maanantai 16. maaliskuuta 2020

PIKKU-YKÄ JA TERRORISMI


Kirjoituksessa pyörähdetään jälleen kekkoslovakialaisella 1970-luvulla mutta mukavan nostalgian sijasta muistellaan aikakauden ikävämpiä puolia eli tarkalleen sanottuna sen ajan terrorismia ja sitä, kuinka pieni kekkoslovakialainen pikku-Ykä sen näki ja koki. Uskallan väittää että sen ajan nuorella kekkoslovakialaisella oli nykynuorta astetta parempi yleistieto vaikka nykyisellä nuorella on käytössään loputon infotulva. Sillä vaan on taipumus muuttua infoähkyksi jossa tieto valuu pois kuin vesi hanhen selästä eikä täysin selvää ole kuinka paljon näitä älylaitteita käytetään varsinaisen tiedon hankkimiseen ja kuinka paljon pelkkään lörpöttelyyn, pelaamiseen ja itsensä valokuvaamiseen peilin kautta.

1970-luvulla tietoa ei ollut suinkaan ähkyksi asti. Olihan sitä toki tarjolla mutta se piti hankkia. Internetin korvasi kirjasto jolloin jokainen hankittu tieto oli tietysti enempivähempi tarkoituksella etsitty ja sen eteen nähtiin vaivaa. Ja iltaisin likimain koko kansa kerääntyi seuraamaanYleisradion pääuutislähetystä jossa Heikki Kahila kertoi kuinka maailma makaa. Niitä uutisia seurasi pikku-Ykäkin ja niitten myötä hahmottui ainakin kohtuullinen kuva siitä mitä maailmalla tapahtuu. Se, että miksi näin tapahtui oli tietysti oma kysymyksensä joka ei läheskään aina selviä vanhemmallekaan Ykälle. Vielä vähemmän se selvisi pikku-Ykälle.

1970-luvulla oli terrorismia ja sitä oli paljon. Veristä sellaista. Niin kuin on nykyisinkin, joskin tekijät  ja motiivit olivat silloin ja ovat nyt ehkä hieman toisenlaisia. Veristä touhua se oli silti joka tapauksessa. Käyn tässä läpi niitä muutamia terroritekoja jotka jäivät pikku-Ykän mieleen monen muun teon unohtuessa. Ehkä ne unohtuivat siksikin että silloinen valtamedia toi ehkä joitakin iskuja enemmän esille kuin joitain toisia. Niinhän valtamedia toimii nykyisinkin. Niin kai se on aina toiminut.

Ensimmäinen näistä mieleen jääneistä terroriteoista tapahtui vuonna 1972. Münchenin olympiakisat jäivät suomalaisten mieleen ehkä eniten Virenin Lassen ja Vasalan Pekan takia mutta noin laajemmin maailmalla ne varmaankin muistetaan Musta Syyskuu-järjestön terrori-iskusta israelilaisia urheilijoita kohtaan. Isku alkoi panttivankitilanteena mutta muuttui myöhemmin Länsi-Saksan poliisin epäonnistuneen väijytyksen vuoksi verilöylyksi jossa kuoli kymmenen israelilaista urheilijaa, viisi terroristia ja yksi poliisi.



Yksi terroristeista Israelin suurlähetystön parvekkeella

Epäonnistuneen panttivankien vapautusyrityksen seurauksena länsisaksalaiset perustivat terrorisminvastaisen GSG 9 (Grenzschutzgruppe 9 der Bundespolizei) erikoisyksikön. Pikku-Ykä kuuli ja näki iskusta uutisista televisiosta. Hänellä oli kyllä jonkunlainen käsitys siitä että isku pohjasi israelilaisten ja arabien ränäväleihin mutta se, mistä ne oikein johtuivat oli vielä hieman epäselvää. Seuraavana vuonna käydyn Jom Kippur-sodan myötä asia alkoi hieman enemmän selvitä. Ainakin se, että tuo rähinä ei taida loppua koskaan.

Seuraava terrori-isku johon pikku-Ykä kiinnitti enemmän huomiota oli itse asiassa tapahtunut jo vuonna 1969 mutta asiasta tuli luettua noin vuonna 1973 sen ajan Wikipediasta eli Mitä-Missä-Milloin-kirjasta. Kysehän oli näyttelijä Sharon Taten ja useamman muun ihmisen julmasta murhasta johon syyllistyi hippi/lahkolais/whatever-johtaja Charles Mansonin ns. perhe.



M-M-M kertoi että kyseinen Manson ei edes itse osallistunut murhaan vaan käskytti veritekoon yhden miehen ja muutaman naisen jotka menivät ja murhasivat heille ventovieraat ihmiset ilman sen kummempaa epäröintiä. Tämän touhun järjettömyys pisti pikku-Ykän ihmettelemään asiaa enemmän kuin sen verran mutta pienen pojan päässä ei ollut oikein sanoja joilla kuvata ihmetystä. Miksi ihmeessä ne menivät ja tappoivat ventovieraita jotka eivät olleet tehneet heille mitään pahaa? Hullujahan ne olivat.

Vanhempi Ykä saattaisi muotoilla sanat niin, että on pelottavaa kuinka pitkälle oikean tyyppisiä ihmisiä pystyy manipuloimaan. Suuressakin mittakaavassa. Kun vain löytyy sopiva henkilö tai henkilöt jotka manipuloivat. Oikeastaan manipulointiin käytetty aate tai näennäisaate on sivuseikka. Tärkeintä on halu ja ennen kaikkea kyky manipuloida. Ilmiö ei ole valitettavasti nykypäivänäkään mitenkään vieras. Mansonin kohdalla manipulointi onnistui niin hyvin että vaikka hän oli istunut jo vuosia linnassa – vältettyään Kalifornian lakimuutoksen myötä kuolemantuomion –  yksi hänen ”perheensä” jäsen Lynette Fromme yritti ampua vuonna 1975 silloisen Yhdysvaltain presidentin Gerald Fordin.



Lynette Fromme

Vuonna 1975 terrorismi pistäytyi sitten Suomen naapurissa Ruotsissa ja siitähän uutisoitiin laajalti Suomessakin. Sinänsä kyse ei ollut ruotsalaisesta vaan länsisaksalaisesta kommunistiterrorismista eli RAF:n (Rote Armee Fraktion, tunnetaan myös nimellä Baader – Meinhof-ryhmä) terroristit valtasivat Länsi-Saksan Tukholman suurlähetystön ja vaativat että 26 terroristia vapautetaan Länsi-Saksan vankiloista.

Kun länsisaksalaiset eivät suostuneet, terroristit ampuivat kaksi lähetystön jäsentä. Myöhemmin terroristit vapauttivat loput panttivangit, räjäyttivät osan rakennuksesta ja yrittivät paeta mutta jäivät Ruotsin poliisin pidättämäksi.



Tämä kuva ruotsalaisista poliiseista tuli tutuksi suomalaissa lehdissä.

Sinänsä pikku-Ykää ei erityisesti hätkähdyttänyt että isku tapahtui niinkin lähellä kuin Ruotsissa. Olihan se kuitenkin, no, ulkomaa. Kaukanapoissa. Vierasta kieltäkin siellä puhuttiin. Vaikka maantieto alkoi pikku-Ykälle hahmottua ihan mukavasti niin missään reissaamattomalle pikkupojalle Ruotsi saattoi sinänsä sijaita yhtä hyvin asteroidivyöhykkeellä ja Länsi-Saksa Oortin pilvessä.

Sinänsä siihen aikaan ei niin terrori-iskujen, sotien, onnettomuuksien jne. vuoksi järjestetty nulikoille kriisiapua eikä hätäpuhelimia eivätkä nulikat niitä tarvinneet, eivät kyselleet eivätkä ymmärtäneet että he olisivat sellaisia tarvinneet. Nykyisinhän minkä tahansa ikävän sattuessa vaikuttaa että ihmisten on porukalla joukkojärkytyttävä, haettava ammattiapua ja jos ei sitä tee niin on jotenkin omituinen. Yhteiskunta on ihmeellisesti kermaperseistynyt ja nykyisin ajatellaan ettei ihminen saa edes surra, pelätä tai olla pelkäämättä ilman palkatun niin sanotun asiantuntijan apua.

