan henkilökunnan työpanoksen kokonaan. Tulemme resurssikysymyksiin. Normaalisti laitoksessa on osastolla 5 - 8 nuorta. Ja ohjaajia vuorossa yleensä kaksi (joskus voi olla yksikin). Pahasti häiriköivä nuori vie ohjaajien työpanoksen kokonaan, ja muut nuoret ovat sillä aikaa osastolla vain säilytyksessä. Ketään ei hoideta, ketään ei kasvateta.
Suomalaisia yleensä syytetään rasistisuudesta, asenteellisuudesta ja suvaitsemattomuudesta. Tämmöisiä syytöksiä on esitetty myös omaa alaani kohtaan. Syytöksiä on tullut useista suunnista. Kuvaava esimerkki näistä oli viime keväänä lehtiin tullut juttu, jossa Varatuomari Leeni Ikonen kommentoi huolissaan, että: "Lastensuojelussa on pohjatonta tietämättömyyttä ja asennevammaisuutta maahanmuuttajia kohtaan. Koko järjestelmän asennekulttuuri on huolestuttava". Samassa jutussa maahanmuuttajavammaisten tukiyhdistyksen perhekoordinaattori Mia Pöllä vaatii lastensuojeluun pikaisesti lisää erilaista kulttuuria ja mentaliteettia ymmärtäviä työntekijöitä.
Näihin syytöksiin voisi vastata pitkillä jaarituksilla, mutta otan esille jälleen kohdassa 1. mainitut perustehtävät:

a. Pidä yllä säännöllinen vuorokausirytmi. Mene ajoissa maate, että jaksat herätä ajoissa. Syö säännöllisesti ja terveellisesti. Hoida hygieniasi ja pidä muutenkin huoli itsestäsi.

b. Käy säännöllisesti koulua.

c. Älä käytä päihteitä.

d. Opettele käytöstavat ja suhtaudu kunnioittavasti muihin ihmisiin. Älä haistattele, älä huorittele.

e. Älä käytä väkivaltaa ongelmien ratkaisemiseksi.

Mikäli lastensuojelulaitoksen ohjaaja kurssitetaan ”erilaista kulttuuria ja mentaliteettia ymmärtäväksi” työntekijäksi, millä tavalla silloin tulee näitä viittä kohtaa muuttaa? Esimerkiksi islamilaiselta pohjalta tulevien nuorten naisiin, varsinkin vääräuskoisiin naisiin kohdistama halveksunta on tosiasia. Onko kohta d silloin poistettava heille opetettavista asioista? Kohtia a - e tuskin vastustaa kukaan tervejärkinen ihminen. Ne on opetettava, oli kulttuuri mikä hyvänsä. Mikäli aiotaan saada aikaan suomalaisen yhteiskunnan uusia jäseniä.

Ikonen ja Pöllä unohtavat autuaasti myös resurssikysymykset. Olen urani aikana törmännyt jo parinkymmenen kansakunnan edustajiin. Jos kaikkien kanssa pitää asioida heidän omalla kielellään ja omaa kulttuuriaan mukaillen, niin voidaan samantien heittää hanskat tiskiin. Ei siitä tule kertakaikkiaan mitään. Ei riitä ihmiset, ei riitä rahat. Sitä paitsi ohjaajien perustehtävä on edelleenkin kasvattaa kansalaisia suomalaiseen yhteiskuntaan. Sitä ei ole millään lailla vielä muutettu.

Tässä kirjoituksessa pidän myös maahanmuuttajanuorten puolta ymmärryskoneistoamme vastaan. Kohdassa 2 kirjoitin että ”ollakseen onnellinen ihminen tarvitsee tunteen, että hän pärjää omin voimin ja taidoin”. Näen että ymmärryskoneistomme riistää tämän mahdollisuuden maahanmuuttajilta. Halutaanko heille mahdollisuus olla osana suomalaista yhteiskuntaa? Vai onko heidän oltava jatkuvasti hoivattavia, jotta ymmärryskoneistolle itselleen tulisi hyvä mieli?
Suomalainen kansa ei ole rasistista. Puheet ”rakenteellisesta rasismista” ovat silkkaa puppua. Sen todistaa Suomen juutalais- ja tataariväestö. Heitä vastaan ei kenelläkään ole mitään, sillä he ovat integroituneet osaksi suomalaista yhteiskuntaa. He tekevät työtä, elättävät itsensä, maksavat veronsa ja elävät ihmisiksi. He ovat saaneet ansaitun arvostuksen. Nykyisille maahanmuuttajille ei sitä mahdollisuutta tunneta annettavan. Esteenä vaan ei ole Matti Meikäläinen, jota ymmärryskoneistomme syyttää, vaan ymmärryskoneisto itse.

LOPUKSI

Arvostan työtovereitani. Yleensäkin arvostan lastensuojelulaitoksissa toimivaa väkeä. He ovat pääsääntöisesti hyvin tervejärkistä ja vastuuntuntoista porukkaa. Eivät nämä ongelmat ovat heidän aikaansaamiaan. Syyksi näen sen, että kun akateemiset vasemmistohumanistit pääsivät aikanaan alaa huseeraamaan, niin siitä alamäki alkoi.

Mikä neuvoksi? En ole sateentekijä. Jotain vinkkejä voisin antaa. Palkatkaa jatkossa huomattavasti vähemmän hallintojohtajia, hallinto- ja kehittämisjohtajia, projektipäällikköjä, arviointipäällikköjä, hallintopalvelupäällikköjä, henkilöstöpäällikköjä, kehittämispäällikköjä, sijaishuollon aluekehittäjiä, erityissuunnittelijoita, strategiapäällikköjä, tulosaluejohtajia, tulosaluesihteereitä, ryhmäpäälliköitä ja henkilöstövisiosuunnittelijoita. Palkatkaa tilalle ohjaajia. Tätä työtä tehdään ihmisillä. Ja unohtakaa turha ylikoulutusvaatimus. Ei sosionomi (AMK)-koulutus tähän työhön valmista. Se opitaan työtä tekemällä. Joku evp. vääpeli tai työtön metsuri voisi olla näissä hommissa aivan ässä.

Maahanmuuttajanuoria taas autettaisiin parhaiten sillä, että muistettaisiin heidän siirtyvän laitoksesta suomalaiseen yhteiskuntaan joka toimii suomalaisilla arvoilla. Ei jokaiselle erikseen räätälöityyn ”Vain minulle”-yhteiskuntaan. Ei sellaista ole olemassakaan.