torstai 19. elokuuta 2021

19. 8. 1991 JA OPPIMATON LÄKSY

Täsmälleen kolmekymmentä vuotta sitten alkoi Neuvostoliitossa vanhoillisten kommunistien vallankaappausyritys jonka tavoitteena oli syrjäyttää uudistusmielinen Mihail Gorbatshov ja saattaa maa takaisin brezhneviläiseen komentoon. Oman aikani ihmiset muistavat tapauksen ja nuoremmat voivat etsiä tietoa interwebin ihmeellisestä maailmasta joten lyhyt kertaus riittänee:

Suomessa asiantuntijat – varsinkin Keijo Korhonen – totesivat että nyt suomettumisen aika palaa takaisin ja palaa pysyvästi joten suomalaisten on parempi pitää turpa rullalla, naama näkkärillä ja alkaa opetella kiireen vilkkaa uudestaan vanhaa YYA-retoriikkaa. Tosiasiassa kaappaus oli juosten kustu ja osittain kännissä toteutettu joten se romahti kolmessa päivässä viimeistään siinä vaiheessa kun neuvostoarmeija kieltäytyi avaamasta tulta siviilejä vastaan. Erityisasemassa tässä olivat Alfa- ja Vympel-erikoisjoukot jotka eivät käskystä huolimatta rynnäköineet Valkoiseen Taloon jossa vastarinnan johtaja Boris Jeltsin piti majaansa.

Kaappauksen jälkeen korttitalo nimeltä Neuvostoliitto alkoi luhistua nopeasti kun neuvostotasavalta toisensa perään julistautui itsenäiseksi. Lopulta 25. joulukuuta hetkeksi takaisin valtaan päässyt Mihail Gorbatshov erosi tehtävästään ja Kremlissä sirppi ja vasara laskeutui lippusalosta antaen tilaa Venäjän lipulle.

Asiasta tulee meikäläiselle mieleen muutama muisto. Kaksi negatiivista ja yksi positiivinen.

Ensimmäinen, negatiivinen: Suomessa jatkoi vallassa se Moskovaan kumartanut ja YYA-retoriikan totena omaksunut poliittinen johto joka sitten pikku hiljaa siirsi vallan omille opetuslapsilleen. Eräs kumartajista valittiin jopa kahteen otteeseen tasavallan presidentiksi. Ryömimiseen oppinut ja tottunut porukka ei lopettanut ryömimistä vaan muutti vain sen ilmansuuntaa. Kävi selväksi että ryömiminen itsessään oli tärkeintä. Suomettumisen ajan likapyykkiä ei olla vieläkään kunnolla pesty. Ja eräs tietty lista pysyy vieläkin salaisuutena. Tosin kyseinen lista on vain Stasin lista. Ne tärkeimmät listat olivat KGB:n listoja ja niihinhän emme pääse käsiksi koskaan. Sieltä voisi löytyä hyvin mielenkiintoisia nimiä.

Toinen, myös negatiivinen: Suomen poliittisesta koneistosta huomattava osa ja hallituksestamme valtaosa kannattaa edelleenkin sitä poliittista järjestelmää mihin Neuvostoliittokin perustui. Eli sosialismia. On tosin tietty ero. Karmea sellainen. Neuvostoliitto pyrki kehittämään elinkeinoelämäänsä sosialistisen opin mukaisesti. Tietysti epäonnistuen surkeasti. Oma hallituksemme pyrkii lopettamaan elinkeinoelämämme ilmastohysteriaansa vedoten. Sinänsä molemmat tapaukset ovat samanlaisia. Kumpikaan ei miettinyt silloin eikä mieti nyt, mitä heidän toimensa ja utopiansa saavat aikaiseksi. Mutta kumpikin pyrkii saamaan puumerkkinsä historiaan. Ja, luoja nähköön, tämä intersektionaalisen feministinen hallituksemme onnistuu siinä enemmän kuin hyvin.

