Wednesday, May 30, 2012

OUTOJA KIELTOJA ELI TEHKÄÄ TEKEMÄTTÄ

Olen viime aikoina kirjoittanut omasta alastani varsin vähän. Siitä kun olen periaatteessa sanonut sen, mitä sanoa voin. Törmäsin nyt kuitenkin hiljattain Iltasanomissa olleeseen alaani koskevaan uutiseen, ja se kirvoittaa muutamia ajatuksia. Uutinen menee kokonaisuudessaan näin:

Yllätystarkastus lastenkoteihin paljasti outoja kieltoja

Lapsille oli asetettu erikoisia rajoituksia, jotka koskivat läheisten tapaamista, liikkumista ja pukeutumista.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin tutkii, miten kunnat ovat valvoneet lastenkotiin sijoitettujen lasten lainmukaista kohtelua. Kohteena on 15 eteläsuomalaista kuntaa.

Päätös johtuu yhteen lastenkotiin tehdystä yllätystarkastuksesta. Siinä ilmeni, että laitoksessa käytettiin lastensuojelulain vastaisia rajoituskeinoja ja käytäntöjä.

Yksityisessä eteläsuomalaisessa lastenkodissa sijoitettuja lapsia oli estetty tapaamasta läheisiä ihmisiä ja joskus myös lasten liikkumisvapautta oli rajoitettu. Lapsilta oli myös kielletty näkyvissä olevat lävistykset, suukorut ja hiusten "räikeä" värjäys. Lisäksi tyttöjen pukeutumiselle oli omat sääntönsä.

Sakslin kiinnitti huomiota myös siihen, että kaikista käytetyistä rajoituksista ei ollut tehty asianmukaisia päätöksiä. Lisäksi rajoituksia oli kohdistettu lastensuojelulain vastaisesti lapsiin, jotka oli sijoitettu avohuollon tukitoimenpiteenä.

Tästähän joku lukija saattaa tuumia, että on se vaan järkyttävää, kun laitoksissa harjoitetaan tuollaista mielivaltaa. Sosiaalipiiperryksessä pitkän uran tehneenä haluaisin hieman valaista näitten ”outojen” kieltojen perusteita.

Ensinnäkin tämä liikkumavapauden rajoittaminen. Laitokseen sijoitettavalla nuorella on hyvin usein taustallaan ajelehtimista, johon liittyy koulunkäymättömyyttä, holtitonta päihteiden käyttöä, rikollisuutta ja tytöillä usein seksuaalista hyväksikäyttöä. Sijoittava sosiaalityöntekijä tekee huostaanotto- ja sijoituspäätöksen siksi, että tuo nuoren kasvua ja kehitystä vaarantava itsetuhoinen käyttäytymismalli saadaan loppumaan.

Nuori ei yleensä halua lopettaa sitä, vaan pyrkii laitoksesta hatkaan, jotta voi aloittaa saman rallin uudestaan, ja kun hatkareissu on kestänyt tommosen kolme viikkoa, niin tyyppi on siinä vaiheessa aika romuna. Tätähän ei kukaan halua. Silloin tätä liikkumavapautta on pakko rajoittaa.

Sama koskee läheisten tapaamista ja yhteydenpidon rajoittamista. Kas kun läheisiksi tupataan mieltämään usein (sosiaalityöntekijän vaatimuksesta) myös nuoren kaveripiiri, joka itsessään on ollut osaltaan vaarantamassa nuoren kasvua, kehitystä ja yleistä turvallisuutta, ja seura ei ole aina kovin kehittävää ja usein suorastaan vaarallista. Ei näissä rajoituksissa minusta mitään outoa ole.

Niin kuin tuskin on Sakslininkaan mielestä, sillä hän tietää kyllä, että nämä rajoitukset ovat ihan lastensuojelulain mukaisia. Uskoisin hänen kiinnittäneen suurimman huomion näihin päätöskysymyksiin ja avohuollon tapauksiin, joita ei sinänsä ole mitään järkeä sijoittaa samaan paikkaan kuin huostaanotettuja. Rajoitusten suurin outous oli mitä todennäköisimmin toimittajan omassa päässä. Vaan aivan varma en siitä ole, sillä uutinen itsessään kertoo hyvin sen, mihin alani on ajautunut, eikä tämä uutisiin päässyt tapaus ole siitä ollenkaan ainoa esimerkki.

Eli laitokset ovat tässä mahdottoman ongelman edessä. Hatkaaminen, ajelehtiminen ja itsetuhoinen käyttäytyminen pitäisi estää, ja pitäisi estää se, ettei nuori ajaudu takaisin siihen kaveripiiriin, joka tätä aiheuttaa. Toisaalta liikkumavapautta ei saisi rajoittaa, niin kuin ei yhteydenpitoakaan.

Eli laitoksen pitäisi saada aikaan jotakin, mutta se pitäisi saada aikaan tekemättä mitään. Laitoksissa kun tuppaa olemaan niin, että sinne sijoitetaan nuoria, joille pelkkä puhe ei ole kertakaikkiaan riittänyt, mutta vaikuttamisen keinona saisi silti olla pelkkä puhe.

Mitä taas tulee noihin lävistyksiin, niin siitähän on yhtä monta mieltä kuin on miestäkin (tai tässä tapauksessa kai pääosin naista), mutta minun mielestäni 14-vuotiaan tytön oikeus hankkia naamaansa seitsemän Rapalan uistinta ja vielä kieleensä yksi ihan sillä perusteella että kun mä vaan haluun ei välttämättä ole ihan niitä suurimpia ihmisoikeuskysymyksiä. Vaan minähän olen tietysti alani dinosauruksia, enkä täysin ymmärrä lävistyskorujen välttämätöntä merkitystä nuoren ihmisen identiteetin muotoutumisessa. Joka tapauksessa Iltasanomat piti asiaa sen verran tärkeänä, että ainoa tekstissä ollut kuva oli tämä:


Uuden lastensuojelulain, ja ennen kaikkea sen tulkinnan ja siihen liittyvien ennakkotapausten pelon myötä alani on ajautumassa siihen, että tehdä pitäis, mutta mitään ei sais kuitenkaan tehdä. Tämä on ylemmillä tasoilla nähty oikeaksi linjaksi, enkä minä siihen pysty vaikuttamaan mitään. Sen tiedän kyllä, että lastensuojelulaitoksen osastolla pitää valtaa aina joku. Jos valtaa ei pidä henkilökunta, niin silloin sitä pitävät nuoret, ja silloin kyseessä on anarkia, enkä ymmärrä, kenen etuja se palvelee.

Sunday, May 27, 2012

KANSANRYHMÄN KUSIPÄISTÄMISRIKOS

Hommaforumin kautta törmäsin uutiseen, jossa STTK:n asiantuntija (mitä se asiantuntija sitten tarkoittaakaan) Ralf Sund marmattaa, että maahanmuuttajien kotouttaminen on hoidettu huonosti, ja sen vuoksi maanmainiot käyttämättömät voimavarat haaskataan ns. murrin perseeseen. Uutinenhan ei ole sinänsä varsinainen yllätys, sillä samasta aiheesta samaan tyylin ei ole tähän mennessä julkisuudessa avautunut kuin noin kolme ja puoli tuhatta poliitikkoa, virkamiestä tai muuten vaan nimensä julkisuuteen haluavaa.

