sunnuntai 6. joulukuuta 2020

MANTSINSAARI

Kuudes joulukuuta Suomessa joskus aikanaan vietettiin itsenäisyyspäivää. Siihen oli hyvät ja perustellut syyt. Nykyisinhän kyseinen päivä niin kuin itsenäisyytemme yleensäkin on lähinnä huono vitsi joten tässäkin blogissa on ollut tapana muistella niitä aikoja jolloin itsenäisyydellä oli merkitystä ja sen eteen tehtiin kaikki mahdollinen. Näissä muisteluissa tuon mielelläni esille niitä taisteluja jotka eivät ole nousseet kovin suureen julkisuuteen. Yksi näistä taisteluista oli Laatokalla sijaitsevan Mantsinsaaren ja erityisesti sen rannikkotykistöpatterin taistelu talvisodassa.

Mantsinsaari sijaitsee siis Laatokalla, suhteellisen lähellä Laatokan itäistä rantaa. Sen pituus on 14,5 kilometriä ja leveys suurimmillaan neljä kilometriä. Ennen sotia saaressa asui 1.750 suomalaista ja se oli osa Salmin kuntaa. Puolustusvoimat olivat satsanneet saaren rannikkopuolustukseen perustamalla Härkämäen patterin jossa oli kaksi 152-millistä Canet-tykkiä. Tykit oli tarkoitettu ampumaan Laatokan suuntaan mutta talvisodassa putket käännettiin ympäri ja ammuttiin mantereen suuntaan sillä vihollinen oli edennyt aina Pitkärantaan saakka jättäen Mantsinsaaren vihollisen selustaan.

Erityisesti tykit ampuivat mantereen puolella Laatokan rannassa sijaitsevaa vihollisen huoltotietä. Iskut eivät yleensä olleet kuin 2 – 4 kranaatin suuruisia per putki mutta niillä oli oma vaikutuksensa.

Mantsinsaaren kuusituumainen ampuu

Sodan alkaessa Mantsinsaaressa oli noin 500 sotilasta eli rannikkolinnakkeen väki sekä 4. Erillinen Polkupyöräkomppania. Sodan aikana vahvuus lisääntyi kun 23. Erillinen Pataljoona ja muutama sissiosasto saapui saarelle. Enimmillään saarella oli 1.300 miestä jotka osallistuivat myös Mantsisaaren ja mantereen välissä sijaitsevien Lunkulansaaren ja Uuksalonpään taisteluihin.


Mantsinsaaren huoltoa pitivät yllä yhteysalukset, pääosin yhteysalus Yrjö.


Mantsinsaaren joukot osallistuivat myös koko sodan ajan vihollista häiritsevään sissitoimintaan tiedustelemalla, räjäyttämällä siltoja, miinoittamalla, tekemällä väijytyksiä ja katkomalla viestiyhteyksiä.


Sissitoiminta alueella oli erityisen haastavaa sillä pakkanen oli pahimmillaan neljäkymmentä astetta ja vielä pitkälti avoinna olevan Laatokan kosteus kiristi sen vaikutusta vielä entisestään. Mantsinsaaren kaksi raskasta tykkiä olivat toiminnassa koko talvisodan ajan. Vihollinen pommitti saarta ja ampui sitä tykistöllään jatkuvasti mutta ei missään vaiheessa onnistunut lamauttamaan patteria. Tosin tykkien putket kuluivat jatkuvassa käytössä. Sodan loppuvaiheessa kapteeni Mäkeläinen antoi selostuksen linnakkeen taistelukunnosta:

Tällä hetkellä on putkilla ammuttu rauhan ja sodan aikana yhteensä 1.536 ammusta, ja siitä syystä putket ovat pahasti syöpyneet, kuluneet ja kovasti kuparoituneet. Tarkkuus on kyseenalainen jopa sivusuuntaankin, jossa on viime aikoina todettu jopa 40 piirun sivuheittoja.”

Mantsinsaaren tykit olivat ampuneet kolminkertaisesti sen määrän mitä niitten kestokyvyksi oli laskettu. Uusia putkia ei sodan aikana ehditty saada.

Rauha tuli 13. maaliskuuta 1940. Mantsinsaari, joka oli ollut vihollisen linjojen takana lähes koko sodan ajan oli säilynyt vihollisen miehitykseltä. Kun rauha tuli, tykit tuhottiin. Toinen oli jo irroitettu mahdollista putken vaihtamista varten ja toisen putki räjäytettiin. Jatkosodassa Mantsinsaari oli vielä muutaman vuoden ajan suomalaisilla mutta sen jälkeen se valitettavasti jäi hyökkääjävaltio Neuvostoliiton haltuun ja saari on nykyisin käytännössä asumaton. Suomalaisilla sille olisi varmaankin ollut käyttöä.

