lauantai 9. heinäkuuta 2022

HETKI ILMAN PAKKODIVERSITEETTIÄ

Blogissanihan on seikkailtu menneillä ajoilla ennenkin jopa mainosten muodossa ja nyt olisi taas aika siihen. Idea asiaan tuli hiljattain erään Anon laittamasta kommentista:

Asiasta toiseen. Minua on ruvennut sen verran vituttamaan DNA'n joka ilta kymmeniä kertoja teeveessä esitetty mainos, että pakko on vaihtaa puhelinoperaattoria. Ja mitään tuotetta en osta jonka mainoksissa esiintyy kiintiöneekeri. Sen voin päättää demokraattisesti itseni kanssa eikä siihen ole kellään veto-oikeutta. Ei edes Mikkosilla.

Ilmiönhän on huomannut jokainen lukija. Mainosten mukaan suomalaisista on jo noin puolet aivan jotain muita kuin suomalaisia. Samoin meille hierotaan vasten naamaa LGBTQTiiTyy-diversiteettiä niin että se menee jo dogmin tasolle. Dogmin, joka on pyhä ja jota ei saa arvostella. Siirrytäänpä siis hetkeksi siihen aikaan ja siihen mainosten maailmaan jolloin pakkodiversiteetti ei ollut edes pahaa unta. Aloitetaan. Tuohonkin aikaan saatettiin olla ylpeitä erilaisista väreistä.  Joskin aivan toisessa mielessä kuin nyt:

Sekä ruoka- että kahvipöydässä ei tarvinnut uskotella että totta kai kaikilla on joku tummapintainen tuttava:

Huomatkaa muuten miehekäs leikkelytyyli. Aikanaan ei valmiiksi siivutettua makkaraa ollut ensinkään. Kaupan lihatiskillä oli siivutuskone jos halusi siivuja. Pötkömakkara on muuten nykyisinkin maittavampaa kuin valmiiksi siivutettu.

Myöskään vaatemainoksiin ei tarvittu etnisesti edistyksellistä orvaskettä:

Eikä myöskään kenkämainoksiin. Saattoipa mainoksessa olla jopa valkoinen häpeämättömän hetero pariskunta:

Kun kenkämainoksista puhutaan niin myös urheilukenkämainoksissa pärjättiin oikein hyvin suomalaisilla mukuloilla:

Muistan muuten että pikku-Ykällä oli futiskenkinä (ei me muuten silloin puhuttu futiksesta vaan jaliksesta) ensin semmoiset kessukengät ja myöhemmin jopa semmoset Gola-kengät jotka oli vissiin vähän parempia.

Saattoipa mainoksissa olla sellainenkin hirveys että äiti oli keittiössä eikä Pride-mielenosoituksessa pakolla mukaan hilattujen lastensa kanssa. Eikä silloin tiedetty mikä on Foodora.

Tietysti tuohon aikaan muistettiin että kalsareita pitävät myös miehet eikä pelkästään miesmallit:

Ja eihän tämä olisi Ykä-blogi jos tässä ei mainostettaisi voimasavuke Bostonia:

Lämpöpuku oli Kekkoslovakiassa aivan must eikä senkään mainonnassa tarvittu pakollisia pysäkille jätettyjä:

Kaiken diversiteetin ulkopuolelta on hyvä muistuttaa kuinka kekkoslovakialainen hankki itselleen musiikkia. C-kasetille tietysti:

Ja tuskinpa nykyisin tällaistakaan mainosta nähtäisiin. Sehän antaa käsityksen että perinteisessä valkoisessa heteroperheessä on jotain hyvää. Ja jopa sitä, että nainen tykkää kun sillä on mies:

Sitten sinänsä kaikkeen diversiteettiin liittymätön mainos. Mutta muistellaanpa hetki lämmöllä vanhoja lättähattuja:

Ja annettiinhan silloin aikanaan myös hyviä avioliiton lahjavinkkejä:

Ja tietysti mies vastasi samalla rakastavalla mitalla:

Ja laitetaan vielä kertaalleen juhlaseuraa ilman minkäänlaista pakkodiversiteettiä:

