keskiviikko 21. heinäkuuta 2021

KEKKOSLOVAKIAN TOISINAJATTELIJAT

Meikäläinen on toistuvasti pistäytynyt muistojen Kekkoslovakiassa. On selvää, että sen maan yhteiskunta oli monella tavalla terveempi kuin nykyisen Suomen. On tietysti selvää sekin, että niin Kekkoslovakialla kuin nykyisellä Suomella oli yhteisenä ikävänä piirteenä se, että kummassakin oli vain yksi ainoa sallittu totuus. Kekkoslovakiassa se kiteytyi kirjaimiin YYA ja UKK. Mutta oli Kekkoslovakiassakin toisinajattelijoita ja esitellään heistä muutama. Ensimmäisenä Unto Parvilahti:

Vaiherikkaan elämän elänyt Parvilahti oli sodan aikaan suomalaisena yhdysupseerina SS-joukoissa ja sodan jälkeen hän oli niitä ns. Leinon vankeja jotka luovutettiin vuonna 1945 Neuvostoliittoon. Mikä episodi sinänsä ei ollut juurikaan kunniaksi suomalaiselle oikeusvaltiolle. Hän vietti aikansa Neuvostoliitossa vankilassa, vankileirillä ja muuten vaan Siperiaan karkoitettuna päästen takaisin Suomeen vasta vuonna 1954.

Hän kirjoitti kokemuksistaan kirjan ”Berijan Tarhat” joka kertoo hyvin selkeästi mitä neuvostotodellisuus oli. Niin vankina kuin ”vapaana” neuvostoyhteiskunnassa. Varsinaisesti toisinajattelijan hänestä teki se, että kun kirjasta oli otettu yksitoista painosta niin presidentti Kekkonen vuonna 1959 sopi (määräsi?) kustannusyhtiö Otavan kanssa ettei uusia painoksia poliittisten syiden takia enää julkaistaisi. Parvilahti muutti myöhemmin Espanjaan ja kuoli siellä vuonna 1970.

Seuraavana esitellään Olavi Honka:

Siitä voi tietysti kiistellä, että oliko Honka varsinainen toisinajattelija ollenkaan mutta hänestä tuli symboli sille, että Kekkoslovakian lopullinen syntyminen yritettiin estää. Siinä epäonnistuen. Vuonna 1961 SDP, Kokoomus, Suomen Kansanpuolue, RKP, Suomen Pientalonpoikien Puolue ja Vapaamielisten Liitto nostivat politiikan ulkopuolelta tulleen Hongan presidenttiehdokkaaksi tarkoituksena estää Urho Kekkosen uudelleenvalinta.

Hongalla olisi epäilemättä ollut mahdollisuutensa mutta sitten lokakuun 30:s vuonna 1961 tuli noottikriisi. Sitähän emme vieläkään tiedä, että oliko kriisi Kekkosen junailema, oliko se vain Neuvostoliiton aitoa huolta Suomen asemasta sotilaallisena tyhjiönä vaiko sopiva cocktail noista molemmista mutta noottikriisin seurauksena Honka joka tapauksessa luopui presidenttiehdokkuudestaan ja tie absoluuttiselle Kekkoslovakialle oli avattu. Jos noottikriisistä oli meille jotain hyötyä niin ehkä se oli se että saatoimme ostaa Rauhanvaltiosta MiG-21F-hävittäjiä jotka olivat siihen maailman aikaan ihan sitä huipputasoa.

Seuraavana toisinajattelijana esitellään nimi joka ei ehkä monelle ole tullut ensimmäisenä mieleen eli Spede Pasanen:

Jaa miksi Spede? Eihän hän hirveästi politiikkaan puuttunut. No, ainakin oman näkemykseni mukaan Suomen kulttuurielämä ja arvosteluvalta oli jo silloin vahvasti vasemmistolaisten kulttuuriperseitten käsissä. Mutta Spede ei siitä välittänyt vaan teki kevyttä viihdettä ja menestyi aivan valtavan hyvin. Speden leffat möivät ja ns. arvostettu kulttuuri eli pääosin apurahoilla. Menestyksekkäimpiä Speden leffoja olivat tietysti Uuno Turhapurot jotka eivät ole itselleni niin kolahtaneet mutta hepun 1960-luvun leffat ovat klassikkoja.

Tässä voi tietysti lisätä toisinajattelijaksi Speden aisaparin Simo Salmisen joka esitti yhdessä Speden kanssa tehdyn ”Rotestilaulun” joka oli ihan preussilaista vittuilua sen ajan kulttuuritaistolaisille:

Siirrytään viihteestä takaisin Kekkoslovakian poliittisiin toisinajattelijoihin ja yksi kuuluisimmista oli tietysti Veikko Vennamo:

Ennen varsinaista poliittista uraansa Vennamo kunnostautui sodanjälkeisen siirtoväen asuttamisessa missä hän tekikin melkoisen urakan. Hän toimi sitten maalaisliiton kansanedustajana mutta erosi sittemmin puolueesta perustaen ensin Suomen pientalonpoikien puolueen joka muutti myöhemmin nimensä Suomen maaseudun puolueeksi. Vennamo vastusti sekä YYA-linjaa sekä Kekkosen jatkuvasti kasvavaa valtaa ja oman puolueen perustamiseen liittyi myös henkilökohtainen välirikko Kekkosen kanssa.

Ns. unohdetun kansan ääni tuli esille vuoden 1970 eduskuntavaaleissa jossa SMP sai 10,49 pinnaa ja 18 kansanedustajaa. Minulla on jonkinlainen muistikuva tjsp. siitä että Ylen vaalien tulospalvelu kaatui koska se oli ensimmäistä kertaa tietokoneistettu ja SMP:n suuri menestys sotki valmiiksi tehdyt ohjelmat.

SMP:lle kävi vuonna 1972 niin kuin perussuomalaisille vuonna 2017 eli puolueesta irtaantui porukka joka perusti Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen SKYP:n. Kyseinen porukka – toisin kuin ne ns. siniset – saivat pitää puoluetuen saaden aikaan Vennamon sanonnan ”seteliselkärankaiset”. SKYP:n menestys oli sinänsä jatkossa suurempi kuin Sinisen tulevaisuuden sillä saihan se vuoden 1975 vaaleissa sentään yhden paikan. Sinisille jäi vain tuulen totaalisesti huuhtoma perse. Myöhemmin SKYP hävisi puoluekartalta nopeasti.

Vennamo oli yksi näkyvimpiä nimiä joka vastusti Kekkosen presidentinvallan jatkamista vuoden 1974 poikkeuslailla. Vennamo lienee myös ainoa kansanedustaja joka on kannettu ulos eduskunnasta. Tämä tapahtui myös vuonna 1974.