Kunniaa kaikille Mantsinsaaren puolustajille ja sotaveteraaneille yleensäkin. Heille, jotka pelastivat maan ampumalla ja sen jälkeen rakensivat sen kukoistukseen työtä tekemällä. Ja joiden työn tulokset nykyinen poliittinen sukupolvi jakaa ilmaiseksi maailmalle.

Kirjoituksen ja kuvien lähteenä oli Lauri Immosen kirja Kaksi Tykkiä: Mantsinsaari talvisodassa.


35 kommenttia:

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Netistä löytyy www.rannikonpuolustaja nro 3 vuodelta 1975 pdf-versiona jossa on juttua laatokan länsirannan pattereista. Pattereilla oli sama tehtävä kuin Mantsin saaren eli estää venäläisiä tekemästä painopistesuunnassa läpimurtoa sitten ei pidä unohtaa suomenlahden rannalta koiviston patteria. Näillä pattereilla parhaimmillaan ammuttiin 3 kertainen määrä laukauksia mitä putkien kestoiäksi oli laskettu.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Niin ja samalla suunnalla on myös Petäjäsaari. Siinä missä Äyräpään kirkonmäki on nurmoolaisten muistissa ikuisesti niin Petäjäsaari on rantasalmelaisten. Kentaali Hägglund antoi määräyksen taistelusta viimeiseen mieheen, mikä sitten toteutuikin.

Anonyymi kirjoitti...

Minulla oli kunnia tuntea ja haastatella erästä Mantsinsaaren sissiosaston veteraania.

Eipä ollut tuolloin vielä sissimuonista tietoakaan vaan osaston tärkein eväs oli kalakukko.
Oli kuulemma hyvää mutta sen suolaisuus aiheutti aivan julmettua janoa.

Nuo tykit todellakin tekivät kaikkensa ja loppuun saakka; niillä ammuttiin jopa sekalaista roinaa kautta törkyä saarten lähipuolustuksessa ja sodan loppuessa olivat niiden putketkin lopussa.

Hyvää itsenäisyyden muistopäivää.


-Tvälups-

QroquiusKad kirjoitti...

Todellakin, kun istuu alas ja ajttelee sitä kaikkea, mitä sotiemme veteraanit tekivät, se aika ajoin tuntuu inhimillisen suorituskyvyn rajojen ylittämiseltä.
Siitähän ei toki ollut kyse, vaan vain kaikkien suorituskyvyn rippeiden ulosmittaamisesta.
Tosin ne olivatkin Talvisodan lopulla kulutettu jo käytännössä loppuun.

Tuon tuostakin kysytään, olisiko meistä ollut siihen? Turha kysymys;
emmehän olleet syntyneetkään silloin, joten vastaus ei voi olla muuta kuin "ei".
Vaan olisiko meistä nyt samanlaiseen?

Se on pahempi kysymys. "Suomen Sotilas"-lehden päätoimittaja Jaakko Puuperä vastasi siihen eräässä pääkirjoituksessaan:

"Pakko olla. Kukaan muu ei tule tekemään sitä puolestamme."

Vastaus olisi sama, vaikka olisimme NATOn jäsen, toisin kuin moni NATOn kannattaja kuvittelee.
Apua saisimme aivan eri malliin kuin nyt, mutta se varsinainen työ olisi silti tehtävä pääosin itse.

Juha Kivela kirjoitti...

Aikoja erilaisia...

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007664283.html?share=95a0f28a8a42d1f94b873d7e293aec8f

Anonyymi kirjoitti...

Vanhaa rannikkotykistön miestä ilahdutti suuresti tämä Mantsinsaaren muisteleminen. Pari kommenttia asiaan.

152/45 Canet tykin putken kestoksi oli arvioitu 600 laukausta. Tekstissä mainittu laukausmäärä 1536 oli koko patterin eli kahden tykin ampuma laukausmäärä. Laukauksia per putki oli siis vajaa 800 eli oli ammuttu noin 30 % enemmän kuin oli putkien arvioitu kesto. Jo tämänkin johdosta tykkien kantama oli myös lyhentynyt merkittävästi. Putken keston ylittäminen kolminkertaisesti on mahdotonta.

Asiaan liittyy mielenkiintoinen tarina. Mantsinsaaren patterille tuli jalkaväeltä tulitukipyyntöjä, mutta kranaatit jäivät lyhyeksi. Jotain piti tehdä asian auttamiseksi ja ratkaisu oli hyvin suomalainen.

Laitettiin sauna lämpimäksi.

