HÄMÄRÄN RADIO

Niin, siinähän elettiin kesää 1976. Maassa, joka oli tuolloin vielä Kekkoslovakia ja maan kadut olivat pullollaan pommi-corolloja, datsun amppeereja, pallosilmä-ladoja ja pappatuntureita. Niitten ääntä ei tosin kuulunut sinne, missä pikku-Ykä ja koko Perskeleen perhe olivat. Kas he olivat silloin suuren järven rannalla Oy Firma Ab:n kesämökillä joita työntekijät saattoivat vuokrata hyvinkin kohtuulliseen hintaan.

Ilta oli mennyt perinteisen rauhallisen kaavan mukaan, eli saunomista, hieman uimista ja luonnollisesti grillattua grillimakkaraa. Olisko ollut Atriaa? Olipa kuikkakin pitänyt järven selällä omaa konserttiaan.

Ilta alkoi hämärtyä. Äiti-Perskeles ja pikku-Jykä olivat jo menneet pitkälleen. Niin olisivat menneet myös Isä-Perskeles ja Ykä, mutta nyt oli poikkeuksellinen ilta. Elettiin nimittäin Montrealin olympialaisten aikaa. Perskeleet olivat ehtineet katsoa naapurien uudesta väritelevisiosta – joka oli aika harvinainen tuolloin – sen, kun Virenin Lasse näytti närhen värkit koko porukalle kymppitonnin juoksussa.

Mutta mökillä ei ollut televisiota. Kas kun ei ollut sähköjäkään. Se oli sen ajan yksinkertainen mutta kovin viihtyisä mökki. Mutta olihan mukana patterikäyttöinen matkaradio. Öljylampun valossa Isä-Perskeles aukaisi sen, ja etsi Ylen kanavan. Eihän tuolloin ollutkaan muuta kuin Ylen yleis- ja rinnakkaisohjelma.

Radion aukaisemiselle oli selvä syy. Oli nimittäin alkamassa selostus Montrealin viidentonnin juoksusta. Lassen puolesta pidettiin tietysti peukkoja mutta ennakkotietojen mukaan oli syytä pelätä hyvin vahvoja uusseelantilaisia. Dick Quaxia ja Rod Dixonia. Jätkäporukassa liikkui aikaisemmin huhu, että ne olivat hypnotisoituja niin että ne eivät voisi hävitä. Toinen huhu kertoi että Viren tarvittaessa vaikka kampitetaan nurin.

Selostusta kuunnellessaan pikku-Ykä tajusi, että radioselostus  on taidetta. Ja selostaja – nimi on aikaa sitten unohtunut – osasi sen hyvin. Selostuksen myötä juoksun tavallaan näki, siihen pystyi todella eläytymään. Ja se tiukin hetki oli tietysti viimeisessä takakaarteessa kun se Quax oli ohittamassa Lassen. Hetken aikaa siinä purtiin huulia mutta siitten selostaja huusi: LASSE VOITTAA! Tuntui hyvältä olla suomalainen. Meidän pojat pärjää. Niin kuin ne pärjäsivät siihen aikaan.

Takan hiillos oli päässyt sammumaan. Ei se haitannut, koska ilta oli varsin lämmin. Oli aika mennä pitkälleen. Uni tuli varsin pian, vaikka mielessä pyöri vielä jonkin aikaa juuri päättynyt selostus.

Olihan tullut koettua Suuri Elämys. Johon ei tarvittu paljoa. Ei edes sähköä. Noina yksinkertaisempina aikoina.

KUN EI VOI MYÖNTÄÄ, TÄYTYY VALEHDELLA

Lukijahan on varmasti hyvin perillä että Saksa on sen monikulttuurisuutensa ihanuuden kanssa vielä enemmän kusessa kuin Suomi. Yhtenä hyvänä esimerkkinä monista on se, että tuontitavara on ottanut uimahallit koko lailla haltuunsa. Ja se näkyy naisten ahdisteluna sekä muunakin häiriköintinä. No, nyt Saksassa toimitaan. Vaan kuinka? Tietenkin valistusjulisteilla:

Ja

Yep. Saksassahan onkin se olennainen ongelma että hiemat ylipainoiset keski-ikäiset naiset kropaavat mustien miesten perseitä. Joilla on vielä kuvassa tehokeinona jalkaproteesi. Ongelma on tietysti myös se, että valkoiset saksalaiset jätkät ahdistelevat tummia tyttöjä.

