tiistai 21. lokakuuta 2008

VIHREITÄ SYYSUNELMIA

Viime aikoina meidän kaikkien työtätekevien ystävät eli Vihreät ovat tykänneet työntää kärsäänsä suomalaiseen työelämään ja antaneet tyhmemmille neuvoja, kuinka homma saadaan pelittämään. Eihän siinä mitään, tykkäänhän minäkin lätistä jätkien kanssa vaikka jääkiekosta, vaikka en siitä loppujen lopuksi paljon ymmärräkään. Minä en vaan vaadi jätkiltä, että minun lätkäpuheeni otettaisiin vakavasti.

Ensimmäisenähän tyhmiä neuvoi Tarja Cronberg, joka keksi, että yksityisen yrityksen listalta tulee löytyä ” eri sukupuolia, ikää, kieliä, perhetaustoja, etnisiä taustoja, sukupuolista suuntautumista, vammaisuutta, vakaumusta ja uskontoja”. Lisäksi hän hoksasi vaatia, että tämä monimuotoisuuden tarkistus tulisi tehdä aina puolivuosittain. Kun Tarja sitten hoksasi, että tulipa ehdotettua laitonta settiä, niin tästä ei ole sitten pahemmin sen jälkeen puhuttu. Kai totesivat Sleepy Sleepers-tyyliin, että tästä ei sitten puhuta, kasakka rattaille ja kaivoon ja seuraava biisi äkkiä pyörimään (Sleepy Sleepers, The Mopott Show, 1979).

Seuraavan biisin pani sitten pyörimään Anni Sinnemäki. Kaipa Tarja sai kuittailua aikaisemmasta ehdotuksesta jo sen verran tarpeeksi, että laittoi Annin asialle. Ja mikäs siinä. Vaikka Annihan on vähän niinqu eksyny Latviassa, niin kyllähän hän suojelee minua kaikelta, mitä ikinä ehdinkin pelätä.

Ja biisin nimihän on tämä: kuntien tulisi jatkossa täyttää virkansa niin, että hakemukset tehdään nimettömänä, pelkkien papereitten perusteella. Ideana on se, että maahanmuuttajat pääsevät tällä lailla edes haastatteluun ja pääsevät näyttämään pätevyytensä ja tietty sitten tulisivat valituksi julkiseen toimeen.
Itsellänihän on kokemusta tästä julkishallinnosta jo ajalta keppi ja keihäs. Voisin päätellä seuraavia asioita:

1. Vaikka julkishallinto onkin vähän niin kuin entisajan NHL-puolustaja, eli iso, hidas ja kankea, niin se ei silti tarkoita, että siellä kaikki ihmiset olisivat tyhmiä. Näin ollen, jos julkishallinnon pomotyypillä on palkattavanaan kaksi yhtä vahvoilla papereilla työtä hakevaa tarjokasta ja toinen osaa suomea ja toinen taas sitten ei, hän valitsee joka tapauksessa töihin ihmisen, joka puhuu suomea. Julkishallinto kun kumminkin palvelee pääosin ihmisiä, jotka eivät puhu juuri muuta kuin suomea.

2. Valitsemalla töihin suomalaisen ihmisen, hän varmistaa sen, että uusi työntekijä ei keksi ongelmaa kulttuurieroista, työpaikkaruokalassa tarjottavasta sianlihasta tai mahdollisista ramadan-kuukauden vapaista, jotka eivät Suomessa mitään vapaapäiviä ole. Hän myös varmistaa sen, että uudella työntekijällä, jos hän sattuu olemaan mies, ei ole vaikeuksia ottaa vastaan käskyjä naispuoliselta esimieheltä. Meillä Suomessa kun naiset ovat olleet työelämässä jo pitkään, eikä syntyperäisesti suomalaisella miehellä ole vaikeuksia käsittää tätä asiantilaa.

3. Jos julkishallinnon pomotyyppi on töissä esim. Helsingissä tai Turussa, ja jos hän on vielä sen verran valistunut esimies, että kuuntelee työntekijöitään, hän saattaa tehdä huomion, että aikaisemmat kokemukset tiettyjen maahanmuuttajaryhmien työntekijöistä ovat kovasti negatiivisia. Ainakin sosiaalialalla, jossa itse työskentelen ja terveysalalla, jossa työskentelee paljon tuttaviani. Ehkäpä hän ennakoi, että suomalainenkin työntekijä voi olla mullqvist, mutta onpahan ainakin tuttu mullqvist.