Linnakkeen saunassa pidettiin yllä 60 asteen lämpöä ja osaa ruutipanoksista säilytettiin saunassa. Kun tuli jäi hieman lyhyeksi, niin saunasta juoksutettiin tykeille lämmintä ruutia, josta irtoaa enemmän voimaa kuin kylmästä, ja näin kantamaa saatiin lisää ja pystyttiin tulittamaan annettuja maaleja.

-rt mies-

Anonyymi kirjoitti...

En mie osaa muuta näille tehä ku nostaa hatun päästä. Ei ole kokemusta eikä sellaista. Mutta kertomuksia olen lukenut, ns. aikalaistodistuksia. Edesmennyt isänikin siellä jossakin oli, vaan ei niistä kotona puhunut.
Kaikki kunnioitukseni heille, edesmenneille ja vileä muutamalle, jotka jaksavat sinnitellä.
Huru-ukko
PS. menee of topic: syntyi rinsessa Huru-ukon sukuun, eli eilen illansuussa tytär ilmoitti minulle syntyneen tyttären tyttären:)

Ironmistress kirjoitti...

Tällainen löytyi. Eli että miten X-sukupolven ja sitä edeltäneiden
sukupolvien mielet myrkytettiin systemaattisesti koulussa. Pirkkalan
outo moniste oli pelkkä jäävuoren huippu.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c7017aff-1ece-455f-ba4e-d8ae6ee1eade?fbclid=IwAR2KkMVxxCc5x2BZWoKowwBHKOaVlg_dvjNdzbu8JVLyyJdWWI7sCn3fUWQ

Ruukinmatruuna muistaa kyllä itse oikein hyvin ne kaikki jälki-istunnot, joihin pikku ruukkilainen jotui kritisoituaan neukkumeininkiä ja sanottuaan tuota koko juttua, mitä meille silloin koulussa opetettiin, hevonpaskaksi.

Nyt jälkeenpäin ruukinmatruuna on niistä jälki-istunnoista oikein ylpeä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Patelle Pankavaarasta, Taisteluvälineupseerille, Qroquius Kadille, Juha Kivelälle, rt-miehelle, Huru-ukolle ja Ruukinmatruunalle &kiitos kommenteistanne.

Pate: Olisko sulla antaa linkkiä tuohon juttuun? En itse löytänyt. Tässä meren puolen rt:stä tulee tietysti mieleen Russarön taistelu joka oli niitä ensimmäisiä jolloin pantiin kunnolla hanttiin. Ja se Petäjäsaari oli yleensäkin etelä-savolaisille karmea paikka.

Tvälups: Kalakukkohan on ollut jo kauan myös tunnettu metsätyömiesten muona joten on se varmasti käynyt sissihommiinkin. Jatkosodan puolella kaukopartioilla alkoi olla sitten varsin hyvät sissimuonat. Hyvää itsenäisyyden muistopäivää sinullekin.

Qroquius Kad: Kyllä Puuperä on oikeassa. Kun on pakko niin on pakko. Ja mitä se Naton apu sitten olisi? Käytännössä se olisi sama kuin Yhdysvaltain apu sillä Naton Euroopan puoleinen siipi on rapauttanut armeijansa pahemman kerran.

Juha: Sinänsä aika jännä että tuo on mennyt valtamediassa läpi. Sinänsä osittain ymmärrän noita varusmiehiä. Muistan omalta inttiajaltani että silloin päällimmäisenä ei ollut kovin isänmaalliset ajatukset vaan lähinnä varusveijarin kestovitutus. Asian merkitys alkoi hahmottua vasta myöhemmin.

rt-mies: Kiitos lisäyksistä. Näyttää siltä että sekä suomalainen sauna että suomalainen kekseliäisyys pelittävät sodassakin.

Huru-ukko: Sitä samaa minäkin. Ja lämpimimmät onnittelut.

Ruukinmatruuna: Samanlaisia kokemuksia minulla. Tosin silloinen aivopesu taisi olla nykypäivään verrattuna mietoa.

QroquiusKad kirjoitti...

On todellakin syytä kysyä, mitä apua ja miten paljon NATO-liittolaiset voisivat antaa, mutta takuuvarmasti vähäkin olisi parempi kuin ei mitään.

Mitä tulee tuohon Iltalehden suomettumisartikkeliin, kovin oli tuttua juttua.
Asiaa voisi havainnollistaa, että Neuvostoliitto alisti Viron kahleorjakseen, mutta teki Suomesta luotto-orjan näyttelemään isäntänsä kanssa tasavertaista ystävää.