Maantiede alkoi olla pikku-Ykälle jo suht hyvin hahmottunut mutta samana vuonna 1975 Hollannissa tapahtunut terrori-isku pisti käymään karttakirjalla. Silloin nimittäin seitsemän molukkiterroristia kaappasi matkustajajunan jossa oli 50 matkustajaa. Kaappaus kesti kaksitoista päivää ja sen aikana terroristit murhasivat kolme hollantilaista. Lopulta kaappaajat antautuivat.



Pikku-Ykän – niin kuin varmaan hyvin monen kekkoslovakialaisten mielessä – oli ensimmäisenä kysymys että mitkähän hemmetin Molukit? No, Indonesiastahan ne löytyivät ja seuraava kysymys oli että minkä takia kyseiset molukit riehuivat Hollannissa ja vaativat itsenäisyyttä kun Hollanti oli kuitenkin lähtenyt Indonesiasta jo parikymmentä vuotta aikaisemmin? Mitä Hollanti olisi voinut oikeastaan tehdä? Hyökätä Indonesiaan? Päällimmäisenä pikku-Ykälle jäi mieleen maakuntalehdessä ollut kuva molukkiaktivisteista jotka muistuttivat aasialaista heavybändiä joilta joku on pöllinyt soittimet ja jotka ovat sen vuoksi pahalla päällä.

Kaksi vuotta myöhemmin molukit tekivät uuden junakaappauksen ja samalla kaappasivat koulun jossa oli panttivankina 105 lasta ja viisi opettajaa. Molemmat kaappaukset päättyivät Hollannin armeijan erikoisjoukkojen hyökkäykseen. Koulussa terroristit antautuivat heti hyökkäyksen alettua eikä henkilövahinkoja tullut. Junahyökkäyksessä kuoli kaksi panttivankia ja kuusi terroristia. Junaan hyökänneet joukot olivat BBE (Bijzondere Bijstands Eenheid) erikoisjoukkoja. 1970-luvulla hyvin monessa eurooppalaisessa maassa alettiin kouluttaa erikoisjoukkoja terrorisminvastaiseen toimintaan. Suomessakin perustettiin jo vuonna 1972 Valmiusyksikkö Karhu lähinnä vuoden 1975 ETYK:iä silmälläpitäen.



Seuraava mieleen painunut – ja yksi kaikkein aikojen tunnetuimmista – terrori-iskuista oli vuonna 1976 tapahtunut lentokonekaappaus joka myöhemmin muistettiin nimellä Operaatio Entebbe. Tuolloin kaikkiaan kahdeksan terroristia joista kuusi arabeja ja kaksi länsisaksalaista kaappasivat Air Francen lennon 129 jonka 248:sta matkustajasta 84 oli israelilaisia. Kaappaajat vaativat että kaikkiaan 53 terroristia tuli vapauttaa vankiloista. Näistä 40 oli Israelissa ja loput 13 Keniassa, Saksassa, Ranskassa ja Sveitsissä.

Kone lensi Tripolin kautta Ugandan Entebbeen jossa ei-juutalaiset vangit vapautettiin ja juutalaiset vietiin lentoaseman terminaaliin. Ugandan surullisenkuuluisa johtaja Idi Amin tuki terroristeja ja kentällä oli satoja ugandalaisia sotilaita. Israel päätti tehdä jotain mitä ei oltu koskaan ennen yritetty ja lähetti neljällä Hercules-kuljetuskoneella Sayeret Matkal-erikoisjoukot jotka lyhyesti kerrottuna vapauttivat panttivangit väkivaltaisesti. Operaatiossa kuoli yksi israelilainen sotilas, kolme panttivankia, seitsemän terroristia ja 45 ugandalaista sotilasta. Lisäksi erikoisjoukot tuhosivat yksitoista Ugandan ilmavoimien hävittäjää.



Kyseinen operaatio pisti niin pikku-Ykän, Isä-Perskeleen kuin monen muunkin kekkoslovakialaisen miettimään että minkäslaisia jätkiä niissä iippojen erikoisjoukoissa oikein onkaan? Olihan operaatiokohde kumminkin 2000 kilometrin päässä Israelista, vihamielisen maan pääkaupungin lentokentällä ja vihamielisten sotilaiden ympäröimänä. Eihän tuollaista olleet tehneet edes suomalaiset kaukopartiomiehet.

Tuollaisissa operaatioissa kaikki voi mennä myös pieleen ja sen oppivat egyptiläiset pari vuotta myöhemmin Kyproksessa kun egyptiläiset erikoisjoukot lähetettiin tekemään samanlainen vapautusoperaatio Larnakan lentokentälle. Operaatioon ei ollut Kyproksen hallinnon suostumusta joten Kyproksen kansalliskaarti avasi tulen, tuhosi egyptiläisten kuljetuskoneen, surmasi 18 sotilasta ja haavoitti viittätoista ilman omia tappioita.



Länsisaksalainen vasemmistoterrori oli koko 1970-luvun ajan voimakkaasti tapetilla. Yksi tunnetuimpia tapauksia Kekkoslovakiankin uutisissa oli RAF:n suorittama Länsi-Saksan työnantajaliiton puheenjohtajan Hanns Martin Schleyerin kaappaus syksyllä 1977:



Kaappaus oli osa niistä yrityksistä joilla pyrittiin saamaan RAF:n terroristeja vapaaksi länsisaksalaisista vankiloista. Kun yritykset eivät onnistuneet, RAF:n terroristit murhasivat Schleyerin ampumalla. 

Toinen osa vapautusyrityksistä oli Lufthansan lennon 181 kaappaaminen samaan aikaan syksyllä 1977. Kaappaajina oli PFLP:n arabiterroristit jotka avustivat länsisaksalaisia terroristeja ja vaativat terroristien vapauttamista Stammheimin vankilasta. Vaaditulla listalla olivat myös RAF:n johtohahmot  Andreas Baader, Gudrun Ensslin ja Jan-Carl Raspe. Lisäksi terroristit vaativat viittätoista miljoonaa dollaria.

Kone päätyi lopulta Mogadishuun jossa Somalian presidentti Mohamed Siad Barre suostui amerikkalaisten painostuksesta siihen, että panttivangit vapautetaan väkivalloin. Länsisaksalaisten Münchenin verilöylyn jälkeen perustettu erikoisryhmä GSG 9 teki iskun koneeseen, ampui kaappaajista kolme ja haavoitti yhtä. Kaikki panttivangit selvisivät hengissä lukuunottamatta koneen kapteenia jonka terroristit olivat murhanneet jo aikaisemmin. Mukana iskussa oli myös kaksi brittiläisten SAS-joukkojen miestä jotka käyttivät silloin vielä uusia flashbang-kranaatteja.

Kun tieto iskun epäonnistumisesta tuli Stammheimin vankilaan tekivät vapautettavaksi vaaditut Baader, Raspe ja Ensslin itsemurhan. Baader ja Raspe ampumalla ja Ensslin hirttäytymällä. Myös terroristi Irmgard Möller yritti itsemurhaa puukottamalla itseään mutta epäonnistui.



On myös väitetty että kyseisten terroristien itsemurha oli ”avustettu”. Toisaalta kyseinen terroristiryhmittymä oli siihen aikaan mennessä ollut vastuussa 23:sta murhasta ja kymmenistä haavoittuneista joten kyseisten terroristien poismenoa tavalla tai toisella ei pahemmin surtu kekkoslovakialaistenkaan keskuudessa. Ehkä ne saivat mitä tilasivat.

Näitä kommunistisia terroristijärjestöjä oli tietysti muuallakin Länsi-Euroopassa ja tunnetuimpia olivat ranskalainen Action Directe ja italialainen Punaiset Prikaatit eli Brigate Rosse jonka tunnetuin isku oli Aldo Moron kaappaus ja murha vuonna 1978:



Niin pikku-Ykä kuin kekkoslovakialaiset yleensäkin ajattelivat perusrauhallisina ihmisinä että mikä ihme se saa ihmiset toimimaan noin? Viisaammat selittivät – ja epäilemättä olivat oikeassa – että kommunistiset terroristit yrittivät terrorilla muuttaa länsimaiset yhteiskunnat poliisivaltioiksi ja saada ihmiset siten lämpenemään kommunismia kohtaan. Yritys onneksi epäonnistui. Ehkä se oli tuomittu epäonnistumaan jo alun perinkin mutta terroristit eivät sitä ymmärtäneet.