Tuossa aikaisemmin tuli mainittua poikkeuslaki, joka jatkoi Kekkosen valtaa vuonna 1974. Lain vastustajista tunnetuimpia ja aktiivisimpia oli kekkoslovakialainen toisinajattelija Georg C. Ehrnrooth:

Ehrnrooth oli aikaisemmin toiminut RKP:n kansanedustajana ja tunnettu kovana kommunismin vastustajana. Kun RKP tuki Kekkosen kauden jatkamista poikkeuslailla Ehrnrooth erosi puolueesta ja perusti Suomen perustuslaillisen kansanpuolueen. Noina aikoina Kekkosen vastustajien mahdollisuudet olivat suurinpiirtein samanlaisia kuin lumipallon helvetissä. Perustuslailliset saivat vuoden 1975 vaaleissa läpi yhden kansanedustajan.

Hataran muistini mukaan silloinen valtamedia pilkkasi säännöllisesti kommunismia ja Kekkosen yksinvaltaa vastustaneita perustuslaillisia. Näin jälkeenpäinhän voi todeta että perustuslailliset olivat koko ajan oikeassa.

Kun puhutaan Kekkoslovakian toisinajattelijoista niin täytyy tietenkin mainita Suomen kaikkien aikojen paras pilapiirtäjä Kari Suomalainen:

Karin ansioita lienee tässä turha toistaa. Jokainen lukija tietää ne muutenkin. Mutta täytyy mainita, että synkkinä YYA-vuosinakin hän sai piirtää mitä halusi. Ja sai vielä kymmenen vuotta sen jälkeenkin. Sensuuri iski häneen vasta vuonna 1991 ja syynä olivat hyvin nopeasti pyhiksi lehmiksi muuttuneet somalit:

Jos nykyisin syntyisi uusi Kari Suomalainen niin yksikään valtamedia ei julkaisisi hänen tuotantoaan. Sama tilanne varmaan olisi Kekkoslovakian toisinajattelijan ja oman kirjallisen suosikkini Veikko Huovisen kohdalla:

Huovinen irvaili sekä YYA-Suomea että jatkuvasti kasvavaa virkakoneistoa jonka hän näki jo 1970-luvulla muuttuneen valtioksi valtiossa. Veikolla ei vaan silloin ollut käsitystä siitä minkälainen tilanne olisi 2020-luvulla jolloin akateemisten suojatyöläisten elättäminen on maallemme valtava ja turha taloudellinen rasite. Siihen verrattuna 1970-luku oli vielä pientä.

Sitten voidaan esitellä kekkoslovakialainen toisinajattelija jota ei tosin myöskään äkkiä miellä toisinajattelijaksi. Vähän niin kuin ei Spede Pasastakaan. Eli Hurriganes:

Hurriganes ei tietenkään ollut millään lailla poliittinen yhtye. Sen sanoma oli rokänroll ja houlama houlama. Mutta kun maan kultturielämää hallitsivat vasemmistolaiset kulttuuriperseet joiden mielestä Agit Prop oli kuuminta hottia niin Hurriganesin rehellinen amerikkalainen remuenglannilla laulettu rock´n´roll oli sille kauhistus. Varsinkin kun se möi aivan helvetisti. Tietysti kuriositeettina voi mainita että sekä lautasellista Guatemalan verta että Hurriganesia tuotti sama levy-yhtiö eli Love Lecords. Ja nimenomaan Hurriganesin myyntitulot mahdollistivat sen ”tiedostavan” musiikin julkaisun.

Hurriganesista voi myös mainita että se muutti rock-musiikin Suomessa amatööritouhusta ammattilaisuudeksi ja sekä keikkaliksat että keikkapaikkojen sosiaalitilat paranivat nimenomaan kyseisen bändin ansiosta.

Toinen rock-musiikin puolella ollut toisinajattelija oli Sleepy Sleepers. Se tosin ei irvaillut pelkästään Kekkoslovakialle vaan ihan kaikelle onnistuen jossain vaiheessa saamaan porttikiellon kaikille suomalaisille tanssipaikoille. Se, mikä teki sliippareista varsinaisen toisinajattelijan oli albumi Takaisin Karjalaan joka piti alun perin julkaista nimellä Karjala Takaisin:

Albumin tiimoilta eräskin taho ja erityisesti Suomi – Neuvostoliitto-seura vetivät porot nokkaansa. Raha-automaattiyhdistys veti singlen ”Kaapataan lentokone Moskovaan” pois jukeboxeista. Mutta – toisin kuin nykyisessä Suomessa – ei yhtyeen jäseniä kohtaan nostettu syytteitä eikä heiltä vaadittu julkisia anteeksipyyntöjä. Ehkäpä silloin tajuttiin että niitä ei olisi varmasti tullut.

Kansallinen kokoomushan oli muokannut itsensä YYA- ja UKK-puolueeksi mutta siinäkin puolueessa oli soraääniä joista äänekkäin oli Tuure Junnila:

Junnila vastusti niin Kekkosen valtaa kuin Suomen ulkopoliittista linjaa sen verran äänekkäästi ja myös perustellusti että vastaavan kaltainen henkilö olisi erotettu nykykokoomuksesta jo aikaa sitten. Kokoomuksessa oli aikanaan hieman sitä henkeä että Junnila erotettaisiin mutta kerrotaan Kekkosen vastustaneen ideaa. Lähinnä siksi, ettei Junnilasta olisi tullut poliittista marttyyria.

Myös RKP oli muuttanut itsensä YYA- ja UKK-puolueeksi mutta silläkin oli oma vastarannankiiskinsä eli Victor Procopé:

Procopé kuului niihin harvoihin kansanedustajiin jotka vastustivat voimakkaasti Kekkosen presidenttikauden jatkamista poikkeuslailla. Toisinajattelijoita oli Kekkoslovakiassa mutta heidän vaikutuksensa jäi minimaaliseksi. Vuonna 1973 eduskunnassa jatkettiin Kekkosen valtakautta ilman vaaleja poikkeuslailla äänin 170 ääntä puolesta, 28 vastaan, yksi tyhjä. Vuonna 1978 Kekkonen suostui vielä vaaleihin ja voitti ne 82,41%:n ääniosuudella. Ei aivan neuvostoliittolainen luku mutta ei siitä paljon puuttunutkaan. Kekkoslovakia jyräsi loppuunsa saakka. Laitetaanpa vielä kekkoslovakialaiselle tuttua monotonista ajankuvaa vuoden 1978 presidentinvaaleista:


Niin joo, lukija saattaa miettiä että missäs se yksi olikaan? No, mainitaan nyt vielä Pekka Siitoin:


Se on sitten oma kysymyksensä että oliko jonkinlaisena natsijohtajana itseään pitänyt Siitoin sitten varsinaisesti toisinajattelija vai oliko kyseessä vain yhden jätkän elämän mittainen show johon hän sai muutamia seuraajia. On joskus jopa väitetty että Siitoin olisi tosiasiassa ollut Suojelupoliisin asiamies tehtävänään saattaa natsismi Suomessa naurunalaiseksi. Jos näin oli, niin voi todeta Siitoimen onnistuneen tehtävässään sataprosenttisesti.