Ajan mittaan luotto-orja alkoi uskoa näyttelemiinsä valeisiin, kun taas kahleorja odotti koko ajan tilaisuutta murtautua kahleista irti.
Lopputuloksia voimme nyt sitten vertailla.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

WWW.rannikonpuolustaja.fi ja arkistosta nro 3 vuodelta 1975 samassa lehdessä on myös Vaasan Rannikkotykistöstä. Ilmeisesti sieltä löytyy kaikki lehdet pdf-muodossa.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Tuosta Nato spekuloinnista että ensimmäinen asia joka kannattaa muistaa on siinä että joko puolustusvoimis pienennetään rajusti tai vastaavasti määrärahoihin suoritetaan kerralla tasokorotus joka ei nielemättä mene läpi. Eurooppalainen historia on opettanut että Isoonbritanniaan ja Ranskaan kannata luottaa liikoja. Hyvä esimerkki on Puola, britit ja ranskalaiset julistivat sodan saksalle mutta kun veli venäläinen hyökkäsi ilman sodanjulistusta ullatus ullatus eipä julistettu sotaa NL:a vastaan. Nämä kaksi kantavaa voimaa huolehtivat että heidän etu menee aina edelle. Tuskin jos Kelloselässä eskaloituu konflikti niin Juravuoriston ohjussiiloissa tai Barentsinmerellä brittien sukellusveneissä syötetään maaleja. Tai kun talvisodan aikaan laivattiin alppijoukkoja ranskasta norjaan ja edelleen tänne oli viinit, juustot, muulit, sukset ja sauvat mukana mutta siteet unohtu kuormasta.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Qroquius Kadille ja Patelle Pankavaarasta & kiitos kommenteistanne.

Qroquius Kad: Totta tuo, mitä puhuit aiheesta Suomi vs. Viro. Ja joo, vähänkin apua on parempi kuin ei apua ollenkaan. Minä vaan mietin että joutuiskos tosipaikan tullen (Naton suunnitelmien mukaan) Suomi olemaan se joka antaa apua Baltian suuntaan?

Pate:

Viesti1: Jep, nyt löytyi, kiitos. Pannaanpa linkki muillekin:

http://www.rannikonpuolustaja.fi/wp-content/uploads/Lehtiarkisto_PDF/1970-luku/1975_3.pdf

Viesti2: Totta joo. En sano Nato-asialle täysin ei mutta pelkään myös että Naton suunnitelmissa Venäjää heikennetään viivytystaistelulla Suomessa ja Baltiassa ja sitten se pysäytetään Ruotsin ja puolan rajalle. Se taas ei suomalaisia paljon lohduta. Joka tapauksessa on aivan turhaa kuvitella että Nato tappelisi suomalaisten puolesta. Kyllä se tappeleminen suomalaisille jää.

Juha Kivela kirjoitti...

Kiitos vastauksestasi Ykä. Kirjoitit, että "Sinänsä aika jännä että tuo on mennyt valtamediassa läpi". Jep, samaa ajattelin itsekin. Hyvä kuitenkin että meni. Oli kuitenkin ihan asiallinen kirjoitus. Kertoo paljon todellisuudesta. Todellisuudesta, joka on vastoin poliittisen eliitin mielipidettä eli utopiaa ja ideologiaa.

Ihmetystä tuohon läpimenoon lisää mm. se, että samaisen päivän hyysärin pääkirjoitussivulla julkaistiin kirjoituksia luottamuksesta, jne... Jätin linkit laittamatta, koska ovat näköjään maksumuurin takana. Täytyy sanoa, että kukapa järkevä ihminen noista mielipide- ja propagandakirjoituksista kehtaisi maksaa hyysärille.

Viimeisen vaikkapa viikon kahden pääkirjoitussivujen kirjoituksia yhdistää se, että ne ovat mitä suuremmassa määrin taattua suomalaista pohjois-koreaa ja neuvostoliittoa. Asiat ovat todellisuudessa usein päinvastoin. Kirjoituksista käy ilmi selkeästi, että Suomessa asiat ovat nyt hyvin vakavasti päin v**tua. Asiat yritetään sitten selitellä mielipiteillä ja propagandalla päinvastaiseksi.

Samaa taattua linjaa edusti tämän päivän evankelis-luterilainen itsenäisyydenpäivän jumalanpalvelus Helsingin Tuomiokirkosta.

Jotenkin sitä vain miettii, että Moskova korvautui Brysselillä... Liittynee myös mainitsemaasi "turpovaihteeseen"... kiirettä pitelee eräissä piireissä.

Anonyymi kirjoitti...

Hieno kirjoitus kuten aina.

Näitä sotajuttuja kun lukee niin alkaa tämä koronaviruskin tuntua sittenkin pikkuhuolelta. Mielummin vaikka 10v koronavirus aikaa kuin vaikka edes vuosi sotaa.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Juha Kivelälle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Juha: Valtamedia on pahin vihollisemme. Sen ansiosta suurin osa suomalaisista on vieläkin kuuliaisia itäsaksalaisia hallintolampaita.