Mutta tuo uutinen, pieni sellainen sinänsä, herättää päänupissani joitakin ajatuksia. Luonnollisesti ajatukseni voidaan selitteläätiön ja sovelletun spedestetiikan keinoin mitätöidä ja osoittaa naurettaviksi, mutta saahan sitä köyhäkin sottailla.

Ensimmäisenä tulee mieleen se, että meitä ns. Voiman pimeällä puolella olijoita syytetään siitä, että me ajattelemme maahanmuuttajia yhtenä möhkäleenä, emmekä osaa erottaa eri ryhmiä toisistaan. Tietysti tässähän voisi todeta, että harvoinpa minä olen kuullut tai suustani päästänyt iskulauseita tyyliin ”hollantilaiset maahanmuuttajat takaisin tasankomaille”. Vaan mitäs tässä sinänsä pikkuasioista jaarittelemaan.

Kun ongelma itse asiassa ei ole meidän puolella, vaan enempi tuolla vastapuolella, niin kuin tässä tapauksessa Sundilla. Hänkään ei erottele maahanmuuttajia toisistaan, vaan puhuu niistä yhtenä ryhmänä. Kyllähän Sund sinänsä tietää, että kotouttamisongelmat eivät varsinaisesti koske sitä Nokian intialaista insinööriä vaan ennen kaikkea somaleita ja tiettyjä lähi-idän kansoja. Mutta kun Sund ei voi sanoa niin. Hän syyllistyisi vihapuheeseen. Vihapuheen kyttäys- ja itsesensuuriautomaatti kun toimii paremmin suvaitsevaistossa kuin meissä pahoissa ihmisissä. Meidän kirjoituksemme kun ovat vihapuhetta joka tapauksessa vaikka kirjoittaisimme luumupuun kasvatuksesta. Niin että itse asiassa me voidaan puhua mälkyttää paljon rennommin.

Toinen asia, mikä tämmöstä tyhmempää aina vaan enemmän askarruttaa, on se, että tuota tietyn kansanryhmän ylistämis-, ja suomalaisten huonosta kotoutuksesta syyllistämisepistolaa on jatkettu jo parikymmentä vuotta. Entäpäs, jos tuo propaganda alkaakin pikkuhiljaa vaikuttaa? Ei toki suomalaisiin, jolle se propaganda on tarkoitettu. Sen vaikutus on lähinnä puuduttava. Mutta alkaako se pikkuhiljaa vaikuttaa niihin, joitten puolesta propageerataan?

Mietitäänpä nyt vaikka somaleja. Eivät hekään mitään tyhmiä ole. Tietäväthän he, että ei heidän työllistymisensä Suomessa kovin kaksista ole, ja työllistyneistäkin pääosa toimii tehtävissä, joita ei ollenkaan tarvittaisi, elleivät he olisi alun perin Suomeen tulleet. He tietävät myös, että eräät rikostilastot eivät heitä mairittele. Tietävät senkin, että heidän Suomeen tuomansa moniavioinen yksinhuoltajuus ei välttämättä kantaväestöä miellytä.

Yleensäkin he tietävät, että somalit Suomessa ei kuulu maahanmuuton kirkkaimpiin onnistumisiin. Mutta ennen kaikkea he tietävät, että heitä ylistetään siitä huolimatta jatkuvasti julkisuudessa, ja vielä korkeimmilta poliittiselta ja virkamiestasolta. He tietävät myös, että heitä varten on perustettu niin suuri julkishallinnon tukemis-, puolestapuhumis- ja rikosten olemattomaksiselittämiskoneisto, että se rahaltaan ja volyymiltaan vastaisi varmaankin melkoista osaa koko Somalian julkishallinnosta, jos sellaista sattuisi vielä olemaan.

Kun kantaväestön puolelta tarjotaan jatkuvasti tällaista ansiotonta arvonnousua ja vielä samalla jaksetaan aina muistuttaa siitä, kuinka paskaa porukkaa kantasuomalaiset ovat, niin eihän se ole ihme, jos propaganda alkaa vaikuttaa ja neste kihoaa nuppiin.

Kun somalit saapuivat Suomeen, ylistys alkoi välittömästi. Veikkaanpa, että silloiset somalit tuumivat, että jos tyypit porukalla alkavat sinisilmäisen ja mitään kyseenalaistamattoman ylistyksen jotain täysin tuntematonta kansakuntaa kohtaan, jonka olemassaolosta ylistäjät eivät välttämättä viikkoa aikaisemmin olleet tienneetkään, niin kyseessä ei olekaan enää se kansakunta, vaan se, että ylistäjät kirkastavat moraalista sädekehäänsä. Tai sitten ne ovat vaan yksinkertaisesti helvetin tyhmiä.

Mutta kun samaa täysin kritiikitöntä ylistämistä jatketaan parikymmentä vuotta, niin pulinahan saattaa alkaa purra. Vaan eikös tässä ole itsessään eräänlaista kansanryhmää kohtaan kohdistuvaa sortoa? Meinaan, jatkuvasti syötetty ansioton arvonnousu ja siinä sivussa annettu turvattu toimeentulo ja asunnot ohi han-suomalaisten on kyllä omiaan passivoimaan ihmisiä, antamaan sen mielikuvan, että elatus on automaattista, halveksimaan sitä ihmisryhmää jolta elatuksen saa plus aikaansaamaan puhdasta kusipäisyyttä.

Pitäisiköhän asian tiimoilta ottaa yhteyttä vähemmistövaltuutettuun ja myös illman muuta tiettyihin syyttäjäviranomaisiin? Saataisiin aikaan uusia sekä rikos-, että vältettävän vihapuheen nimikkeitä, ja niitten keksiminenhän on tietyissä piireissä jo harrastusten kuuminta hottia.

Miltäs vaikka seuraava oikeuden päätöslauselma jossain lähitulevaisuudessa kuulostaisi?

Oikeus toteaa, että toimittaja Magnus Hönt on julkisesti esittämissään kirjoituksissa esittänyt kansanryhmää X koskevia väitteitä, joissa hän on antanut täysin epärealistisen ja valheellisen kuvan sekä kansanryhmästä itsestään, että myös sen positiivisesta vaikutuksesta maamme talouteen, sisäiseen turvallisuuteen ja yleiseen hyvinvointiin. Näillä kirjoituksillaan toimittaja Hönt on edistänyt kansanryhmän passivoitumista ja eristäytymistä valtaväestöstä. Oikeus katsoo näin toteennäytetyksi, että toimittaja Magnus Hönt on syyllistynyt joukkoblösöyttämiseen.

Kirjoituksissaan toimittaja Hönt on lisäksi jatkuvasti, millään tavalla faktoihin pohjautumatta, mitätöinyt kantasuomalaista väestöä, sen tapoja, kulttuuria sekä historiaa ja tällä tavoin syventänyt juopaa kantaväestön ja kansanryhmä X:n välillä. Näin ollen oikeus katsoo, että toimittaja Magnus Hönt on syyllistynyt törkeään joukkoblösöyttämiseen.