Tosin voi myös todeta että tuskin silloinen Suopo olisi moista operaatiota vaivautunut väsäämään. Natsismin kannatus Suomessa kun on ollut alhainen jopa silloin aikanaan kun se oli osassa Eurooppaa pop.

Tässä siis toisinajattelijoita Kekkoslovakian ajalta. Jos joku tulevaisuuden blogikirjoittaja kirjoittaa toisinajattelijoista nykyisestä Suomesta niin oletettavaa on että nykyinen ja varsinkin tulevaisuuden Suomi ei kohdellut heitä niin helläkätisesti kuin Kekkoslovakia aikanaan. Onhan vanha torpedo Mika Illmankin kaivettu naftaliinista tekemään likaista työtä. Siitä kirjoittaa Vasarahammer. Kannattaa muuten lukea.

*

Lisäys: Ja selväähän on, että nimiä unohtuu kun kaukaisista ajoista on kysymys. Listalta unohtui (ainakin) Kullervo Rainio joka vastusti sekä Kekkosen valinnan poikkeuslakia ja yliopistojen ”demokratisoimista” ts. vasemmistolaistamista minkä seurauksena hän oli vasemmistolaisessa opiskelijaliikkeessä äärimmäisen vihattu hahmo.

*

Ja uusi lisäys eli kirjailija Kauko Kare joka tuli tunnetuksi erityisesti vuonna 1967 julkaistusta kirjasta Tähän on tultu: Paasikiven linjalta K-rintamaan. Kirja möi useita kymmeniä tuhansia kappaleita.


34 kommenttia:

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Niin 1970 vaaleissa ylellä oli tietokone joka Sänkiahon kanssa antoi prognooseja ja Poutiaisen Einolla matkaradio ja puhelin. En muista kummat vaalit 1970 vai 1972 meinasivat antaa enteen Väyrysen kysymykselle voiko vitutukseen kuolla mutta Kekkonen sai sydärin. Unohtamatta että vähän ennen vaaleja muudan toimittaja teki ohjelman oliko me kysymme lapin metsistä. Lapin vaalipiiri oli pitkään niin että äänet vei Väyrynen ja Esko Juhani Tennilä. Vennamon paras oivallus poliittisella uralla että kaikissa myönteisissä Ason päätöksissä oli ylijohtaja Vennamon allekirjoitus, kielteisissä apulaisjohtajan. Eräänlainen taite kylmillä tiloilla oli kun Kekkonen armahti tilaĺliset ja akantappolaki menetti merkityksensä. Akantappolaissa annettiin asutustilallisille lisää laina-aikaa syntyviä lapsia kohden, joten isot pesueet asutustiloilla eivät yksin olleet varsinkaan laestadiolaisten ansiota. George Enroothin elämänkerta on mielenkiintoista luettavaa. Smurffikylä on likimain toisinto SKYP:sta. Eikä pidä unohtaa Väinö Tanneria myöskin Jukka Rangellilla oli sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä hampaankolossa Kekkonen onnistui suututtamaan Paavo Kastarin. Kulttuuripuolella Kauko Kare on jäänyt liian vähälle huomiolle. J W Rangell oli ainoa pääministeri joka sanoi valtakunnan poliisijohtaja Himmlerille oliko 02 vai 03 päivä elokuuta 1942 Wir haben keinen Judenfrage, jatkaen että kaikki suomen juutalaiset ovat suomen kansalaisia punkt ja palkaksi kuritushuonetta.

Anonyymi kirjoitti...

Sliipparit eivät saaneet koskaan porttikieltoa ainakaan Lapuan Latosaareen, missä Mato välispiikkasi, "Ja nyt kaikki kommunistit kädet ylös, että voidaan päästää räkäset naurut!"

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Koska valtiovalta tunnustaa häpeän "Leinon vangeista" ja lista 1. miehistä jotka olivat vangittuna Miehikkälässä. Spede ja Eemeli jos katsoo vaikka youtubelta "Jatkoajan" klipin missä Spede ja Eemeli keskustelevat todella järisyttävä ukkojen esitys, Ilkka Kivi ja ko. voivat naukua somessa raskismista ja muusta kun ei ole talenttia. Meikäläinenkin osasi laulaa tenavana Mambo Italianon suomalaista versioita eli tehdään Kekkosesta luuranko tai ylen oliko jäänmurtajalakon aikana Speden ja Simon jäänmurtaja renkutus kun siinä lähetettiin terveisiä Wällärille myöskin esimerkiksi Åttopoikien myöhemmin levyttämää Ryssälaumaa missä kenraalikuvernööri Kekkonen lyö korttia... Mutta Kekkonen eroaa nykypäättäjistä siinä että ukon selkänahka oli sen verta parkkiintunut meno oli kuin Frank Sinatralla eli ei niinkään väliä mitä kirjoittavat kunhan nimi on oikein. Äijän aikana ei edes mennyt rauhanlaki mikä nykyään itkuvirsiä veisaavien päättäjien märkä unelma.

Pauli Vahtera kirjoitti...

Hieno kirjoitus. Kullervo Rainio.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Patelle Pankavaarasta, Anolle ja Pauli Vahteralle & kiitos kommenteistanne.

Pate: Kiitos hyvistä lisäyksistä. Joitain huomioita.

- Väinö Tanner oli sodan jälkeenkin hyvin merkittävä mies mutta hänhän vetäytyi politiikasta suurin piirtein samaan aikaan kun se absoluuttinen Kekkoslovakia syntyi.

- Juutalaisista voi sanoa sellaisen, no, paradoksin että muistaakseni neljä juutalaista Suomen armeijassa palvellutta sotilasta sai saksalaisten rautaristin. Tosin yksikään ei käsittääkseni ottanut sitä vastaan.

- Leinon vangit ja lista 1:n vangit olisivat asia jossa sitä menneisyyden ryönää olisi töngittävänä. Ei vaan ole nykyisin kovin muodikasta.