Näin myöhemmin aikuinen Ykä on tuuminut että miksi Suomessa ei ollut kyseistä terrorismia vaikka maassa oli erittäin voimakas kommunistinen liike. Syitä on varmaankin muutama:

1. Suurin osa suomalaisista kommunisteista oli kuitenkin saarislaisia kommunisteja jotka äänestivät SKP:tä saadakseen talon, auton ja kesämökin. Heitä ei kiinnostanut terrorismi yhtään sen enempää kuin muitakaan. Niin kuin ei mikään internatiolismikaan. Ainoastaan rauhallinen ja taloudellisesti turvattu elämä.

2. Ne tiukemman linjan kommunistit eli taistolaiset olivat pääosin akateemisia ja kulttuuri-ihmisiä jotka kyllä mielellään pieksivät suutansa ja tykkäsivät esittää hyvää toveria mutta tekivät sen mieluummin turvallisissa oloissa läntisten – lue: kapitalististen – lihapatojen ääressä joitten patojen ääreltä he eivät tosiasiassa halunneet lähteä minnekään. Ehkä heidän kohdallaan siinä kommunismissa oli kyse jonkunlaisesta vääristyneestä pop-kulttuurista jota tuli vain seurata. Muoti mikä muoti. Ja olihan taistolaisilla sentään parhaat bileet.

3. Toisin kuin Länsi-Euroopan maat Suomi ei kuulunut Natoon. Neuvostoliitto tuki Nato-maissa tehtyä terrorismia mutta ehkä se halusi pitää Suomen jonkunlaisena mannekiininaan ns. kahden järjestelmän rauhanomaisesta rinnakkainelosta. Lisäksi käsittääkseni Neuvostoliitossa uskottiin muutenkin että Suomi siirtyy jossain vaiheessa joka tapauksessa sosialistiseksi maaksi demokratian kautta joten miksi nähdä vaivaa ja vaikeuttaa luonnollista kehitystä?

Tosin olihan Suomessakin jonkunlaista terrorismia. Vuonna 1977 neuvostoliittolaiset Gennadi Šeludko ja Aleksandr Zagirnjak kaappasivat (harjoitus)käsikranaatilla uhaten Aeroflotin lennon Petroskoista Leningradiin. Tarkoitus oli päästä Tukholmaan mutta polttoaineongelmiin vedoten koneen kapteeni laskeutui Helsinkiin:



Kaappaus päättyi verettömästi ja kaappaajat antautuivat. Silloin Suomessa ei ajateltu turvapaikka-asiaa aivan nykyisellä tavalla vaan kaappaajat palautettiin välittömästi Neuvostoliittoon jossa he saivat  pitkät vankeustuomiot. Jälkeenpäin on tosin uumoiltu että koko kaappaus oli jonkunlainen koepallo jolla Neuvostoliiton turvallisuuskoneisto halusi katsoa kuinka suomalainen tuollaisessa tilanteessa toimii. Itse en ota kantaa asiaan vaan tuon esille sen toisen lentokonekaappauksen joka tapahtui ihan kotimaisin voimin. Eli vuonna 1978 elämässään pahasti epäonnistunut liikemies Aarno Lamminparras kaappasi pistoolilla uhaten Finnairin lennon Oulusta Helsinkiin. Lamminparras vaati lunnaiksi kaikkiaan 850.000 markkaa jotka piti toimittaa eri tahoille, mm. Kaunialan sotavammasairaalalle:



Tämäkin kaappaus päättyi verettömästi ja pian kekkoslovakialaisille kävi ilmi että kyseessä ei ollut oikeastaan terrorismi vaan epätoivoisen ihmisen epätoivoinen rävellys. Ja jos rävellyksestä puhutaan niin sellainen oli myös vuonna 1977 kommunistisen Kirjapaino Kursiivin tuhopoltto jossa olivat räveltämässä Pekka Siitoin ja kumppanit:



Jotkut ovat sanoneet että Siitoin oli tosiasiassa Supon miehiä mutta itse epäilen. Toisaalta jos hän oli sellainen niin hän onnistui tehtävässään loistavasti ja sai natsismin aatteena puhkinauretuksi Suomessa. Sinänsä natsismi ei ole koskaan kiinnostanut suomalaisia muutenkaan. Tosin nykyisinhän natsimaineen saa jos ei kannata vihervasemmistolaisuutta mutta ei se ihmisestä silti natsia tee. Hahmotushäiriölle ei kukaan tietysti mitään mahda mutta ei sellaisen mukaan pidä kokonaista valtiota pyörittää niin kuin sitä nykyisin pyöritetään.

Tässä aikaisemmin tuli todettua että se Mansonin perhe veritekoineen herätti ankaraa suurempaa ihmetystä pienen kekkoslovakialaisen pojan päänupissa. Vielä suurempi ihmetys oli kun vuonna 1978 tuli tietoon Jonestownin joukkoitsemurha jossa Jim Jonesin johtaman kultin noin 900 jäsentä joko tappoi itsensä myrkyllä tai osa tapettiin muuten:



Silloin varhaisteini-ikäinen Ykä raapi päätänsä ja tuumi asiasta että mitä helvettiä. Minkä ihmeen takia ne noin tekivät? Vanhempi Ykä saattaa tuumia asiasta niin että ne ihmiset, joilla on unelma, utopia ja jotka uskovat olevansa ehdottoman oikeassa ovat niitä kaikkein vaarallisimpia ihmisiä. Varsinkin jos he löytävät ihmisiä jotka kuuntelevat heitä. Juuri he saavat aikaan Jonestowneja. Pienemmässä tai suuremmassa mittakaavassa. Ne ihmiset, jotka haluavat vain elää rauhassa eivät ole vaarallisia kenellekään.

Olihan 1970-luvulla toki muutakin terrorismia. Baskit yrittivät itsenäisyyttä ja niitten järjestö ETA teki useita terrori-iskuja mutta niistä ensimmäinenkään ei oikein jäänyt pikku-Ykän mieleen. Samoin rähinöitiin Irlannissa, tarkalleen sanottuna Pohjois-Irlannissa jossa se tunnetuin terroristijärjestö oli IRA. Terrori-iskuja tehtiin läpi vuosikymmenen mutta erityisesti mieleen jäi Lordi Mounbattenin murha vuonna 1979. Mountbatten kuoli kun IRA:n pommi räjäytti hänen veneensä:



Silloin pikku-Ykän pisti miettimään että minkä ihmeen takia ne protestantit ja katoliset sillä lailla riehuvat keskenään. Eihän Suomessakaan luterilaisilla ja ortodokseilla ollut mitään sen kummempia ränävälejä. Pikku-Ykältä jäi tietysti tajuamatta Irlannin pitkä historia ja se, että IRA oli kommunistinen järjestö jota Neuvostoliitto tuki.

Koko 1970-luvun ajan arabit tekivät jatkuvia terrori-iskuja Israelia vastaan mutta niitä ei ainakaan tavallinen kekkoslovakialainen mieltänyt islamilaiseksi terrorismiksi. Ei sitä termiä oikeastaan silloin tunnettukaan. Olipahan vaan arabien ja iippojen keskinäistä rähinää jossa Neuvostoliitto tuki arabeja. Ensimmäiseksi (ainakin oman muistin mukaan) islamilaiseksi härväämiseksi saattoi mieltää vuoden 1979 lopulla alkaneen Iranin panttivankikriisin jossa iranilaiset – ja nimenomaan islamilaiset – opiskelijat valtasivat Yhdysvaltain suurlähetystön ja ottivat sen henkilökunnan panttivangeiksi. Kaappausta voi sanoa myös valtioterrorismiksi sillä Iran oli joutunut valtiona hiljattain islamilaisten haltuun ja se tuki kaappausta.