Lisäksi oikeus katsoo toteennäytetyksi, että hän ei ole tehnyt kirjoituksia ymmärtämättömyyttään, vaan täysin suunnitelmallisesti ja omaa uraa edistääkseen, joten toimittaja Magnus Hönt tuomitaan törkeästä joukkoblösöyttämisestä raskauttavien asianhaarojen vallitessa kärsimään xxx ja yyy ja sdptiityy.


Kansankielessähän moinen rikos tietenkin kääntyisi muotoon ”kansanryhmän kusipäistämisrikos”, ja kansankieli löytää usein asian ytimen. Tämänkin sottailun pohjaidea oli, että eikös ihmisille pitäisi antaa yhtälaiset mahdollisuudet, toista suosimatta ja toista tuuppimatta. Vaan niin kai tämäkin sottailu luokitellaan vihakirjoitukseksi, joka osaltaan vie meitä suomalaisia tsuhnien helvettiin.

Thursday, May 17, 2012

TOINEN UUSINTA

Törmäsin Jälki-istuntoblogin kautta uutiseen naapurimaastamme Ruotsista. Siellä Ruotsin televisio oli (kerrankin) mennyt kyselemään imaameilta hankalia ja vielä kuvannut tuotoksen. Lopputuloksena tullut tieto siitä, että imaamien opettama islamilainen perhekäsitys ei välttämättä pidä kulmakivenään luottamusta, tasa-arvoa sekä miehen vaimolleen suomaa niin henkistä kuin fyysistäkin turvaa ei varsinaisesti ollut yllätys.

Yllätys ei ollut myöskään se, että uutisoinnissa esille kaivettiin heti islamilaisia heppuja, jotka totesivat, että ei me kuulkaa tommosta tosissaan, ei suurin osa ainakaan ja ongelmatkin ovat ihan muualla eli äärioikeistossa:

"En usko, että enemmistö haluaa tällaisia imaameita", Uumajan yliopiston professori Mohammad Fazlhashemi sanoo televisio-ohjelmassa. Iranilaissyntyinen Fazlhashemi on aatehistorian tutkija. Hänen mukaansa yhä useammat muslimit Euroopassa kyseenalaistavat äärivanhoillisen uskontulkinnan.

Televisio-ohjelma vahvistaa kielteistä kuvaa muslimeista. "On valitettavaa, että he täyttävät kaikki islaminpelkääjien ennakkokäsitykset", professori sanoo uutistoimisto TT:lle.

*

Ruotsin Islamilaisen liiton johtaja Omar Mustafa arvosteli ohjelmaa kovin sanoin, Dagens Nyheterin verkkolehti kertoi. "Äärioikeistolaiset voimat eivät olisi voineet saada parempaa palvelua", Mustafa sanoi DN.se:n mukaan. Malmön islamilaisen keskuksen johtaja kehottaa pikemminkin tutkimaan Ruotsissa leviävä islamofobiaa.

Tyypillistähän on, että kun joku sopivan toiseuden edustaja sanoo tänään, että uskon näin, niin huomenna löytyy tiedostavasta väestönosastamme viljalti kommentoijia, jotka toteavat, että näin on. Oletettavasti törmäämme pian uutisen johdosta kolumneihiin ja televisiossa päivystäviin dosentteihin, jotka selittävät naama vakavana, että ongelma itsessään ei ole ongelma, mutta jos ongelmasta ääneen puhutaan, niin se se vasta helvetinmoinen ongelma onkin ja muutenkin touhu alkaa taas kertaalleen muistuttaa sitä, kun Abraham tenttaili Jumalalta, että jos Sodomasta ja Gomorrasta löytyy edes kymmenen oikeamielistä, niin eikös sen sitten voisi säästää.

Vakiokommenttina on aina se, että eivät kaikki näin ajattele, ja islamilaisista suurin osa on maltillisia. Millä lailla maltillisia he ovat, lienee oma kysymyksensä. Omasta mielestään suurin osa islamilaisista saattaa hyvinkin kuulua maltilliseen enemmistöön. Mutta tämä maltillinen enemmistö ei ole kyllä missään vaiheessa todennut, että nyt niitten imaamien turpa joutaa lopultakin tukkia. Eivätkä maltilliset enemmistöt ole ennenkään pysäyttäneet vallanhaluisia, agressiivisia ja asialleen omistautuneita vähemmistöjä.

Kirjoitin islamilaisesta maltillisesta enemmistöstä viisi vuotta sitten. Maailmassa ei ole tämän asian suhteen muuttunut viidessä vuodessa mikään. Uskaltaudun siis laittamaan tämän kirjoituksen uusintakierrokselle:

********

MALTILLINEN ENEMMISTÖ?

Joka kerta kun muslimiterroristit räjäyttävät jossain pommin tai väkijoukko jossain arabimaassa tuikkaa suurlähetystön tuleen, tulee käkikellon lailla julkisuuteen ns. asiantuntijoita (länsimaisia siis) jotka hokevat kukkuuna että ”suurin osa muslimeista on maltillisia”.

Tuota hokemaa olen silloin tällöin pysähtynyt miettimään. Onko näin? Tietysti voi todeta, että länsimainen ja esim saudi-arabialainen käsitys maltillisuudesta voi olla perin erilainen. Vaan eipäs nyt siihen pysähdytä. Ajatellaanpa, että väittämä on totta. Suurin osa muslimeista on maltillisia.

Onko sillä asialla mitään merkitystä?

No ei. Koska tämä maltillinen enemmistö ei estä ääriainesten toimintaa. Unohdetaan hetkeksi se, että nämä ääriainekset ovat muslimeja ja mietitään ääriainesten menestystä yleensäkin, noin historian valossa. Ääriaineksilla kun on itseasiassa taipumus menestyä.

Uskoisin, että vuosisadan alkupuolella suurin osa venäläisiä ja saksalaisia olivat ihan järkeviä ja asiallisia ihmisiä. Bolsevikit olivat vähemmistön vähemmistön vähemmistö ja Natsi-Saksa vain ajatus erään itävaltalaisen korpraalin pääkopassa. Sekä natsit että bolsevikit olivat ääriaineksia.

Näillä ääriaineksilla oli paljon yhteistä. Molemmilla oli selkeä visio siitä, kuinka otetaan absoluuttinen valta. Molemmat olivat agressiivisia, eikä kummallekaan tuottanut vaikeuksia nirhata niin omia kuin vieraita. Molemmat olivat erinomaisia propagandan käyttäjiä. Molemmat olivat tunnettuja siitä, että heidän totuutensa oli ainoa totuus. Vastaanväittäjä päätyi helposti montun syrjälle.

Ja molemmat voittivat ja pääsivät valtaan. Valtaan päästyään he jatkoivat hyväksi havaituilla linjoilla, ja perustivat terrorikoneiston, joka hiljensi opposition kertakaikkisesti. Molemmilla oli yhteistä myös se, että he kunnioittivat vain voimaa. Neuvotteluilla ja sopimuksilla ei ollut heille kuin lyhytaikainen taktinen merkitys.

Molemmat osasivat myös käyttää hyväksi länsimaitten heikkoutta ja hyväuskoisuutta. Erityisesti tämä korostui Natsi-Saksan kohdalla, johon läntinen Eurooppa yritti vaikuttaa hyssyttelyllä ja myöntyväisyyspolitiikalla. No annetaan sille ne sudeettialueet, niin se antaa sitten meidän olla rauhassa. Jaa no vieköön vielä tuon Memelin. Jaa koko Tsekkoslovakiakin meni, no, jospa se nyt rauhoittuis.