- Jos 1970-luvulla olisi ollut sama hysteria kuin nyt niin se Rauhanlaki olisi mennyt heittämällä läpi ja neuvostovastaisuus olisi kriminalisoitu.

Ano: En väitä vastaan. Jutuilla kun on matkan varrella taipumus turvota. Ja välispiikki kuulostaa kyllä täysin Sliippareilta.

Pauli: Kiitokset. Ja Kullervo Rainio täytyy lisätä.

Anonyymi kirjoitti...

Myös Kauko Kare ansaitsee maininnan

Timppa

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Timppa. Joo, Kauko Kare lisätty.

Seppo Oikkonen kirjoitti...

Historiassa uudet totuudet tuppaavat muodostumaan vastakohtina edeltäjilleen. Kun jälkiviisauden varassa -- ja jälkiviisaushan on se kaikkein makein viisauden laji, kuten Veikko Huovinen totesi -- poimitaan jokin palautuspiste, johon päälleliimataan nykytietämyksen mukaisia tuomioita, ei ole kysymys vain siitä ettei tehdä totuudelle oikeutta, vaan paljon laajemmin siitä, ettei ehkä kaikkein oleellisimpia suuria linjoja osata hahmottaa.

Kekkoslovakiakaan ei syntynyt tyhjästä. Itse asiassa se oli Paasikivi, joka rakensi YYA-linjan. Hän ei juuri suomalaista kansaa korkealle arvostanut, eikä monia puoluetovereitaankaan. Esimerkiksi tuo mainittu Junnila ei lopulta uskaltanut lähteä hänen avukseen ja mukaansa, vaan käytti sitten likimain koko loppuelämänsä haukkuakseen uutta ulkopoliittista linjaa. Junnilan noteeraaminen vain Kekkoslandian toisinajattelijana hukuttaa koko historian näkyviltä.

Luulen, että Kekkonen vielä paremmin kuin Paasikivi tajusi miten valheellinen YYA-linja tosiasiassa oli -- mutta hän oli myös Paasikiveä paatuneempi peluri, jolle arvaamattoman itänaapurin sisäiset valtataistelut vertautuivat suoraan oman maan riitaisten puolueiden usein kriisiytyviin kärhämiin. Luulen, että se mistä Kekkosta myöhemmin on vakavimmin syytetty -- että hän piti kaikki idänpolitiikan langat tiukasti omissa käsissään -- oli oikeastaan pakon sanelema ratkaisu. Ja sen pitkä linja alkoi siis jo Paasikiven valinnoista.

Kekkosesta unohdetaan usein, että hän esimerkiksi oli kirjailijoiden Linna ja Salama taustatuki, kuten myös ns. reporadion masinoija. Hänen hahmonsa ei ollut niin yksipuolinen kuin mitä maan geopoliittinen asema oli. Hänen valtakautensa aikana Suomesta tuli "maailman amerikkalaisin maa", jossa esimerkiksi monet kodinkoneet ja elektroniset laitteet tekivät Euroopan- ja maailmaaennätyksiä suhteellisessa leviämisnopeudessa.

Mutta mukavia muistojahan nuo toisinajattelijoiden listatkin antavat. Pitäisi vain ehkä -- ainakin sivulauseessa -- muistaa, että kylmän sodan maailma asetti ne ehdot joilla joko onnistuttiin pelaamaan kansalliset kortit tai sitten ei. Meille kävi hyvin, paljon paremmin kuin mitä ehkä ansaitsimme. Sanotaanhan että kansalla on juuri sellaiset johtajat kuin se ansaitsee, mutta ehkä meillä kuitenkin oli paremmat.

Anonyymi kirjoitti...

Pitäisi oikeastaan laittaa keräys pystyyn ja rakentaa "28:n palkinto" merkittävästä ihmisoikeus- ja toisinajattelijatoiminnasta. Palkintoraatiin ei pääsisi esim. amnestin tai demlan kannattaja.

Jos olisin miljardööri, niin palkintosumma olisi 10 miljoonaa ihan sen takia, että vihervassaripiffiläisdemlalaisia vituttaisi.

Anonyymi kirjoitti...

Mikä tarkkaan ottaen oli sen ehdotetun ns. rauhanlain sisältö?
Julkisuudessa ainakin väitettiin, että sillä olisi pyritty kriminalisoimaan Neuvostoliiton arvosteleminen. Mutta tietääkseni siinä ehdotetussa laissa, tai pikemminkin ehdotetussa lisäyksessä rikoslakiin, ei kuitenkaan mainittu Neuvostoliittoa nimeltä. Ja eikö ehdotusta perusteltukin lähinnä eräällä YK:n laatimalla yleissopimuksella, ei siis esimerkiksi YYA-sopimuksella?

Löytyihän asiasta tarkempi tieto täältä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rauhanlaki-aloite
Sotapropagandasta siinä puhuttiin, mutta ei suorastaan Neuvostoliiton arvostelemisesta. "Joka julkisesti kiihottaa … sodan alkamiseen tai jatkamiseen tai sodalla uhkaamiseen taikka julkisesti ihannoi sellaista sotaa, on tuomittava..."

Jos laki olisi tosiaan säädetty, niin kenties sen nojalla olisi muutamaa vuotta myöhemmin voitu tuomita nekin, joka mahdollisesti ihannoivat Neuvostoliiton sotatoimia Afganistanissa. Ainakaan ehdotetun lain sanamuoto ei olisi sellaistakaan estänyt.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Seppo Oikkoselle, Ano1:lle ja Ano2:lle & kiitos kommenteistanne.

Seppo: En näkisi että Paasikivi halveerasi suomalaisia. Vaan oli huolissaan siitä, että kuinka kansan selkäranka kestää pakkoliturgian ja siihen liittyvät valheet. Ja eihän se täysin kestänytkään. Se seuraava poliittinen sukupolvi suurelta osin kun otti sen liturgian todesta ja alkoi uskoa siihen. Mitä Kekkoseen tulee niin itse uskon hänen ajatelleen että Neuvostoliitto tulee voittamaan kylmän sodan ja toimillaan hän pyrki edesauttamaan sitä, että Suomella olisi edes kohtuulliset oltavat siinä uudessa todellisuudessa.

Ano1: Kannatan tuota kybällä.