Kolmas muisto, positiivinen: Vielä vuonna 1986 ajateltiin että Neuvostoliitto on kiveen hakattu ikuinen totuus. Kukaan ei tuolloin osannut kuvitella, kuinka nopeasti se sitten lopulta romahtaisi. Mutta niin se kumminkin teki. Ja sitä myötä huomattiin että ne Neuvostoliiton vainotut toisinajattelijat olivat olleet koko ajan oikeassa. Tämä antaa toivoa myös nykyiseen tilanteeseen jota myös kuvitellaan kiveen hakatuksi ikuiseksi totuudeksi.

Ehkä, ja toivottavasti tulevaisuudessa todetaan että EU:n – ja samalla Suomen – toisinajattelijat olivat oikeassa koko ajan.


23 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

MV:ssä luki, että vastarintaa alkaa jo esiintyä: Ano Turtiainen vaihtoi autonsa rekisterikilvet eurokilvístä ns. suomikilpiin.
Janajevin juntta toissankin oli tietojen mukaan kännissä kuin äimän käki, kai niitä pelotti etteivät selvinpäin uskaltaneet, tai ehkä eivät selvinpäin edes olisi yrittäneet moista.
Kuten tämässäkin blogissa on usein mainittu, elämme jänniä aikoja, ehkä jopa liian jänniä. Mitään en ole vielä hamstrannut ja tuskin sitä teen edelleenkään. Sapuskaa on muutamaksi päiväksi, kessutarpeita viikoksi. Vettä tulee vielä raanasta ja sähköä töpseistä. Rahan saanti seinästä on vähän, no niukkaa vaan ei haittaa. Ja lääkärin määräämiä mömmöjäkin piisaa vielä.
Että ootellaan ja katellaan.
Huru-ukko

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Huru-ukko. Minä olen hamstrannut vähän enemmän. Mutta täytyy muistaa, että Neuvostoliittokin romahti vaikka sillä oli aivan valtava väkivaltakoneisto. EU:lla ei ole sellaista.

Anonyymi kirjoitti...

Taju-Paavo tuola omalla sivullaan kertoikin, että kommentointi on toistiseksi pois. Juurikin kuten taannoin epäiälin,eli sen turhan paskamyrskyn takia.
Huru-ukko

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Huru-ukko. Tämän vuoksi minulla on blogissa moderointi. Tosin sitä ryönää tulee tänne hyvin vähän. Kommentointi on yleensä hyvin asiallista.

Anonyymi kirjoitti...

Tervehdys Ykä!

Suomen poliittisen eliitin, jos näin ylevää sanaa voi käyttää niistä broilereista, suurin lahja menneiltä polvilta (esibroilereilta) on se, että mitään ei tarvitse tehdä, valiokunta-, lautakunta-, suunnittelu-, käsienheiluttelu-, kyllähänsätiedäthommia riittää aina. Ja vastuu on nolla! Aina voi perustella syytteitä typeristä päätöksistä tai korruptiosta tai muusta sillä, että tässä nyt käydään henkilöön kiinni ja tuli paha mieli. Nomenklatuura toimii kuin Neuvostoliitossa konsanaan, kaikille löytyy joku kiva rako mihin mennä piiloon vaikka loppuiäkseen, ja rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Ei ihme jos typerät juntit eivät tajua mistään mitään. Toisinajattelu on väärin vaikka sellaista ei demokratiassa pitäisi ollakaan, koska se rikkoo lasitalot ja kertoo keisarin uusista vaatteista. Turvat on pidettävä tukossa, ettei nomenklatuura, jossa on kaiken ikäisiä pullasorsia, joudu oikeasti YT-neuvottelujen osapuoleksi vastaamaan siihen, että mitäs te nyt sitten olettekaan saaneet aikaan. Luultavasti ne selitykset on kuin kuolemaa porvareille karjuneilla kommunisteilla, että "se oli vähän sellaista leikkiä, ei me oltu tosissaan, unohdetaan koko juttu".

Yst. terv. Ano Nyymi

Toinen professori kirjoitti...