Ano: Kiitokset. Ja jep. Toi koronavirus on aika pieni rasitus talvisotaan nähden.

Hessu kirjoitti...

Voi Kekkosta haukkua suomettumisesta ja Neuvostoliiton nöyristelystä, mutta ainakaan silloin ei tarvinnut elättää somaleita. Nurmi vaatii suomettumisen tutkimusta, mutta minua kiinnostaisi enemmän, miksi Suomen pitää maksaa Italian velkoja tai elättää kolmannen maailman onnenonkijoita. Venäjän nykyisellä väestörakenteella ei aloiteta maailmansotaa.

Perttu Ahonen kirjoitti...

Näin itsenäisyyspäivänä otan esille myös tapahtumat Suomussalmella 6.12. 1939. Silloin nimittäin Er.P 16 pysäytti puna-armeijan JR 662 etenemisen Alassalmella Kuusamontiellä. Se oli tunneista kiinni, sillä Er.P 16 miehitti asemat Alassalmella klo:04:00 ja puna-armeija hyökkäsi klo:10:00. Mainittakoon, että suomalaiset eivät tienneet etukäteen, että puna-armeija aikoo hyökätä tuona päivänä Alassalmelle. Alassalmen asemat kuitenkin piti lukuisat puna-armeijan hyökkäyskerrat ja siihen pysähtyi puna-armeijan eteneminen kohti Oulua ja alkoi talvisodan ihme Suomussalmen mottitaisteluineen. Tämä Alassalmen / Kuusamontien taistelu unohtuu usein Raatteentien taistelun ollessa se kuuluisin Suomussalmen taistelu.

Ja vähän juttua noista taisteluista:
https://jput.fi/Luultiin_etta_Susitaival.htm

Kiva että otat huomioitavaksi myös noita vähemmän tunnettuja taisteluja ja taistelijoita, sillä arvon hekin ansaitsevat.

Mitä propagandaan ja sen institutionalisointiin tulee, niin suomettumisen aika oli harjoittelua. Noin muutoin minulla on vahva tunne, että sata vuotta sitten vallankumous jouduttiin toteuttamaan Neuvostoliitossa (vaihtoehto B), koska se ei saanut kannatusta teollisissa länsimaissa(vaihtoehto A). Koska vallankumous ei odotusten mukaisesti toiminut Neuvostoliitossa ajettiin se hallitusti alas ja nyt taas yritetään vaihtoehtoa A = vallankumous teollistuneissa länsimaissa, mutta nyt älykkäämmin päivitettynä 2000-luvun "rauhanprojekti" versiona.

Anonyymi kirjoitti...

Nuo Ruukinmatruunan linkittämällä sivulla mainitut oppikirjat ovat 1980-luvulta. Itse ehdin käydä koulun loppuun jo 1970-luvun puolella, ennen kuin ne kirjat ilmestyivät. Millaisen maineen 1970-luku myöhemmin saikin, en kuitenkaan sanoisi, että koulukirjat vielä minun kouluaikanani olisivat sisältäneet suoranaista neuvostopropagandaa. Ei niissä Neuvostoliittoa mitenkään suoranaisesti ihannoitu, mutta ei toisaalta myöskään demonisoitu. Kyllä Stalinin aikaisista julmuuksistakin mainittiin historian kirjoissa ainakin ohimennen, mutta nehän tuntuivat kuuluvan jo kaukaiseen menneisyyteen.

Eri kouluissa taisi olla tässä suhteessa aika erilainen ilmapiiri. Ainakaan siinä koulussa, jota minä kävin, tuskin yksikään opettaja eikä kovin moni oppilaskaan suoranaisesti ihannoinut Neuvostoliittoa. Meidänkin kouluumme kyllä toisinaan jaettiin Teinilehden numeroita. Ne kyllä sisälsivät suoranaista neuvostopropagandaa samaan tapaan kuin se kuuluisa Pirkkalan monistekin, mutta niille ainakin meidän koulussamme lähinnä naureskeltiin. Niissä arvosteltiin silloisia historian oppikirjojakin muun muassa siitä, etteivät ne suostuneet myöntämään liittoutuneiden voiton toisessa maailmansodassa olleen ennen kaikkia Neuvostoliiton ansiota, ja tietysti myös siitä, miten niissä käsiteltiin Suomen sotien taustoja.

Meidänkin koulussamme kyllä pidettiin kouluhallituksen määräyksestä YYA-sopimuksen 25-vuotispäivän aikoihin huhtikuussa 1973 aiheeseen liittyvä teemaviikko. Mutta siihen eivät oppilaat enempää kuin opettajatkaan suhtautuneet kovin innostuneesti, vaan se tuntui lähinnä pakkopullalta. Lähinnä teemaviikko merkitsi sitä, että parina iltapäivänä kouluumme tuli ulkopuolella luennoitsijoita, jotka pitivät juhlasalissa koko koululle esitelmät Suomen ulkopolitiikasta, Neuvostoliiton koululaitoksesta ja keskusjohtoisesta suunnitelmataloudesta. (Näistä ensinmainitun yhteydessä muuten myös ensimmäisen kerran kuulin sanan suomettuminen.)