Noin. Tässähän vietettiin rauhoittava hetki ilman minkäänlaista pakkodiversiteettiä. Hypätään vielä hetkeksi nykypäivään. Tarkemmin sanottuna Hollantiin. Hollannin hallitus on yhtä lailla ilmastokiimainen kuin Suomenkin hallitus ja se on kiimansa nimissä tuhoamassa hollantilaista maataloutta. Hollantilaiset maanviljelijät ovat alkaneet panna asialle tosissaan hanttiin:

Asiasta kertoo tarkemmin mm. PT-media. Hotellin respassa kannatetaan hollantilaisia viljelijöitä ja toivotaan että tällaiset protestit olisivat alkua jollekin suuremmalle. Ainahan sitä toivoa voi. Alkaa nimittäin olla kiire.


41 kommenttia:

Dena kirjoitti...

Tuollaisen/tuollaisia kalsareita pitävän miehen saa nykyäänkin helposti kasvatettua kunhan antaa lapselle nimeksi kalle tai pentti. Blogia lukevat ovat suurin osa jo sen verran vanhoja etteivät mieltä osoittaisi vaikka ruotsin kuningas ottaisi käyttöön etunainti oikeuden suomessa, siksi heidän pitää jälkipolviinsa vedota tuota kuvaa esitellen ja muistuttaa nimivalinnan tärkeydestä..

Anonyymi kirjoitti...

Ja 1.12. oli osta työtä Suomeen päivä, jossa kerrottiin, että jokaisen ostaessa kympillä suomalaista saamme 10.000 uutta työpaikkaa. Nykyään se on täysin mahdotonta. Nils -Aslak Näkkäläjärvi


https://www.google.com/search?q=osta+suomalaista+mainos&client=ms-android-xiaomi-rvo3&prmd=ivmn&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwiG_MSnrer4AhVgQ_EDHbDwARAQ_AUoAXoECAIQAQ&biw=360&bih=669&dpr=2

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Denalle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Dena: Kommenttisi jäi minulle pikkusen epäselväksi.

Ano: Jäi vaan epäselväksi että oliko tämä Ano vai Nils-Aslak. Mutta aikanaanhan mainostettiin että suosi suomalaista, osta kotimaista.

Anonyymi kirjoitti...

Eikä pelkästään Alankomaissa vaan myös Italian, Puolan, Saksan...maanviljelijät osoittavat mieltään tälle hulluudelle, mikä vallitsee länsimaissa tällä hetkellä. Kanadan rekkamielenosoituksetkaan eivät ole vielä loppuneet, siitä vaan ei kirjoiteta lännen valtamedioissa.

Vihje: The Great Reset, World Economic Forum

Anonyymi kirjoitti...

Nuo nappulakengät oli käytössä koko ajan kesäisin. Paitsi saaressa, siellä kuljettiin paljain jaloin tai kumisaappaissa. Sitten tuli Adidas, siniset kankaiset lenkkarit - kuivuivat hetkessä, ihme. Suunnistin silloin ja suunnistusnappulakengät, pieninappulaiset, vaihtui adidaksiin. Voi sännätä suon poikki, ei tarvitse vaivata päätään kenkien kastumisella.

Myös finnmarinin lämpöpuku kuivui nopeasti mutta myös kastui. Vasta kyllästäminen spraylla auttoi. Oli ruma, kevyt ja lämmin ja kahisi & kihisi. Teki kauppansa ihan ilman neekereitäkin.

Mulla on vanhoja TM:ä, 70-luvun mainokset on mukavia luettavia. Norttia ja kaljaa, ihan iman etnisesti edistyksellisiä. Ja ne autot, kostajia, ei sähköhyrysysyjiä.

Pyssymies

JJR kirjoitti...

Olipa virkistävä katsaus. Kiitos ikäkumppani-Ykälle!

Anonyymi kirjoitti...