Ymmärtääkseni Neuvostoliitto romahti talousvaikeuksiin; pankrutti, kuten ennen sanottiin. Tähän johti kykenemättömyys kehittää yhteiskuntaa, mikä taas oli seurausta siitä, että käskyvalta oli liian harvoissa käsissä, joita ohjasivat usein liian heikot aivot. Muistan, kuinka Neuvosto-Karjala kirjoitti 70-luvulla, että siitä ja siitä kolhoosista on niin ja niin monta miestä lähtenyt lehtikerppuja keräämään. Tämä oli konkreettinen osoitus maatalouden heikosta tasosta.

Ronald Reagan käynnisti asevarustelun, joka kaiketi pakotti Neuvostoliiton ohjaamaan yhä enemmän varoja aseteknologiaan. Häntä aiemmat presidentit olivat melkoisia nyhveröitä tässä suhteessa. Kuinkahan suuri osuus Reaganilla oli Neuvostoliiton romahdukseen?

Tietysti aivan perussyy romahdukseen on se, että Neuvostoliitossa asui pääasiassa venäläisiä, jotka tekevät asiat "vennäiks", kuten savolaiset ennen sanoivat. Venäläinen tekee ensin ja ajattelee sitten, kun taas suomalainen tekee päinvastoin. Tämän vuoksi venäläisten mielestä suomalaiset ovat toivottoman hitaita. Venäjä voisi olla oikein kiva maa, jos siellä asuva kansa vaihdettaisiin.

Kaiken tämän valituksen lisäksi on syytä mainita, että venäläiset ovat tavattoman lahjakas kansa, joka on laajasti vaikuttanut tieteiden ja taiteiden kehitykseen.

Mito Islam kirjoitti...

Pt mediaa alusta asti seuranneena en näe muutosta kommentoinnin tasossa maahanmuutto- tai uusruotsalaisia koskevissa artikkeleissa, samaa kuraa siellä on ollut alusta asti, asiallisten kommenttien seassa.
Nyt kun Paavo on ottanut asiakseen kannattaa virallista koronanarratiivia ja leimaa jutuissaan kaikki eri mieltä olevat harhaatikoiksi ja kristallihipeiksi, on palaute kommenttipalstalla ollut ajoittain hyvinkin kyistä.
Mikään ei tietenkään liity mihinkään ja kukapa sitä blogissaan viitsisi kuunnella itseensä kohdistuvaa vittuilua, metsä vaan tuppaa vastaamaan niin kuin sinne huudetaan.

Hessu kirjoitti...

Muistan hyvin nuo elokuun päivät. Juntan puolustukseksi voi todeta, että he olivat eläneet ikänsä Neuvostoliitossa ja olivat nousseet hierarkiassa korkealle, joten he selvästikin osasivat ainakin kiipeilyn Neuvostoliiton verkostoissa. Neuvostoliitto perustui valehteluun, ylemmälle kerrottiin, mitä hän halusi kuulla. Luultavasti juntan tilannekuva oli ruusunpunainen. Hrustsev onnistuttiin syrjäyttämään 1964 ja pitämään maa kasassa, miksei onnistuisi uudestaan? Suomen poliitikoille se olisi sopinut oikein mainiosti. Ideologialla pärjää pitkälle, mutta ideologia ei tuo ruokaa kauppaan, ei jaa vettä vesijohdosta, eikä avaa tukkoista viemäriä.

Myös meidän nykyinen valtiomme perustuu valehteluun. Jos haluat uralla eteenpäin tai edes pysyä töissä, kannattaa kertoa, mitä ylempi haluaa kuulla. Valehdellaan EU:sta, maahanmuutosta ja jopa sukupuolista. Mies on nainen, jos niin julistaa ja häntä on uskottava tai kostetaan, kuten Aleksi Valavuori sai huomata. Moninaisuus on rikkautta, paitsi mielipiteiden. Väärät mielipiteet ovat vihapuhetta.