Ano2: Laki olisi ollut pääosin juuri sellainen mitä linkitit. Mutta niin kuin nykypäivästäkin tiedät, kyse on lain tulkinnasta. Ja mitä Afganistanin tulee, niin tulkintahan olisi ollut että Neuvostoliitto meni pyynnöstä auttamaan Afganistanin hallintoa.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Juutalaisille myönnetyistä rautaristeistä eli ll luokan on mielenkiintoisin Dina Poljakoffille myönnetty koska Saksassa 1939-1945 vain 2 naista sai l luokan ja 39 ll luokan eli Poljakoffin on täytynyt osoittaa erityistä urhoollisuutta. Ristiä ei annettu siviiliansiosta vaan vain sodanajan erityisistä ansioista. Vielä se että Poljakoff ei ollut Saksan Wehrmachtin palveluksessa. Kuinka moni tietää että Mannerheimin ristejä myönnettiin 2kpl henkilöille jotka eivät olleet myöntöhetkellä Suomen kansalaisia vaan Neuvostoliiton/Venäjän. Muistan vielä Kekkosenajan lopusta kun kenraali Oeschin allekirjoittamaan adressiin kerättiin nimiä missä vaadittiin ylen ohjelmiston siivousta. Sitten tuli luettua Rickhard Wurmbrandin "Kidutettu Kristuksen Tähden", Aleksandr Solzehenitsynin lukeminen oli jo todellista mielenilmausta. "Päivå Ivan Denisovitsyn elämässä" elokuvana tarkastamo kielsi kokonaan ja kun Ruotsin televisio esitti sen niin ahvenanmaalla linkki sammutettiin. "Vankileirien Saaristo" painettiin aluksi Ruotsissa kun Neuvostoliitto ja valtio painostivat Tammea. Kauko Kareen Alea-kustantamo julkaisi laadukasta vaihtoehtokirjallisuutta. Meillä käytiin aika raakaa kulttuurisotaa Kekkosen, YYA ja rauhan sekä fascisminvastaisessa hengessä, mm. lännestä tulevaa rappiokulttuuria vastaan jonka tarkoitus oli saastuttaa nuorison mielet kuten nyt tuo Sex Pistols. Huvittavinta oli se että samaan aikaan puhdasoppisessa harppisaksassa FDJ toi varsinkin britti ja amerikkalaisia rock-bändejä soittaamaan telkkari nuortenohjelmiin. Youtubelta löytyy Sladen konsertti, tietysti esittelyssä tuotiin bändin soittajien työväenluokkainen tausta esille. Mutta se punkki. Jos halusit kuunnella muuta kuin yleä niin kuñnon vastaanottimella vaikka Radio Luxenburg tai oikein hurjat etsivät Voice of American tai Radio Free Europan. Sitten lyhyillä aalloilla oli kummitusasemia joissa luettiin numeroita tai aakkosia spiooneille.

Tinahattu kirjoitti...

On ehdotettu että voisin mennä muualle mutta en malta olla esittelemättä kirjallista tuotantoani.

________________
Tex Natotex:
Olettepa suomettuneita, aivan ryssiä.

Pikkusuåmalainen:
Voivoi, älkää solvatko. Käy niin kipeästi, oijoi, voivoi. Teen mitä tahansa jotta pääsen Länsimaiseen Arvoyhteisöön. Hei, saatan liittyä Natoon.

Tex Natotex:
Well, söpötex, housut nilkkoihin ja kumarru.

Pikkusuåmalainen:
Mielelläni, herratex.
_________________

Monet suomalaiset eivät näytä ymmärtävän että “suomettuminen” on myös länsipolsujen solvausta. Anglo-amerikkaisen piirin älymystö alkoi haukkua ja ulvoa kylmän sodan kiimassa 1960-luvulla. Pikkusuomalaiset vikisivät hädissään.
Pitää aina muistaa että Suomen ja Baltian maiden kohtalo on paljolti länsipolsujen syytä koska liittoituivat Neuvostoliiton kanssa.

Hieno kirjoitus tuo kuitenkin on ja kertoo karua totuutta.

Joo, ja muistan silloisen Teinilehden. Che Guevara oli suuri sankari.

Parhain terveisin,

Tinahattu

Puten uskollinen koira

Anonyymi kirjoitti...

Moro Ykä,
Kiitos hyvästä ja osuvasta kirjoituksesta, tuo perspektiiviä tähän päivään!

Oikkosen kanssa pitkälle samaa mieltä. YYA:n liittyen taisi olla Marski joka sen alunperin lanseerasi, muistaisin jostain hänen elämänkerta kirjoituksista lukeneeni.
Mutta, kuten Oikkonenkin viittaa ”The Great Game” on käynnissä koko ajan ja ”You win some, you lose some” , mutta tärkeintä on olla mukana pelissä.
Marski, JK ja UK tunsivat ajan hengen ja pelasivat kortit hyvin, tappioita tuli vääjäämättä ja jotain oli myös pelissä uhrattava, mutta lopputulem ana kuitenkin on, että ollaan pelissä mukana edelleen.
Eniten kuitenkin pelottaa tulevaisuuden historiankirjoitus, mitä kirjoitetaan meidän ajasta ja aikaansaannoksista, mahtaako Suomineito enään olla pelissä mukana. Tupu, Hupu ja Lupun (Katainen, Stubbi ja Orpo) aikaansaannokset on karvasta keittoa Suomelle ja nykyisten sinisilmäisten maailman parantaja tyttöjen keittotaidot lisää vaan sopan sakeutta ja karvautta.
Meidän ajasta puuttuu nuo Pelimiehet, jotka valtiomies/nainen taidoillaan osaisivat pelata kortit oikein! Ehkä Niinistö, en tiedä, historia tulee kertomaan!

Mutta, kuten jo kiittelinkin hyvä kirjoitus Ykä!

Voi Aikoja Voi Tapoja

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Vielä tohtori Zivagosta, isän serkku oli avustajana hevosensa kanssa siinä kun raito matkaa siperiaan. Tosin sitä ei kuvattu siperian taigalla vaan pielisen jäällä. Ja jos haluaa katsoa kylmänsodan aatteellisen puolen pilkkaamista niin Billy Wilderin ohjaama James Cagney elokuva "Yksi, Kaksi, Kolme" on erinomainen valinta. Meillä tämä filmi esitettiin vasta 1980 luvun loppupuolella kun pääsi bannista vähän niinkuin "Silkkisukat" ongelmia tekstityksessä. Siinä saa osansa Coca Cola, Neuvostoliitto ja molemmat Saksat.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Tuosta Sex Pistolsista että aikalaiset olivat oikeassa. Johnny Rotten muutti USA:n ja oli viime vaaleissa armoton Maga-mies veli Donaldin puolesta.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Patelle Pankavaarasta, Tinahatulle ja Voi Ajoille Voi Tavoille & kiitos kommenteistanne.