Ei rauhoittunut. Valtaan päässyt ääriaineisto ottaa ilmaiseksi sen, mitä saa, ja kun ilmaiseksi ei enää saada, niin sitten lyödäänkin jo murkulaa putkeen. Lopputuloksena olikin sitten kymmeniä miljoonia ruumiita. Vaikka valtaosa saksalaisista ja venäläisistä olikin ihan varmasti järkeviä ja asiallisia ihmisiä.

Tuntuuko kuviossa jotain tuttua? Löytyykö yhtymäkohtia nykypäivään?

Joku viisas sanoi aikanaan, että uusia Hitlereitä ei voi enää tulla. Siitä pitää huolen toimiva läntinen tiedonvälitys. Lauseen kertoja oli pitkälti oikeassa. Hän ei vain pystynyt kuvittelemaan, että läntinen tiedonvälitys estää nykyisin ääriainesten arvostelemisen. Vaikka 1930-luvullakin osattiin olla sinisilmäisiä, niin tämmöisiä otsikoita ei sentään löytynyt:

*

OSLON TYÖVÄEN SANOMAT

Fil.tri Ingeborg Hummböbel kommentoi ruskeapaitojen hakkaamia norjalaisia: ”Elämme moniarvoisessa yhteiskunnassa ja siihen tulee sopeutua. Tulee välttää toisten kansanryhmien turhaa ärsyttämistä. Hakaristinauha kädessä kulkemisen ei luulisi olevan liian vaikeaa”.

BRYSSELIN YHTEISTYÖ

Koska ensimmäisessä maailmansodassa kuolleitten belgialaisten siviilien muisteleminen ärsyttää saksalaisia, on pormestari kieltänyt julkiset muistotilaisuudet. Kuolleita saksalaisia siviilejä saa edelleen muistella ja se on suotavaa.

GÖTEBORGIN VIHREÄ LANKA

Kouluhallituksen päätöksellä saa luokkakuvassa pitää yllä Ruotsin lipulla koristettua paitaa ainoastaan Saksasta ja Itävallasta kotoisin olevat oppilaat.

*

Länsimainen media tekee ääriainesten työn uskomattoman helpoksi. Voi olla että Marseillen Lokomolla hitsaajan hommia tekevä perheenisä Mahmoud on ihan fiksu mies. Todennäköisesti hänen mielestään pommien räjäyttely ja maailmanlaajuisen kalifaatin puuhaaminen on ihan pellen hommaa. Hän fiksuna miehenä tietää myös, että osa hänen kansastaan on niin fanaattista, että heille kurkun leikkaaminen ei ole moraalinen vaan tekninen ongelma.

Siispä Mahmoud pitää turpansa kiinni. Hän ei tee ääriaineksia vastaan mitään. Hän kuuluu maltilliseen enemmistöön.

Väinö Linnan tuotannosta löytyy usein hyviä kohtauksia, jotka sopivat yleispätevästi nykyaikaankin. Linna kirjoittaa kirjassaan Täällä Pohjantähden Alla siitä, kun Lapuan liikkeen miehet alkavat lähteä Mäntsälään kapinoimaan.

”Kaupalle oli kerääntynyt siviiliväkeäkin, ja sen joukossa näkyi salamielisen mulkoilevia hymyjä ja ilmeitä, kun Rautajärvi komensi kovin pieneksi kutistuneen joukkonsa liikkeelle. Monen naama kävi kuitenkin vakavaksi, kun Kivivuoren Otto sanoi: Älkää te naurako. Ei siittä kysymys ole, kuinka monta kapinoittijaa löytyy. Mutta kattotaan, kuinka monta semmosta miestä on, jokka tosissansa on valmiita sen kukistamiseen… ja ne taitaa jäädä vähiin”.


********

Viidessä vuodessa tilanne ei ole muuttunut mihinkään. Edelleenkin ns. edistyksellinen väestönosamme näkee kyllä totalitaarisen aatteen nenänsä edessä, mutta ei tajua sitä totalitaariseksi aatteeksi, vaan sen sijaan keskittyy lyömään seipään nokkaan niitä, joitten mielestä totalitaariselle aatteelle ei saa antautua. Ja kutsuvat heitä totalitaristeiksi. Sitä, onko kyseessä opportunismi vai pelkkä hyväuskoisuus ja suoranainen typeryys en tiennyt vuonna 2007 enkä oikein tiedä vieläkään.

Vaan kaipa se on niin, että jokaisen sukupolven tulee kehittää itselleen oma hulluutensa ja sokeutensa. Ikävää on vaan se, että tämän sokeuden kehittäjinä on kerta toisensa jälkeen se osa väestöä, joka mieltää itsensä eliitiksi. Kai meillä tavallisilla rahvaan edustajilla tuo työ vie sen verran paljon aikaa, että ei sitten jaksa kehittää itselleen utopiasokeutta ihan harrastussyistä. Kyllä siihen tarvitaan ammattilaisia.


**


Vuorokauden vaihtumisen jälkeen pieni epäpoliittinen jääkiekkolisäys ruotsalaiselle lehdistölle, jos se vaikka sattuisi tätä lukemaan ja ymmärtämään:

1. Te ette ole meidän isoveljiämme vaikka niin väitättekin.

2. Eiks oliskin paljon mukavampaa vittuilla jälkikäteen aiheesta kuin etukäteen toiveesta?

Tuesday, May 15, 2012

LYHYESTI 150512

Meikäläinenhän on sekä työn että harrastusten parissa tottunut kaikentyyppiseen rahankeräämiseen (lue: kerjäämiseen) niin paikallisilta yrittäjiltä kuin esmes Lions-klubilta ja Rotaryiltä. Sen vuoksi kiinnitin huomioni mainion Roopen ylläpitämän mediaseurannan kautta löytämääni uutiseen, jossa suomalaiset ns. tiedostavaa väkeä edustavat ihmiset nostivat sosiaalista statustaan omissa porukoissaan ja kerjäsivät rahaa Romanian mustalaisille (termistä mustalainen luovun sitten, kun se on virallisesti kielletty).

Tarinan sankarina on taiteilija Kaisa Salmi (josta en osaa sen enempää kertoa, sillä wikipediakaan ei häntä tunne). Salmi teki humanistista sissityötä ja kerjäsi Kolmen sepän patsaalla neljässä tunnissa 60 euroa. Samassa ajassa hän jakoi ihmisille neljätuhatta neilikkaa.

Minäkin kun olen tota rahaa ruinannut eräiltäkin tahoilta, rupesin ajattelemaan, että tuskinpa taiteilija Salmi on käynyt itse poimimassa tuhansia neilikoita. Niin että ne on täytynyt ostaa jostain, ja veikkaisin, että yksittäisen neilikan hinta kukkakaupassa pyörii noin eurossa. Niin että sinänsä pahasti persnetolle meni tuo kerjääminen.

Ja kovasti tyhmänä ja asioita ihmettelevänä ihmisenä mieleeni tulee myös kysymys, että kukahan nuo neilikat mahtoi maksaa? Ja jos ideana oli kerätä rahoja Romanian mustalaisille (minkä järkeä en kyllä ymmärrä), niin eikö olisi ollut viisaampaa antaa niille se neilikkoihin törsätty raha suoraan?