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Hessulle, Perttu Ahoselle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Hessu: Kekkosen aikaan ulkomaalaispolitiikka oli vielä järkevää. Venäjän väestörakenteesta en osaa sanoa mutta sen armeija ei ole siinä kunnossa että sillä maailmansotaa aloitetaan.

Perttu: Kiitos noista mielenkiintoisista lisäyksistä. Marxhan aikanaan ajatteli että sosialismi pannaan pystyyn nimenomaan länsimaissa. Se, että sitä yriteltiin Venäjällä olisi ollut hänelle yllätys. Valitettavasti Marxin ajatuksia yritetään saada toteen täällä Suomessa.

Ano: Varmastikin käytäntö vaihteli paikkakuntien mukaan. Omassa kunnassani elettiin kyllä täysin YYA-aikaa, tosin me räkänokat naureskeltiin propagandalle ja kehitettiin siitä vitsejä.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Suosittelen itsenäistymisestä kiinnostuneille Heldan ja myöskin Marxist Internet Archives mistä löytyy suomenkielistä materiaalia lukemaan aikalaisten kiriallista tuotantoa. Ensimmäiseksi Väinö Linnan satuiluihin perustuvat mielipiteet upotetaan samoin jo ennen sotia alkanut vallankumousyrityksen valkopesu joksikin muuksi mitä se oli. Vasemmisto yritti kaataa demokraattisesti vapailla vaaleilla valitun eduskunnan ja hallituksen ja luoda terroriin pohjautuvan autoritäärisen diktatuurin jossa likvidoitaisiin kapitalistit. Tämä käy ilmi tunnettujen vasemmistolaisten omista kirjoituksista kuten nyt vaikka Otto Wille Kuusisen.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Minä herätin lukiossa pahennusta käyttämällä college-paitaa jossa luki puolaksi solidaarisuus ja oli puolan lippu. Kysymyksessö oli umpikepulainen pitäjä mistä löytyi kiintiöpaikat demareille, kokoomuslaisille ja kommunisteille eli virallisesti hyvät ja rauhanomaista yhteiseloa luottamuksellisten suhteiden hengessä.

Anonyymi kirjoitti...

Erityisen mielenkiintoinen on Hjalmar "verinen" Siilasvuo jonka ongelmallisia henkilösuhteita ei ole tutkittu, lieneekö syy että poika Ensio oli kenraali. Talvisodassa Siilasvuolla oli ongelmalliset välit Susitaipaleen kanssa jotka esimerkiksi näkyivät taistelutoimissa. Sama juttu III armeijakunnan henkilösuhteissa missä Viikla ampui itsensä, Turtola ja Somersalo tapattivat itsensä. Asia jota historioitsijoiden kannattaisi tutkia tarkemmin.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Näistä pimentoon jääneistä talvisodan johtajista Walleniuksesta löytyy hyvin kirjoitettu elämänkerta pdf-muodossa jossa Viipurinlahdesta kuten aikoinaan televisiossa esitetyssä haastattelussa Walleniuksen autonkuljettaja kieltää sen että Wallenius olisi ollut humalassa ja Wallenius itse kertoo että esikunta ja järjestäytyminen oli täysin alkutekijöissä. Miksi Walleniusta morkattiin hän oli muita kenraaleja älykkäämpi, kielitaitoinen ja omasi diplomaattisia taitoja 1920-30 lukujen taitteessa eli kateus pitää muistaa että Mannerheimikin oli primadonna joka nähtiin vapaussodan aikana suhteissa muihin tsaarin ex-kenraaleihin ja eversteihin myöskin historiankirjoituksessa. Laurilan maine ja kyvyt herättivät kateutta kuten operettiupseeri Liliuksessa ja papinpojassa Hannulassa. Ottaen huomioon että jatkosodan hyökkäysvaiheessa Laurila oli likimain selkävammansa takia likimain liikuntakyvytön invalidi. Susitaival joutui samalla tavalla typerämpien kaaderiupseerien hampaisiin. Lapinsodan aikana Wolf Halsti erosi palveluksesta kun tajusi että kolme hänen ylempää esimiestä olisi olleet samoja jotka hän pisti kotirintaman töpinään sopimattomina johtajina jatkosodan aikana. Paras oli Pärmi kun sai everstiluutnantin limaskit, soitti entiselle esimiehelleen Savon rykmentistä joka silloin totesi majuri Pärmille että tässä on sotilasuran lakipiste. Esimies itse töpeksittyään joutui huoltotehtäviin Seinäjoelle ja Pärmin puhelin keskustelu oli suurinpiirtein että onko rehumestari itse täällä everdtiluutnantti Pärmi.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Niin ja pitänee lueskella kun aikoinaan ostin rajoitetun painoksen jotka oli numeroitu Utrion ja Linnilän kustantamat rannikkotykistön, sissi ja 40 hävittäjälentäjän vaiheista kertovat teokset. Rannikkotykistöstä vielä että 1920 luvulla asevelvollinen tuli vissiin viikon toista etuajassa palvelukseen linnakkeelle, haastattelussa selvisi että oliko nyt kotoisin Suomussalmelta niin oli tullut kävellen kun palvelukseen astumismääräräyksessä luki että pitää astua palvelukseen. Samassa kirjassa oli Mantsinsaaresta kun siellä asuva rouva matkusti 3 vuotiaan tyttären kanssa junassa niin jostain syystä tytär hermostui ja noitui kokeneen vääpelin kielenkäytöllä kanssamatkustajalle kuin alokkaalle.

