MUUTETAAN SUOMI KEHITYSMAALAISTEN TAKIA?

Kommentoija Madri laittoi minulle linkin erään Helsingin Pravdan toimituspäällikön kirjoitukseen ja kirjoitus on mielestäni hyvin pelottava. Kas kun se kuvaa oikein hyvin niin valtamedian kuin valtakoneiston asennetta maahanmuuttoon. Jo otsikon alaotsikko on kuvaava:

Näyttää selvältä, että Suomi tarvitsee paljon nykyistä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Sitäkin kipeämmin tarvitaan visiota siitä, millainen maahanmuuton jälkeinen uusi Suomi on.

Tässäkin puhutaan toiveesta ja kuvitelmasta vaikka oikein hyvin tiedetään että korkean verotuksen ja korkean sosiaaliturvan Suomi ei houkuttele mitään varsinaisia maata hyödyttäviä osaajia. Maahanmuuton jälkeisestä Suomesta ollaan saatu jo varsin hyviä havaintoja ja jos ne eivät riitä, niin kannattaa katsoa niitä Ruotsista. Kirjoitus jatkuu:

”Meidän pitää monella tapaa yhteiskuntana muuttua ja korjata asenteita”, totesi myös työministeri Tuula Haatainen (sd) Ylellä syyskuussa.

Asenteita? Eli onko meidän hyväksyttävä elätettäväksi tulevat ja rikollisuutta lisäävät kehitysmaalaiset jätkät välttämättömäksi voimavaraksi?

Seuraava lause kirjoituksessa on hyvin pelottava:

Oli asiasta mitä mieltä tahansa, jopa satojentuhansien uusien ihmisten tulo Suomeen muuttaisi yhteiskuntaa tuntuvasti ja näkyvästi.

Se tarkoittaa suurta joukkoa ihmisiä, jotka haluavat löytää elämänkumppanin, perustaa perheen, harjoittaa uskontoaan, käyttää haluamiaan palveluja ja edetä elämässään – rikastua, rakastua tai vain nauttia Suomen vapaudesta ja olla jotakin, mikä lähtömaassa on kielletty.

Eli oliko näin, että ne kotoutettavat ovatkin niitä suomalaisia? Me olemme nähneet jo oikein hyvin siitä, mitä kehitysmaalaiset meille tuovat. Niitä kuuluisia omia tapojaan, kulttuuriaan ja uskontoaan. Juuri sitä mitä heidän lähtömaassaan on.

Näyttää selvältä, että jos Suomi haluaa kasvaa, se tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Sitäkin kipeämmin tarvitaan kuitenkin visiota siitä, millainen tämä uudenlainen Suomi olisi.

Mitä kieliä siellä puhutaan? Mille aloille tultaisiin, poistettaisiinko tarveharkinta? Maksetaanko kaikille yhä kunnon palkkaa? Haluavatko tulijat erilaista arkea kuin me nyt elämme, uimahalleissa ja kauppakeskuksissa? Ovatko suomalaiset valmiita muuttumaan – sillä ei töihin tulijoita meidän tapoihimme pakottaakaan voi.

Kyllä meillä on jo oikein hyvin selvillä se visio, minkälainen se uusi Suomi olisi. Eikä tulijoita todellakaan pakoteta meidän tapoihin. Meidät pakotetaan sietämään meidän tapojaan.

Jos taas haetaan pysyvää maahanmuuttoa, tulijoiden olisi koettava olevansa osa yhteistä Suomi-projektia, ja Suomi-projektin pitäisi sopeutua. Muuten edessä olisi ulkopuolisuuden tunne ja ongelmia.

Häh hää, 50%:sesti totta. Tulijat eivät todellakaan koe olevansa osa yhteistä Suomi-projektia mutta Suomi-projekti pakottaa suomalaiset sopeutumaan tulijoiden tapoihin. Suomalaiset ovat saaneet Suomesta suomalaisille varsin mukavan valtion elää ja olla. Täytyykö se muuttaa kehitysmaalaisten vuoksi joksikin muuksi? Jossa suomalaisen ei taatusti ole yhtä hyvä olla kuin ennen.

Hotellin respassa tulee vaan mieleen kysymys. Eikö valtakoneiston kannattaisi alkaa tukea suomalaisten lisääntymistä kaikin mahdollisin keinoin? Kas kun se tulee pitkässä juoksussa huomattavasti halvemmaksi ja kannattavammaksi kuin se, että hankitaan tänne kaksikymppisiä kehitysmaalaisia jätkiä suoraan eläkeläisiksi. Ja väitetään kivenkovasti että juuri nämä jätkät ovat se välttämätön voimavara joita ilman me ei tulevaisuudessa pärjätä.

HALLITUS JA HÄRSKIYDEN TURBOVAIHDE

Niin kuin lukija tietää on hallitus hampaat irvessä sorvaamassa Suomeen EU:n vaatimaa ennallistamisprojektia ts. sitä että Suomea muutetaan jopa kolmasosaltaan EU:n omat metsänsä tuhonneiden valtioiden luontoreservaatiksi. Oppositiopuolueet, mukaan luettuna kokoomus (en tosin tiedä kuinka aidosti puolue ajattelee niin, mutta onpahan mukana kumminkin) ovat hoksanneet että täällä ihmisten tarvitsisi elääkin eikä uusien soiden tekeminen muutenkin hyvin soiseen maahan ole ihan järkevää. Niinpä asiasta on tehty välikysymys.

Ja siitäkös hallituksessa on päässyt poru. Erityisesti vihreitten ja kepulien keskuudessa. Nämä kaksi jallituspuoluetta ottavat käyttöön jo sanalla sanoen epätoivoiset keinot eli alkavat vedota isänmaallisuuteen. Otetaanpa otteita:

Maria Ohisalo:

- Olen syvästi pettynyt siihen, että kokoomus lähtee politikoimaan tässä ajassa tällaisella asialla. Kokoomuksella ei ole mielessään isänmaan etu eikä suomalaisen luonnon etu.

Ohisalo käy päivityksessään läpi perusteita luontokadon pysäyttämisen välttämättömyydelle. Nykyiset toimet eivät hänen mukaansa vielä riitä luontokadon pysäyttämiseen, ja tulevalle hallituskaudelle jää vielä paljon työtä tehtäväksi.

Ohisalo ja isänmaa? Tähän muuten voisi todeta että se luontokato on juuri niiden maiden ongelma jotka Suomea ympäristön ja ilmaston nimissä kyykyttävät. Ja Ohisalolle se termi ”luontokato” on loputtoman mainio keino hankkia lisää egoa ruokkivaa kyykyttämistä. Jatketaan.

Keskustan Eeva Kalli:

- Suomi elää maasta ja metsistä. Kokoomus lähti välikysymyksellä tekemään vaali- ja puoluepolitiikkaa, vaikka juuri nyt pitäisi yhdessä pitää Suomen puolta.

Ja Suomen puolta ovat siis ne toimenpiteet joiden seurauksena Suomi aina vähemmän elää maasta ja metsistä? Joku logiikka tässä kai on mutta eihän se tämmöselle raappahousuäijälle avaudu.

Ville Niinistön (vihr) mielestä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja kansanedustaja Janne Heikkinen saisivat hävetä.

– Kokoomukseen olen eniten pettynyt ennallistamisen vastustuksessa. Suomen suurin velvoite laittaa vihdoin vesistömme kuntoon. Lupaukset pidettävä, Niinistö kirjoittaa Twitterissä.

– Perhokalastajat Orpo ja Heikkinen vaalikiimassaan torjuvat vesiensuojelua lietsoen väärin perustein EU-vastaisuutta. Saisivat hävetä.