Kaikkiaan panttivankikriisi keski 444 vuorokautta ja päättyi lopulta panttivankien vapauttamiseen. Kriisiin liittyi myös totaalisesti epäonnistunut panttivankien vapautusyritys Operaatio Eagle Claw jossa Delta Force-erikoisjoukkoja kuljettaneet helikopterit törmäsivät kuljetuskoneeseen. Kahdeksan erikoisjoukkojen sotilasta kuoli ja loput jäivät iranilaisten vangiksi:



Iranissa on ollut islamilainen valta nyt yli 40 vuotta ja tavallinen iranilainen varmaan alkaa ajatella että mikähän hulluus maahan silloin iski ja ei se Shaahin aika ehkä niin kauhean kamalaa ollutkaan. Ja muutenkin – mitä esmes muuan pikku-Ykä ei hoksannut silloin aikanaan – tietyt maat tarvitsevat sotilasdiktatuuria sillä sen alla kansa oli toki rautasaappaan alla mutta voi huomattavasti paremmin kuin nykyisessä islamilaisessa komennossa. Yksi pieni esimerkki Kabulista:



Kabul ennen ja nyt

Tietysti interperspiraationaalisten feministien mielestä islamilaisten maitten naiset pukeutuvat säkkiin omasta vapaasta tahdostaan ja suojatakseen itseään nimenomaan länsimaisten heteromiesten seksuaaliselta tuijotukselta.

Kirjoituksen viimeinen terrori-isku tapahtui lokakuussa 1981, eli samoja aikoja kun Kekkoslovakia alkoi vedellä viimeisiään. Silloin murhattiin Egyptin presidentti Anwar Sadat:



Tavallinen kekkoslovakialainen – ja pikku-Ykä muitten muassa – ajatteli että salamurha johtui nimenomaan siitä että Sadat oli mennyt ja tehnyt rauhan Israelin kanssa. Sillä epäilemättä oli oma suuri osuutensa mutta murhaajat kuuluivat myös islamilaiseen Gama’a al-Islamiyya-järjestöön ja vaikka tavallinen kekkoslovakialainen ei asiaa vielä hahmottanut niin islamista oli tulevina vuosina tulossa huomattava ja äärimmäisen vaarallinen riesa. Mitä se on kasvavissa määrin nytkin. Enemmän kuin riesa. Se on uhka jota länsimaiset hallitukset kieltäytyvät pitämästä uhkana.

Samoja aikoja vuonna 1981 Urkki totesi että mä en viitti enää ja Kekkoslovakia alkoi siirtyä historiaan. Mutta pitkäaikaisena kekkoslovakialaisena muistelen – vaikken valokuvamuistia omaakaan – että lehdistö vasemmalta oikealle suhtautui terrorismiin koko Kekkoslovakian ajan huomattavan kielteisesti. Ei sille yritetty etsiä puolusteluja. Ei sille eikä sen aatteelliselle pohjalle.

Voin myös väittää, että mikäli silloin 1970-luvulla Suomeen oltaisiin tuotu puhtaalle elatukselle tyyppejä jotka kiittävät elatuksestaan suomalaisiin kohdistuneilla väkivalta- ja seksuaalirikoksilla niin sekä lehdet että poliitikot vasemmalta oikealle olisivat vaatineet tyyppien ankaraa rankaisemista ja välitöntä karkoittamista. Ne olisivat tajunneet että kyseessä on arkipäivän terrori joka kohdistuu suomalaisiin ja jota suomalaisten ei tarvitse sietää. Mutta siihen ei ollut silloin tarvetta koska valtiovalta tuolloin ei laskenyt sellaisia tyyppejä maahan. Ei sellaista asiantilaa osattu kuvitellakaan.

Mutta nykyisinhän me elämme kehityksen ja edistyksen aikaa. Niin ne meitä lukeneemmat ainakin väittävät. Ja sen myötä meidän tulee sietää jatkuvaa arkipäivän terrorismia jota me emme saa sanoa terrorismiksi.

30 kommenttia:

QroquiusKad kirjoitti...

Terrorismi tarkoittaa toimintaa, jossa jokin taho pyrkii tavoitteeseensa toistuvilla väkivallanteoila, joiden tarkoitus on herättää kohteessa pelkoa, latinaksi "terror".

Näin ollen Sharon Taten ja kanssauhrien joukkomurha ei ollut terrorismia, vaikka asialla olikin Charles Mansonin johtama organisaatio:
hän olisi voinut manipuloida pilvipirkkonsa yhtä helposti tekemään mitä tahansa pahantekoa, kunhan siitä olisi saatu huomiota.
Toisaalta Theodor "Unabomber" Kaczynski oli terroristi, vaikka toimi alusta loppuun saakka täysin yksin.

Jim Jones oli Mansonin kanssa samaa sarjaa, valtavan paljon tuhoisampi vain:
narsisti, joka halusi valtaa kanssaihmisten yliäärimmäisyyksiin asti.
Valtakunnanjohtaja, okkultisti, rivologi ynnä muuta ynnä muuta Pekka Siitoin oli onneksi taas sieltä skaalan toisesta päästä:
jos hän olisi jättänyt teettämättä kirjapaino Kursiivin tuhotyön, hänet muistettaisiin Ior Bockin ja kumppaneiden kaltaisena silkkana hupiveikkona, joka halusi mahdollisimman paljon huomiota.

Yksi ja toinenkin on islamistiterrorismin puheeksi tullessa ottanut yhä vain uudestaan esiin han-korttina Jokelan ja Kauhajoen kouluampujat.
Näiden itsetuhoisten koulupoikien teot eivät kuitenkaan olleet terrorismia, vaan terrorisminomaisia tekoja:

heillä ei ollut tavoitetta, jota olisivat pyrkineet teollaan edistämään ja joita oltaisiin toistettu tavoitteen saavuttamiseksi. He olivat teoissaan yksin, ja heidän tekonsa oli se tavoite:
laajennettu itsemurha kollektiivisena kostona yhteisölle, jonka kokivat tuhonneen heidän elämänsä.

Edellä on siis ruodittu käsitteet terrorismi ja terrorisminomainen teko. Ensinmainittuun viitataan kovin usein termillä terrori, joka on aivan eri asia:

terrorismi on valtaa vailla olevan tahon toimintaa, jolla se pyrkii saavuttamaan voimakkaalta osapuolelta haluamansa tavoitteen aiheuttamalla sille enenevää pelkoa toistuvilla väkivallanteoilla.

Terrori puolestaan on suomeksi "hirmuvalta".
Se oli sitä, mitä Hitler käytti saksalaisiaan kohtaan, sitä mitä Stalin käytti neuvostokansalaisiaan ja itäistä Eurooppaa kohtaan ja mitä Saddam käytti irakilaisiaan kohtaan.