Mitä Neuvostoliitossa ja Venäjällä oikeasti tapahtui 1989-1999? Mikä porukka siellä kaappasi vallan? Jeltsin oli vanha kommunisti ja järjestelmän tuote. Miten paljon hän tajusi, missä mennään? Kaikenlaiset oligarkit kaappasivat valtion rikkaudet. Miten he onnistuivat? Mistä Putin ponnisti pinnalle, miksi Jeltsin valitsi hänet 1999?

Anonyymi kirjoitti...

Tohtori p. väyrynen kertoi väitöskirjassaan "suuren ja mahtavan" olevan ikuinen ja YYA:n myös, 80-luvun loppuvuosina aivan. Varsinainen visionääri.

Gorban noustessa valtaan aika moni ajatteli neukkulan vahvistuvan & tervehtyvän & raitistuvan johdollaan. Kukaan, ei siis yhtään kukaan uskonut Viron, Latvia ja Liettuan itsenäistyvän lähimmän sadan vuoden aikana. Siis itsenäistyvän ilman ydinsotaa.

Toisaalta Jeltsinin ajateltiin tuovan demokratian venäjälle, vaikka duuman sekopäisyys oli jo nähtävissä. Toisin kuin putler - mistä se putkahti?

Nyt tuntuu Suomen itsenäistyminen olevan näköpiirin tuolla puolen.

Ja ihan muuta:

Olikohan Tajukankaalla jälkimoderointi käytössä? Päästi liian löysäksi käytännön ja oli pakko sulkea vallan? Näyttää esimoderointi ja kohtuullinen linja olevan ainakin Ykän esimerkin mukaan parempi vaihtoehto. Öyh-öyh-linja taitaa kerätä älämölöä liikaa.

Pyssymies

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiitoista historiaa on myös elokuun 30. päivä, jolloin isovihan päättymisestä lasketaan kuluneeksi 300 vuotta. Suomalaisia surutta ryöstäneet, raiskanneet ja tappaneet venäläiset veivät myös tuhansia lapsia ja naisia orjiksi ja palvelijoiksi sekä miehiä armeijaan ja pakkotyöhön. Kuinkahan laveasti ja tosiasiat tunnustaen esim. Yle tulee asiasta uutsoimaan, kun toisen maailmansodan jälkeen yritettiin poliittisista syistä painaa villaisella venäläisten hirmutyöt ja vähätellä uhreja. Onko nyt aika toinen?

Rouva Ano

QroquiusKad kirjoitti...

Minä olin yksi heistä, jotka 1980-luvun puolestavälistä tunsimme kasvavaa iloa itänaapurin kehityksen johdosta, ja seuraavan vuosikymmenen alkaessa kaikki ilon aiheet näyttivät realisoituneen:

Suuri ja Mahtava hajosi osiinsa, ja olin varma, että 2000-luvun alkaessa kommunismi on enää pelkkä puoliksi unohdettu paha uni Euroopassa.

Niin minä luulin. Mutta eeei. Ei ei ei;
aivan liian moni jäi kaipaamaan menetettyä niin meillä kuin muualla, ja niinpä eurooppalaiseksi vapaakauppa-alueeksi tarkoitetusta Euroopan Unionista alettiin kiihtyvällä tahdilla muodostaa Globalististen Eurostotasavaltojen Liittoa.

Jos EU-hullutus kokisi samanlaisen yllättävän äkkilopun kuin esikuvansa, toisiko se meille takaisin Kansakuntien Euroopan?

Sen perusteella, mitä tähän asti on nähty, sen tilalle alettaisiin vain raivoisasti rakentaa jotain uutta neuvostoliitonkorviketta, ja Suomen poliittinen, hallinnollinen ja mediaeliitti olisivat sen päämaksajia;
päässuunnittelu ja toteuttamisen johto luovutettaisiin luonnollisesti kysymättäkin muille.

QroquiusKad kirjoitti...

Korjaus:
kirjoitin "päämaksajia", tarkoitin tietysti "päämaksattajia";
maksaja olisi luonnollisesti Suomen kansa.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Ano Nyymille, Toiselle professorille, Mito Islamille, Hessulle, Pyssymiehelle, Rouva Anolle ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.

Ano Nyymi: Tiivistit nykyisen tilanteen erittäin osuvasti.