Niin kenen tekemät lupaukset? Niinistön? Vihreiden? Eikö demokratiassa voi vastustaa jonkun toisen tekemiä lupauksia ja päätöksiä?

Vihreiden Mari Holopainen:

– Suomen etu ei ole ilmastotoimien peruminen. Perussuomalaiset eivät aja isänmaan etua, Holopainen kirjoittaa Twitterissä.

– Yllättävää, että kokoomus pitkälti tuki perussuomalaisten tiedevastaisia tavoitteita, hän jatkaa.

Jälleen vihreän toimesta huudettu isänmaa ja vielä ladottu mukaan klisee ”tiedevastaisuus” joka tarkoittaa nykyisessä keskustelussa vihervasemmistolaisen hurmiopolitiikan vastaisuutta.

Vaan mitäs se on oikeastaan ollut se vihreiden ja kepulien sekä muittenkin hallituspuolueitten isänmaallisuus? Jonka perään he nyt kuuluttavat?

- Menetetään jatkuvasti maan omaa toimivaltaa Brysseliin. Vapaaehtoisesti. Isänmaallisuutta?

- Tuhotaan suomalaista talouselämää ja suomalaisten elämän edellytyksiä Brysselistä vaaditun ilmastokiiman nimissä. Kiiman, jota hallitus on uskollisesti toteuttanut jopa turbovaihteella. Isänmaallisuutta?

- Hankitaan Suomeen jatkuvalla syötöllä lisää kehitysmaalaista haittamaahanmuuttoa joka on katastrofaalista Suomen talouselämälle ja jatkuvasti kasvava uhka suomalaisten turvallisuudelle. Isänmaallisuutta?

- Kiistetään, että kehitysmaalaiset olisivat minkäänlainen ongelma vaan heistä on puhuttava yhdistettynä velvollisuutena ja voimavarana. Isänmaallisuutta?

Siinä vaiheessa kun vihervasemmistolaiset ja niitten kiilatyttö kepu alkavat puhua isänmaasta ollaan saavutettu aivan uusi härskiyden turbovaihde. Varsinkin kun sillä isänmaallisuudella tarkoitetaan Suomen kaikenpuolista rapauttamista. Mutta älkää olko huolissanne. Tämä ei taatusti ole se absoluuttinen saavutus. Ehkä ensi viikolla pannaan jo paremmaksi.

PAKKOMIELTEISET FANAATIKOT VAUHDISSA

Niin kuin lukija tietää, hoitaa Suomi ympäristö- ja ilmastoasiansa esimerkillisesti. Suomi on luonnonvarojen nettotuottaja. Asialle ei tarvitsisi tehdä yhtään mitään. Mutta koska ilmastohysteerikkojen egon nälkä on suunnaton niin sitä pitää ruokkia tunteella että ”me, myös me olemme saaneet paljon aikaiseksi”. Vaikka sen tunteen hinta on suomalaiselle elinkeinoelämälle ja tavalliselle kansalaiselle kohtuuton.

Egon nälkää ei suinkaan ole tyydytetty joten sertifikoidut ilmastohysteerikot eli Ilmastopaneeli on vaatimassa taas uutta. Eli:

Suomessa voitaisiin ilmastopaneelin mukaan ottaa vuonna 2026 käyttöön kansallinen tieliikenteen päästökauppa, jos muut keinot eivät vähennä Suomen hiilidioksidipäästöjä tarpeeksi.

Ja mitä se tarkoittaisi? No:

Paneelin arvion mukaan kansallinen päästökauppa aiheuttaisi polttoaineeseen noin 34 sentin hinnannousun litraa kohden. Kalleimmillaan nousu voisi olla laskelmien mukaan 88 senttiä litralta.

Kyseisiltä ilmastohysteerikoilta on päässyt utopistisessa tornissaan unohtumaan se, että täällä reaalimaailmassa ihmisten tulisi pystyä jotenkin elämään. Meille tuollaiset korotukset eivät ole vain teoreettisia hiilidioksiditonnien vähentämisiä. Ne ovat kaiken aikaisemman lisäksi askel lähemmäksi totaalista pankrottia. Niin tavallisille ihmisille kuin yrittäjille jotka nyt ovat jo sillä rajalla että kannattaako vai ei.

Sinänsä ei ole vakavaa että joku hörhölauma puhuu levottomia. Mutta se on vakavaa, että nykyisessä Suomessa tuo hörhölauma otetaan vakavasti. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen esitti asiasta osuvan vertauksen:

- On täysin käsittämätöntä, että tällaisen ilmastopaneelin ja sen puheenjohtaja Markku Ollikaisen annetaan vaikuttaa Suomen liikennepolitiikkaan. Aivan sama kuin aseistakieltäytyjät tai Sadankomitea päästettäisiin sorkkimaan Suomen puolustuspolitiikkaa.

Hotellin respassa tuumitaan että ilmastohörhöjen liimamielenosoitukset eivät välttämättä olekaan huono idea. Kun se tehdään oikein ja oikeassa paikassa. Tämä Ilmastopaneeli voisi osoittaa mieltään liimaamalla pikaliimalla turpavärkkinsä umpeen. Meinaan, joka kerta kun se aukeaa, se tietää tavallisille suomalaisille jotain hyvin pelottavaa.

ANTERO LÄRVÄNEN JA IKUISET OPISKELIJAT

- Hyvää päivää, hyvät kuuntelijat. Täällä Antero Lärvänen jälleen Huitsinnevadan paikallisradion Ajankohtaisessa Kekkosessa. Olemme saaneet tietoomme että Suomessa valmistellaan äärimmäisen suurta kouluihin tai tarkemmin sanottuna yliopistoihin liittyvää uudistusta. Ja siitähän meille kertoo videoyhteydellä vanha tuttavamme eli saneleva ja ihmisten asioihin kärsänsä työntävä korkea-arvoinen virkahenkilö Lennipirkitta Löröttät-Sixteen. Tervetuloa lähetykseen, Lennipirkitta. Näytät olevan siellä täydessä työn touhussa:

- Kiitokset, Antero. Työn touhussa juu. Akateemisen naisen täytyy tehdä, mitä akateemisen naisen täytyy tehdä että saadaan kehitettyä yhteiskunta ideologisesti oikeaoppisille poluille. Mutta tässä välissä kerron mielelläni teille takapajuisille pinnanmaalaisille näistä edistyksellisistä ja välttämättömistä uudistuksista sillä tiedän niiden jurppivan teitä niin että veri kiertää väärinpäin.

- Mutta mikä on tämä edistyksellinen ja välttämätön uudistus?

- Suomeen perustetaan aivan lähiaikoina opiskelijoiden ammattikunta.

- Tota noin, mutta eikös Suomi ole opiskelijoita pullollaan jo ennestään? Sehän vähän niin kuin kuuluu ihmisen elämään. Ihmiset opiskelevat aikansa ja siirtyvät sitten työelämään.

- Höhlä. Ei tässä ole kyse opiskelijoista vaan palkatuista pysyvistä ammattiopiskelijoista. Ensimmäiset sata palkataan aivan lähiaikoina. He ovat 30 – 40 vuotiaita kokeneita ja ideologisesti valveutuneita pitkäaikaisopiskelijoita yhteiskunnallisista tiedekunnista. Luonnollisesti uudistus koskee vain kyseisiä tiedekuntia. Ja heidän palkkaamisensa jälkeen samana vuonna palkataan sata ammattiopiskelijaa lisää. Tulevina vuosina lukumäärää tullaan vielä lisäämään. Alkupalkka ammattimaiselle pysyjäisopiskelijalle on 3.800 € ja ikälisien kertyessä maksimipalkka 5.200 €.