Ja jota joku saisi tänäänkin käyttää Persianlahdelta Atlantille ulottuvan arabimaailman kaikissa valtioissa.
Mielestäni ihannetila olisi, jos kaikkiin arabivaltioihin sekä Turkkiin ja Iraniin saataisiin Gamal Abdel Nasserin inkarnaatio pitämään kuria teräsnyrkki silkkihansikkaassa ja suhtautumaan islamisteihin alkuperäisen mukaisen huvittuneesti.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Muistan aina kun isä istui mökillä veteraaniserkkunsa ja hänen veteraaninaapurinsa kanssa. Nämä rukajärven kävijät olivat sitä mieltä saksan poliisilla on riittävän kovat otteet kun terroristeja ei saada oikein elävinä. Minun yksi mielenkiinnon aihe on saksalainen syksy 1977, vuoden 1976 Tukholman tapauksen jälkeen oli puolitoistavuotta korotettu valmius Seutulassa. Mustan syyskuun iskun yhteydessä 1972 silloinen puolustusministeri kertoi lehtihaastattelussa 2000 luvun alussa että oli 2 minuutista kiinni ettei starfighterit ampuneet finnairin vuorokonetta. Tiedustelupalvelu oli saanut tietoa että arabiterroristit suunnittelivat lentokoneella iskua olympiastadionille päättäjäisissä. Pahaksi onneksi finnairin kone oli myöhässä ja ilmeisesti transponderissa oli häiriöitä. Sitten maailman väärin ymmärretyin kuva Eddie Adamsin ystävästään poliisikomentaja prikaatinkenraali Nygyuen Ngoc Loan lukee lain pohjoisvietnamin tiedustelupalvelun upseerille Nguen Van Lemille joka oli jäänyt rysänpäältä kiinni 34 ihmisen surmaamisesta joista 8 oli kenraalin kummilapsia. Mutta parhaiten on jäänyt 1970 luvusta mieleen Israelin tiedustelupalvelu ja IDF:n erikoisjoukot kun ne lähtivät perään niin takaa-ajettu oli vainaa. Myöhempi pääministeri Ehud Barak oli tantussa ja sukkahousuissa peruukki päässä ja uzi käsilaukussa kun erikoisjoukot tuhosivat Beirutissa arabiterroristien päämajana käyttämän hotellin oliko 1973 vai 74. Kuriositeettina Munchenin yhteydessä eliminoitavista terroristeista yksi oli hengissä elokuvan tekohetkellä jossain pohjoisafrikassa. Sen verran landshutin matkustajien vapautuksesta Mogadishussa että GSG-9 ei johtanut hyökkäystä vaan siellä oli SAS:n upseeri lennonjohtotornissa ja ensimmäisenä koneeseen meni SAS:n sotilasmestari. Tänäpäivänä tuskin iskujoukon miehet menisi lentokentillä kassissa aseet ja kranaatit reittilennoilla. Kun joukko palasi saksaan niin liittokansleri nakkasi mitalit ja sivuovesta ulos. Sivujuonne oli valtiosihteeri jolla oli blancovaltakirja tehdä sopimuksia. SLT:n hallitus maksoi Siad Barrelle 60 miljoonaa dm:a joka oli hemmetin paljon rahaa, sitten valtiosihteeri lupasi päälle että somalit voisivat pitää oikeudenkännit, Barre kysyi ohimennen jääkö joku vielä henkiinkin. Mutta oli Carlosta joka kaappasi öljyministerit Wienissä. Käytännössä länsieuroopassa ei ollut yhtään valtioita missä ei olisi ollut terroiskuja tai jahdattu hiljaisuudessakin terroristeja. Venäläisetkin alkoivat hermostua kun terroristit piiloittelivat Itä-Saksassa ja Bulgaariassa varsinkin kun kauppa liittotasavallan kanssa oli tärkeää.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Kun ilmeisesti KGB:n testioperaatio koneen kaappaus seutulaan oli käynnissä niin unohtumattomin lehtikuva oli sisäministeri hymypoika Eino Uusitalo puku päällä lentokentällä ja WÄrtsilän SA-Int teräspotta päässä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Qroquius Kadille ja Patelle Pankavaarasta & kiitos kommenteistanne.

Qroquius Kad: Joo, minä toki ymmärrän tuon mitä kommentoit mutta pikku-Ykä puolestaan ei ja kirjoitus tehtiin pikku-Ykän näkövinkkelistä Kekkoslovakian ajalta.

Minun käsittääkseni sekä Jokelan että Kauhajoen ampujat olivat olleet koulukiusattuja ja heidän kohdallaan koulukiusaamiseen puuttuminen ajallaan olisi voinut estää ne tapahtumat. Mutta eihän siihen piru vie koskaan puututa. Koulut ovat psykopaattien paratiiseja.

Ja ne kyseiset valtiot pärjäsivät tosiaan sotilasdiktaattoriensa aikana suht mukavasti. Kyseisen G.A. Nasserin uraa olisi voinut pitää hyvin onnistuneena ellei hän olisi alkanut härvätä sitä sotaa iippoja vastaan. Tämä Nasserin puhe kuvaa hyvin asiaa:

https://www.youtube.com/watch?v=0fswb4a9jcU

Pate: Kiitos hyvistä lisäyksistä. Tuosta Starfighter-jupakasta olen kuullut minäkin mutta eihän tuo muistunut mieleen juttua kirjoittaessa. Ja laitetaanpa se mainitsemasi kuva Vietnamista tähänkin:

https://ichef.bbci.co.uk/news/1024/branded_news/0F8B/production/_99797930_57089ea0-fe42-40d1-8f83-146c6b379cfc.jpg

Oikeastaan se ei ole edes väärin ymmärretty vaan sitähän käytettiin tietoisesti propagandana. Paha etelävietnamin armeijan jätkä ampuu viattoman vietnamilaisen siviilin vaikka se ammuttu oli tosiaan hyvin kaukana viattomasta ja siviilistä. Mistähän muuten löytäisi valokuvan siitä Uusitalosta ja kypärästä? Ei taida olla netissä.

Toinen professori kirjoitti...

Qroquius Kadin tekemästä aiheellisesta korjauksesta huolimatta Ykä on tehnyt tässä hyvän yhteenvedon viimeisen puolen vuosisadan aikaisesta terrorismista. Sen perusteella näemme, kumpia on syytä pelätä enemmän, natseja vai kommunisteja.

Toinen professori

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Toinen professori. Niin kuin totesin, oli kirjoitus tehty pienen kekkoslovakialaisen pojan näkövinkkelistä ja sellaiselle terrorismi ja terrori olivat ihan yhtä samaa möhkälettä. Nykyisinhän se vaarallisin terrorismi tulee tietysti islamista ja vasemmistoterrori ainakin Euroopassa on enemmän räyhäämistä ja mellakointia. Jää nähtäväksi kehittävätkö nuo antifa-tyypit yms omat Baader – Meinhof-liikkeensä.

klova kirjoitti...

Se IRA minkä me käsitämme Irlannin tasavaltalaisarmeijaksi ei ollut 70-luvulla kovinkaan kommunistinen.Pikemmin päinvastoin,rahat tulivat jenkeistä Bostonin ja New Yorkin keskiluokkaisista irkkulähiöistä.

Se IRA joka oli kommunistinen oli se perinteinen itsenäisyyssodan järjestö joka lopetti väkivallan ns rajasotaan 1950-luvulla.Tämän jälkeen vasemmistolaiset intellektuellit valtasivat järjestön ja se menetti nopeasti kannatustaan P-Irlannissa ja viimeinen niitti oli kansalaisoikeusmarsseja seuranneet katolilaisten asuinalueiden polttamiset ja vainot,murhat.Perinteinen IRA ei kyennyt tekemään mitään ja syntyi PIRA eli se IRA minkä me miellämme tuoksi järjetöksi.P tulee sanasta proviosional.Myöhemmin 70-luvulla nämä kaksi järjestöä jopa kävivät sotaa keskenään salamurhineen ja pommeineen.

IRA Olikin kait niitä ainoita järjestöjä joka A) oli tehokas ja B)saavutti lopulta edes osan tavoitteistaan.

Ehkä syynä oli juuri tuo kommunismin ja islamin puuttuminen ideologiasta.80-luvulla järjestö muuttui ideologialtaan enemmän vasemmistolaisemmaksi Gerry Adamsin johdolla,mutta kommunistinen se ei koskaan ollut.Jo ihan siksikin,että katolilaisuus oli määräävä tekiä järjestön ja kannattajaväestön identiteettiä.

Anonyymi kirjoitti...

Antifa? Terrorismi? Vaarallinen? Yksi ei kuulu joukkoon u name it. kun kattoo tätä parempaa väkivaltaa. Kyllähän ne on hyttytyttötasolla kun vertaa muslimitouhuun jotka on siittämishetkestä alkaen valmisteltu jihadiin.
Tietysti nykyään saa porukkaa keräättyä nopeestikkin mutta vähintään yhtä nopeesti ollaan jäljillä, siellä Matrix nuuskii joka ikisen viestin mitä täällä netissä ja luurissa menee. Yksittäisiä hulluja koiria tietysti livahtaa verkon läpi mutta se on vissiin laskettu mittatappio että saadaan isoveljelle rahoitus kuntoon.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys klovalle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

klova: Kiitos lisäyksestä. Oliko se PIRA sitten se, jota Neuvostoliitto tuki? Gerry Adamsin Sinn Feinhan oli yksi niistä harvoista poliittisista puolueista yleensäkään joka oli suht suorassa
kompuksessa terroristiseksi luokitellun järjestön kanssa.

Ano: Antifan vaarallisuus on juuri siinä että valtakoneisto ei tee käytännössä mitään sitä vastaan. Ruokahalu kasvaa syödessä.