QroquiusKad kirjoitti...

Se Pärmin ja esimiehensä tapaus meni muistakseeni niin, että tuolloin majurin arvoinen esimies oli huutanut kapteeni Pärmille:

"Teistä ei tule koskaan mitään, ei majuria eikä ainakaan everstiluutnanttia!
Jos niin kävisi, minä syön hatullisen paskaa!"

Saatuaan ylennyksen jääkärieverstiluutnantiksi Pärmi selvitti missä hänen entinen esimiehensä vaikutti.
Hän sai ensimmäisen tyydytyksensä siitä, että tämä oli siirretty kotirintamatehtäviin Etelä-Pohjanmaalle. Sitten hän tilasi puhelun ja kun tuttu ääni vastasi hän lausui:

"Duoda, däällä puhuu eversdiluudnanddi Nikke Pärmi ja duoda, haddu sinulla onkin!"

Langan päästä kuului vain järkyttynyt hiljaisuus, sitten luuri lyötiin äkkiä kiinni.
Pärmi ei tuntenut enää tarvetta lähteä paikan päälle käskemään asianomaista näyttämään, miten se hatullinen uppoaa naamariin.

Anonyymi kirjoitti...

Luin Mantsinsaaresta jo 60-luvulla. Jostain kansakoulun kirjaston kirjasta - ei ollut Uula Aapaa - vaan joku muu. Kirjassa kerrottiin, että tykeillä oli ongelmana "etuvaunun akselin katkeaminen" ja syynä oli se, että tykeillä ei oltu ammuttu täysiä taistelulatauksia ennen sotia kuin muutama. Suunnitteluvirhe oli jäänyt huomaamatta.

Hm - mihinköhän muistini sekoittaa Mantsinsaaren tykit? Eihän Caneteissa ollut "etuvaunua", mäkilavetti-durlaherereissa kenties oli? Etuakseli ainkin oli. Vai oliko siinä kirjassa sekoitettu asioita. kaksi 6" tykkiä kun ei ole "järeä patteri" mielestäni. Raskas patteri paremminkin. Oliko jossain muussa saaressa tämmöisiä ongelmia jonkun tykin kanssa - koivistolla kenties?

Vai luinkohan Kansa taisteli -lehdestä. Siitä on jo aikaa, en muista tarkasti.

Mutta kansakoulun kirjastossa oli todella hienoja kirjoja 60-luvulla. Uula Apaa useita opuksia. Tuleva Pyssymies sitä ihmetteli, miksi ihmeessä karjalaisilla on saunoja pitkin mettiä - vai mikä ihme on tsasouna? No, omia haavoittui yksi tai kaksi ja ryssiä kuoli kymmeniä - hyvä juoni noissa kirjoissa. Lisäksi Laatokalla lenneltiin parissa kirjassa, Vl Kotkalla. Ja käytiin pelastelemassa kalastajia jäälautoilta. Pakkolaskukin piti tehdä jäälakeudelle - jännä kirja. Ja Juho Vesainen hiihteli kanssa ja muita heimosotijoita. Ei kovin YYA-henkisiä opuksia.

Mitähän noille kirjoille tapahtui 70-luvulla. Vieläkö saastuttivat viattomien ala-astelaisten mieliä vai oliko ne ja hävitetty YYA-kirjallisuuden tieltä.

Ai niin: Mantsinsaaren patterille oli jo ennen sotia laskettu ampuma-arvot mantereen puolellekin, ei niitä tykkejä yllättäen käännetty talvisodan alettua. Homma oli valmisteltu jo aiemmin. Sikäli oli jäänyt puolitiehen, että varaputkia ei oltu varattu ja oli se patterikin hieman vajaavahvuinen.