- Siis tota… he siis voivat jatkaa opiskelua tai yleensä yliopistolla notkumista palkkaa vasten loputtomiin aina eläkeikään saakka?

- Juuri niin. En tosin käyttäisi sanaa notkuminen vaan yhteiskunnan kannalta tärkeän laajan näkemyksen hankkiminen. Luonnollisesti opiskelupalkka kasvattaa koko ajan heidän eläkettään niin kuin palkatulla ammattilaisella yleensäkin. Näille sadalle ensimmäiselle tietysti hyvitetään heidän tähän astinen opiskeluaika eläkekertymässä.

- Mutta eihän tuossa ole mitään järkeä.

- Totta kai siinä on järkeä. Monessakin mielessä. Ja sen pitäisi miellyttää jopa kaltaisianne taantumuksellisia toksisesti maskuliinisia faktisteja. Kas kun te olette koko ajan nillittämässä akateemisista suojatyöpaikoista. Opiskelu-uudistuksen myötähän ne vähenevät koska ikuisille  ammattiopiskelijoille ei tarvitse enää erikseen kehittää mitään projektisuunnittelijan hommaa.

- Eli siis peräkkäiset akateemiset suojatyöpaikat vaihtuvat pysyvään, eläkkeelle saakka kestävään akateemiseen suojatyöpaikkaan. Sinänsä loogista. Vaan sehän ei kyllä muutu että ei näillä syöttiläillä tämä yhteiskunta edelleenkään tee yhtään mitään. Ne ovat vaan tarpeetonta ja pirun kallista hukkapätkää.

- Nimenomaan tarpeetonta hukkapätkää he eivät ole. Koska – niin kuin jo sanoin – he kerryttävät jatkuvasti opiskellessaan itselleen yhteiskunnan kannalta tärkeää laajaa näkemystä. Ja sen vuoksi he ovat ensiarvoisen tärkeitä.

- Niin missä?

- No asiantuntijoina, Antero, asiantuntijoinapa hyvinkin. Kas kun valtamedia tarvitsee jatkuvasti uusia asiantuntijoita selittämään muurahaiskansalaisille että mitä heidän tulee sanoa, ajatella ja uskoa. Ja asiantuntijoita tarvitaan lisää jo ihan kierrätyksen vuoksi. Koska te setärumat käppäukot röhönauratte tunteettomiin faktoihin perustuen asiantuntijan toisensa jälkeen uupumuksen ja  henkisen pipin tilaan niin tarvitaan aina uusia että entiset pääsevät lepovuoroon yliopistolle kasvattamaan sitä näkemystään että jaksaisivat taas. Ja näkemyshän kasvaa, vaikkei varsinaisesti edes opiskelisi. Jo oleskelu yliopiston ilmapiirissä älykkäiden naisten seurassa takaa sen.

- Ja juuri heidän kaltaisiaan asiantuntijoita tarvitaan aina enemmän koska muurahaiskansalaisten piirissä on ilmennyt sellaista inhottavaa uskomusta että muurahaiskansalainen osaisi itse ajatella ilman akateemisen valveutunutta opastusta. Siksi ikuiset ammattiopiskelijat ovat toimivaksi tulkitun yhteiskunnan kannalta elintärkeitä.

- Juu, emmehän me halua, että omahyväisten ja tekopyhien kirjanoppineiden maa olisi jatkossakaan muuta kuin omahyväisten ja tekopyhien kirjanoppineiden maa. Saneleva ja ihmisten asioihin kärsänsä työntävä korkea-arvoinen virkahenkilö Lennipirkitta Löröttät-Sixteen, kiitän teitä taas kertaalleen haastattelusta. Täällä Antero Lärvänen. Siirto rutioon. Ja sitten äänimiehet rojut Ransittiin ja välitön siirtyminen Lällävedelle. Ykä on lämmittämässä siellä saunaa.

- Ja täällä paikallisration rutio. Seuraavaksi luvassa ennakkotunnelmia ensi viikonloppuna Huitsinnevadassa järjestettävästä kusta lorrauttamisen Suomen mestaruuskilpailuista. Mutta sitä ennen taidemusiikkia 1980-luvun alusta. Orkesteri Maho Neitsyt esittää kappaleen Ottaa Päähän:

Muutamia hetkiä myöhemmin Lällävedellä…

Viisi miestä nautti pienen rantasaunan löylyistä. Löylyrauha oli täysin turvattu. Vaikka oltiin Pinnanmaalla jossa hipit ei muutenkaan hillu eikä anarkistit askartele niin olihan mökkitontin suojana kaiken varalta myös lällättävä kameravalvonta ja ympäristöön oli kylvetty pari pussillista maskutoksiinia.

Pertta: Heitäs Hösse lisää tsössiä.

Kiuas: Tsöss!

5 x Tsuhnan Kosto: Knirsk.

Hösse: Niin… sitä kun oli itse silloin kauan aikaa sitten nuori niin opiskeli sen mitä opiskeli että pääsee töihin ja sitten elämän syrjään kiinni… siihen aikaankin jotain piti opiskella kun ei niitä leka- ja lapiohommia enää juuri ollut… mutta ei se loputon opiskelijaelämä edes käynyt mielessä…

Pertta: Niin no, tuo ammattiopiskelijasysteemihän on vaan jo voimassa olevan suojatyöjärjestelmän päivittämistä. Ja olikos se niin että 60 pinnaa ikäluokasta pitäs korkeakouluttaa? Siis yliopistoissa. Kukas ne varsinaiset työt tekee?

Antero: No työn tekeminenhän on muutenkin so last millenium. Työstä puhuminen ja kirjoittaminen on nykypäivää. Just sellaisten taholta jotka eivät siitä mitään tiedä. Osaamista ja kokemusta ei arvosteta enää ollenkaan. Ainoastaan paperisertifikaattia.

Ykä: Jep. Paperisertifikaattia, jonka on määritellyt akateeminen suojatyöläinen joka ei edes tajua, mitä hän määrittelee mutta vaatii että työt on jatkossa tehtävä vain ja ainoastaan hänen määrittelynsä mukaisesti.

Hösse: Se on tätä nykypäivää. Kehityksen ja edistyksen aikaa…

Miehet jatkoivat saunomista ja ilta alkoi hämärtyä Lällävedellä. Yksi syksyn viimeisiä hanhiparvia lensi järven yli aivan mökin kohdalla. Valkoposkia olivat. Sen tunnisti. Niillä kun oli aina sitä sanomista. Lentäessäänkin. Kovasti ne kääkättivätkin. Aivan kuin ne olisivat olleet pahalla päällä.

Etteivät vaan nekin olleet kuunnelleet Huitsinnevadan paikallisradiota? 

PROPAGANDA JA HÄRSKIT MIELIKUVAT

Sehän ei ole uutinen että vihervasemmistolainen valtamedia tekee ihan mitä tahansa pitääkseen yllä nykyistä yhteiskuntamallia joka on sille yhdistelmä paratiisia, äitiä ja suolta, jossa se voi löhöillä kylläisenä lapamatona. Siitä tuli hyvä esimerkki aivan hiljattain kun Helsingin Pravdan toimittelija Sami Sillanpää pamautti kolumintekeleeseensä kaksi asiaa joilla ei ole mitään tekemistä keskenään mutta antoi mielikuvan että onhan niillä ja vakavaa sekä veristä onkin.