Vasarahammer kirjoitti...

Pikku-Ykä näki aikanaan, miten terrorismi toimintatapana vakiintui maailmassa. Kehityksen keihäänkärkenä olivat palestiinalaiset. Münchenin olympialaisten huppumies on yksi tuon ajan terrorismin symboleista.

70-luvulla suuri osa näkyvimmästä terrorismista oli vasemmistolaista: Bader Meinhof, IRA, Brigade Rosso. Vasemmistolainen terrorismi hyytyi ja yhteiskunta pystyi sen lopulta torjumaan.

Kaikki vasemmistolaiset terroristijärjestöt saivat vähintäänkin epäsuoraa tukea Itäblokin kommunistimaista. Usein sponsoreina olivat libyalaiset, jotka kunnostautuivat myös itse terroristeina. Lockerbie oli libyalaisten pahin terroriteko.

70-luvun terrorismi eroaa modernista islamilaisesta terrorismista lähinnä siinä, että tavoitteena ei ollut maksimoida ihmisuhrien määrää.

klova kirjoitti...

Käsittääkseni Neuvostoliitto ei ainakaan suoraan tukenut IRAn toimintaa,suurin tukia tais olla Libya.Ja tosiaan itärannikon irlantilaissiirtolaisten jälkeläiset.Joka irkkupubissa Bostonissa oli Noradin eli IRAn avustusjärjestön avustuslipas ja jopa irlantilaismafia maksoi kymmenykset taistelulle niitä saatanan brittejä vastaan.

Neuvostoliitto varmasti ei pannut vastaan kaikelle sille sekasorrolle ja kuluille mitä IRA Isolle-Britannialle aiheutti,mutta ainakaan suoraan maa ei tainnut IRA tukea,järjestö oli kuitenkin nationalistinen ja kansallisuusaate ei sovi yhteen internationalistisen veljeyden kanssa.Yleensäkin NL:tto hoiti tällaiset tukemiset jonkun bulvaanin kautta,esim Bulgarian salainen poliisi koulutti vasemmistoterroristeja ja stasi tarjosi tiedusteluapua.Joku banaanivaltio sai sitten antaa kalashnikovit ja semtexit.

Sinn Fein oli ja on IRA suora poliittinen jatke.Ja jos puolue saa enemmistön asialleen,eli Irlannin yhdistyminen,niin sota leimahtaa uudestaan.Protestantit alkavat kohta olla P-Irlannissa vähemmistönä ja he taas eivät halua yhdistynyttä Irlantia.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vasarahammerille ja klovalle & kiitos kommenteistanne.

Vasara: Joo, se 70-luvun terrorismi oli sellaista täsmäterrorismia. Nykyiseen terrorismiin – islamilaiseen sellaiseen – lasken sen jokapäiväisen terrorin joka kohdistuu kantaväestöön seksuaali- ja väkivaltarikosten muodossa. Jota virallinen koneisto ei sellaiseksi tunnusta.

klova: Minun käsittääkseni länsisaksalaiset terroristit saivat sitten turvapaikan Itä-Saksan puolelta ja asustelivat sitten siellä ns. eläkkeellä. Siihen asti kunnes rautaesirippu murtui. Libyan Gaddafi oli varsin typerä tukiessaan tätä terrorismia. Ilman sitä tukea heppu saattaisi olla vallassa vieläkin ja kun katsoo Libyaa nykyisen kansainvaelluksen kannalta niin ehkä häntä jopa tarvittaisiin.

Anonyymi kirjoitti...

Itse olen sen verran nuorempaa polvea, että yllä kirjoitetusta on tullut luettua vasta jälkikäteen ja oman nuoruuteni terrorismia olivat IRA:n iskut.

Mutta nyt olemme todellakin siirtyneet suvaitsevaiseen aikakauteen, jonka tuloksena Suomesta on löytynyt terroristeiksi lähtijöitä jotain sadasta ylöspäin ja terrori-iskuja voi tapahtua Suomessakin koska tahansa. Välillä tulee mietittyä, että Suomen joistain kymmenistä tuhansista muslimeista on löytynyt terroristeja todennäköisesti enemmän kuin RAF:ssä oli koko olemassa olonsa aikana! Ja me emme edes puhu asiasta.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ano. IRA:han häröili kyllä jo 1970-luvulla. Ja mainitsemastasi asiasta – jossa olet täysin oikeassa – puhuminen ollaan kovaa vauhtia kriminalisoimassa. Ja muuten joo, ei noitten Suomesta lähteneitten islamilaisten elämysmatkailijoitten määrä taida hirveän paljon jäädä RAF:sta jälkeen. Mutta heillehän tarjotaan Suomessa se ohituskaista.

Anonyymi kirjoitti...

Moro!

"Mutta nykyisinhän me elämme kehityksen ja edistyksen aikaa".

Kehitys kehittyy, mutta kaikki ei ole edistystä; tuumasi mies kun -50 luvulla muutti vanhasta puutalosta ensimäiseen kiviseen kerrostaloon. Enään ei onnistunutkaan lyödä naulaa seinään taulua varten kuten ennen.

t.
S.E.P.

Pinlaareni kirjoitti...

Hieno katsaus, kiitos taas kerran.

Itse törmäsin ilmiöön nimeltä parempi väkivalta (lue: terrorismi) kun olin lapsi. Hämärä muistikuvani on Brittien SAS-erikoisjoukkojen panttivanki-operaatiosta iranin suurlähetystöön Lontoossa.

Jossain vaiheessa törmäsin myös Apu-lehdessä olleeseen artikkeliin GSG9-joukoista. Artikkeli oli muistaakseni otsikoitu "Saksan ase terrorismia vastaan".

Alkavassa murrosiässä, jossa olin jo karmea ajatusrikollisenalku, luin viikorahalla ostamastani "Soldier Of Fortune"-lehdestä GIGN-joukkojen Air France Flight 8969 -operaatiosta.

Jotenkin nuo artikkelit, ja kaikki muutkin aikoinaan lukemani (kirjoituksessakin mainitut) jutut tekivät minun vaikutukselle alttiiseen mieleeni lähtemättömän vaikutuksen. Sen seurauksena suhtaudun nykyäänkin nyrpeästi parempaan (lue: viherpunikkien ja rauhanuskonnon palvojien) väkivaltaan.

Anonyymi kirjoitti...

Munchenin jälkeen Israelin pääministeri Golda Meir, joka oli muuten aika topakka mimmi, käynnisti Mossadin operaation "Jumalan Viha", tavoitteena tappaa kaikki tähän terroritekoon osallistuneet.Operaatio oli menestys, kunnes Kidon ryhmä tappoi väärän miehen Lillehammerissa 1973. Siitä tehtiin elokuvakin; "Sword of Gideon".

Anonyymi kirjoitti...

Matalan intensiivin konflikti on Euroopassa ollu käynnissä vuosikymmeniä koska maksamme velkaa ja kaikki paskat siihen päälle. Nyt kun tuli tämä kaiken lamauttava pandemia, katotaan kuinka pitkälle eurooppalaisten vieteri oikeesti venyy, Suomi on tietysti asia erikseen, tänne vaan kunhan jantterit jaksaa laukkuja kantaa.
Jossain kohtaa saattaa insinööritermein tulla murtolujuus vastaan. Toivottavasti.

Anonyymi kirjoitti...

70-luvun kähinöistä:

IRA vs SAS, kuvatarjonnassa ja filmeissä kiinnitti huomiota iran ja lojalistien seinämaalaukset. Ja keskinäinen ylisukupolvinen vihanpito. "Me marssitaan nyt, on marssittu jo 1600-luvulla ja marssitaan vastakin. Niinsaatana!" . Ja keskellä kaupunkia kököttävät pirun korkeat muurit. Naapurikorttelilaisten kivisodat ja muu erikoinen touhu.

SAS:n soltuilla oli päheät Sterling konepistoolit aluksi. Vaihtoivat ne sitten yhtä päheisiin FAL:eihin. Kantoivat niitä ihan eri lailla kuin jenkit vietnamissa vastaaviaan. Jenkeillä oli ase pystyssä, piippu kohti taivasta. Briteillä ase viistossa, piippu eteen alas ja perä olkapäällä. Näytti pätevältä ja ammattimaiselta.