Toinen professori: Toimimattomaan komentotalouteen ja ylipaisutettuun armeijaan. Joka oli tietysti ylipaisutettu jo ennen Reagania mutta Reagan varmasti kiihdytti vauhtia. Venäläisten kohdallahan on termi ryssiminen joka pitää paljon paikkansa. Toisaalta onhan siellä sitä osaamistakin niin kuin sanoit.

Mito Islam & Pyssymies: En lähde kommentoimaan sitä kuinka PT-media toimii. Se toimii omalla tavallaan, minä omallani. Se on kuitenkin tärkeä uutiskanava.

Hessu & Pyssymies: Se juntta eli omassa kuplassaan niin kuin nykyinen nomenklaturamme. Ja niin se kuin tämä nykyinen uskoo asiansa oikeutukseen. Venäjä ei vaan vissiin ollut valmis demokratiaan ja se oli ensimmäiset kymmenisen vuotta koko lailla anarkiassa. Putin on osa väkivaltakoneistoa ja eiköhän se koneisto nostanut hänet valtaan.

Rouva Ano: Näitten BLM-kumartajien kannattaisi muistaa se valtava määrä orjiksi vietyjä suomalaisia. Vaan se kun ei ole muotia se. Niinpä ne kumartelevat jatkossakin. Venäläisten ”partisaanien” hirmutöistä on uutisoitu jonkin verran mutta paljon muodikkaampaa on etsiä niitä luurankoja suomalaisten kaapista.

Qroquius Kad: Myös minä olin yksi heistä ja tulevaisuuden suhteen varsin pessimistinen.

Anonyymi kirjoitti...

Rouva Anolle voisi todeta, että muutama vuosi sitten Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessäkin oli artikkeli otsikolla "Kansanmurha, josta on vaiettu puoli vuosisataa." Se käsitteli nimenomaan isoavihaa.
Kyllä siitä koulukirjoissakin puhuttiin, jopa 1970-luvulla, mutta tuon artikkelin perusteella vaikuttaa siltä, että kovasti vähätellen.
Ja tulinpa aikoinaan lukeneeksi kirjastosta lainaamani venäläisen historioitsija Pohlebkinin teoksen "Suomi ystävänä ja vihollisena" (itse asiassa sen alkukielinen otsikko olisi ollut sanatarkasti suomennettuna "Suomi ja itäinen naapuri". Se käsitteli Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton suhteiden historiaa isonvihan ajoista kirjan kirjoittamiseen saakka, eli vuosilta 1714-1969. Nimitystä isoviha siinä ei käytetty, mutta juuri siitä ajasta, jota Suomessa on totuttu sillä nimityksellä kutsumaan, historiikki alkoi. Pohlebkin kuitenkin väitti, että silloinen venäläisvalta olisi ollut, ajan olot huomioiden, poikkeuksellisen "lempeä" miehitetyn alueen asukkaita kohtaan! Muutoinkin hänen kirjassaan näytti suorastaan "punaisena lankana" olleen se käsitys, että eivät vain Neuvostoliiton vaan myös tsaarin Venäjän hallitsijat aina Pietari Suuresta Staliniin saakka olisivat järjestään olleet Suomea kohtaan hämmästyttävän suopeita, mutta koko tuon ajan, lukuun ottamatta ehkä lyhyitä vaiheita Aleksanteri I:n ja II:n aikoina, suomalaiset osoittivat suorastaan käsittämätöntä kiittämättömyyttä, ja että vasta toisen maailmansodan jälkeen suomalaiset tulivat järkiinsä.
Olisi tehnyt sitä lukiessakin mieli esittää monia vastaväitteitä, mutta eihän niitä sopinut kirjaston kirjan marginaaliinkaan kirjoittaa, muutoin olisin kaiketi menettänyt lainausoikeuteni ja saanut sakkoakin.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ano, ja kiitos lisäyksestä. Kovasti on ollut väritetty näkemys. Tuosta tuli mieleen sen ajan henkeä ehkä parhaiten kuvaava elokuva Luottamus.