Pienen alkumaistiaisen saa alaotsikosta eli ”Ukrainalaisten runojen lukeminen on nyt vastarintaa. Niin on myös suomenruotsalaisten.” joskin tässä vaiheessa lähinnä vähän ihmetyttää että mitäs tekemistä noilla on keskenään. No, juttuhan alkaa ja siinä on paljon asiaa josta en ole toimittelijan kanssa eri mieltä. Otteita:

Venäjä ei toteuta Ukrainassa vain valloitussotaa. Se tekee kansanmurhaa, etnistä puhdistusta. Pyrkimys on mitätöidä Ukrainan kulttuuri ja kiistää Ukrainan olemassaolo kansakuntana. Venäjän johtaja itse on julistanut, että Ukrainaa ei hänen mielestään ole.

Siksi nyt pitää lukea ukrainalaisia runoja. Tai romaaneja, historiateoksia, mitä vain. Pitää kuunnella ukrainalaista musiikkia, katsoa elokuvia tai tv-sarjoja.

No, tuostahan en ole eri mieltä. Tosin en ole aivan varma että tarvitseeko Ukraina juuri nyt sitä että joku suomalainen lukee runoja vai tarvitsisiko se ehkä enemmän aseita ja ampumatarvikkeita. Mutta ei nyt takerruta yksityiskohtiin. Koska siitä olemme samaa mieltä että Venäjä tekee käsittämättömiä ja rikollisia hirmutekoja.

Ukrainan kulttuurin arvostaminen on nyt teko sivistyksen ja vapauden puolesta. Kapinaa barbariaa vastaan.

Kansalliset ikonit ovat tärkeitä. Ne ankkuroivat kansakuntaa historiaan. Niihin voi hädän hetkellä tukeutua, kun tarvitaan muistutusta siitä, keitä olemme ja mistä tulemme.

Ja eihän tässäkään mitään. Tosin hieman huvittaa että vihervasemmistolaiselle jonkun toisen maan kansalliset ikonit ovat tärkeitä kun suomalaisten vastaavat taas ei. Nehän ovat jotain naurettavaa koska eihän suomalaisuutta ole olemassakaan. Se on pelkkä sosiaalinen konstruktio. Mutta ei taaskaan takerruta yksityiskohtiin.

Jos kyseisen toimittajan kirjoitus olisi jäänyt tähän niin en minä olisi siitä postausta tehnyt. Nyökkäillyt lähinnä vaan, todeten että eipä Hesarillakaan ihan aina pieleen mene.

Mutta eihän se siihen jäänyt. Sillä sitten seuraa jutun härski osuus jossa Ukrainalla tehdään suomalaista sisäpolitiikkaa varsin ällöttävällä tavalla ja pistetään perussuomalaiset venäläisten kansanmurhaajien kanssa samaan pärekoriin:

Yöllä valvoessa uutisissa osui silmiin perussuomalaisten uusi kielijulistus, joka sisältyy puolueen ”suomalaisuusohjelmaan”. Tuli sekin luettua. Ohjelmassa puolue lietsoo kielikiistaa. Hyökkäys kohdistuu pääasiassa ruotsinkielisiin.

Perussuomalaisille tekisi hyvää lukea runoja. Aloittaa voi vaikka Suomen kansallisrunoilijasta.

Hän runoili taistelustamme itäistä sortajaa vastaan, rakensi itsetuntoamme ja inspiroi suomalaisen kansallisuusaatteen. Tämän kaiken Johan Ludvig Runeberg teki ruotsin kielellä.

No näin. Kansanmurhaa toteuttava Putin ja sinänsä muutenkin toimimatonta pakkoruotsia vastustavat perussuomalaiset niputetaan komeasti samaan nippuun. Niin kuin persutkin olisivat suunnittelemassa kansanmurhaa. Samoin kuin ne hyvin monet ihmiset, jotka eivät pakkoruotsista perusta. Potentiaaliseksi kansanmurhaajaksi päätyy valtamedian silmissä kovin helposti. Mutta viesti on selvä. Älkää vaan äänestäkö persuja. Saatatte olla tekemässä kaasukammioita.

Huomaa, että vaalit ovat selvästi tulossa ja valtamedia on selkeästi tilaamassa haisunäädän kusimyrskyjä joilla ei faktojen kanssa tarvitse olla mitään tekemistä. Mutta valtamediahan ei ole ennenkään antanut totuuden häiritä hyvää läppää.

Sanotaan että ennen maa repee kuin huora häpee mutta vihervasemmistolainen valtamedia ei edes tunne sanaa häpeä.

Ja laitetaan sitten vielä pieni huomautus jatkuvasta saippuaoopperasta ”Pekka ja Isis” joka on jatkunut jo pari vuotta. Aivan hiljattainhan Suomi sai YK:lta pyyhkeitä kun ei ollut hakenut Isis-lapsukaisia (minkä ikäisiä muuten lienevätkään) Suomeen. Nythän näiden Isis-äitien sukulaiset ovat hoksanneet hakea Suomesta korvauksia. Tietysti herää kysymys, että kuinkas suomalaisia nämä ovatkaan mutta kun asia on vielä kesken, niin laitan vaan avoimen veikkauksen:

a) Suomi älyää olla maksamatta pennin latia ja hryvnan hryvnaa.

b) Suomi pulittaa just kaiken mitä vaaditaan.

c) Joku muu. Mikä?

Tietysti asiassa muistuu mieleen tämä karkoitettu, Irakissa ”kuollut” ja henkiin palannut jätkä. Eli jos korvauksia maksetaan niin sukulaisia saattaa löytyä yllättävän paljon.

No, hyvää alkanutta viikkoa kaikille joka tapauksessa.

ASENNETTA JA ALALEUAN VÄPÄTYSTÄ

Eurooppalaisen ilmastohysterian nimissä elämysteatteria harrastavat leikkipartisaanit kehittävät kaikenlaisia ”iskuja” mutta tuoreimmassa ”iskussa” täytyy antaa täydet pinnat Volkswagenin väelle. Egotrippailijat menivät nimittäin Saksassa Volkswagenin tehtaille, liimasivat kätensä lattiaan ja vaativat sitten taas kertaalleen jotakinhetijanyt.

Volkkarin porukka tylysti sammutti tilasta valot, sammutti myös lattialämmityksen, läksi lätkimään ja jätti aktitwistaajat pimeään nakottamaan. Myöhemmin kyseiset aktipissikset valittivat että käsi tuli kipeäksi ja volkkarin porukat eivät tuoneet heille pottaa jos alkoi pissattamaan tai kakattamaan.

Eivätkä edes voineet tilata rakennuksen ulkopuolelta haluamaansa ruokaa. Ja kun oli pimeetäkin.

Iso ylävitonen Volkswagenille. Ja hei, olihan tuo valojen ja lämmityksen sammuttaminen ihan selkeä ilmastoteko.

Suuria ajattelijoita olivat myös ne leikkipartisaanit jotka vastustivat jotainilmastokamalaa jumittamalla itsensä pikabetonilla tiehen. Jäi vaan hoksaamatta että kyseinen aine pysyy, ei karkaa joten poliisisedät joutuivat päästämään aktitwistaajat pälkähästä hakkaamalla heidät taltalla kadusta irti.

Ja hei, eikös se betonikin ole noissa ilmastoasioissa ihan herrasta perkeleestä?

Väkisinkin näitä juttuja seuratessa tulee mieleen liikeidea. Jos vaan saisi mukaan osakkaita ja alkupääomaa. Perustettais sellainen leikkipartisaanien teemapuisto missä kullanmurut pääsisivät oikein mukavalle ja turvalliselle elämysmatkalle jossa olisi tietysti paljon järjestettyjä partisaanionnistumisen tunteita. Sankari- ja maailmanpelastajan mielialaa. Ja hyvään hintaan tietysti.