Pate: kiitos lisäyksistä. Nuo Mannerheim-ristithän myönnettiin neuvostokansalaisille Mikko Pöllälle ja Antti Vorholle. Taisivat olla kaukopartiomiehiä kumpikin. Alea-kirjasta muistan kirjan Sirje Sinilind: Viro ja Venäjä jossa uumoiltiin Viron kansan sulauttamista venäläisiin. Siltähän se silloin näytti mutta onneksi kävi toisin. Niitä kummitus-numeroasemia taitaa muuten olla toiminnassa vieläkin. Johnny Rottenista en tiennytkään. Olisko sittenkin niin että punk´s not dead?

Tinahattu: Kirjallinen tuotantosi on lisätty. Vaikka vasemmistoliberalismi eteni lännessa silloin kylmän sodan aikaan niin se Nato nyt ei kuitenkaan ollut Neuvostoliiton liittolainen. Enempi päinvastoin. Ja koita hei jatkossa laittaa pikkusen vähemmän kryptisiä kommentteja. Elleivät ne sitten sinulla ole itsetarkoitus.

Voi Aikoja Voi Tapoja: Kiitokset. Silloin suomettumisenkin aikana maa oli itsenäinen ja pyrki jatkossakin olemaan sellainen. Sitä peliä pelaten. Nykyinen Suomi on tehnyt alistumisestaan itseisarvon. Milloinkahan separatistinen ajattelu mielletään rikolliseksi?

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

"Jäniksen Vuodessa" evp vallesmanni Hannikainen osoitti tutkimuksiensa perusteella että Kekkonen vaihtui uudempaan vuosien varrella.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Vielä tuosta Kekkosen ajasta että oli vastustaja tai ei mutta henkilökohtainen myllykirje toi mainetta vastaanottajalle. Kansleri Veli Merikoski, kirje alkoi H.V (hyvä veli) ja kansakunnan mieleen jäänyt lause "saatanan tunarit". Tosin Reissu-Lassekin soitteli hysäriin päivän lehden luettuaan toimittajalle tai päätoimittajalle ja haukkui lehden ja erkot. Paasikiven käskynjaot olivat myöskin linnassa omat lukunsa. Kotitakki päällä, villasukat jalassa ja tekohampaat klonksuen haukkui ministerit, eduskunnan ja virkamiehet. Totuus on se että Kekkosen jälkeen tässä maassa ei ole nähty presidenttiä, jopa Manu myönsi että demareiden ajama valtaoikeuksien leikkaus oli suuri virhe. Hätätilahallitus, puoluejohtajat olivat kuin koulupojat kärähdettyä tupakin poltosta rehtorin edessä tamminiemessä. Ukolla oli välillä tyyli että tapelkaa saatte tupakkia.

Anonyymi kirjoitti...

Pekka siitoimesta kertovia dokumentteja katsoessa tulee mieleen että hän kyllä ymmärtää olevansa pelle ja tavoitteleekin ihmisten nauruja Jiri Keronen muistaakseni kirjassaa toteaa tämän.

Qroquius Kad kirjoitti...

SS-suomalaispataljoonan historiankirjoittaja Mauno Jokipii arvosteli Parvilahden teosta "Terekille ja takaisin" pyrkimyksistä korottaa omaa profiiliaan todellista merkittävämmäksi.
"Berijan tarhat" sen sijaan on epäilemättä silkkaa inhorealismia.

Wolf Halstin näkemys Olavi Hongan tapauksesta oli muistaakseni, että neuvostolaiset tunsivat Kekkosen mutta eivät Honkaa, ja halusivat siksi Kekkosen jatkavan.
Halstin arvio Hongan presidenttiydestä oli, että siinä olisi nähty Paasikiven linja potenssiin kaksi.

Spede, Sliipparit ja Hurriganes tarjoilivat kansalle viihdettä, ja sekös tietysti suututti niitä, joiden mielestä olisi pitänyt tarjoilla vain propagandaa.
Kummasti ne näiden ihailemat neuvostolaisetkin vain pyrkivät saamaan käsiinsä tätä rappioviihdettä. Kysyntä ja tarjonta.

Pekka Vennamo syytti Perussuomalaisia rasismista halla-aholaisuuden tultua keskeiseksi osaksi puolueen agendaa, julistaen ettei Veikko olisi koskaan hyväksynyt nykyistä linjaa! Olisiko noin?
Ehkä olisikin;
Pekalta tuntui jääneen huomaamatta, että puoluejohtaja Timosaurus I Suurelle kelpasivat kyllä maahanmuuttokriittisten äänet, mutta hän avoimesti ilmaisi ettei koskaan aikonutkaan täyttää odotuksia niiden suhteen.

G.C.Ehrnroothin sukulaismies Adolf lausui Kekkosen idänpolitiikasta, että oli samaa mieltä itse ideasta mutta eri mieltä sen tekotavoista.
Englannissa on tämä ero, politics ja policy;
politiikka ja sen toteuttamistavat. Tai kuten anglosaksinen Ajatukseton Virkamies sanoo:
"I don't make politics, I just enforce it!"

Kari julkaisi kuvan, jossa hän nauraa lattialla kieriskellen tuomarinpöydän takana hänelle julmisteleville Hyville Ihmisille (mm. Heidi Hautala) vastauksena kyseisten henkilöiden vaatimukseen:
"Tuon miehen suu täytyy tukkia!"
Kari sai pian sen jälkeen huomata, ettei se ollutkaan turha uhkaus eikä naurun asia...

Jos Veikko Huovinen eläisi, hän olisi yhteiskunnallinen blogisti.
Vaan pystyisiköhän olemaan omalla nimellään? Toisaalta, pystyyhän Timo Hännikäinenkin.

Valtakunnanjohtaja, okkultisti, rivologi ym. Pekka Siitoin lienee ollut ainakin lopulta karnevalistinen yhden miehen performanssi;
jos hän olisi oikeasti halunnut edistää kansallissosialismia, hän olisi epäilemättä toiminut täysin eri tavalla.
Ennen kaikkea hän oli riittävän älykäs ymmärtämään, ettei sellaisella politiikalla olisi ollut Kekkoslovakiassa pienintäkään menestymisen mahdollisuutta.

Kolmesta Rautaristilla palkitusta suomenjuutalaisesta Salomon Klass oli res.kapteeni, joka toimi mm. jalkaväkipataljoonan komentajana;
lääkintämajuri Herman Skurnik ja lääkintälotta Dina Poljakoff saivat ristinsä paikattuaan saksalaisia haavoittuneita runsaasti ja taitavasti.