Nämä jutut olisivat aikanaan käyneet Pahkasika-lehteen, mutta jostain syystä ne eivät naurata. Kas kun kantaväestöä syyllistetään siitä, mitä tuontitavara tekee. Puhdasta valehtelua ja täysin pokkana.

Vaan osataan Suomessakin kuvia käyttää. Nimittäin Kelassa. Siellä kun ruvetaan käyttäämään selkokuvia toimeentulotuen hakijoitten kanssa:

Asiaan liittyvässä uutisessa kerrotaan:

Yleisten arvion mukaan noin 14 prosenttia suomalaisista tarvitsee selkokieltä.

Ja minulla herää kysymys:

Kuinka moni näistä ei puhu äidinkielenään suomea?

Tässä on kyse järjettömästä systeemistä.

Suomeen on köijätty valtava määrä kehitysmaalaisia joiden ei tarvitse opetella suomea.

Niitä varten kehitetään palkattujen työntekijöiden toimesta systeemi, että ne saavat varmasti suomalaisten maksamat rahat.

Ja joku nimittää tuota kehitykseksi ja edistykseksi.

Onhan se tietysti kehitysmaalaisten mielestä. Ja taas yksi mainio sisäänheittotuote.

KÄPPÄUKOT JA ASIANTUNTEILIJAT

Pinnanmaalla, tarkemmin sanoen Huitsinnevadan Örnätjärven Erämiesten metsästysmajan rantasaunan kuistilla istui kaksi setärumaa käppäukkoa eli Perskeleen Ykä ja Lötjösen Eelis. Löylytaukoaan viettävät miehet olivat olleet koko päivän valmistelemassa rotvallin reunalla rötväämisen SM-kisoja joten sauna oli ansaittu. Ainahan se oli.

Ykä aukaisi Tsuhnan Koston ja hörpyn otettuaan tuumasi:

- Itse asiassa minä en kaipaa hellekesää ollenkaan. Viileän kanssa pärjää kun lyö vaatetta päälle, mutta helteellä mopo hyytyy tyystin.

Lötjönen otti myös hörpyn ja tuumasi siihen:

- Joo, vaikka ne ns. asiantuntijat varoittelevat solkenaan ilmastokatastrofista. Ja samanlaiset asiantuntijat ovat valtamedian suosikkeina puhumassa monikultturismista ja LGBTQTiiTyystä.

- Se termi asiantuntija on kyllä kärsinyt pahemman kerran inflaation. Kun asiantuntija puhuu valtamediassa, niin tietää jo etukäteen että sieltä tulee poliittisesti oikeaoppista valtamediaa miellyttävää epistolaa.

Lötjönen sytytti voimasavuke Bostonin ja sanoi tähän.

- Totta tosin se termi asiantuntija on lähes sopiva. Siihen pitäisi vaan laittaa välilyönti.

- Meinaat että asian tuntija.

- Jep. Nehän tuntevat asiasta voimakkaasti. Sehän niiden päätehtävä onkin. Varsinaisten faktojen kanssa on sitten vähän sieltä tännepäin.

Ykä sytytti puolestaan voimasavukkeen, tuumi hetken ja totesi:

- Niin, ehkä se yhdyssanamuoto kävisi sittenkin. Hieman päivitettynä. Totuudenmukaiseksi. Mites olisi termi ”asiantunteilija”?

- Hitto joo, niin kuin toimittelija ja tutkiskelija. Se olis kyllä totuudenmukainen. Kun esmes tuontitavaran rikoksista puhutaan vieläkin asiantunteilijoiden toimesta, että taustalla on vain suomalaisten rasismi. Jos ei näkyvä, niin rakenteissa kumminkin. Ja senhän löytää, jos on asiantunteilija.

- Pitäisköhän huomenna laittaa ehdotus Pinnanmaan kielitoimistoon?

- Ja näinhän me tehdään. Mutta nyt lähdetään taas löyläyttelätiön.

Käppäukot läksivät jälleen löylyihin. Ilta jatkui Pinnanmaalla rauhallisesti. Pinnanmaalla, jossa ei ollut asiantunteilijoita, vaan asiantietäjiä.