ANTERO LÄRVÄNEN JA PUNAVIHREÄ PELKO

- Hyvää päivää, hyvät kuuntelijat. Täällä Antero Lärvänen Huitsinnevadan paikallisradion ajankohtaisessa kekkosessa. Lähetyksemme koskee niitä reaktioita joita suomalaisessa vihervasemmistossa on herännyt Ruotsin viime aikaisten tapahtumien vuoksi. Onhan siellä Ruotsissa nyt suunniteltu maahanmuuton rajoittamista, ollaan luopumassa ns. feministisestä ulkopolitiikasta ja onpa ympäristöministeriökin lakkautettu. Mitä vähän ehdoteltiin täällä meilläkin.

- Vihervasemmisto ei jostain syystä ole ollut kovin halukas keskustelemaan kanssamme mutta pitkän yrittämisen jälkeen olemme saaneet puhelinhaastatteluun vihreän puolueaktiivin eli ikuisen tohtorikoulutettavan Lärberttiina Vätkytän-Läkittäisen Helsingin Yliopiston asenteellisen käsitehässimisen laitokselta. Kiitos, Lärberttiina että suostuit haastatteluun.

- Ole hyvä vaan, Antero. Puhelinhaastattelun voin antaa mutta Pinnanmaalle en suostu tulemaan. Kävin kerran ja siellä on ilmassa aivan liikaa maskutoksiinia. Se saa minut voimaan pahoin.

- Hyvä näinkin. Osaatko hieman valottaa vihervasemmistolaisten suhtautumista mahdolliseen Ruotsin kehitykseen?

- Se on hirvittävää. Se herättää hirvittävää pelkoa, sillä se on puhdasta natsismia.

- Tota noin, määritteletkö sen, mikä siitä tekee natsismia?

- No tietenkin asian pohja. Se herättää pelon siitä, että se paratiisimainen tilanne mikä meillä vihervasemmistolla on viimeiset vuodet ollut voisi joskus loppua. Kas kun me, varsinkin feministiset vihervasemmistolaiset olemme voineet aivan rauhassa määritellä sen, mikä on oikein ja mikä väärin. Eikä meidän ole tarvinnut edes perustella määrittelyjämme. Peruste on ollut itsessään se, että me olemme vihervasemmistolaisia feministisiä naisia. Jos meidän ratkaisujamme  ja mielipiteitämme on arvosteltu niin se on viime vuodet ollut automaattisesti misogyniaa, rasismia, tiedevastaisuutta sekä muita rumia ja karvaisia sanoja.

- Oli sitten kyse monikultturismista, ilmastokyykytyksestä, transhypetyksestä, feministiseksi päivitetystä tasa-arvosta tai juuri meitä varten rakennetuista suojatyöpaikoista niin me olemme saaneet toimia kaikessa rauhassa arvostelun yläpuolella ja ilman insinööritodellisuuden häirintää. Ruotsista tuleva signaali on tietysti vielä pieni, mutta pelottava sillä se herättää kauhean pelon siitä että me joutuisimme joskus perustelemaan, helvetti soikoon siis perustelemaan tunnepitoiset ja sitä myötä aina oikeat ratkaisumme. Ja vielä pahempana mörkönä on – voi herrajjumala – että me joutuisimme menemään jonnekin varsinaisiin töihin.

- Sinänsä tuo pelko töihin menemisestä on kyllä varsin pieni sillä harva työpaikka haluaa riveihinsä mitään osaamattoman paperinkääntelijän josta tulee takuuvarmasti pirunmoinen työpaikkasäätäjä. Mutta kuinka aiotte toimia tätä pelkoa vastaan?

- No se maalituslaki. Se pitää saada voimaan jo tämän eduskunnan aikana ja täsmentää niin, että se koskee kaikkea etuoikeutettuihin henkilöihin – siis meihin – kohdistuvaa loukkaamista. Siis aivan kaikkea. Jo loukkaamisen tunteen tulee riittää, eli jos toimintamme arvostellaan insinööritodellisuuden mukaisesti eli tylsiin faktoihin perustuen niin se loukkaa meitä henkisesti ja se tulee silloin tuomita rikollisena toimintana. Jumaperkkl, me ollaan saatu elää pitkään vihervasemmistolaisessa Xanadussa ja se ei, toistan, ei saa koskaan loppua. Me olemme saaneet asemamme ilman minkäänlaista varsinaista osaamista ja kyllä meidän täytyy saada säilyttää asemamme ihan samoilla eväillä.

- Ikuinen tohtorikoulutettava ja viheraktiivi Lärberttiina Vätkytän-Läkittäinen Helsingin Yliopiston asenteellisen käsitehässimisen laitokselta, kiitän teitä haastattelusta. Voi tietysti olla, että se, mitä Ruotsissa suunnitellaan on maan kannalta aivan liian vähän ja aivan liian myöhään mutta häivähdys punavihreästä kauhusta lämmittää aina reaalimaailmassa asustavien mieltä. Ja muistutan, että sitä Lärberttiinan inhoamaa maskutoksiiniahan myy Uudessa Hyisianassa sijaitseva Rauno Rumppanbulin HÖÖ-Market. Sitä saa myös postimyynnissä ja se tontille ripoteltuna karkoittaa tehokkaasti kaikenlaiset vihervasemmistolaiset hättiäiset:

YLIVOIMAINEN ALIVOIMA

Eli ymmärrysharjoitus haittamaahanmuuttajien itsesuojeluvaiston puutteesta ja siitä, miksi siihen ei ole tarvetta.

Miksi niin pieni tuontitavarana hankittu vähemmistö perseilee sekä omassa maassamme että muualla Euroopassa niin paljon? Kun ajattelen asiaa omalla maalaisjärkisellä logiikalla niin se ihmetyttää. Mietin sitä, että jos olisi omalla logiikallani ajattelevia haittamaahanmuuttajia niin he ajattelisivat jotenkin näin:

- Meitä on täällä Suomessa vain muutamia kymmeniä tuhansia ja suomalaisia viisi miljoonaa.

- Jostain kumman syystä nuo suomalaiset elättävät meitä elintasolla joka on huomattavasti suurempi kuin lähtömaassamme ja he tekevät sen, vaikka meistä ei ole heille yhtään mitään hyötyä.

- Kun vähänkin ottaa asioista selvää, niin huomaa että näillä kyseisillä suomalaisilla joita on huomattavasti paljon enemmän kuin meitä muutenkin on erittäin voimakas armeija. Satojen tuhansien miesten aseistettu reservi ja asekoulutettuja heppuja toinen mokoma päälle. Ne pystyisivät halutessaan liiskaamaan meidät muutamassa päivässä. Ei niiden tarvitsisi kuin lopettaa taikaseinä, katkaista sähkö ja vesi lähiöistämme ja alkaa sitten puhdistamaan lähiöitämme talo talolta. Me emme mahtaisi yhtään mitään.

Johtopäätös: Kannattaa olla tyytyväinen tilanteeseen ja elää hissukseen kuin kusi sukassa. Jos tämän maan asioissa joku ei miellytä, niin siitä kannattaa mutista vain kotona neljän seinän sisällä. Ja ennen kaikkea jättää kantaväestön ihmiset täysin rauhaan. Ehkä fiksuimmat ajattelisivat niin että nuo suomalaiset ihmiset ovat saaneet näin hyvinvoivan valtion aikaan nimenomaan itselleen ja yhdessä. Ne suomalaiset ovat tämän valtion salaisuus. Me emme. Me emme kuulu tänne. Me romutamme sen, mitä he ovat saaneet aikaiseksi. Itselleen. Ei meille.

Mutta eihän sitä maalaisjärkeä haittamaahanmuuttajista löydy, vaan ne toimivat varsinkin suurimmissa kaupungeissa kuin miehittäjäarmeija.