Kuullessaan hänelle myönnetystä Rautarististä Skurnik murahti olevansa Suomen armeijassa palveleva juutalainen, eikä halua saksalaisilta yhtään mitään!
Dinalla oli naisellista uteliaisuutta sen verran, että kävi katsomassa miltä se risti oikein näyttää.

Anonyymi kirjoitti...

Sex Pistols ja talvisodan yhtenäisyys

Kaamea uhka kohdistui suomeen 1978, äärivinkkelinatsivasemmisto-oikeistolaisneuvostovastainen yhtye Sex Pistols aikoi esiintymään suomeen. Koko kansa nousi yhtenä miehenä vastustamaan moista, Hesari, Kansan uutiset, Vartiotorni ja mitä näitä nyt olikaan valistivat kansaa vaarasta. Pionerit, partiolaiset, kokoomusnuoret, nuoret kotkat, vesaiset, ihan kaikki vastustivat mokomien rääväsuiden invaasiota. Anneli Tempakka, Vesa-Pekka Koljonen ja muut ämmät vastustivat täysillä.

Suomen nuoriso lähinnä ihmetteli, että mitähän vittua nuo hourivat. Se on ihan vaan rokkia, ei maailmanloppu. Tästä alkoi suuri vieraantuminen politiikasta – eihän nykyään kukaan kuulu puolueisiin. Tuosta se alkoi.

”Anarchy in the U.K.” taisi olla esikuvana sleeppareiden Anarkiaa Karjalassa kappaleelle.

Ja muutenkin alkoi Punk levitä – soittotaito on yliarvostettua, volymeä lisää, kyllä se siitä.

Pnuk rules! - ei, tuossa ei ole typoa, oikeinkirjoituskin on yliarvostettua.

Pyssymies

Anonyymi kirjoitti...

Jukka L. Mäkelä, Uula Aapa,Reino Lehväslaiho ja muita toisinajattelijoita

Joka syksy ilmestyi ja taitaa vieläkin ilmestyä kirjoja, joisa ryssiä tapetaan reilun meiningin nimissä. Nämä ärsyttivät YYA-henkisiä ja taistolaisia ihan erityisesti männävuosina. Ihan syystä, nehän kohottivat maanpuolustushenkeä ja muistuttivat, että oikeastaan pärjäsimme kohtuullisen hyvin. Kirjallisia piirejäkin ärsyttivät, koska ainakin osa oli oikeasti aika tylsiä ja veivät toki edistyksellisiltä kirjailijoilta myyntimahdollisuuksia. Kun ostettiin mieluummin Lehväslaihon uusin, eikä tiedostavan kirjailija tuotosta isänpäiväksi lahjaksi.

Berijan tarhat luin muuten joskus 80-luvulla, kun Tuppukylään liitettiin naapurikunnan kylä ja kyläkirjastosta tuli kirjoja Tuppukylän kirjastoon. Muitakin 50-luvun aarteita toki tuli saataville samalla. Siitä pitäisi ottaa uusintapainos ja jakaa joka peruskoululaiselle varustettuna ajanmukaisella YYA-propagandalla. Oppisivat tunnistamaan virallista valetta.

Pyssymies

vieras kirjoitti...

Huomasitko Jussi Halla-ahon puheen Suomi-Areenassa? Jussi totesi 70-80-luvun vasemmiston olleen huolissaan anglo-amerikkalaisesta kulttuuri-imperialismista. Jussi totesi että siitä olisi syytä olla enemmän huolissaan nykyaikana.

https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-politiikan-puheet-kesaillassa-10003188/suomiareena-politiikan-puheet-kesaillassa-1439773

Jussin puhe alkaa kohdassa 11:43.

Nykyaikana amerikkalainen kulttuuri-imperialismi tarkoittaa nimenomaan intersektionaalisuutta ja woke-kulttuuria. Ne on kopioitu sellaisenaan Amerikan vasemmistolta joka hallitsee yliopistoja, medioita, ja kulttuuri- ja viihde-elämää.

Anonyymi kirjoitti...

Voisikohan listaasi lisätä vielä sen tiettävästi ainoan, joka kirjoittamansa kirjan nimessäkin ilmoitti olevansa "toisinajattelija". Hänkään ei erityisemmin arvostanut Kekkosta, mutta yhtä vähän hän oli myöskään noiden muiden luettelemiesi toisinajattelijoiden kuten Veikko Vennamon, Georg C. Ehrnroothin tai Tuure Junnilan hengenheimolainen. Ja tuskinpa hän oli Sinunkaan kanssasi kovin monesta asiasta samaa mieltä. Tarkoitan Pentti Linkolaa, joka vuonna 1978 julkaisi lehtikirjoituksistaan kootun kirjan nimeltä Toisinajattelijan päiväkirjasta.
Vihreä liikekin sai Suomessa alkunsa Kekkosen ajan lopulla jyrkkänä oppositio- ja protestiliikkeenä, vaikka nykyisin se ministereineen kuuluu selvästi jo valtapuolueisiin.

vieras kirjoitti...

Toisinajattelija on yhdyssana adverbista "toisin" ja substantiivista "ajattelija". Siis henkilö joka ajattelee toisin. Sitten pitäs kysyä keneen tai mihin nähden joku ajattelee toisin?

Monissa kielissä toisinajattelija on dissident-tyyppinen sana. Wikisanakirjan selitys: From Latin dissidēns, dissidentis, present participle of dissidēre (“to sit apart; to disagree”), from dis- (“asunder, apart, in two”) + sedēre (“to sit”).

Joskus mietin onko suomen kielen sana "toisinajattelija" kovin mielekäs käännös. Onko suomen sana toisinajatttelija käännös saksan sanasta Andersdenkender tai ruotsin sanasta oliktänkare?

Onko toisinajattelija siis tilannesidonnainen vai pysyvä posiitio?

Mielestäni toisinajattelija on jollain lailla yliviljelty sana. Jos toisinajattelija pääsee ministeriksi tai presidentiksi, onko hän enää toisinajattelija? Esim. kun SKDL oli välillä osallistunut hallitukseen 1960-70-luvuilla, oliko mitenkään uskottavaa kun jotkin kommunistit esiintyivät toisinajattlijoina? Linkola halusi esiintyä toisinajatttelijana mutta samalla hän sanoi olevansa elitisti eli kannattavansa elitismiä.