Arkistojen aarteita! Mistä lie Ykä näitä kaivaakin? Kun sanotaan, ettei mitään uutta auringon alla, niin se on hevonkukkua se. Arvaavatkohan mainostentekijät ollenkaan kuinka paljon ihmisiä ärsyttää nykyinen suuntaus tuoda vierasta väriä kaikkeen mahdolliseen? Sehän vaikuttaa negatiivisesti ostoskäyttäytymiseen aivan kuten monet edistykselliset ihmiset eivät voi käydä tavaratalo Kärkkäisellä, koska omistaja on rasisti (?). He eivät kuitenkaan kaihda halpaa tekstiilitavaraa Kauko-idästä, jossa riisikipon hinnalla työskennellään ala-arvoisissa oloissa. Tätä tavaraa myydään Sokosta myöten ja kauppa käy. Arvot ja asenteet heittävät häränpyllyä, sama politiikassa ja äänestyskäyttäytymisessä.

Menee taas asian vierestä, mutta mikähän mahtaa olla syynä siihen, ettei yrittäminen kannata ja tekstiiliteollisuus on Suomesta karannut kaukomaihin? SDP:n slogan "Tapa talonpoika päivässä" on vaan saanut lisää uhreja. Mutta valtakunnassa kaikki hyvin... Mitä nyt valtionyhtiö Fortum (osuus 51 prosenttia?) on ahneudessaan lähtenyt Venäjää valloittamaan ja saa pahasti siipeensä. Edellinen iso afääri Saksan kanssa tuotti pelkkää ilmaa kuudella miljardilla. No, kyllä kansa maksaa tämänkin.

Rouva Ano

Strix Senex kirjoitti...

Täyttä nostalgiaa taas kerran. Pakko kysyä, että mistä löydät noita vanhoja mainoksia?
Siitä joukossa olleesta Mallasjuoman mainoksesta tuli mieleen, että Mallasjuomalla oli aikoinaan erinomaisia televisiomainoksiakin, sellaisia kaveriporukan olviretkiä. Niistä taas syntyi sanonta, jonka mukaan Mallasjuoma tekee hyviä mainoksia mutta huonoa olutta.

Anonyymi kirjoitti...

Omistan itsekin yhden Anttilan kuvaston 70-luvulta. Sitä selaillessa muistuu mieleen vanha kunnon postiennakkomyynti ja siihen liittyvät ilmoitukset lehdissä. Siihen aikaan piti meikäläisellekin tilata levytanko/käsipainosarja Wrangelta postiennakolla, ja Kaukokiito toi sen perille saakka. Tarjonta oli nykyaikaan verrattuna niukkaa melkein kaikessa, mutta hyvin pärjättiin. Keskon urheiluvälineluettelossa on kalastusvehkeistä lähinnä pari Abun umpikelaa ja vapaa, erilaista retkeilyvälinettä muutamia sivuja ja aseista on ilmapyssyjen joukkoon kelpuutettu myös pari haulikkoa. Kukaan ei ollut moksiskaan, kun Mikko Alatalo lauloi, että "kylläpästä ollaan niin neekeriä, neekeriä". Jos katsoo Youtubesta Soitinmenojen sketsin, nimeltä "Neekerikysymys", niin tajuaa viimeistään, kuinka kaukana nyky"suomi" on menneestä maailmasta. Ero on suorastaan järisyttävä. Remu Aaltosen toteamus nykyajasta on jäänyt mieleeni: "Ne rakentaa kultapolkui ja pronssisiltoja velkarahalla - millä ne maksaa ne takaisin? - Ei millään."

PS-lehdenajakaja

Anonyymi kirjoitti...

Hollantilaiset tosiaan vastustavat hulluimpia direktiivejä. Täällä ei tapahdu oikein mitään vaikka eeuun mallioppilas Suomi on päättänyt jo vuoteen 2035 mennessä vapauttaa maamme fossiilisesta energiasta ja kansan rahasta.

Vanha kyynikko/inhorealisti kirjoitti...

Tämä aivopesunomainen "koulutus" on rajoittanut tv:n katsomista minimiin ja sekin saa vatsahapot kitkeröitymään.
Hiukan,mutta vain ihan pikkuruisen hiukan verran mieleen on tullut se vanha viisaus:"Sitä niittää,mitä kylvää"..Hollannissa jo käynnissä ja "makaroonimaassakin" on pientä yritystä..
Suomalaisia ootellessa t.SS 68v.

QroquiusKad kirjoitti...

Oi niitä aikoja!
Eli niitä, jolloin KGB:n kulttuurimarxismioperaatio oli mädättänyt Suomen yliopistolaitosta, mutta vaikutukset eivät vielä aikoihin näkyneet suomalaisessa kansalaisyhteiskunnassa.