Ja  kun ajatellaan taas heidän logiikkaansa niin miksi eivät toimisi? Heidän logiikallaan tullaan aivan toisiin johtopäätöksiin:

- Tämä on heikkojen ja alistuvien ihmisten maa. Lampaitten maa. Se ei pysty suojelemaan itseään eikä varsinkaan naisiaan. Se ei edes halua sitä.

- Siispä nuo ihmiset ansaitsevat sen, mitä me heille teemme. Se, että he elättävät meitä teoistamme huolimatta johtuu Allahin armosta. Meidän on kiittäminen Allahia, ei suomalaisia.

Ja voiko heitä syyttää tuosta asenteesta? Kas kun niin valtakoneistomme kuin valtamediamme pitää heistä jatkuvasti yllä virallista epistolaa jonka mukaan heidän aiheuttamansa ongelma ei ole ongelma vaan se on yhdistetty velvollisuus, voimavara ja mahdollisuus. Joten miksi he muuttaisivat toimintaansa? He ovat jalustalle nostettuja, joskaan he ehkä eivät tajua että miksi näin on. Ei silti, ei sitä tajua tavallinen suomalainenkaan. Mutta joka tapauksessa he alivoimaisina edustavat tässä maassa ylivoimaa. Jolle ei mahda mitään, kun sille ei saa tehdä mitään.

Ruotsissahan tilanne on vielä pahempi. Jossain vaiheessa siellä alkaa vaikuttaa se suuri D eli demografia. Ja siinä vaiheessa haittamaahanmuuttajat tajuavat että hei, meitä on jo sen verran paljon ja kun nuo svenssonit vain kumartelevat meitä niin mehän voimme saada koko maan omaan, islamilais-gangsteristiseen komentoon. Libanon-kynnys ylittyy. Ja – piru vie – he saattavat jopa onnistua. Kas kun kyse ei ole siitä, kuinka moni yrittää, vaan siitä, kuinka moni panee tosissaan hanttiin. Tai edes ymmärtää, että nyt, juuri nyt on se viimeinen hetki panna hanttiin. Nyt eivät enää selitykset auta.

Tietysti, jos siinä porukassa on sitä maalaisjärkeä käyttävää sakkia niin he saattaisivat sanoa että tota noin, mitäs sitten kun meillä on valta? Kun me ollaan saatu tämä maa samanlaiseen kaaokseen kuin lähtömaamme? Kuinkas ruotsalaiset enää meitä elättävät? Tehdäänkö me niistä orjia?

Ja joku toinen saattaa sanoa: No, miksei tehtäisi? Ovathan ne suostuneet kaikkeen muuhunkin. Ins´Allah.

Totuus

Virallinen totuus

PASKA JUTTU ELI TURHUUDEN MARKKINOILLA

Noista Suomen Akatemian runsaskätisistä avustuksista on tässä blogissa kirjoitettu joskus ennenkin. Laitetaanpa lukijalle taas yksi esimerkki siitä, mihin niitä – verovaroja – oikein käytetään. Ensiksi asia ja sitten kerrotaan summa. Miettikääpä asiaa lukiessanne että paljonko se mahtaisi olla? Lämmin kiitos kommentoija acc:lle vinkistä.

Rahoituspäätös

Organisaatio Tampereen yliopisto

Tutkimusaihe: Julktehdyn ulosteen politiikka kaupunkikuvassa, taiteessa ja bioetiikassa

Hakija / Yhteyshenkilö Rajala, Anna

Päätös           350247

Päätöspvm    04.05.2022

Rahoituskausi 01.09.2022 - 31.08.2025

Rahoitus (€)  254 465

Hankkeen julkinen kuvaus

Tutkimus keskittyy julkiseksi ja julkisesti tehtyyn ulosteeseen sekä sen herättämiin eettisiin, poliittisiin ja oikeudenmukaisuuskysymyksiin. Uloste on poliittista ja eettistä, koska se on kaikelle elämälle keskeistä ja ehdotonta. Tutkimuksen tarkoitus on kehittää ulosteen politiikkaa sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti seuraavasti: kartoittamalla ulosteen ja ulostamisen aistien määrittelemää politiikkaa ja etiikkaa, kehittämällä intestinaalisen (suolellisen) ja viskeraalisen (sisäelimellisen) kansalaisuuden käsitteitä, sekä analysoimalla vessaan pääsemiseen liittyviä epäkohtia ja julkisen ulostamisen yhteiskuntaluokkaan liittyviä ennakkoluuloja. Tutkimalla ulosteen ja ulostamisen ympärille asettuvia käytäntöjä ja asenteita hoivassa, julkisissa tiloissa ja taiteessa, tavoite on vähentää ulostamiseen liittyviä epätasa-arvoisuuksia, lisätä ”likaiseen työhön” liittyvää arvostusta hoivavajeesta kärsivissä ikääntyvissä yhteiskunnissa sekä valjastaa ulosteen yhteiskuntakriittinen voima.

Suolellinen ja sisäelimellinen kansalaisuus? Sleepy Sleepersin The Mopott Showta lainaten: nyt tulee paskaa tuutin täydeltä. Ja paljonko tämä sitten kustansi?

Vastaus: 245.465 euroa ajalle 01.09.2022 - 31.08.2025. Siinä sitä on varsin mukavaa ja turvallista tutkia paskan yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.

Ja laitetaan sitten lisäksi muutama osuma Suomen Akatemian jakamista apurahoista viimeisen parin vuoden ajalta:

- Kokemuksellinen kipu ja kehollisuus brittiläisessä maailmassa, 1600-1900: 499 497 €

- Traditio ja muuntelu. Keskiajan liturginen laulu Turun hiippakunnassa: 464 680 €

- Kansalaisuuden uudelleenmäärittely epävarmuuden aikoina: Hybriditeetti Covid-19 toiminnassa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa: 499 958 €

- Sukupuoli renessanssin ja varhaismodernin ajan filosofiassa: 496 202 €

- Ilmastopakolaisuus kriittisen kansalaisuuden edistäjänä: 499 261 €

- Infrastruktuurien yhteisöllinen rakentuminen ja jokapäiväinen hallinto eteläisen Afrikan kaupunkien laitamilla: 447 650 €

- Rodun ilmeneminen kaupunkitilassa: Paikallisten asukkaiden kokemuksia Bordeauxista, Helsingistä ja Rotterdamista: 447 650 €

- Rasismi yläkoulussa: 484 990 €

- Ympäristön monimuotoisuuden käsitteellistäminen Amazonialla    485 509 €

- Verkon affektiiviset käytännöt: Vihapuheen tuottaminen, kokemus ja hallinta digitaalisella aikakaudella: 279 953 €

- Affektiivinen aktivismi: queer- ja transmaailmojen luomisen paikat: 500 000 €

- Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa: 497 044 €

Vaan joo, onhan niitä kehollisia kohtaamisia turvapaikanhakijoiden kanssa ollut. Harvemmin vaan vapaaehtoisia. Sinänsä, olihan niissä Akatemian apurahoissa paljon ihan asiallisiakin kohteita. Mutta kun noita katselee niin tulee mieleen se, että samaan aikaan moni eläkeläinen puntaroi että ostaako ruokaa vai lääkkeitä kun molempiin ei ole varaa.

Joku voi pitää minua tiedevihamielisenä kouluttamattomana typeryksenä mutta onko kaikki tieteen nimissä tehty ihan välttämätöntä? Ja minua ei hävetä. Minä kun olen tällainen reaalimaailmaan jämähtänyt käppäukko ja setämies. 

KALJUPÄISIÄ UUTISHAVAINTOJA OSA CLX

1. Voi meitä suomalaisia

Maailman ehkä turhin järjestö YK on sitten antanut suomalaisille pyyhkeitä näiden Pekka Haaviston lemmikkien takia. Uutinen kertoo:

Suomen epäonnistuminen kotiuttaa suomalaislapset Syyrian leireiltä rikkoi lasten oikeuksia, toteaa YK:n lapsen oikeuksien komitea CRC päätöksessään.