1960-70-luvun vasemmistoradikaalit olivat mielestään toisinajattelijoita. Mitä toisinajattelua se on kun on saanut haltuunsa merkittäviä positioita julkishallinnosta ja akateemisista instituutiosta? Kun ne on saatu haltuunsa, miksi ne ei rehellisesti sanoneet olevansa vallanpitäjiä ja vallankäyttäjiä? Jos toisinajattelinan ideologiasta tulee valtaideologia jolla on hegemonia, onko se enää toisinajattelua kannattaa sitä ideologiaa?

Jos vastustaa homoliittoja, aborttia ja sukupuolenvaihdosta, sen esittäminen on nykyään toisinajattelijana olemista. Näiden kannattaminen ei ole nykytilanteessa minkäänlaista toisinajattelua. Päinvastoin, se on mitä suurimmassa määrin konformismia ja mukautumista nykyiseen hegemoniaan. On turvallista ja korrektia kannattaa vallitsevaa hegemoniaa.

Pate Pankavaarasta kirjoitti...

Tuosta rautaristeistä kieltäytyneistä puuttui yksi. Max Jakobsonin isoveli Leo. Dina Poljakoffista urhoollisuus kentällä voisi olla veturipuron motista Kiestingistä missä verisen Hjalmarin takia sekä TUrtolan että kampfgruppe Nordin rykmentti jäivät mottiin veturipurolle.

Anonyymi kirjoitti...

Huuhaa Innanen https://www.youtube.com/watch?v=K-qQOONpZxU

-jpt-

Anonyymi kirjoitti...

Satuin juuri pari kk sitten lukemaan Patrik Berghällin kirjan Kuoleman Porteilla, joka kertoo mm. Inkeristä 1931 Suomeen loikanneesta Antti Vorhosta. Haluttu kaukopartiomies kielitaitonsakin takia.
Suosittelen kirjaa, kertoohan se niinkin erikoisesta aiheesta kuin Ilmavoimien kaukopartiotoiminta.
-Puskarossi

Qroquius Kad kirjoitti...

Luutnantti Leo Jakobson tosiaan jää jatkuvasti pois neljäntenä Rautaristillä palkituista, koska hänellä oli esikuntaupseerina kieltäytymisen lisäksi mahdollisuus pyyhkiä nimensä yli palkittujen luettelosta.

Myöskin Skurnikin etunimi oli nettilähteiden mukaan Leo, mutta ainakin jossain kirjallisuuslähteessä sen väitettiin olleen Herman.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Patelle Pankavaarasta, Ano1:lle, Qroquius Kadille, Pyssymiehelle, vieraalle, Ano2:lle, jpt:lle ja Puskarossille & kiitos kommenteistanne.

Pate: Joo, muistan tämän Paasilinnan jutun. Mitä tulee presidentin valtaoikeuksien leikkauksiin niin asia on vähän kaksipiippuinen. Ajattelepas jos Tarja Halosella olisi ollut Kekkosen valta. Ja kiitos lisäyksestä.

Ano1: Tältä johtopäätökseltä on vaikea välttyä. Olihan se sellainen elämän mittainen performanssi. Tosin kirjapaino Kursiivin tuhopoltossa show lähti lapasesta.

Qroquius Kad: Kiitos hyvistä lisäyksistä. Pekka Vennamostahan tuli aikanaan itsestäänkin ns. pelin poliitikko ja Soinin kusetus hakee Suomen poliittisessa historiassa vertaistaan.

Pyssymies: Muistanpa hyvin tuon Sex Pistols-episodin. Punk ei kyllä kuulu suosikkeihini mutta toisaalta kun sen jälkeen tuli se rap niin sen rinnalla punkkikin kuulostaa fuusiojazzilta. Mitä tulee isänpäivälahjoihin niin eihän tästä ole kauankaan aikaa kun The Maria Pettersson julisti juuri isänpäivän tienoilla että miehet jotka eivät lue naisten kirjoittamia kirjoja eivät ole sivistyneitä. Berijan tarhat on puolestaan hyvä muistutus siitä, mitä komentotalous on.

vieras: Huomasin joo. Mätä tulee nykyisin lännestä. Saa nähdä, mihin Yhdysvallat vielä päätyy. Mitä tulee termeihin niin toisinajattelija on sen verran vakiintunut ja ymmärrettävä termi että en näe tarvetta muuttaa sitä.

Ano2: Linkola oli kyllä tosiaan totaalisesti oman tiensä kulkija. Hänestä voi sanoa että hän todellakin eli niin kuin opetti. Muistelenpa että hän kävi haistattamassa vihreille ns. närhin värkit jo joskus 1980-luvulla. Silloin kun se vielä esitti ympäristöpuoluetta. Nythän se on puhtaasti valta-, valvonta- ja kontrollipuolue.

jpt: Toi Huuhaa-Innasen kappale muuten toimii oikein hyvin vielä nykypäivänäkin.

Puskarossi: Kiitos vinkistä.

Anonyymi kirjoitti...

JUICE! Olen monesti miettinyt mitä Juice tuumaisi, jos eläisi. Ainakin osasi ennustaa.

"Kun Allah saapuu kaupunkiin, hän törmää länsimaiseen kulttuuriin. Pääsemme haaremiin, ja perehdymme koraaniin, ja kumarramme pään. Jos vaikka sattuisimme hyötymään. Kun Allah saapuu maisemiin, me saadaan siitä juttu Suosikkiin. Ja aamutelkkariin, ja Hesariin ja Kainuun Sanomiin. Niin Jumala tuo Jumalten on kiistämätön listaykkönen. Allah, Allah, nähdään moskeijalla. Kun Allah saapuu kaupunkiin, hän ensin soluttautuu vihreisiin. Ja pariin demariin, ne tunkee päänsä turbaaniin, näin yhtäpäätä rukoillaan, ja perseet osoittavat Uumajaan..."

Anonyymi kirjoitti...

(En jaksa lukea pitkää kommenttilitaniaa tässä enkä tiedä kysyikö kukaan, että..)

Onko tuon ajan _aitoja_ toisinajattelijoita vielä elossa? Olisi mielenkiintoista kuulla heidän ajatuksiaan nykymeiningistä. Jopa utse ottaa yhteyttä ja kysyä.

Hieman kyllä hätkähdyttää ajatus, että edes silloin, NL:n aikoina ei meno ollut näin hullua!


t: Veetuuntunut Stadilainen

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Anolle ja Veetuuntuneelle Stadilaiselle & kiitos kommenteistanne.

Ano: Juice kyllä näki tuossa kappaleessa tulevaan.

Veetuuntunut Stadilainen: Ainakaa tämän postauksen listalta ei elossa ole kuin rokkijätkät Remu, Mato ja Sakke. Remu ainakin on yhdessä haastattelussa arvostellut nykymenoa varsin rankasti.