4. Saattaapa pomotyyppi olla niinkin valistunut, että hän seuraa aikaansa. Ehkäpä hän on törmännyt mm. kauppatieteiden maisteri Jussi Leponiemen väitöstutkimukseen ”Esimies-alaisvuorovaikutussuhde etniseen vähemmistöön kuuluvan alaisen näkökulmasta” jossa todetaan, että ” on suuri vaara, että toisesta kulttuurista tullut työntekijä syrjäytyy ja turhautuu jos työnantaja ei tarpeeksi ohjaa ja anna aikaa. Esimiehen on pidettävä (etniselle)työntekijälle työhön tullessa annetut lupaukset, muuten alainen turhautuu. Esimiehen tulisi erilaistaa johtamistaan ja vuorovaikutussuhteessa toimimistaan etnisesti erilaisten kanssa.”

Valistunut johtaja hoksaa, että tämmöiset tutkimukset vetävät puoleensa tietyn suunnan poliittista mielenkiintoa niin kuin eilen syöty biodynaaminen parsa kärpäsiä. Hän saattaa tuumia, että tämän päivän piipertävä väitöskirja on huomisen laki, tai ainakin vallitseva käytäntö. Niinhän kävi erään Illmaninkin väitöskirjalle.

Valistunut pomotyyppi voi vielä tuumia, ihan humanistisesti, ja maahanmuuttajaakin ajatellen, että haluaako nää piipertäjät nyt palkata tään tyypin työhön ammattilaisena, vaiko jonkun sortin vammaisena, jota pitää koko aika paimentaa.

5. Mitä varmimmin pomotyyppi tuumii, että perkelettäkö joku valtiotieteen maisteri tulee mua neuvomaan hommissa, jotka varmasti osaan häntä paremmin.

Eli eipä vihreitten ehdotus mitään muuta. Eikä sen tarvitsekaan muuttaa. Kunhan jeesustelevat taas kertaalleen.

Julkishallinnon tehtävänähän on antaa kansalaisille tiettyjä palveluja. Ei edistää viherpiipertäjien unelmia. Tämä asia on se, mikä minua henkilökohtaisesti eniten vihreissä mättää. He ovat ihmisiä, jotka elävät unelmaa. Ja he vaativat, että toiset ihmiset mieltävät heidän unelmansa totena. Meidän on saatava lisää maahanmuuttajia, koska muuten meillä ei ole lisää maahanmuuttajia, ja se ei oo ihquu ollenkaan.
Itse asiassa vihreät muistuttavat paljon Jehovan Todistajia. Hekin uskovat leijoniin ja lampaisiin samalla niityllä. Ja vaativat muitakin uskomaan.

Pannaan nyt vielä muistutukseksi vihreille, että mitä on työ. Heillä kun taitaa tuo varsinainen kokemus työelämästä olla heikonlainen:

Työ on joukko työsuoritteita, joita työnantaja haluaa suoritettavan. Työsuoritteita suorittamaan työnantaja palkkaa ihmisiä, joitten hän uskoo työsuoritteista selviytyvän. Yksityinen työnantaja palkkaa ihmisiä tekemään työsuoritteita mm. konepajalla, että hän voi myydä asiakkaalle konepajan valmistamia tuotteita, ja siten saada itselleen elannon, ja mahdollisesti voittoakin.

Julkishallinnossa työnantaja taas palkkaa ihmisiä suorittamaan tiettyjä työsuoritteita, jotta julkishallinto voi tarjota veronmaksajille lakisääteisiä palveluja. Niitä ovat mm. kunnalliset vesi- ja viemärilaitokset, sosiaalipalvelut tai terveyspalvelut.

Työnantaja palkkaa työntekijät tekemään työsuoritteita. Ei toteuttamaan vihreitten unelmia. Ei hän palkkaa työntekijää vain siksi, että on niin ihqua palkata just tuo työntekijä.

*

PS. Aina pitää ajatella positiivisesti. On ihan kiva, että vihreät narauttivat aivopierunsa juuri tähän saumaan. Veikkaanpa, että eräs keski-ikäinen mies ottaa tänä iltana mielellään tukevan konjakkihömpsyn, ja mikäli tupakkimiehiä on, pistää palamaan hyvän sikarin. Ja tuumii, että mukavaa tässä on perussuomalaisten vaalivankkuria vetää, kun työntäjäksi tuli RKP:n lisäksi vielä Vihreät.