Lapset joutuivat olemaan hengenvaarallisissa oloissa vuosia, mikä rikkoi heidän oikeuttaan elämään sekä oikeutta olla vapaa epäinhimillisestä tai ihmisarvoa alentavasta kohtelusta.

Komitean päätös perustuu kuuden suomalaislapsen kohteluun al-Holin leirillä Pohjois-Syyriassa. Kolme lapsista on päässyt äitiensä kanssa Suomeen. Kolme 5–6-vuotiasta lasta on edelleen leirillä sota-alueeseen verrattavissa olosuhteissa.

Komitean mukaan Suomella on vastuu ja valta suojella suomalaislapsia heitä uhkaavalta välittömältä hengenvaaralta.

Joitain huomioita näiden pyyhkeiden tiimoilta:

- Kuinka moni näistä ”suomalaislapsista” oli oikeasti suomalaisia? Oliko ensimmäistäkään?

- Oliskos vastuu ollut niiden ”suomalaisilla” äideillä jotka menivät sinne Syyriaan ja lisääntyivät ISIS-jätkien kanssa?

- Kun Syyriassa on vaaralliset olosuhteet niin eikös pyyhkeiden kohde ole Syyria eikä Suomi?

- Kuinka se ”kotiuttaminen” olisi väkisin tapahtunut? Erikoisjääkäreiden hyökkäyksellä?

- Milloinkas Suomi saa pyyhkeitä siitä että Suomi kuskaa jatkuvasti maahan kehitysmaalaisia jotka kohdistavat suomalaisiin niin väkivalta- kuin seksuaalirikoksia eivätkä suomalaiset saa siitä edes valittaa koska se olisi vihapuhetta?

Hommaforumilla kysyttiin varsin osuvasti että ”voiko Suomi olla vastuussa ihmisestä, jonka syntymästä ja olemassaolosta sillä ei ole tietoa?”

Niitä suomalaisia äitejä.

2. Trans-sikiöt

Käydään vaihteeksi rapakon takana. Bostonilaisesta sairaalasta on nimittäin sanottu että jo sikiö saattaa tietää olevansa transseksuaali. Oikeastaan tästä ei sen enempää. Asiahan menisi muuten ihan vitsinä mutta pian meilläkin joku ottaa asian tosissaan. Herää vain kysymys että kuinka pitkälle tämä wokellus ja transhypetys menee? Kyseessähän on käsistä lähtenyt muoti. Tämänkin meinaan sanoi palkattu ja koulutettu psykologi.

3. Leikkipartisaanit jälleen

Tästähän blogikollegani Professori ehti jo eilen kirjoittaa blogissaan mutta asiasta kannattaa muistuttaa täälläkin. Eli nämä Elokapinan leikkipartisaanit kävivät osoittamassa mieltään metsäfirmojen konttoreissa. Ja annettiinpa julkilausumakin:

”Ilmastokriisin ja luontokadon kiihtyminen uhkaavat kaikkien turvallisuutta ja tulevaisuutta. Etenkin syrjäisempien seutujen ja pienempien kaupunkien asukkailla on oikeus parempiin töihin, joissa he eivät joudu toimimaan omien arvojensa vastaisesti", mielenosoitukseen UPM:n pääkonttorilla osallistuva Elokapinan aktiivi Olli Jalonen sanoo tiedotteessa.”

Eli tässähän työstä täysin tietämätön puhuu työstä ja hän puhuu myös sellaisten ihmisten arvoista joita hän ei tunne pätkääkään mutta on kuitenkin varma että hän tietää ne niitä ihmisiä paremmin. Ei motokuski tunne itseään rikolliseksi eikä kaipaa leikkipartisaanilta vapautusta työstään. Ja mahtoikohan leikkipartisaani osata sanoa että mistä niitä ”parempia töitä” kehitellään? Sitä hän tuskin tajuaa että se metsäteollisuus omalta osaltaan elättää myös hänet.

Eikä hän myöskään tajua, että nimenomaan tämän Elokapinan edustama ilmastohysteria maassa jossa sitä ei tarvita uhkaa kaikkien suomalaisten turvallisuutta ja tulevaisuutta.

Mistä tietää, että ilmat ovat kylmenneet? Leikkipartisaanit siirtyvät sisätiloihin. Ja muistakaa, että tämä porukka on niin hallituksemme kuin valtamedian lemmikki.

Ja tässähän näitä havaintoja muutamia. Hyvää viikonloppua joka tapauksessa kaikille.

JOTAIN IHAN MUUTA CXXVII

Kun tämä nykypäivä on mitä on niin aika ajoin sitä ei jaksa kommentoida vaan kirjoittaa mieluummin postauksen järkevistä ja asiallisista otuksista jotka eivät pahemmin politikoi. Eli postauksen aiheena on ilmavoimaa ts. suomalaisia varislintuja. Ovathan nämä aika ajoin esiintyneet postauksissanikin. Erityisesti korppi:

Minulla itsellänihän on suuri lukkarinrakkaus tähän lintuun. Silloin kauan aikaa sitten kun nuorena miehenä aloitin metsästyksen niin muistan korpin arkana ja varovaisena erämetsien lintuna joka jotenkin vaistosi metsämiehen jo hyvin kaukaa ja lensi pois. Onhan niitä sellaisia korppeja vieläkin mutta on myös citykorppeja jotka ovat parveutuneet taajamien läheisyyteen. Omassa synnyinkunnassani on eräs teurastamon kaatopaikka jossa saattaa olla muiden lintujen seurassa satoja korppeja yhtä aikaa. Toisaalta, hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä ja jos tarjolla on seisova pöytä niin miksi nähdä sen suurempaa vaivaa?

Korppia pidetään yhtenä eläinmaailman älykkäimpinä eläiminä ja se on levinnyt koko Suomen alueelle. Niin kuin on tietysti se tutuin varislintu eli, no, varis:

Varishan on löytänyt taajamaelämän edut jo ennen korppia ja autoilijalle on hyvin tuttu näky kun varikset ovat nokkimassa tienvieressä raatoja. Onhan variksia tietysti vielä metsissäkin ja se on aika ankara pesärosvo eli ei siis kauhean suosittu muiden lintujen keskuudessa. Aikanaan 1970-luvulla kuulin että syntymäpaikkakunnallani oli parilla hepulla varis lemmikkinä. Olivat ottaneet variksenpojan pesästä ja kasvattaneet sen sitten. Nykyisin tällainen lienee täysin kiellettyä.

Kovasti älykäs on myös variksen lähisukulainen mustavaris:

Suomessa vaan mustavaris on harvinainen vaikka laji on sinänsä elinvoimainen. En ole itse asiassa aivan varma että olenko koskaan nähnyt mustavarista. Sen sijaan harakan olen kyllä nähnyt eräänkin kerran potenssiin kuusi:

Kyseessä ei siis ole se eräs helvetin ärsyttävä demari vaan ihan aito eläin joka on sinänsä sopeutunut taajamaelämään ehkä varislinnuista parhaiten. Mukavan puikkelevasti lentävästä harakasta niin kuin muistakin varislinnuista on kaikenlaisia kansanperinteen uskomuksia mutta minä en niistä välitä. Muistutan vaan uunin lämmittäjälle että laittakaa pellit ajoissa kiinni, ettei mene lämpöset harakoille.