Pommeja paukkui milloin missäkin - myöhemmän tiedon varassa ns. Paddy-factor vaikutti pommien ja muiden touhujen tehoon. Irkut onnistuivat siis hölmöilemään välillä oikein urakalla.

Isku olympialaisiin oli taas osoitus palejen tyhmyydestä, mitä ihmettä kuvitelivat saavuttavansa - yleistä bad williä saivat. Tyhmät mulkut. BRD:n polizei muni sekin, olisivat antaneet iippojen hoitaa homman.

Baader – Meinhof-ryhmää vassarit ymmärsivät suomessa, ainakin televisioteatteri esitti jonkun ko. joukkion jäsenen tuhopoltto-oikeudenkäynnistä tiedostavan näytelmän. Hanns Martin Schleyer kuulemma taas oli kölvinä kuulunut Hitler Jugendiin tai muuhun sen semmoiseen ja joutikin kuolemaan - KU tai taudinkantaja kommentoi.



Manson ja lahkolaisensa olisivat joutaneet hirteen. lyhyt pudotus, kiitos kysymästä. Noin yleisesti en kannata kuolemanrangaistusta mutta ei vesikauhuisia elukoitakaan tehohoideta vaan ammutaan pois kuleksimasta.

Tuo Ruotsin terrori-isku on muistissa hatarammin mutta muistaakseni siitäkin teki televisioteatteri näytelmän. Tietysti.

Molukkien touhut ihmetyttivät Pyssyteiniäkin, mitä ne hollannissa tekivät noin yleensä jaa mikä idea hollantilaisten tappamisessa muka oli. Toinen mieleen jäänyt juttu oli se vekkuli värkki, jolla polliisit avasivat oven. Putki täynnä hienoja teräslankoja. Putken läpi virtasi puhdasta happea vöyräästi ja piuhat sytytettiin. Syntyvä pistoliekki leikkasi paksun teräsoven aukin nopsaan. Jengimme puheenparteen tuli uusi sana "molukki" - ihme henneri, pölhökustaa, merkityksenään.

Ajalta ennen karhukoplaa jäi mielen outo juttu. Tuppukylän Työväen Ampujien lepakkoluolaa lainasi joku poliisiporukka. Virittelivät valkokangasta taulujen tilalle ja seuraavana iltana oli luodin iskemiä kummallisissa paikoissa seinän luotiloukussa. Pyssyteiniä asia kummastutti, ei luolassa ammuttu kuin kakskakkosilla ja ne iskemät oli isompia. Rajoitus oli metelin takia, takaseina sinänsä olis kestänyt vaikka pienen tykin iskemiä.

Karhu otti sittemmin oppia GSG 9:n touhuista ja sitä hehkutettiin jopa APU-lehdessä asti. Muomiotani kiinnitti vaistoammunta-kyyry, joka oli 1920-luvulla kuuminta hottia Sanghain poliisissa. sittemmin on tähtääminen tullut muotiin euroopassakin.

Pyssymies

--jatkuu---

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys S.E.P:lle, Pinlaarenille, Ano1:lle, Ano2:lle ja Pyssymiehelle & kiitos kommenteistanne.

S.E.P: Vertaus oli varsin osuva.

Pinlaareni: Tuosta Lontoon operaatiosta kirjoitettiin myös Suomen lehdissä. Ei jäänyt vaan mieleen niin paljon että olisin lisännyt juttuun. Noita erikoisjoukkoja oli oikeastaan pakko perustaa. Millä muuten panna hanttiin terroristeja vastaan? Parempi vastata ylivoimalla ja ylivoimaisella osaamisella.

Ano1: Iipot ovat oppineet että aina ei asiat puhumalla selviä.

Ano2: Luulen, että olet oikeassa. Missä pisteessä se raja vain on.

Pyssymies: Kiitos hyvistä lisäyksistä.

Anonyymi kirjoitti...

Minulla taisi mennä nuo terrosismit ja muut maailman kavaluudet hieman ohi, hiljainen maalaispoika kun olin siihen aikaan. Sittemin lapsen syntymä ja muut kotiaskareet vieiroitti maailman menosta, mitä niitä lehdistä ja uutisista seurailin. Tätä nykyistä menoa taas ei jaksa kuin kauhulla seurata, että mitä kamalaa samariinin tappajahallitus jättää tekemättä.
Huru-ukko

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Huru-ukko. Nythän tuo hallitus toimi. Tosin paljon myöhemmin kuin muitten maiden hallitukset. Saa nähdä että auttaako se enää.

Anonyymi kirjoitti...

Ykältä lienee tulossa jatkoa tähän juttuun ja mahdollinen jatko-osa ei varmasti ole vähemmän verinen ja vähemmän islamilaista hurmahenkisyyttä sisätävä kuin tämä edellinen. Ei 70-luvulla oltu kuultukaan sellaisista asioista kuin pyhä sota tai jihadismi. Ei sen puoleen osattu kuvitellakaan, että meillä Suomessa olisi koskaan mitään tekemistä kaukana asuvien muslimien kanssa. Halosen ilosanomana mainostama globalismi ja avoimet rajat on tehnyt Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston ja tuonut meille kulttuuriimme kuulumattomia vastenmielisiä asioita ja ilmiöitä, joista törkeen hyvä safka tai mukavat pelihetket ovat surkea vaihtokauppa.

Rouva Ano

Pinlaareni kirjoitti...

Pyssymies:

Lontoon rynnäkössä SAS-miehillä oli muistaakseni H&K MP5-konepistoolit. Ah, tässä on kuvakin:

https://i2.wp.com/cms.sofrep.com/wp-content/uploads/2012/02/28.jpg?fit=1066%2C517&ssl=1&w=800

Muistan lukeneeni jostain, SAS testasi jossain vaiheessa Ingram MAC-10-konepistooleja. SAS:n miehet kutsuivat niitä nimellä "Telephone booth gun", koska niillä osuakseen kohteeseen piti olla samassa puhelinkopissa...

Anonyymi kirjoitti...

Tuo muistelu kotimaisista uusnatseista on vastaava ja sitä täydensi parikymppisenä nähty Blues Brothers. Ja tuo mielikuva on edelleen ensimmäisenä mieleen tuleva, kun natseista puhutaan.
Siksi tuntuu huonolta taktiikalta vihervasemmiston luoma kuva älyllisestä toiminnasta nykynatsien taholla - tuollainen saattaa houkutella natsiksi joitakin lukutaitoisiakin. Mutta antifa tarvitsee vastustajan ja jotta olemassa olemiselle olisi oikeutus, täytyy sen vastustajan olla jotain muuta kuin naurettava.
-Puskarossi

Anonyymi kirjoitti...

70-luku jatkuu:

Operaatio Entebbe oli merkittävä mediatapahtuma suomessakin. Suhtautuminen oli kummallinen aika monessa mediassa. Hienosti hoidettu mutta eihän palet ja raf voi olla pahiksia. Muutenkin aavikolla palavia lentokoneita näkyi uutisissa ja Jasser oli silti hyvä jätkä. Ja iipot kans. Ristiriita jäi jotenkin käsittelemättä. Näin jälkiviisastelijana entebben revohkasta voi todeta, että olisivat käynet ampumassa idinkin, olisi ollut hyvä juttu.

Lufthansan lento 181 oli monen tero-joukon yhteisyritys. Palet tekivät jonkun japanilaisjengin kanssa myös yhteistyötä ja ainakin yhteishankintoja taisivat tehdä iran tms. kanssa. Globalisaatiota ja alihankintaa...

Stammheimin tapahtumista vasurit itkivät suomessakin, julma polliisi murhasi. Voi olla, mitä välii.


Brigate Rosse, mafia ja melkein koominen ooppera. Jos ei olis tullut syyttömiä ruumiita, olis ollut koominen. Italialaisten terojen sotku on kai vieläkin selvittämättä. Näytti ja näyttää siltä, että aika iso osa hengestään päässeistä poliitikoista oli lahjottuja paskoja ja sai just mitä tarvitsivat.