Ne tahtoisin niin elää uudelleen!
Vaan eihän se käy:
jokainen eletty päivä on mennyttä, eikä sitä saa enää takaisin.
Huominen on meille tulevaisuutta, mutta huomenna se on nykyisyyttä ja maanantaina menneisyyttä.

Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan?
Muuttuu ja huonompaan.

Niin lyhyt loisto Suomen suven on
Kun ehtoo syyskuun sen jo taltehensa korjaa
Kaikki katoo, kaikki kaatuu, kaikki maatuu
Ei entiselleen enää mikään jää
Jo majastani harja murtuu
Ei nouse ruis enää kuhilaille
Työ kaikki on niin toivotonta!

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin ittemielessäni uhosin etten osta mitään tuotetta jonka mainoksessa on etnistä värinää. Vaan sitten totesin, että menee melko vaikeeksi elämä jos sitä noudattaa, kas kun ei juurikaan jää edes tarpeellisia asioita. Kaiken minkä suinkin saan ostan lähituottajilta ja pienemmiltä valmistajilta. Vaan keksin helpon ratkaisun, en kato mainoksia, kun en juurikaan töllöä aukaise. JOitain harvoja ohjelmia katselen, lähinnä luontodokkareita ja sellaisia NatGeo kanavalta.
Tuo lättähattu on tuttu peli, joskus osasin sellaista kuskatakin kun oltiin "matkalla pohjoiseen". Oltiin lähdössä Maanselästä kohti KOntiomäkeä, niin silloinen kuski komensi minut siihen kuskipukille ja sanoi, että hän aina opetaa uuden konnarin ajamaan tätä peliä, että nyt alkaa niin pitkä huikonen asumatonta korpea, että jos hänelle jotain sattuu niin sinun pitää osata saada meidät ihmisten ilmoille. Seuraava paikka josta apua voisi hälyttää oli Vuokatti. Ei ollut silloin radioita lättähatuissa joilla oli yhteyttä saanut ja yhtäkaikki sieltä korpitaipaleelta olisi kuitenkin pitänyt päästä johonkin tienvarteen kumminkin. Nykyisin sillä rataosalla ei kulje kuin tavaraliikennettä harvakseltaan, henkilöliikenne loppui joskus -93 muistaakseni.
Huru-ukko

Anonyymi kirjoitti...

Ah, tekipäs hyvää nähdä kunnon mainontaa pitkästä aikaa, vaikken mikään mainosfriikki olekaan. Juutuubista näkee vanhoja kunnon mainospätkiä videoina.

Tapsa vaan

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Ano1:lle, Pyssymiehelle, JJR:lle, Rouva Anolle, Strix Senexille, PS-lehdenjakajalle, Ano2:lle, Vanhalle kyynikolle/inhorealistille, Qroquius Kadille, Huru-ukolle ja Tapsalle vaan & kiitos kommenteistanne ja lisäyksistänne. Näitä vanhoja mainoksia löytyy viljalti Pinterest-sivustolta. Ja mitä kaikkinensa tulee tähän maatalousasiaan niin Qroquius Kadin sanoma ”ei nouse ruis enää kuhilaille” voi hyvinkin pian pitää paikkansa.

QroquiusKad kirjoitti...

Tiedätkös veli Huru-ukko, kun aika moni meistä haluaisi varmasti lukea enemmänkin muistelmiasi niin lyhyeltä veturinkuljettajan uranpätkältä mutta muutenkin kondukaattorin urapolun varrelta?
Ei niitä saa ainakaan sen pikkupojan sisälleen säilöneen aikamiehen sielu tarpeekseen, eivätkä varmasti tätä blogia lukevat naisetkaan skippaa.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Qroquius Kad. Kannatetaan. Minäkin lukisin niitä hyvin mielelläni.

Anonyymi kirjoitti...

Eräässä mainoksessa Heikki Kinnunen tiskasi Sunlightilla järvessä osoittaakseen aineen riittävyyden. En onnistunut löytämään sitä juutuupista. Liekö niin suuri loukkaus ylijumala Luontoäitiä kohtaan, että on kaikkinaisessa pannassa?