Ehkä se tyylikkäin varislinnuista on närhi:

On sanonta että ”nätti kuin närhilintu” ja onhan se nätti mutta vaikutelma menee pilalle kun närhi aukaisee nokkansa ja päästää rääkäisyn. Joka ei ole mitenkään nätti. Närhikin on älykäs ja oppiva lintu. Huomaan sen omalla lintulaudallani joka vuosi. Ne kun tykkäävät käydä napostelemassa lintulaudalla mutta lähtevät heti karkuun kun ovi aukeaa ja tulen tupakille. Mutta talven myötä ne oppivat että ei toi jätkä ole vaarallinen eivätkä ole enää moksiskaan. Närheä tavataan kaikkialla Suomessa tunturi-Lappia lukuunottamatta.

Ja kun Lappi tuli mainittua niin esitellään sitten Lapin jätkän kaveri eli kuukkeli:

Itse asiassa kuukkeli ei ole pelkästään Lapin jätkän kaveri vaan sitä esiintyy etelämpänäkin, joskaan ei ihan eteläisessä Suomessa. Itselleni tämä on tullut tunturivaelluksista tutuksi ja se kyttäilee nuotiopaikoilla jämäpaloja. Oikeastaan tämän kesympää villieläintä ei olekaan. Se ei säiky ihmisiä ollenkaan.

Jatketaan, ja vuorossa on naakka:

Naakkahan on pikkuhiljaa levinnyt etelästä pohjoiseen päin. Nuorena miehenä en ollut niitä koskaan nähnytkään ja kun kävin Turussa joskus 1980-luvun loppupuolella niin katsoin niitä ihmeissäni ja tuumin että onks nää joitain 90 asteessa pestyjä variksia? Naakkahan on parvilintu ja meilläkin päin saattaa nähdä viidensadan naakan parvia. Varsinkin sähkölangoilla ja tunnelma on silloin kuin Hitchcokin elokuvasta.

Ja laitetaan vielä harvinaisempi tuttavuus eli pähkinähakki:

Näitähän asustaa Suomessa vain Ahvenanmaalla ja lounaisessa Suomessa plus sitten lajin siperialaista alalajia jonkun verran Punkaharjulla. Itse en ole varma että olenko koskaan nähnyt pähkinähakkia.

No joo, tässähän sitä oli tällä kertaa sitä raakkuvaa jotain ihan muuta. Ensi kerralla jotain ihan muuta.

KÄPPÄUKOT JA AY-LIIKE

Uudessa Hyisianassa, Taemmalla Hyijärvellä pienen lahdukan pohjassa sijaitsevassa pienessä saunassa istui kaksi setärumaa ja hikistä käppäukkoa eli Perskeleen Ykä ja Lötjösen Eelis jotka kruunasivat perinteisen kaakanajahtipäivän saunalla. Niin kuin ennenkin on todettu, kyseisen mökkipaikan sauna oli mitä parhain. Siinä oli puukiukaan lämmittämä kahden ja puolen perseen löylypuoli jossa oli kuumavesisäiliö kiukaassa kiinni. Saunassa oli myös pieni, parin neliön pukuhuone ja enempää ei tarvittu.

Kiukaalla kihisi kiuaspussissa Lälläveden Läski & Leivonnaisen kolesteroolimakkara lisäten omalta osaltaan tunnelmaa. Kiuaspussissa oli myös pekonisiivuja läheiseltä sikatilalta jonka siat oli ekstralihotettu transfobisella slurrilla. Tunnelmaa lisättiin entisestään siirtymällä löylystä pukuhuoneeseen ja aukaisemalla Tsuhnan Kostot. Saunassa oltiin puhuttu siitä, että ne hoitajat saivat sitten niitä palkankorotuksia. Eikä siinä mitään, raskas ja vaativa työ, hyvin usein liian pienellä henkilökunnalla. Aukaistessaan Tsuhnan Koston Lötjönen tuumaili asian tiimoilta.

- Vaan sen minä panin taas kerran merkille sitä kuinka se AY-liike tottelee ns. vallitsevaa todellisuutta. Se suostui siihen että että siitä valtavasta määrästä Kankkulan kaivoon korvamerkittyä rahaa ei nosteta taaskaan mitään ääntä vaikka se kaikki on nimenomaan pois suomalaiselta työntekijältä ja myös niiltä sairaanhoitajilta.

Ykä aukaisi oman Tsuhnan Kostonsa otti hörpyn ja vastasi:

- Joo, samoja huomioita minulla. Ensimmäisenä tulee tietysti mieleen se haittamaahanmuutto ja siihen kytkyksissä oleva koneisto joka nielee sen kolme miljardia ja risat vuodessa. Joka on AY-liikkeellekin tabu.

- Ja toinen samanlainen tabu on se kehitysapu. 1,2 miljardia vuodessa. Miksi AY-liike ei nosta niistä meteliä ja sano että eikös tuosta riittäisi suomalaiselle työntekijälle? Miksi helvetissä se raha poltetaan joka vuosi yleisafrikkalaisena uhrilahjana. Höh, Helsingin Pravdakin otsikoi että ”Työnantajat: Kunta- ja hyvinvointialojen palkankorotukset maksavat veronmaksajille noin 800 miljoonaa euroa vuodessa”. Missä on otsikointi ”Hallituksen monikulttuurikiima maksaa veronmaksajille yli 4 miljardia vuodessa”? Vaikka sillä rahalla ei saada kuin lisää rikollisuutta ja tuulen huuhtoma perse.

-- Niin ja tietysti, jos AY-liike olisi ihan vaan suomalaisen työntekijän asialla julkisellakin sektorilla niin se nostaisi esille sen, että miten ihmeessä suorittavalle tasolle ei riitä sitä rahaa mutta julkinen sektori on itsessään täynnä hallinnossa olevia varsinaisen työn kannalta täysin tarpeettomia tyhjän paskan hiertäjiä? Ehkä se muistuttaisi että julkinen sektori on perustettu tarjoamaan kansalaisille välttämättömiä peruspalveluja eikä palkkaamaan ylijäämämaistereiden leegiota.

Molemmat miehet pistivät voimasavuke Bostonin röyhyämään ja Lötjönen totesi:

- Selkeäähän on että AY-liike on kiinteästi osa järjestelmää. Oy AY Ab jolle jäsenten edunvalvonta on vain jonkunlaisen uskottavuuden kannalta välttämätön sivubisnes. Ja siksi se ei keikuta venettä. Erityisesti julkisten alojen liitot. Ei ne ole sanoneet vastaan myöskään hallituksen ilmastokiimasta vaikka siellä aivan hyvin tiedetään että sitä myötä se julkiselle sektorille välttämätön veropotti tulee pienenemään ja ehkä jopa romahtamaan. Sinänsä, kun ei keikuta venettä niin voi esmes Kojamon kautta tienata verovapailla osingoilla.

- Hjuu… voinee sanoa että AY-liike on pitkälti demareitten yksi siipi. Vai oliskos niin, että demarit ovat AY-liikkeen yksi siipi?

- Tuo kysymys vaatii uudet löylyt ja uudet Tsuhnan Kostot. Ja tuoksusta päätellen päästään ensi tauolla natustelemaan setämiesten kolesterooliherkkua.

Näin tapahtui ja rumat, mutta aina hyvätapaiset toverukset siirtyivät löylyyn. Ulos pienestä saunasta kuului ajoittaista löylyn sihahtelua ja hyväntuulista vihapuheen solinaa. Saunaa ympäröivät syksyiset koivut pudottelivat lehtiään saaden aikaan eräänlaisen sateen vaikutelman ja muuan korppi raakkui hyväksyvästi eräässä koivussa. Sekin tunsi nuo käppäukot entisestään ja taisipa tietää myös sen että oltiin seudulla jossa hipit ei hillu eikä anarkistit askartele.