EPÄTOIVOISTA PIIPERTÄMISTÄ

Valtamediapuolue VMP:n edustajiahan ottaa päähän se, kun Suomi satsaa nyt reippaasti puolustukseen. Mutta kun sitä ei ihan suoraan iljetä sanoa, niin täytyy käyttää kiertotietä. Niinpä Iltalehden nuori naistoimittelija on kirjoittanut jonkinsorttisen ilmastoskandaalin. Jaa mistä? No siitä, että jo yksi F-35-hävittäjä, joita Suomikin hankkii, tuottaa yhden lentotunnin aikana 15 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e). Tämä on noin kaksi kertaa enemmän kuin keskimääräisen suomalaisen vuotuiset hiilidioksidipäästöt.

Hjuu, onhan se selvää että sotakoneisto saastuttaa. Mutta siinä tilanteessa jota varten se on varattu, eivät ilmastoasiat ole ehkä kaikkein päällimmäisinä esillä. Vaikka se toimittelijan mielestä pitäisi ehkä olla.

Mieleeni nousee vaan kysymys siitä, että paljonkos ne jonnekin Intiaan ja Kaakkois-Aasiaan suuntautuvat jumbojettilennot saastuttavat?

Ja mitä tuo toimittelija haluaisi ilmavoimillemme? Purjekoneita ehkä?

Maanpuolustus on välttämätön. Suomen talouden tuhoaminen ilmastohysterian nimissä on, no, tuhoavaa.

Tämä näin lyhyesti tällä kertaa.

JÄLLEEN EU:N VIHERHIRVIÖ ELI MITÄ EIKÄ MITEN

Eli oppimaton ihmettelee

Tuoreita, eikä millään tavoin yllättäviä ilmastohysteriauutisia EU:n suunnalta:

EU-maiden pitää vähentää 90 prosenttia ilmastopäästöistään vuoteen 2040 mennessä, EU-komissio esittää.

Tavoite on välietappi matkalla vuoteen 2050, jolloin EU:n on tarkoitus olla hiilineutraali. Tuolloin päästöjen ja niitä imevien nielujen pitäisi olla yhtä suuret.

Nyt lähin tavoite on vähentää päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Tässä on taas tyyppiesimerkki asiasta, jossa on sanottu mitä, mutta ei osata vastata kysymykseen miten.

Siitä voi ainakin olla varma, että luokan kilttein oppilas Suomi noudattaa kaikkein hulluimpiakin vaatimuksia. Ja taas herää kysymys, että miten? Suomi on kovasti pohjoinen maa. Taloja täytyy lämmittää. Kielletäänkö puulämmitys ja ne noin 300.000 öljypannua? Ja siirrytään toivioenergiaan? Kielletäänkö polttomoottoriautot? Suurten kaupunkien ulkopuolella ei pärjää ilman autoa. Sähköauto on kallis ja epäkäytännöllinen pohjoisilla leveysasteilla.

Ja kaiken lisäksi Suomen metsävarannot ovat ”laskennallisin perustein” muuttuneet hiililähteiksi. Vaikka Ruotsissa tulokset ovat aivan toiset. Mitä tehdään? Luovutaanko kotimaisesta metsäteollisuudesta kokonaan?

Sinänsä EU:n kysymys miten – jota se ei välttämättä ole edes miettinyt – saa hieman valaistusta Ylen uutisoinnista:

Komissio korostaa, että välitavoitteeseen sitoutuminen on tärkeää, koska sijoittajat tarvitsevat varmuutta ja ennustettavuutta.

Sijoittajat. Herättääkö luottamusta? Mites se meni? Seuratkaa rahaa.

Onneksi perussuomalaiset sentään pistävät edes vähän hanttiin.

Joka tapauksessa tällaista kuusen juurella asujaa pelottaa se, että Bryssel lykkää jatkuvasti utopiaansa. Toteutettavaksi. Tajuamatta tai välittämättä, että on olemassa maa nimeltä Suomi.

Jossa asuu ihmisiä. Joitten pitäisi elää.