Vaan lieneekö tuolla väliä, sillä tällä performanssilla tuli varmasti suvaitsevaisen ja tiedostavan hyvä mieli niin Kaisa Salmelle kuin jutussa mainitulle Thomas Wallgrenille. Ja suvaitsevainen ja tiedostava hyvä mieli on niin tärkeä asia, että sille ei lasketa hintaa. Muistakaa tämän blogin lukijat Kaisa Salmea ja Thomas Wallgrenia iltarukouksissanne. He ovat hyviä, niin hyviä ihmisiä.

Sunday, May 13, 2012

POLIITTINEN HUOSTAANOTTO

Minähän en pahemmin tuota todellisuuspisteorg-sivustoa pläräile. Närästys vaivaa muutenkin. Sen sijaan luen säännöllisesti Tapio Tuurin blogia, ja Tapio oli käynyt näillä todellisuussivustoilla. Ja olipa heppu törmännyt Köyryyn eli Cosmo Hunkiin eli Panu Höglundiin, joka oli asiasta tehden vaatinut, että maahanmuuttokriittisten mukulat tulisi ottaa huostaan. Ei kuulemma valuttaisi myöskään kyyneleitä, jos maahanmuuttokriittisten mukulat kuolisivat.

Höglundhan on sinänsä tuttu heppu. Hänhän on tarjoillut aikaisemminkin ysimillistä eräisiinkin kansallismielisiin ohimoihin. Eiköhän hepulla minullekin yksi luoti varattuna ole. Ja eihän siinä mitään, kun taiten päähän ammutaan, niin eihän se kerkee tehdä kipeetäkään. Kun ei vaan ammu suolille ja jätä kitumaan. Sitä minä en kyllä ymmärrä, mistä hepulle on noin tolkuton viha tullut. Osaisikohan joku selittää?

Niin että eihän aiheesta periaatteesta kannattaisi edes pahemmin kommentoida. Mutta kun minä olen tota sosiaalipiiperrystä tehnyt työkseni pian neljännesvuosisadan, niin joitain ajatuksia päähän pomppaa. Kun, työstäni johtuen, mulla on noi huostaanoton perusteet päässä melko hyvin hahmotettu. Eli huostaanotot tehdään pääosin seuraavista syistä:

1. Pitkään jatkuva koulunkäymättömyys. Suomessa on oppivelvollisuus.

2. Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai kodin olosuhteet vaarantavat lapsen terveyden ja kehityksen. Yleensä tämä tarkoittaa ajelehtimista ja rajojen puutetta ja/ tai vanhempien jatkuvaa päihteitten käyttöä.

3. Jos lapsi vaarantaa terveytensä ja kehityksensä käyttämällä päihteitä.

4. Jos lapsi vaarantaa terveytensä ja kehityksensä tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon.


Mitä pitempään olen näitä hommia jatkanut, sen vastenmielisemmin suhtaudun yleensäkin huostaanottoihin. Mutta joskus vaan ei ole muuta vaihtoehtoa. Mutta poliittiset perusteet eivät ole huostaanoton syy. Sitä on ehkä harrastettu tietyissä maissa joskus aikaisemmin. En suosittele. Mikäli huostaanottoja tehtäisiin poliittisin perustein, niin tietysti työ laitoksissakin menisi koko lailla uusiksi. Tähän mennessähän laitoksissa on pyritty huostaanotettujen lasten ja nuorten kanssa suurinpiirtein seuraaviin tavoitteisiin:

1. Pidä yllä säännöllinen vuorokausirytmi. Mene ajoissa maate, että jaksat herätä ajoissa. Syö säännöllisesti ja terveellisesti. Hoida hygieniasi ja pidä muutenkin huoli itsestäsi.

2. Käy säännöllisesti koulua.

3. Älä käytä päihteitä.

4. Opettele käytöstavat ja suhtaudu kunnioittavasti muihin ihmisiin. Älä haistattele, älä huorittele.

5. Älä käytä väkivaltaa ongelmien ratkaisemiseksi.

Ja jos noissa tavoitteissa onnistutaan, niin ollaan jo aika pitkällä. Tietysti alamme kirjoituspöytäosasto kehittelee kaikkea muutakin hienoa strategiaa, mutta se saa aikaan lähinnä koulutuspäiviä, jolloin työntekijät ovat työstään poissa hiertämässä tyhjää, joten en siihen tällä kertaa enempää puutu. Mutta mikäli esim. Höglundia miellyttävä poliittinen kasvatus tulisi virallisesti osaksi työtämme, niin siinä pitäisi varmaankin tehdä melko radikaaleja lainmuutoksia. Ja se tietysti omalta osaltani tarkoittaisi, että lopettaisin nämä hommat. Minä kun olen työssäni täysin puolueeton virkamies, vaikka blogissani mielipiteitäni julkisesti esitänkin. Työ työnä, politiikka vapaa-ajalla.

Höglund taas kertaalleen tarjoaa meille kansallismielisille niskaan aimo annoksen hallinnollista napalmia. Minä taas voiman pimeän puolen edustajana tarjoan vastustajilleni, eli vihervasemmistolaisille rauhaa. Vihervasemmistolaistenkaan mukuloita ei pidä kenenkään ottaa huostaan poliittisin perustein. He rakastavat varmasti mukuloitaan niin kuin kaikki muutkin, ja pyrkivät heidän kanssaan pelkkään hyvään. Ei heidänkään perheisiin tule kenenkään turhasta kärsäänsä työntämän.

Tämä kirjoitus on sinänsä turha. Kyseessä on vain reagointi yhden hepun vaahtoamiseen. Mutta koska elämme kaksoisstandardien maassa, niin mietitäänpä asiaa toisinpäin. Entäpäs jos jonkun sanokaamme seinäjokelaisen perussuomalaisen varavaltuutetun kummin kaiman köyliöläinen kalakaveri kirjoittaisi facebookiin, että vihervasemmistolaisten mukulat pitäisi ottaa huostaan? Silloinhan lööpit kirkuisivat siihen malliin, että vanha termi ”kissankokoisin kirjaimin” pitäisi määritellä uudestaan ja uudeksi mittayksiköksi tulisi tanskandoggi.

Jos ihminen on niinqu tiätsä sillai oikeessa, niin sen mielenilmaisu on vaan semmonen vertauskuvallinen juttu, eikä sitä pidä ottaa tiätsä niinqu kirjaimellisesti.

Jos ihminen on niinqu tiätsä sillai väärässä, niin sen mielenilmaus on terrorismia, joukkotuhontaa sekä täynnä rikkimaksan hajuisia ja jo ammoin kuolleilla ja kielletyillä kielillä lausuttuja Julmia Sanoja.

*

Lisäksi mainos: Kaksi vuotta telakalla ollut Jälki-istuntoblogi on aktivoitunut. Suosittelen.