PS 2: Onnea VX:lle esikoisen syntymästä. Kun mulla ei ole noita IRC-tunnuksia, niin en pääse suoraan onnittelemaan. Menestyksen täyttämää ja turvallista elämää tyttärellesi.

Pasilasta en tiedä, mutta Hotelli Yrjöperskeles lähettää Porilaisten Marsiin saman tien, tosta.

maanantai 20. lokakuuta 2008

LYHYESTI ERÄÄSTÄ PSYKOLOGISTA

Eihän siinä sitten pitkään kestänyt, kun vastuullinen mediamme kaivoi jostain kolosta besserwisserin saarnaamaan metsästystä vastaan. Varttitunnin julkisuudestaan nauttii tällä kertaa kriminaalipsykologian desantti eiku siis dosentti Jaana Haapasalo, joka myös harrastelee politiikkaa kommunistisessa valtuustoryhmässä.

Jos harrastettais asiallista keskustelua metsästyksestä, niin sehän sopisi kyllä, mutta arvon psykologimme diagnosoi kerralla muutaman sataa tuhatta suomalaista latvalahoksi. Onneksi mamma sentään käyttää termiä ”mielestäni”. Käytänpä siis minäkin.

Mielestäni psykologit ovat yleensäkin yksi maailman turhimmista ammateista. Mielestäni psykologia on tyhjänaikaista näennäistiedettä, jota ihmiset lähtevät opiskelemaan siinä toivossa, että saavat siinä sivussa apua omille yläkerran ongelmilleen, yleensä huonolla menestyksellä.

Mielestäni psykologit ovat ylipalkattuja arvailijoita, joitten tehtävänä on lähinnä sotkea muitten ihmisten työntekoa. Ihmettelen suuresti, miksi Suomessa on puoskaripsykologisoinnin salliva ilmapiiri.

Erityisen vastuutonta psykologeilta on mennä sotkemaan alaikäisten lasten päänuppeja.

Mielestäni on myös epänormaalia, että ihminen kannattaa ideologiaa, jonka varjolla maailmassa on tapettu kymmeniä miljoonia ihmisiä. Suorastaan sairasta on se, että ihminen kannattaa tätä ideologiaa siitä huolimatta, että hyvin tietää näistä murhatöistä. Mielestäni tämmöisellä ihmisellä on sairas kiinnostus murhatöitä kohtaan.

Vähän heikkoa on tämmösen tyypin tulla sanomaan, mikä on normaalia ja mikä ei.

No, joka tapauksessa minun ei tarvitse edelleenkään kysyä metsästysharrastukseeni lupaa Jaana Haapasalolta. Poliisin ja maanomistajan lupa riittää kyllä. Vaikka se Jaanaa kuinka vituttaisikin.

sunnuntai 19. lokakuuta 2008

PUOLIKKAISTA

Väestöliiton väestöntutkimuslaitoksen tutkija Minna Säävälä avautui tuoreessa Helsingin Pravdassa ja valitteli kovasti suomalaisten viranomaisten kylmäkiskoisuutta suomalaisten ja ulkomaalaisten välisiä avioliittoja kohtaan. Kun ne juuttaat haluavat tietää, onko kyseessä aito avioliitto vaiko järjestetty systeemi, jonka tavoitteena on saada ulkomaalainen Suomeen leveämpien leipäpöytien ääreen.

Säävälän kanssahan on turha ruveta riitelemään, sillä hän on uskossaan vahva, ja pitää suomalaisten ja ulkomaalaisten avioliittoja lähtökohtaisesti hyvinä ja kannustettavina asioina. Enkä itsekään aio ryhtyä kieltämään kenenkään avioliittoja. Vapaa maa, vapaat valinnat.

Mutta koska tämä on vielä, ainakin teoriassa, vapaa maa, voinen kertoa hieman kokemuksiani näitten ylikansallisten liittojen autuudesta. Niin kuin valpas lukija on aikaisemmin huomannut olen tehnyt oman työurani erinäisissä lastensuojelulaitoksissa. Ja urani aikana olen tehnyt havainnon, että lastensuojelulaitoksiin päätyy yllättävän paljon näistä liitoista syntyneitä lapsia. Joskus jopa osaston enemmistö on näitä ns. puolikkaita. Ja kaavana on lähes aina se, että näissä liitoissa äiti on suomalainen ja isä taas jostain muualta.