Anonyymi kirjoitti...

Terveh, ystävät kallihit!

Minulla on muisto yläastevuosilta, liekö kasiluokalta. Äidinkielen opettajamme, joka oli (ja on yhä) stalinistinen Tampereella koulutettu kommunisti, luetti meillä Eino Leinon runon Räikkö räähkä:

http://runosto.net/eino-leino/helkavirsia1/raikko-raahka/

Lukemiseen varatun ajan jälkeen opettaja kysyi, mistäs tämä mielestänne kertoo? Minähän rohkenin viitata, ja sain puheenvuoron. Kerroin, että tässä on selvästi kysymys petturuuden aiheuttamasta hirveästä häpeästä. Ja runon maisema selvästi sijoittuu Isonvihan aikaan, jolloin joku kuvitteellinen kyläjulli antoi kylänsä ilmi venäläisille... Voi Jeesus, minkä raivon niskaani sitten sainkaan. Opettaja huusi tähän erittäin kovasti, että: "On sitä jumalauta täällä muutkin ryöstäneet ja raiskanneet!"

Savun laskeuduttua, minun koettaessa olla niin cool kuin nelitoistavuotias hikiteini kykenee, palattiin varsin nopeasti normaalijärjestykseen. Mitään sanktioita sanoistani en ikinä saanut, pikemmín ehkä tämän opettajan kunnioituksen. Antamansa arvosanat eivät alentuneet eikä mitään sellaista.

Myöhemmässäkin elämässä olemme silloin tälllöin olleet yhteisissä asioissa kiinni, viimeksi musiikin vaiheilla. Kaikkea hyvää häntä kohtaan ajattelen..mutta silti, kyllähän Räikkö Räähkä juuri isoonvihaan sijoittuu. Tai sitten pikkuvihaan.


Terv. Achtung

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Achtung. Minulla oli aikanaan vähän samanlaisia kokemuksia fanaattisten YYA-opettajien kanssa. Heidän myöhemmistä vaiheistaan en tiedä, kun olen kotopaikkakunnaltani muuttanut jo iät ja ajat sitten. Kovin vanhoja ihmisiähän he jo ovat. Enhän tässä kovin nuori ole enää itsekään.

Vasarahammer kirjoitti...

Stalinin kuoelman jälkeen puoluejohto ei enää uusiutunut vaan samat vanhat ukot saivat jatkaa loputtomiin. Stalinin puhdistukset toivat aina uutta ja kunnianhimoista porukkaa johtoon.

Yksi järjestelmän rappion merkki oli myös se, että riittävää päättäväisyyttää voimatoimiin ei löytynyt. Myöskään väestö ei enää Gorban aikana pelännyt riittävästi, jotta olisi palannut neuvostokurin alaiseksi.

QroquiusKad kirjoitti...

Minusta "Räikkö Räähkä" voisi yhtä hyvin sijoittua keskiajalle ja hyökkääjät olla novgorodilaisia tai vaikka pohjalaiseen kylään 1500-luvulla hyökkääviä vienankarjalaisia.
Runo on mielestäni siis jossain määrin ajaton, kuten sen teemakin.

Tälle Eikan runolle eräänlainen vastateos voisi olla Aino Kallaksen (Kallasin? Kallaan?) yksinäytöksinen näytelmä "Talonpojan kunnia".
Siinä minämuotoinen kertoja kuvaa venäläistä esivaltaa vastaan pullikoineiden virolaisten talonpoikien rankaisemista, joka saa yllättävän käänteen:

eräs talonpojista, voimakasrakenteinen Bernhard Riives puree hampaansa yhteen kuullessaan saavansa kertojan tuomitsemat 20 ruoskaniskua. Kohta hänet raahataan pihalta takaisin sisälle niin hurjan näköisenä, että kertoja tarttuu vaistomaisesti Naganiinsa.