Friday, May 11, 2012

ANTERO LÄRVÄNEN JA TEKEMÄTÖN JUTTU

Tapahtumapaikka: kesämökki Lällävedellä

Tapahtumaan osallistujat:

- Antero Lärvänen, Huitsinnevadan Paikallisdemokraatin tähtitoimittaja

- Esko Äng, Huitsinnevadan Paikallisdemokraatin kysyvä ja vastaava päätoimittaja

- Äänimiehet

- kännykkä

*

- kännykkä: brdlbrdlbrdl nokia tune tai joku vapaavalintainen soittoääni.

- Antero Lärvänen: No, mitäs Esko?

- Esko Äng: Pahoittelen, että häiritsen teitä siellä mökillä, mutta saattais olla taas vähän jutun juurta. Meinaan, caustia pukkaa taas.

- No mikäs erinomanen ny on?

- Kun eräs vihreän piipertäjä on nähnyt perussuomalaisella hihanauhan, jonka perusteella perussuomalaisen voi tunnustaa perussuomalaiseksi ja ruvennut sitten välittömästi puhumaan kielillä.

- Niin että saksaa on puhuttu?

- Saksaa on puhuttu niin.

- No eikös me olla ennenkin käytetty näissä vainoharhaisuus- ja yleisviiraustapauksissa konsulttina sitä Hömpstadin vähänköehkäopistollisen keskussairaalan ylempää aivoräätäliä Veikko Vopakkia? Meinaan, ei kai tässä aikamiehet lopeta hyvin alkanutta työstämistään sen takia että joku liimatilhi vonkuu varttiaan julkisuudessa?

- No näinhän se on. Tuli taas soitettua ennen kuin tuli ajateltua. Minäpä rimpautan Vopakin Veikolle. Ei muuta kuin pistäkää pojat sauna lämpimäksi ja jatkakaa työstämistä.

- Mutta mehän jatketaan. Som´moro.

- Som´moro.

- kännykkä: blib.

- Äänimiehet: ei kai tässä vaan työn ies tullu ristiksemme?

- Nääh. Liimatilhet, punavihervästäräkit ja sukkahousukoppelot on ilmestyneet etelään, mutta luontotoimitus hoitaa nuo parveilu-uutiset. Laitetaanpas klapui pessä.

Thursday, May 10, 2012

ANTERO LÄRVÄNEN JA ÄÄRIOIKEISTON UHKA

- Hyvää päivää hyvät kuulijat, täällä Antero Lärvänen Huitsinnevadan paikallisradion ja Huitsinnevadan Paikallisdemokraatin yhteislähetyksessä täält Turuust. Aiheenamme on tällä kertaa niin Euroopassa kuin täällä Suomessakin suureksi kansalaisvaikuttajaksi nostetun Vesa Puurosen mukaan kasvanut äärioikeiston uhka. Ettei asia jäisi pelkän oman sottailun varaan, meillä on lähetyksessämme vieraana määrittely- ja mielikuvahässimisen, selitteläätiön ja soveltavan spedestetiikan ylempi getuttelaattori Ingrid Purpattelation-Ylihäiskä Turun Yliopistosta. Mitenkä on, rva ylempi getuttelaattori Purpattelation-Ylihäiskä, onko nimenomaan täällä Suomessa olemassa oikeasti äärioikeiston uhka?

- Hei Antero, ja suuret kiitokset siitä, että nojaat asiantuntemukseeni. Äärioikeiston uhka on todellakin olemassa, tosin suurin uhka siinä on selkeästi määriteltävän äärioikeiston puute. Meillä Suomessa on valitettavan vähän näitä oikeita koppalakkeihin, mantteleihin ja oikean kainalon tuuletukseen erikoistuneita porukoita. Me tarvitsisimme niitä kiistatta lisää, että voisimme niihin vedoten puuttua siihen varsinaiseen ongelmaan, josta käytämme olosuhteitten pakosta nimitystä äärioikeisto.

- Eli ongelmana ei olekaan varsinainen äärioikeisto. Mikä sitten on varsinainen ongelma?

- Ongelmanahan on se suuri, ja valitettavasti kasvava joukko ihmisiä niin internetissä kuin nyt ikävä kyllä myös eduskunnassakin, joka on kyseenalaistanut – ikävästi faktoihin perustuen – niin poliittisen kuin yliopistollisen järjestelmämme kuin myös median oikeuden yleispätevään totuuteen. Ongelmanamme on, että nämä ihmiset ovat ihan tavallisia perheenisiä, ja – Herra nähköön – äitejäkin, joitten mielipiteistä ei löydä Lapuan Liikettä vaikka kuinka yrittäisi. Näin ollen me tarvitsemme jatkuvaa äärioikeiston uhkaa, että voimme hiljentää nämä ihmiset ns. sivuvaikutuksena. Hehän kuitenkin uhkaavat suuren ihmisjoukon vakituista uraa ja sitähän kutsutaan nimellä ”urakehitykseen ja ideologiseen uskottavuuteen kohdistuva viharikos erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa”. Tämä ihmisryhmä on varsinainen kohteemme.

- Minä kun en tuota rikosnimikettä ihan ulkoa muista, niin mitenkäs se menikään?

- No sehän menee seuraavasti:


”Urakehitykseen ja ideologiseen uskottavuuteen kohdistuva viharikos erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa:

Mikäli kantaväestön edustaja kohdistaa julkista arvostelua vallitsevaa maahanmuuttopolitiikkaa ylläpitävää poliitikkoa, virkamiestä tai median edustajaa tai hänen toimiansa kohtaan olemassa oleviin faktoihin perustuen, ja vieläpä niin, että näitä faktoja ei voida väittää perättömäksi muuten kuin tunteisiin ja globaaliin solidaarisuuteen vetoamalla tai kirjoituksen tehneen henkilön persoonaa demonisoimalla, hän syyllistyy urakehitykseen ja ideologiseen uskottavuuteen kohdistuvaan viharikokseen erittäin raskauttavien asianhaarojen vallitessa.”


- No niinhän se menikin. Mites minä tuon unohdin? Vaan pääministerimme Jyrki Katainenkin totesi aivan hiljattain olevansa huolissaan äärioikeistopopulismista ja hän totesi, että sitä kautta pyritään yksinkertaistamaan poliittista keskustelua. Mitä tämä mielestänne tarkoittaa, rva ylempi getuttelaattori?

- Tämähän on selvää. Yksinkertaistaminen tarkoittaa poliittisen munkkilatinan suomentamista, ja tämä saa aikaan kaksi huomattavaa vaaratekijää.

- Mitä nämä vaaratekijät ovat?

- Ensimmäinen vaaratekijä on se, että kun poliittinen munkkilatina käännetään ihan puhtaaksi suomenkieleksi, voi tavallinen äänestäjä alkaa ymmärtää, mistä on kysymys esimerkiksi Euroopan liittovaltioon liittyvissä kysymyksissä ja saa helposti harhakuvan, että hänellä on oikeus olla asiasta jotain mieltä. Toinen, ja suurempi riski on siinä, että kun munkkilatina suomennetaan tavalliselle kansalaiselle, hän huomaa, ettei pääministeri itsekään ole välttämättä perillä Euroopan liittovaltioon liittyvistä kysymyksistä vaan keskittyy lähinnä omaan uraansa, ja mikäli pääministerin urakehitystä pyritään häiritsemään, niin silloinhan luonnollisesti syyllistytään urakehitykseen ja ideologiseen uskottavuuteen kohdistuvaan viharikokseen. Ja rikollisuuden estäminenhän on meidän kaikkien prioriteetti.