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ano. Joo, muistan tuon mainoksen. Se saattaa kyllä olla youtubessa mutta osana jotain isompaa tuon ajan mainoskoostetta.

Ekku kirjoitti...

Kannatetaan.

Ekku kirjoitti...

Muistaakseni mattopyykki hoidettiin myös järvessä ennen vanhaan. Ei ollut mikään suosikkikomennus poikana se.
Nykyisin isä pesee ne painepesurilla takapihalla, galvanoidun verkon päällä.

Anonyymi kirjoitti...

Ennen wanhaan oli kaikki paremmin, puolikarkeat vehnäjauhotkin oli paljon puolikarkeampia.

Siivutuskone, muistattekos värkin. Kaupassa oli lihatiski ja tiskillä siivutuskone, makkaroita ja lihoja ja juustojakin. Ja niitä sai ostaa palan tai siivuja. Tai ei juustoa kukaan siivututtanut kaupassa, juustohöylä oli kotona ja veitsi. Mutta makkaroita, saunapalvia ja suolalihaa siivutettiin, ihan kuin kauppahallissa nykyään. Ja ne lihat oli kuivia, siis ei suolavedessä uivia niljakkeita, ei. Vaan suolaliha oli sateenkaaren väreissä kiiltelevä ihanuutta, käsiin kuivan tuntuista. Kun sitä lihaa käänteli se välkehti vienosti. Ohut suolaha oli niin hyvää. Palvikinkun sai eripaksuisiksi viipaloituna kuin suolalihan – ja ihan itse sai määrätä sen siivun paksuuden. Lämminsavustettu hevonen oli tietysti leikattu paksummaksi kuin kylmäsavuhevonen. Lauantaimakkara, sipulimakkara tai kielimakkara leikattiin paksuiksi ja meetwursti ohuiksi siivuiksi, paitsi ostaja oli joku pervo, joka halusi vääränpaksuisia siivuja.

Ja niitä siivuja sai kolme, kolmekymmentä tai kolmesataa grammaa siivuja, ihan miten halusi. Kolme siivua palvikinkkua ei ole mitenkään kummallinen ostos. Kolmelle leivälle päällinen. Eväs töihin tai reissulle.

Meetvurstin taas sai leikata pötköstä itse paksuiksi viipaleiksi leivän päälle tai siivututtaa ohuen ohuiksi. Mutta ei sitä oltu uitettu suolavesiliemessä, eikä siitä suolavedestä tarvinnut maksaa makkaran hintaa. Eikä sitä oltu pakattu muoviin, oli kääritty paperiin, kahteen paperiin. Voi/pergamiinipaperiin ja kauppapaperiin. Paketin sai kotona auki ilman Leathermania tai kiroilua. Ja sen paketin sai siististi kiinnikin, sen kun taittoi tai kääri takaisin. Eikä muuten ollut pätkääkään teippiä kääreessä.

Pyssymies

Anonyymi kirjoitti...

Nokia innovoi jo 70-luvulla

Nokia on tehnyt muutakin etevää kuin kännyköitä, 70-luvulla tuli Hai-saapas. Mutta mitä oli Hain takana?

No, Hai-veneilijöitä tietysti. Keppiveneily ja miksei muukin veneily on välillä aika märkää puuhaa, kansi kastuu pärskeistä ja maihinkin pitää loikkia pitkin rantakiviä. Nahkaiset purjehduskengät ei ole kovin etevät. Kontiot, siis saappaat, on vähän klohmot ja hankalat pukea ja riisua. Siispä lyhennettiin varsia ja hieman väljennettiin lestiä, myös pohjaa ohennettiin, koska ei se veneen kansi ole kovin epätasainen. Joku insinööri sai älykkyyskohtauksen, pohjaa ei tehty mustasta kumista – kannen tiikkilaudat, tai lujitemuovi ei tuhriinnu mustin rannuin. Syntynyt saapas sopi hienosti myös kaupunkiin, sen ei tarvinnut olla tukeva, eikä korkeavartinen. Niinpä meillä kaikilla oli kohta Hait jalassa.

Samanlainen tarina on muuten Crocsien takana, veneilykäyttöön tehty jalkine, kastumisen kestävä jalkine. Lämpöisempiin olohin vain kehitetty.