Riives julistaa, ettei häntä ruoskita kuin orjaa. Kun kertoja uhkaa teloituksella, Riives käskee tehdä sen!
Nyt kertoja hämmentyy ja vetoa miehen vaimoon. Riives julistaa vaimon olevan parempi leskenä kuin orjan vaimona!
Kertoja vetoaa heidän lukuisiin lapsiinsa, mutta Riives julistaa heidänkin olevan parempi isättöminä kuin orjan lapsina!

Niin Riives teloitetaan. Kertoja päättää:
"Tässä miehessä, tässä Bernhard Riiveksessä suoristui monisatavuotisen orjuuden selkä".

Räikkö Räähkä pelasti perseensä, mutta myös perheensä, joskin muiden kyläläisten kustannuksella ja häpeänsä hinnalla.
Bernhard Riives seisoi suorana ja teki vaimostaan lesken ja lapsista isättömiä heidän ja oman kunniansa tähden.

Kumpi nyt sitten lopulta oli parempi?

Anonyymi kirjoitti...

QK:

juu, ilmeisesti Kallaksen näytelmä on ihan oikeasti vastine Räikkö räähkän tematiikkaan. Ainolla ja Eikalla kun oli kirjallisen harrastuksen ohella muutakin muhinaa keskenään.

Tämä Leinon runo kuuluu "Helkavirsiä"-kokoelmaan. Jossa Leino tavoittelee myyttistä, muinaissuomalaista, kalevalaista moodia. Tätä taustaa vasten runo voi kirjoittajansa mielessä sijoittua mihin tahansa Suomen kristilliseen/semikristilliseen muinaisaikaan. Esitetyt repliikit kun ovat liian kristillisiä sijoittuakseen muinaisuskon aikaan - tai sitten Leino on ottanut asian suhteen taiteellisia vapauksia.

Kuinka vain, pidän ilmiselvänä, että Leino on ajatellut vihulaisen tulleen idästä. Tuoreimmat ja runsaimmat legendat vihulaisen teoista metsäkylissä olivat juuri iso- ja pikkuvihojen ajoilta. Selvästikin Leino on halunnut tehdä runostaan ajattoman, jopa universaalin, kun ei liitä vihulaiseen mitään määritteleviä attribuutteja. En silti voi olla ajattelematta, että alkuperäinen idea kumpuaa juuri näistä vainoista. Helkavirsien ilmestyessä elettiin muuten sortovuosien ja ennakkosensuurin aikaa, joten runoilijankin piti valita sanansa varsin tarkkaan.


Terv. Achtung

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vasarahammerille, Qroquius Kadille ja Achtungille & kiitos kommenteistanne.

Vasara: Totta. Eihän Gorban – tai siihen nähden Brezhnevinkään – aikaan Neuvostoliitossa ollut henki niin höllässä kuin Stalinin aikaan.

Qroquius Kad & Achtung: Kiitos lisäyksistä. Itse en osaa tuohon oikein sanoa muuta kuin siteerata kapiaisia silloin kun vielä YYA-aikana armeijan kävin. Eli ”vihollinen tulee aina idästä”.

Joppos123 kirjoitti...

Huru-Ukko mainitsi tuon MV-lehden niin totean vaan ihan omana mielipiteenä, että enpä ole moista ryssänpaskapropagandaa nähnyt levitettävän ihan äskettäin.
En tiedä mikä porukka sen julkaisun taustalla on mutta viidettä kolonnaa se aviisi edustaa mitä räikeimmällä tavalla.
Tarkoitus on kaikessa ihan selvästi vahingoittaa Suomea ja sen kansaa. Toki käyn joskus tsekkaamassa mitä sontaa siellä kylvetään ihan vaan siksi, että kuten Tsun Tzu aikoinaan kirjoitti, tunne vihollisesi.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Joppos123. Luen kyseistä aviisia nykyisin hyvin harvoin. Muutama vuosi sitten tilanne oli toinen, niin kuin julkaisun tekijätkin. Silloin kyseinen julkaisu kilpaili lukijamäärässä iltapäivälehtien kanssa ja siksi valtakoneisto aloitti hyökkäyksen sitä vastaan. Nyt sen merkitys on olematon.