Sinänsä Laatokan rannalla on tehty monenlaista sotahistoriaa. Mm. ammuttu viimeiset jäykkälavettisen tykin taistelulaukaukset. Siis oikean valtion, oikeassa sodassa, oikean armeijan ampumat. Vuosi oli 1944 kun Ranskasta talvisodan apuna saadut tykit hönkivät viimeiset laukauksensa. iipot ampuivat arabeja jäykkälavettisella -48 mutta sitä ei nyt lasketa, eikä myöhempiä afrikan heimosotia.

Pyssymies

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Patelle Pankavaarasta, Anolle, Qroquius Kadille ja Pyssymiehelle & kiitos kommenteistanne.

Pate: Kiitos mielenkiintoisista lisäyksistä. Tulee muistaa että demarit ovat se ainoa puolue joka on pannut pystyyn väkivaltaisen kapinan. Wallenius oli varsin värikäs hahmo joka tosiaan jäi sitten jostain syystä sivuraiteelle. Samassa yhteydessä tulee mieleen Valo K. Nihtilä joka olisi ansainnut päästä kenraalikuntaan.

Ano: Tuollaista olen lukenut minäkin. Ei varmaankaan mikään helppo tyyppi.

Qroquius Kad: Pärmi oli kyllä armeijan yksi värikkäimmistä hahmoista.

Pyssymies: Mantsissa oli sitten muutama 76-millinen kenttätykki. Olisko mainitsemasi ongelmat olleet niissä?

Anonyymi kirjoitti...

Ei kolmen tuuman tykin etuvaunun akselivika haittaa mitenkään ampumista. Se vaunu kun ei ammuttaessa ole kiinni tykissä. Siitä on aikaa kun asiasta luin, kyseessä oli järeä tykki. Nykytietämyksen mukaan kuvittelisin tarkoitetun Durlaheria mutten sitä voi enää mistään tarkistaa. Toisaalta, ei tietääkseni Durlaherissa ollut ongelmaa. Mikä lie ollut tykki.

Käsitin asian niin, että tykki meni ampumakelvottomaksi vian takia, koro putosi, tykkiä ei satu palautettua ampuma-asentoon - viittaisi mäkilavettiin kuvaus.

Ja kun Mantsinsaaren patterin kuvauksen luin parikymmentä vuotta sitten, 2*6" Canet, olin hämmästynyt. Olin kuvitellut järeämmäksi.

Toisaalta, kolmas tai neljäsluokkalinen on voinut käsittää jotain väärin tai kirjailijakin on voinut esittää / käsittää asian väärin.

Pyssymies

QroquiusKad kirjoitti...

Ja jos nyt aivan tarkkoja ollaan, ei tuo Canet-yksikkö ollut patteri vaan jaos.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Pyssymiehelle ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.

Pyssymies: Jäänee arvoitukseksi, niin kuin moni asia historiassa muutenkin.

Qroquius Kad: Jos puhutaan putkien lukumäärästä niin kyllä, mutta tuosta yksiköstä käytettiin nimitystä patteri. Ehkä siksi, että se oli kuitenkin täysin erillinen rannikkolinnake.

QroquiusKad kirjoitti...

Se jaos tuli mieleeni kummittelemaan jonkun sotahistoriallisen teoksen, en tietenkään enää muista minkä, kuvasta jonka kuvatekstinä oli "Canet-jaos ampuu".

Googlettamalla löytyi tuollainen

http://kansataisteli.sshs.fi/julkaisemattomat-kirjoitukset/kirjoitukset/ts/Kirjoitus_1592.pdf

jossa mainitaan Talvisodassa Ravansaaressa toiminut Canet-jaos. Kuva saattoikin olla juuri sieltä.
Tällaista tämä on, kun muisti toimii vain pienissä pätkissä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Qroquius Kad. Sama vika meikäläisellä. Kaukomuisti pätkii jonkin verran ja lähimuisti pahasti. Toi Kansa Taisteli-lehden digitointi nettiin on muuten huikea kulttuuriteko.

keski-ikäinen pikkupoika kirjoitti...

Juuri pari viikkoa sitten tuli vastaan Petäjänsaaren taistelusta kertova, osittain fiktiivinen, kirja jossa kuitenkin faktat olivat kohdallaan. Periaatteessa kai saaren pitäminen ei ollut enää kokonaiskuvan kannalta ratkaisevaa mutta Hägglundin komento pitää saari toteutettiin loppuun asti; ilmeisesti vain kourallinen suomalaisia sieltä tuli elossa pois.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, keski-ikäinen pikkupoika. Joo, lähes viimeiseen mieheen siellä tapeltiin.