SÄKITETTYÄ SÄÄLIPORNOA

Milläs olisi mukavampaa aloittaa tämä heleä heinäkuu kuin takuuvarmalla Helsingin Pravdan säälipornolla. Se kun ei ole enää aikoihin ollut HS:llä vika, vaan ominaisuus. No, mitäs pitää sääliä ja mistä suomalaisia syyllistetään tällä kertaa? Juttu on maksumuurin takana mutta idea tulee hyvin selville. Kuvassa on Säkkivälineen mannekiini josta ei näy kuin silmät ja pääotsikointi kuuluu:

Miksi tuijotatte?

Kasvot peittävään huntuun, niqabiin, pukeutuva Lubna Omar liikkuu yksinään vain Itä-Helsingissä.

Muualla alkaa ahdistaa.

Löytyypä tähän kyseisen naisen kertomaa todistusaineistoa:

Kun yhtenä perjantai-iltana tulin ulos Kontulan K-Supermarketista, sen ulkopuolella oli kaksi enintään viisitoista­vuotiasta poikaa. Toinen sanoi:

Oh my god, tuossa on terroristi, pum, pum, pum.

Jos mietitään tuota ahdistusta niin kyseisen naisen ei tarvitse hetkeäkään pelätä, että suomalaiset miehet raiskaisivat ja pahoinpitelisivät hänet. Toisin kuin hänen maanmiehensä tekevät suomalaisille naisille. Kuinkas heidän ahdistuksensa? Mutta tästähän ei HS ole kiinnostunut. Suomalaisen katse ja sana ovat edelleenkin suurempia rikoksia kuin kehitysmaalaisen tekemä suomalaiseen kohdistuva väkivallan teko.

Kyseinen nainen siis totesi että hän liikkuu yksinään vain Itä-Helsingissä. Mitä se kertoo Itä-Helsingistä? Koska se muuttuu no-go-zoneksi?

Mitä taas tulee tuijottamiseen niin kyseinen säkki edustaa länsimaille ja siis Suomellekin vihamielistä kulttuuria jonka edustajat elävät suomalaisten elättämänä täysin kiittämättöminä ja jotka haluavat muuttaa Suomen samanlaiseksi maaksi kuin mistä tulivat.

Ja tuskin sitä tuijotustakaan tulee niin paljon kuin HS väittää. Ihan siksi, että ihmiset välttäisivät rasismirääkymisen.

Mitä  jäi käsiin tästä säälipornosta?

Ei tullut sääliä.

Ei tullut suvaitsevaisuutta.

Tuli vain syvä halveksunta suomalaisia hyödyllisiä idiootteja ja röyhkeitä sekä kiittämättömiä islamilaisia kohtaan.

KULKUE

Se Koskelan Jussihan inhosi syvästi ”kulkuetta”. Olen kyllä pitkään ollut Jussin kanssa samoilla linjoilla. Tavallinen suomalainen ei mielellään lähde riekkumaan kadulle. Ei varsinkaan julistamaan omaa hyväuskoista typeryyttään kuten – niin kuin arvata saattoi – tässä Pride-kulkueessa. Sen ideahan on siis julistaa kovasti suvaitsevaisuutta ja kulkueeseen osallistujissa oli taas niitä, jotka tukevat porukkaa joka nostaisi oikein mielellään LGBTQTiiTyy-väen kaulakiikkuun:

Tiedän toki, että postaukseni on toiston toistoa viimeviikkoisesta postauksesta mutta idioottimaisuutta pidetään Suomessa edelleenkin hyväksyttävänä ja jopa suotavana. Siitä voi aiina huomauttaa. Katsotaan sitten tunnelmakuva kyseisen Priden jälkimainingeista. Eivätkös ne marssijat ole mielestään myös kovasti ympäristötietoisia?

Veikkaan, että lestadiolaisten Suviseurojen (80.000 henkilöä) jäljiltä paikat ovat paljon paremmassa kunnossa. Mitä noihin lukumääriin tulee, niin Yle mainosti että kulkueessa oli 100.000 ihmistä. Hommaforumilta löytyi hyvä kuvapari joka pistää hieman miettimään:

Ylempi kuva on siis Leningrad Cowboysin keikalta vuodelta 1993. Jokainen tehköön omat johtopäätökset. Valtamedialle kulkue on tietysti asia jota pitää tukea ja mainostaa  kaikin keinoin.