Baskit ja el Caudillo eivät oikein diganneet toisiaan ja saivatkin ruumiita aikaan. Mieleen jäi pikku kepponen jonka ETA teki jollekin ministerille. Laittoivat katuun montun ja monttuun pikku papatin. Ministerin auto lensi korttelin yli ja ministeri vainajoitui. Eta jäynäsi polliisia laittamalla autoihin pommin: lasipurkkiin lientä X, armeerataan tunkemalla paikallinen hesari liemeen. Ennemmin tai myöhemmin purkillinen kukkuu. Pommia ei oikein voi purkaa räjäyttämättä. Niille jotka tietävät resepti ei ole uutinen, ne jotka eivät tiedä, eivät ohjeesta paljon viisastu. Vinkki: vaikka tietäisitkin, älä kokeile edes kotona.

Franco & Co. nokittivat Garrotella. Ja suomessa tietysti vassarit itki murhaajien teloitusta.

Iranin lähetystön valtaus jätettiin hoitamatta. Kas, sepäs oli ihan selvä Casus Belli. Carter oli liian kiltti eikä laittanut B52-koneita asialle. Olispas laittanut, vassarit ja musulmaanikot voisuvat haikailla "Kyllä se islamilainen valtio olis ollu ihan hieno ja toimiva mutku..."

Pyssymies

Anonyymi kirjoitti...

Melekein OT:

SAS:n konepistooleista.

Pohjoisirlannin ongelmien eskaloiduttua pois poliisilta paikalle singahti laskuvarjojoukkoja. Seassa SAS-porukkaa. Aseinaan oli Sterling KP. Sterling on 50-luvun alun sotapyssy. Sietää kuraa ja ryönää. Lippaansa lie paras ikinä KP-lipas, syöttää varmasti. Ase toimii autiomaassa, viidakossa, jäätiköllä, kylässä ja kaupungissa. Massasulkuinen konepistooli sotimiseen, ampuu avoimelta lukolta.

H&K on sittemmin ollut laajasti käytössä, MP5 ei oikeastaan ole konepistooli vaan 9mm Para -patruunaa ampuva rynnäkkökivääri. Ampuu suljetulta lukolta, tarkka. Sopii poliisioperaatioihin hyvin tarkkojen yksittäislaukausten vuoksi. Ampuu toki sarjaakin tarvittaessa. SAS käytti muitakin ko. valmistajan malleja. Lyhyempiä, olkatuettomia, versioita kanniskeltiin mm. Omanin operaatioiden aikana, 70-luvulla. Olivat tulivoimaisempia kuin FN GP35. Käytettiin puoliautomaatteina, ison lippaansa takia pistoolin sijasta tai lisänä. Omanissa NL ja länsi kävivät vähemmän tunnettua proxy-sotaa, hyvin raakaa sellaista. Pienoisvietnamissa Phantomien sijasta tukena vähäisillä SAS-osastoilla oli Jet Provosteja, B52:n sijasta "lentäviä pakkilaatikoita", napalmpommien sijasta lentokonepetroolilla täytettyjä öljytynnyreitä "burmail bomb". Sotavankien kohtalo oli karu, SAS-solttujen ei todellakaan kannattanut jäädä vangiksi, siksi henkilökohtainen aseistus oli välillä aika vahva. FAL, GP35 ja H&K MP5A1.

Ingram MAC-10 ei ole ollut oikeastaan minkään sotilasosaston varusesineenä kuin satunnaisesti. Se kun sattuu olemaan, lähteestä riippuen, terroristi / vapaustaistelijan ase tai projekti vaimennetuksi konepistooliksi. Kummassakin tapauksessa ajateltu käyttöetäisyys 1 - 5 metriä. Ja ajateltu tulimuoto: kertaliipaisulla lippaallinen kohti kohdetta. Eräänlainen katkaistu haulikko, moderni lupara.

Pyssymies

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Rouva Anolle, Pinlaarenille, Puskarossille ja Pyssymiehelle & kiitos kommenteistanne.

Rouva Ano: En ole varma jatkanko juttua sillä tämähän oli osa näitä Kekkoslovakiajuttuja. Mutta noin muuten olen kyllä täysin samaa mieltä kommentistasi. Suomi on monilta osin pilattu ja se on tehty tarkoituksella.

Pinlaareni: Samoihin aikoihin suomalaisten Karhu-ryhmällä oli Smith & Wesson M76-konepistooli:

https://2.bp.blogspot.com/-ogSQFfMoXWY/W8yqzg2plII/AAAAAAAAGXs/y5Ljx3PNkjkd-NoNQWAIwu59RK0VCIPnwCLcBGAs/s1600/jlviii15.jpg

Käsittääkseni Karhu-ryhmällä oli ensin käytössään Suomi-konepistoolit. Sehän on mainio peli mutta noihin erikoisoperaatioihin kyllä vähän raskaanlivakka.

Puskarossi: Saattaa muuten olla juuri noin.

Pyssymies: Kiitos lisäyksistä. Toi lasipurkkipommi oli mulle ihan uutta mutta ehkä ei sen kummemmin analysoida sen reseptiä. Tuo Garrotte tuntuu kyllä jokseenkin karmealta teloitustavalta. Iranilaisethan siinä panttivankikriisissä vittuilivat Carterille suoraan vapauttamalla vangit vasta kun Reagan oli vannonut virkavalansa. Britithän ovat mieltyneet noihin sivuttaislippaallisiin konepistooleihin. Liekö yksi syy se, että sillä voi ampua hieman matalammalta kuin muilla? Noita pienempiä COIN-koneitahan oli myös Vietnamissa:

Bronco:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rockwell_OV-10_Bronco

Cessna Dragonfly:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Cessna_A-37_Dragonfly

Jani Alander kirjoitti...

Tuosta Siitoimesta ja kirjapainon palosta, siihen aikaan yksi tuttuni pyöri Siitoimen porukoissa, ja mainitse että tää polttajahan oli semmoinen vakavasti mielenterveysongelmainen heppu, joka kuljetteli omatekoista "pommia" autonsa takakontissa, ja kuulemma väliin autoreissuilla kanssamatkustajana oli itse piru. Ko. herran mukaan piru näytti punaiseen silinterihattuun ja frakkiin pukeutuneelta Afrikan asukilta. Kaverini epäili että ko. kaheli kävi ihan omatoimisesti sen palon järkkäämässä, mutta Siitoin kysyttäessä tottakai sanoi, että hän on tämän palon määrännyt.

Anonyymi kirjoitti...

Lasipurkkipommi oli nerokkaan yksinkertainen. Mutta aika ikävä virittelijöilleenkin. Lasipurkki ja sanomalehti on helppo hankkia, aine a vaikeahko, aine b vaikea ja aine c hyvin vaikea. Nyt eu-aikaan ja suomessa nuo aakkoset herättää heti huomiota. Tarkka resepti on julkaistu suomenkielisessä netissä aikoja sitten. Sikäli tallin ovea turha sulkea, hepo laukkaa jo naapuriläänissä. Kokeilijoita ei silti kannata innostaa. Liian pieni pommi eimerkiksi kukkuu heti tai jää suutariksi. Ja kämmäily sen liemen kanssa tappaa tai vammauttaa pahasti.

Tuommoinen hiljalleen herkistyvä ja lopulta itsekseen paukkuva pommi oli CIA:nkin valikoimissa. Sytytin oli 50-luvun huipputekniikka ja etevä. Ärjähteenä oli mikä vaan saatavilla oleva, tnt, C4, tms.

Smith & Wesson M76 on muuten ruåttalaisen Kalle kustaan kopio tai melkein kopio. Miksi amerikkalaispyssy päätyi suomen on oma juttunsa. Kurko toki oli hyvissä väleissa poliisin kanssa ennestäänkin, S&W oli yleinen näky virka-aseena joissain ppiireissä.

SAS sai ilmatukea paitsi suihuharjoituskoneilta ja semmoiselta lentävän autotallin näköiseltä rahtikonelta myös herculeksilta. Takaovesta tiputeltiin öljytynyreitä, avturilla täytettyjä ja niihin tynnyreihin oli merkinantosoihtu kiinnitetty. Rahtari? - carco master oli termi muistaakseni - nyhti laukaisunarusta soihdun tuleen ja tönäisi tynnyrin ulos.

Pyssymies