Pyssymies

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos mainosmuistelosta! Aika monet näistä muistan itsekin lapsuudestani. Silloin ei tarvinnut juurikaan ärsyyntyä mainoksista, lentäviä lauseita niistä tuli kyllä arkikäyttöön.

Ainoat muistamani diversiteettimainokset 70-luvulta olivat Delta Rhythm Boysien Halvan lakritsimainos sekä Sampo-vakuutusyhtiön merestä nouseva naurava musta mies. Näissä mainoksissa diversiteetti ei silloin häirinnyt, olivatpa hauska väriläiskä mainosten seassa.
Lättähatut tulivat myös tutuiksi poikki Suomen sukulaisiin reissatessa, kun junanvaihtoja oli vähintään kaksi. Suoria junayhteyksiä ei itä-länsi -suunnassa sattuneista syistä ollut/ole ja nykytilanteessa hyvä niin…

Ikätoveritar

Anonyymi kirjoitti...

Samaisen "opetuskuljettajan" kanssa oltiin tulossa Kontimäestä ja siinä ennen Juurikkalahtea on pitkä suora alamäki. Tuli siinä muuan mies vessareissultaan ja jäi jutulle. Katseli maisemia ja näki nopeusmittarinkin samalla. Kysyi sitten kuljettajalta, että kuinka kovaa tämmöisellä vehkeellä pääsee? 95 km/h tuli vastaus, siihen miekkonen, että mittarissahan on jo 110, kuski sihen, että kirjan mukaan huippunopeus on 95, tuo loppu on mitarivirhettä.
Pohjoisesta tullessa, ennen Valtimoa on melkoisen jyrkkä s-mutka, siinä piti konnarin olla tarkkana ettei ole siirtymässä vaunusta toiseen niillä kohdin, niissä lättähatuissa kun avonainen silta ja matalat kaiteet vaunujen välissä.
Tämä samainen kuski sanoi kerran siinä, että jos tää mutka lyö toisella poskelle niin kyllä se kohta iskee takaskin.
Siihen aikaan oli sellainen sääntö, että perjantaina, jos puolenpäivän jälkeen vaihdoit junaa piti esim. eläkeläisten maksaa sen alelipun ja normaalihintisen lipun erotus siltä loppumatkan osudelta. Sitä joutui joskus kinaamaan siitä lisämaksusta, kun etelän pikajunasta JOensuussa vaitoivat sitten lättään loppumatkaksi Haapaniemeen lomalle menijät.
Eräskin rouva aloitti jo, niin mie siihen, että kuulkaas nyt hyvä rouva, nyt on perjantai ja pittää lapsille saaha ruokaa ja mikä tärkeintä, niin isälle perjantaipullo. No sittenhän se on oikein tuumasi rouva, että kyllä sen mielellään maksaa kun noin hyvään tarkoitukseen menee.
Huru-ukko

QroquiusKad kirjoitti...

Tokihan minä siivutuskoneen muistan, ja on sellaisilla juustojakin siivutettu.
Siinä hommassa pitää muuten olla aika tarkkana, ettei siivuta liikaa:

https://www.youtube.com/watch?v=C5QRedcFBc0

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Ekulle, Pyssymiehelle, Ikätoverittarelle, Huru-ukolle ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.

Ekku: Näin oli. Siihen mainostettiin sitä mäntysuopaa. Siinä mainoksessahan oli se hauki joka sanoi että ”älä vahingoita vesistöjä”.

Pyssymies: Kiitos jaetuista muistoista. Tuossa oli minullekin paljon tuttua. Pois lukien kertomus Hai-saappaitten taustasta sillä minulla ei ole noita veneilykokemuksia juurikaan.

Ikätoveritar: Kiitokset sinullekin. Jokseenkin vain hurjaa huomata tuo ajan kulumisen hirvittävä nopeus. Ihan vastahan me noita mainoksia katseltiin. Ja nyt siitä alkaa olla viisikymmentä vuotta.

Huru-ukko: Lämmin kiitos mainiosta konnaritarinasta.

Qroquius Kad: Olikos tuo heppu Mickey Rourke?

QroquiusKad kirjoitti...