- Niin tietysti, eihän sitä rötöksiä lainkuuliainen ihminen hyväksy. Mutta voisitteko hieman valottaa tämän Vesa Puurosen saamaa suurta mediajulkisuutta ja uskottavuutta? Muistan tuossa syssymmällä kun Kansan Uutiset uutisoi taas kerran eräästä Puurosen lausumasta, joka koski taas kertaalleen äärioikeiston vaaraa, ja siinä uutisessa kerrottiin, että Puuronen pilkkoi palasiksi Jussi Halla-ahon väittämät maahanmuuttopolitiikasta. Mutta uutisessa ei kuitenkaan kerrottu kuinka, ja millä perusteilla hän sen teki. Eikös tämä uutisointi jäänyt mielestänne hieman vajaaksi?

- No nythän on selvää, että toimittaja ei ymmärrä tieteellisen määrittely- ja mielikuvahässimisen perusteita ollenkaan. Ei ole kyse siitä, että onko väitteen perusteet julkaistu, vaan siitä, että väite on julkaistu. Kun väite Halla-ahon ajatusten pilkkomisesta on julkaistu Kansan Uutisissa, sitä uutista voidaan siteerata Aamulehdessä, jota uutista taas voidaan siteerata Kalevassa ja niin edelleen. Tässähän ei ole kyse varsinaisista – mahdollisesti väärällä tavalla ymmärrettävistä faktoista – vaan esitetyn väitteen mediavolyymista ja sitä myötä oikeaksi todistamisesta. Tämähän opitaan jo määrittely- ja mielikuvahässimisen ensimmäisellä vuosikurssilla.

- Eli olisiko siis loppulaskussa koko äärioikeiston etsimisessä täikammalla kyse kumminkin niin poliitikon, virkamiehen kuin soveltavan spedestetiikonkin egon loukkaamisesta? Niin sanottuun äärioikeistoon luokiteltavat ihmiset esittävät väitteitä, jotka asettavat edellä mainittujen ihmisten urat ja mielipiteet naurettavaan valoon ja sitä ei näitten ihmisten ego kestä.

- Antero, tästähän juuri on kysymys. Jos minulla on kakka housussa, niin oletan, ettei kukaan viitsi sanoa, että minulla on kakka housussa ja sen lisäksi kaikkien tulisi sanoa ääneen että minä haisen hyvälle. Sitten jos joku sanoo, että minullahan on kakka housussa, niin kaikki toteavat julkisesti, että minulla on kakka housussa ja onhan se noloa. Ja kyse ei ole ainoastaan minusta, pääministeristä tai Puurosesta vaan siitä, että me olemme osa koneistoa, joka on olemassa koneistoa itseään varten. Aivan niin kuin Platoon-leffassa sgt. Barnes totesi ”if the machine breaks down, we break down”, ja se lause sisältää suurta viisautta. Jatkaisin lausetta niin, että ”when I say we, I mean We, I don´t mean you peasants”. Ja meidän egomme koostuu puoliksi runoilijasta ja puoliksi jäykästä virkamiehestä. Kummankaan ego ei kestä kolhimista, joten meille tulee kovin herkästi henkinen pipi. Ja äärioikeistosta varoittaminen on tärkeää senkin vuoksi, että saadaan lisää määrärahoja äärioikeistolaisuuden tutkimukseen. Kyse on myös työvoimapoliittisista kysymyksistä. Kuvitteleeko toimittaja että esmes minä menisin töihin jonnekin Hesen kassalle, hä?

- Vaikeaahan sitä kyllä kuvitella on. Kiitos haastattelusta rva ylempi getuttelaattori Ingrid Purpattelation-Ylihäiskä. Täällä Antero Lärvänen, Turuust. Hei, äänimiehet! Eiköhän suunnisteta Lällävedelle äärikeppanallisissa merkeissä?

- Joo! Suomi suureksi, viina vapaaksi!

Sunday, May 6, 2012

KALJUPÄISIÄ UUTISHAVAINTOJA OSA XXVIII

1. Viljalti uusvanhoja virkamiesoivalluksia

Meikäläinenhän on noissa julkishallinnon rullissa pyörinyt ammatikseen ajan jos toisenkin, ja olen törmännyt ilmiöön, jossa ylempiä tahoja edustava virkamies keksii neliskulmaisen pyörän ja ilmoittaa, että tällähän se kuorma kuljetetaan vaivatta. No, kuormahan ei oikein tuppaa etenemään, jolloin joku toinen ylempi virkamies hoksaa että hei, mutta neliskulmaisella pyörällähän se kuorma etenee ja noin kolmea kuukautta myöhemmin taas joku muu korkea virkamies toteaa, että mehän emme ole vielä kokeilleet kuorman siirtämisessä neliskulmaista pyörää.

Yksi tunnettu ongelmahan tossa kuorman kantamisessa ovat olleet nämä itähelsinkiläiset lähiöt ja niitten koulut, joitten rikastettuun tilanteeseen tympiintyneet han-suomalaisvanhemmat pyrkivät joko siirtämään lapsensa toiseen kouluun, ettei niitä siellä rääkättäisi tai sitten yksinkertaisesti karistavat alueen pölyt jaloistaan ja siirtyvät vaikkapa Nurmijärvelle. Jotkut tympiintyvät ihan tosissaan ja muuttavat Huitsinnevadaan.

Virkamiehillä on ollut vaikeuksia ratkaista tämä ongelma. Alkujaan, kun huomattiin, että etnisesti oikeat maahanmuuttajaryhmittymät eivät lisänneetkään alueen viihtyvyyttä, itse asiassa päinvastoin, keksittiin viranomaisten ja poliittisten päättäjien taholta viisas ratkaisu, eli lisättiin etnisesti oikeille ryhmille valmentavaa opetusta, ylimääräistä suomen ja ruotsin opetusta ja enemmän kouluavustajia ts. lisää han-suomalaisia verorahoja.

Ideahan kuulosti sinänsä hyvältä, tosin (ehkä han-suomalaisten nuivan asenteen takia) ongelmat eivät korjaantuneetkaan, vaan lisääntyivät, mutta ei hätää, sillä silloin virkamies- ja poliittisissa piireissä hoksattiinkin, että jos etnisesti oikeille ryhmille tarjotaankin lisää valmentavaa opetusta, ylimääräistä suomen ja ruotsin opetusta ja enemmän kouluavustajia, ts. lisää han-suomalaisia verorahoja niin johan se touhu sillä suttaantuu.

Vaan eihän se suttaantunut. Mutta onneksi Helsingin kaupunki on nyt älynnyt palkata tarpeellista älykkyys- ja voimavarareserviä, eli kaupungin henkilöstöasioista vastaavaksi bössiksi on palkattu jo sisäasiainministeriössä terävät kyntensä näyttänyt Ritva Viljanen, joka hoksasi ongelman ytimen ja keksi ratkaisun, eli etnisesti oikeille ryhmille täytyy tarjota enemmän valmentavaa opetusta, ylimääräistä suomen ja ruotsin opetusta ja enemmän kouluavustajia ts. lisää han-suomalaisia verorahoja.

Minkä ihmeen takia tuota ei kukaan ennen hoksannut?