Näistä huostaan otetuista lapsista ja nuorista ei sinänsä voi mitään yleistä analyysiä tehdä. Heitä kun löytyy akselilta Viro – Huitsinnevada, ja he ovat kaikki erillisiä ihmisiä. Jotkut ovat ok, jotkut eivät. Onnea ja menestystä heille elämässään, noin yleensä ja erikseen. Se, että heidät on huostaanotettu, ei tee heistä yhtään huonompia ihmisiä.

En siis edelleenkään julista propagandaa, että älkää menkö kimppaan ulkomaalaisen kanssa. Mutta sen voin todeta, että joku noissa liitoissa mättää, koska ei huostaanottoa kevyin perustein tehdä. Joku asia on perheessä ja parisuhteessa epäonnistunut. Toistuvasti, kerta toisensa jälkeen.

On tietysti olemassa ylikansallisia liittoja, joissa homma toimii ja mopo pysyy käsissä. Totta kai on. Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että näistä liitoista sijoitetaan lapsia ja nuoria laitoksiin suhteessa muita enemmän.

Ehkäpä tutkija Minna Säävälä voisi ottaa tämän asian tutkittavakseen, tutkija kun kerran on. Siinähän olisi tarjolla selkeä ongelma, jota tutkia. Vaan eipä tuo aihe taida olla kovin kiinnostava monikulttuuria kannattavissa tutkijapiireissä.
Sen sijaan Minna Säävälä hokee vanhaa tuttua eli ” Jotta voitaisiin helpottaa rajat ylittävien perheiden arjen haasteita, tarvitaan kulttuurierot huomioivia ja monikielisiä perhe- ja tukipalveluita”.

Ei muuta kuin lisää rahaa taas. Taikaseinä pelastaa.


lauantai 18. lokakuuta 2008

LYHYESTI KÄSIASEISTA

Poliisilaitokset saivat sitten uudet ohjeet koskien käsiaseita. Eli metsästäjille ei enää käsiaseita myönnetä. Allekirjoittaneen rauhaa tämä ei sinänsä suuresti hetkauta, koska asevarastoni koostuu pääosin pitkistä aseista eli haulikoista & kivääreistä. Löytyyhän sieltä kyllä yksi pienoisrevolveri. Eihän sitä multa pois oteta, ainakaan vielä, mutta jos otettaisiin, ei elämä siitäkään suuresti heilahtaisi. Lopetusaseena toimii kyllä pienoiskiväärikin.

Mutta muuten toi päätös kyllä ihmetyttää. Ideana kai oli se, että säästytään jatkossa tämmösiltä Jokela / Kauhajoki-tapahtumilta. Näitten tapahtumien tekijöinä oli kaksi sekopäätä, jotka viettivät aikansa tietokoneen äärellä ja joilta jäi tuo ns. elämä hankkimatta. Tyypit eivät harrastaneet metsästystä. Tyypit eivät olleet metsästysseuran jäseniä. Tyyppejä olisi tuskin mihinkään metsästysseuraan otettukaan.

Hommassa on vähän sama logiikka, kuin siinä, että kylällä huomataan maamiesseuran talon syttyneen tuleen, ja palopäällikkö komentaa tiedon saatuaan palomiehet tekemään hiekkasäkeistä tulvapatoa joen rannalle. Mitään hyötyähän siitä ei ole, mutta eipähän pääse kukaan sanomaan, etteikö pantu hihoja heilumaan.

Tällä päätöksellä rangaistaan metsästäjiä rikoksista, joita ihan muut tyypit ovat tehneet. Ja eihän se tähän jää. Seuraavaksi joku vastuullinen virkamies ehdottaa pitkienkin aseitten kieltoa. Samoin kuin metsästyksen kieltoa yleensä. Metsästäjät kun ovat hirviöitä, jotka ampuvat ihania Bambeja.

Pitkien aseitten kielto tulee ajankohtaiseksi viimeistään siinä vaiheessa, kun joku ministeriön älykkö hoksaa, mitä varten rautasaha on keksitty.