Rourkepa hyvinkin.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Qroquius Kad. Täytyy sanoa että sillä hepulla eletty elämä kyllä näkyy naamassa.

Ekku kirjoitti...

Vähän olen nuorempi, mutta kyllä se vielä 80-luvun alussa oli aika ihmeellistä, kun eräällä tuttavaperheellä oli siivutuskone kotona. Taisi olla silloin suurta luksusta.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ekku. Joo, ei niitä koneita kyllä pahemmin tavallisissa kotitalouksissa ollut.

Anonyymi kirjoitti...

Hai sie!

Mistä olen tuon jutun kuullut / lukenut, en muista. Joko Nokian asiakaslehdestä / kaupparatsulta tai jostain muusta lehdestä. Hai-saappaan vaalea pohja ja lyhyt varsi tuli kumminkin tästä veneilystä. Se, että ominaisuudet oli kaupunkisaappaalle eduksi oli sivuvaikutus.

Olin töissä putiikissa johon kannettiin samassa kiinteistössä aiemmin olleiden firmojen postia, mm. erilaisia asiakaslehtiä. Kaikenlaisia mielenkiintoisia aviiseja. Joiden julkaisijat eivät uskoneet millään, että ko. firmaa ei enää ole. No, ei niistä suurta vaivaa ollut, enemmänkin hupia. Sisun lehdessä oli esmes pitkä artikkeli maansiirtoauton akseleiden sijoittelusta, vetävyydestä, kantavuudesta ja ohjautuvuudesta. Telin toiminnasta ja vetotavasta. Ihan hyödytöntä mutta mielenkiintoista tietoa.

Pyssymies

QroquiusKad kirjoitti...

Vuodet eivät kuluta vaan kilometrit. Ja Mickeylle niitä on kertynyt kiitettävästi.

Tuo klippi on leffasta "The Wrestler – Painija". Se on niitä rainoja, joista jo alkumetreillä aaavistaa, ettei tällä ole onnellista loppua.

Pääosaa tarjottiin ensin Nicholas Cagelle, joka vastasi ettei hänellä ole tarpeeksi lihasmassaa esittääkseen uskottavasti showpainijaa.
Hän ei myöskään kykenisi rakentamaan sitä naturaalina, ja anabolisiin hän ei koskisi;
liian suuri terveysriski yhteen rooliin, vaikka sitten Oscarin arvoiseen. – Yksi keskeinen juonenkäänne onkin, että päähenkilö valmistautuu otteluun käyttämällä teston ja kasvuhormonin yhdistelmää, joka on sydämelle todella pahaa myrkkyä ja se myös kostautuu.

Seuraava tarjokas oli Sylvester Stallone, joka kieltäytyi roolista sen ollessa liian samanlainen kuin nimiroolinsa hänen äskeisessä "Rocky Balboa"-leffassaan:
ikääntynyt Mestari viettää lähisuhdeongelmien rasittamaa hiljaiseloa, kun saa yhtäkkiä kutsun Viimeiseen Suureen Comebackiin.

Onneksi rooli meni Rourkelle, joka teki siitä mahtavan kokovartalotulkinnan.
Kuvaavaa on, että kun Rourkelta kysyttiin oliko hän rakentanut lihasmassansa rooliaan varten naturaalina vai oliko hahmonsa tavoin turvautunut kemikaaleihin, hnän vastasi tyylilleen uskollisesti:

"Kun esitin painijaa, olin kuin painija".
Päätelkääme siitä.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä niitä siivutuskoneita oli ihan kotikäyttöönkin tarkoitettuja ja on edelleenkin kaupan vaan käyttäjät oli silloin kuin myös nyt sellaisia jotka itse tekevät makkaroita, palvaat/suolaavat lihan jne. Kulinaristeja sanoisin ja nauttivat hyvästä ja hyvän parhaasta. On se itsellänikin käynyt vuosien varrella mielessä moinen hankkia vaan nyt alkaa näillä kympeillä into taantua tehdä itse, eikäpä juuri ole sellaista keittiötä jossa voisi noin suuritöisiä operaatioita tehdä.
Noista junista ja lättähatuista: Ei niiden aikaan, ainakaan muistini mukaan ollut nykyisen kaltaisia, jopa puolen vurokauden myöhästymisiä. Silloin menneinä aikoina junien kulkua seurattiin pitkin matkaa, oli paljon pieniä liikennepaikkoja joissa oli asemamiesjunasuorittaja ja isomilla paikoilla junaohjaaja joka johti oman alueensa toimintaa ja näiden pienempien paikkojen siinä samalla. Esim. Iisalmesta etelään ensimmäinen miehitetty oli Peltosami jossa tarvittaessa järjestettiin junakohtaus, eli jos oli myöhässä, varsinkin tavarajuna, ei muuta kuin sivulle. Henkilöjunat olivat ikkuna yliesöön ja niillä oli "etuajo-oikeus".
Hyt kulkua valvotaan Kouvolassa ja lie Riihimäellä. Junakohtaukset (toisiaan vastaantulevien junien sivuuttaminen) hoidetaan etänä ja jos ja kun siellä ei vaihde käänny kaukokäytöttlä niin jumi jumi jumi.. Sitten joskus tulee joku korjausporukka, jos tulee ihmettelemään, että ai pahus, sinne on vaihteeseen pippunut joku paskaköntsä pikajuna vessasta. Ja hoh hoi, liikenne seisoo muutaman tunnin ja some täyttyy VR:n haukuista.
Entisinä aikoina oli sellainen "sisäpiirin" vitsi, että mitä tarkoittaa kirjaimet VR. Vihaa romania, kun se veijo väitti juna kokukanneen tasoristeytksessä kun jäi pollen kanssa juna alle.
Huru-ukko

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Pyssymiehelle, Qroquius Kadille ja Huru-ukolle & kiitos kommenteistanne ja lisäyksistä. Ja kiitos taas Huru-ukolle konnarimuistelmista. Kyllä minäkin muistan sen ajan kun junat kulkivat ihan ajallaan. Melkein saattoi kellonsa junan saapumisesta tarkistaa.

Ekku kirjoitti...

Tuo elokuva kuuluu niihin elokuviin, jotka on hyviä, mutta tuskallisia katsoa. Samaa kategoriaa kuin Unelmien Sielunmessu ja ja There Will Be blood.
Nykyisin ennen kauniina poikana tunnetun Rouken naama näyttää aika kamalalta, kun plastiikkakirurgian parasta ennen päiväys on ohitettu.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ekku. Nyt on niin, että minä en ole nähnyt noista mainitsemistasi elokuvista ensimmäistäkään. Viimeisin kuva jossa olen nähnyt Rourken oli Sin City mutta siinä Marv-hahmon roolissa ruma pärstä oli vain etu.

Ekku kirjoitti...

Niin, noissa muissa kuin Wrestlerissä ei ole Roukea, mutta ne on siinä mielessä samanlaisia elokuvia, että ne on hyviä, mutta jokseenkin ahdistavia. Roukella on ilmeisesti koko uran ajan ollut aika huono kyky valita hyviä elokuvia ja rooleja.
Tuo unelmien sielunmessu olisi minusta hyvä näyttää yläasteikäisille, niin ehkäpä joku jättäisi huumeet kokeilematta.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ekku. Katsoin netistä sen Unelmien sielunmessun juonen. Rankka tarina kyllä. Mutta valitettavasti voin sanoa kokemukseni pohjalta että jos nuori ihminen haluaa kokeilla huumeita niin hän niitä kokeilee, oli taustalla kuinka rankka valistus hyvänsä. Inhimillisen typeryyden määrä on loputon.

Ekku kirjoitti...

Näin se varmaan on. Nuorena itseluottamus on sen verran hyvä, että neuvoja ei tarvitse eikä ota vastaan. Tuossa elokuvassa se sanoma ei vain ole esitetty mitenkään saarnaavalla, sormea heristävällä tavalla, joten optimisti minussa uskoo sen menevän paremmin perille. En tosin ole vakuuttunut siitä, että nykynuorison keskittymiskyky riittää tuommoiseen vanhanaikaisen hitaaseen elokuvakerrontaan.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ekku. Minulla on sellainen käsitys että melkoisella osalla nykynuorisoa kärsivällisyys riittää vain älykännykällä katsottuihin tiktok-videoihin.