Viljanen myös hoksasi, kuinka etnisesti oikeita maahanmuuttajia työllistetään. Tarvitaan vain muuttaa työnantajien asenteita, tuetusti toki, eli ”työnantajat tarvitsevat tukea maahanmuuttajien työllistämiseen. Ruotsi käyttää siihen paljon rahallista tukea. Nyt pitäisi tutkia, kannattaisiko vastaava tuki ottaa käyttöön myös täällä”. Mielestäni tämähän on loistava idea, sillä han-suomalainen yritysmaailmahan ilman muuta haluaa palkata mitään tekemättömiä esimerkkitapauksia, joita virallinen loukkaantumiskoneisto vahtii 24/7/365. Joku typerämpi tietysti kuvittelisi, että han-suomalaiset firmat pyrkivät tuottamaan voittoa, ja sen vuoksi palkkaavat osaavia työntekijöitä, mutta tuo ajatteluhan on so last century.

Viljanenhan hoksasi myös, että mainitut palvelut houkuttelevat erityisesti kantasuomalaisia, ja mainostihan hän Meri-Rastilan bulevardeja, uimarantoja ja hienoja kerrostaloja merinäköalalla. Itsekin Helsingissä vajaa kaksikymmentä vuotta asuneena muistelen kyllä, että rumakaan arkkitehtuuri ei sinänsä häiritse ihmisiä, vaan sen tekevät toiset ihmiset. Ja en ole aivan varma, saako etnisesti oikeille ryhmille pumpattu raha aikaan han-suomalaisten muuttovyöryn Itä-Helsinkiin.

Vaan joka tapauksessa toivotan onnea Helsingille uudesta mahtibössistä. Epäilemättä tarjolla on lisää erityisasiantuntijoitten ja projektisihteereitten hommia plus etnisesti oikeille ryhmille tulkin ja sovittelijan hommia sovittelemaan niitä ongelmia, joita ei olisi olemassakaan, jos he eivät olisi aikanaan tänne hilautuneet. Tarvittavat varat löytynee suorittavalta tasolta tehtävistä leikkauksista.

Helsingistä pääsee pois mm. teitä 1, 2, 3, 4 ja 7 ja lisäksi lentäen ja rautateitse. Jos Googleen lyö hakusanaksi ”muuttopalvelu Helsinki”, sieltä löytyy 189.000 vastausta.

2. Valonpilkahduksia kottaraispöntössä

Näyttää siltä, että Timo Soini & kumpp. ovat hetkeksi aikaa pitäneet ns. tuumaustuokion, eli istuneet polttamaan perstupakit ja ottaneet siinä samalla ehkä moukun hyvää whiskyä, ja aivoriihen seurauksena tajunneet, että tämä ns. kottaraispönttöosasto saikin aikaan The Jytkystä huomattavasti enemmän kuin pelkän promillen puolikkaan.

Tämän voi huomata siitä, että Hommaforumin ykköshahmo Matias Turkkila on palkattu Perussuomalainen-lehden päätoimittajaksi. Nimityksessä voi haistaa vahvan (ja kovasti toivomani) keskisormen noston valtamediaa kohtaan. Yrititte minkä yrititte, mutta näin meillä toimitaan. Tietysti valtamedia alkaa välittömästi etsiä hepusta mitä tahansa käyttökelpoista ryönää, mutta joutuu tyytymään siihen toteamukseen, että kaverin hymyilevän hammasrivistön välistä ei löydykään palasia raakaa lapsenlihaa, vaan kyseessä on täysin järkevä ja asiallinen mies. Ehkä valtamedialla ei ole lopulta muuta keinoa kuin nostaa netin suuri ajattelija Pekka Siikala samanlaiseen auktoriteettiasemaan kuin Johan Bäckman nostettiin hihacaustissa (jos joku ei ole vielä Siikalaan tutustunut, niin suosittelen, mainioita tahattomia huumoripläjäyksiä, tosin heppu aina puolivuosittain polttaa päreensä ja lopettaa bloginsa, aloittaakseen taas kuukausi myöhemmin uudestaan).

Vaan se Siikalasta. Turkkilasta Soini toteaa:

Hän on pystynyt nollabudjetilla tekemään verkkosivuston, joka on määrätyllä tavalla Suomen seuratuin

Ja siitä voi sanoa, että ehkäpä persujen johtoporras on lopultakin hoksannut jotakin. Kiitos päätöksestä. Tosin sitten taas Soinin sanonnan:

Turkkila saa vapaat kädet toimia, mutta jos luottamus menee, "avaimet ja lompakko ovat pöydällä samana päivänä"

olis voinut jättää sanomatta. Soinin tulisi muistaa, että hän ei ole perussuomalaisten kannattajille sama kuin Kekkonen 1970-luvun suomalaisille ja perussuomalaisten kannattajat kaipaavat kurmoottamista ihan muuhun suuntaan kuin omia kohtaan.

Vaan suurimmat onnittelut Matiakselle ja äärimmäisiä voimia eloon & menestystä työhösi. Nyt jos saisit vielä aikaiseksi Perussuomalainen-lehdestä seitsenpäiväisen sanomalehden, niin se välittömästi tilattaisiin hotellin respaan. Vaikka se tulisi päiväkannossa, ja luettaisiin päivää liikaa myöhään. Ei se haittaisi. Kun eihän meillä tuoreita uutisia ole enää aikoihin sanomalehdestä etsitty, vaan verkosta. On vaan mukava räplätä paperilehteä aamukahvilla. Eikä Turkkilan päätoimittaman aamulehden jälkeen tartteis ottaa kourallista närästyslääkkeitä.

Kun nykyisin maakuntalehdissäkin on toi monikulttuurisuustuputtaminen mennyt siihen malliin, että jos Maakuntalehti X kirjoittaa täysin epäpoliittisen uutisen, jossa kerrotaan, että Senjasen ja Tonjaton väliselle tieosuudelle on lisätty neljä uutta peltipoliisia, niin eikös jutun kuvassa ole lähimmästä vastaanottokeskuksesta hilattu Somalian Ali, joka toteaa kuvatekstissä että siinä se peltipoliisi todella on, vaikka vielä viikko sitten ei ollut.

Paperille painettua vaihtoehtoa odotellessa.

3. Asennetta ja The Aijä

Sitten vielä täysin epäpoliittista settiä. Sitähän äkkinäinen luulisi, että jos heppu syntyy sillä tavalla vammaisena, että kaverilla loppuu kädet kyynärpäähän ja toinen jalkakin on pahasti epämuodostunut, niin ei siitä hepusta ainakaan huippuluokan rumpalia tule. Vaan heppu nimeltä Cornel Hrisca-Munn on ollut asiasta pitkälti eri mieltä, ja kohta tarjolla olevassa videossa hän todistaa olevansa oikeassa.

Tässä täytyy sanoa, että varokaa halpoja kopioita. Meillä Suomessakin on heppuja, jotka kehuvat olevansa äijiä, ja analysoivat äijyyttään mm. Annassa, Eevassa ja Me Naisissa. Mutta sitten on olemassa The Äijiä. Cornel Hrisca-Munn on sellainen. Tosta linkistä. Ja lakit päästä.


ne on kunnon häiskiä

jotka mäiskiä

osaa pönttöjä