lauantai 11. maaliskuuta 2023

JOTAIN IHAN MUUTA CXXXV

Siirrytään pelkkää masentavaa maanantaita sisältävästä nykypäivästä taas hetkeksi muistojen Kekkoslovakiaan ja tehdään se vanhojen logojen ja tunnuksien merkeissä. Ja mikäs sen oikeastaan paremmin aloittaisi kuin vanha Hankkija-logo joka oli tietysti osuvimmillaan Hankkijan lippalakissa:

Hyvin monella lukijalla on edelleenkin vanhoja Abloyn riippulukkoja joissa voi törmätä sen vanhaan logoon:

Kekkoslovakiassakin valtamedia oli tietysti poliittisesti ohjattua joskaan ei ihan yhtä lailla kuin nykyisin. Ainakaan wokeltamisesta siellä ei oltu kuultukaan ja jos oltaisi niin oltaisiin ihmetelty. Sama koski jopa Yleä jonka sen aikainen logo oli tällainen:

Ylen pääuutislähetys näkyi kummallakin olemassa olevalla kanavalla klo 21.00 ja Heikki Kahila kertoi silloin kekkoslovakialaisille miten maailma makaa. Uutislähetyksen tunnus oli tuollainen:

Mainostelevisiollahan ei ollut tuolloin omaa kanavaa vaan sillä oli omaa ohjelma-aikaa Ylen kahdella kanavalla. Tästä logosta katsoja saattoi huomata että nyt siirrytään mainosrahoitteiseen ohjelmistoon:

Silloinhan ei Suomessa ollut vielä wokeltajia mutta jos olisi ollut niin moni silloinen mainos olisi saanut aikaan wokeltavia itkupotkuraivareita. Niin kuin esmes tämä Ajax-pastillimainos:

Ja Kustihan polki tuolloin ja posti kulki. Postin logo oli tällainen:

Ja kun posti kerran tuli mainittua niin tulee tietysti mainita Postipankki ja Postipankin leijonakantinen:

Olettaisin, että valtaosa tämän blogin lukijoista on sen verran iäkkäitä että he muistavat ajan ennen kortteja ja pankkiautomaatteja. Jos viikonloppuna halusi viihteelle niin piti nostaa tarvittava määrä rahaa pankista ja se oli sitten siinä. Mikä henkilökohtaisen talouden kannalta taisi olla ihan hyvä. Pikavipeistä ei ollut tietoakaan. Vekseli oli mutta sitähän ei noin vain saatu.

Mutta milläs ne pikkumöllit sotkivat eteenpäin Kekkoslovakiassa? Tietysti Tunturilla:

Tuo oli kyllä mopon logo ja fillareissa oli vähän semmonen leijonavaakunatyyppinen. Mehän sotkettiin vaan fillareilla. Isommat pojat ajoivat mopoilla. Tunturin lisäksi Soliferilla:

Käytiinhän sitä Kekkoslovakiassa ostoksillakin. Kaupat tosin olivat auki huomattavasti harvemmin kuin nykyisin. Arkisin muistaakseni 8-17 ja lauantaina 8-13. Yksi ostospaikka oli tietysti se, joka ei silloin ollut KissMyS-market vaan SOK Osuuskaupat Sokos:

Muistaakseni vuonna 1979 SOK uusi merkkinsä tällaiseksi:

Sitä mainostettiin nimellä ”meidän merkki” josta pilkunnussijat (wokelluksen esiaste?) nostivat metelin että ei, vaan sen pitää olla ”meidän merkkimme”. Vasemmistollahan oli tietysti silloin vielä voimissaan Elanto:

Jotenkin muistelen että Elantokin alkoi sitten aikanaan leikkiä duunareitten kaupan sijasta kapitalistia ja sehän meni perseelleen joten Elannon säästökassa romahti eivätkä ihmiset saaneet sieltä kaikkia rahojaan pois. Silloin Suuren Laman aikana.

Kyllähän Kekkoslovakiassakin veikattiin ja sitä pyöritti Veikkaus Oy:

Niin kuin pyörittää tietysti nykyisinkin. Mutta kuinka moni lukija muistaa Raha-arvan ja tasapeliveikkauksen?

Tälläkin hetkellä suomalaiset varusveijarit suorittavat varusmiespalvelustaan intissä. Mutta mistä se sana intti tulee? No tuosta:

Eli tuohan tulee sanoista Suomen armeijan intendentuuriosasto. Tunnushan alkoi korvautua tornileimalla jo 1960-luvulla mutta muistan, että oman varusmiespalvelukseni aikaan – siis melkein 40 vuotta sitten – tuohon tunnukseen tuli joissain varusteissa vielä törmättyä. Oli muuten varsin hankalaa löytää netistä tuota tunnusta. Ehkä siksi, että entiseen aikaan ei miehillä ollut älykännyköitä joilla saattaa ottaa miljoonakuustoista kuvaa.

Ja muistellaan tähän lopuksi jostain, jota on ollut varusveijareiden pakeissa miljoonia kertoja mutta josta ei tahdo myöskään löytyä kuvaa mistään. Eli noppasoppa. Kun netistä aikani etsin niin tämä oli lähimpänä:

Tosin oman muistini noppasoppa oli huomattavasti soppamaisempaa. Tuohan on jo muhennosta. Niin kuin vermeistä näkyy niin kuva on varsin tuore, joten ehkä noppasoppa on tuttu myös nykyisille varusveijareille. Lusikkahaarukka on ainakin just niin kuin silloin ennenkin.

Vaan tässähän näitä oli tällä kertaa. Logoja ja vähän muutakin. Ottakaa logoisasti.


50 kommenttia:

Ville kirjoitti...

Jos tuohon Hankkijan lippikseen jossain törmään, niin tarttuu kyllä välittömästi mukaan, on sen verran tyylikäs lätsä ettei nykyisillä korvat sisäänsä upottavilla lippasaaveilla ole palaakaan kun uskottavuudesta puhutaan. Ja koska en ole itsekään enää ihan kauhean nuori, on sellainen hämärä muistikuva ohjelmasta nimeltä SA-INT. Armeijan miesoletetut suorittivat ryhminä erilaisia tehtäviä ja lopussa paras voitti. Muistaako kukaan?

Anonyymi kirjoitti...

Hankkijasta: Kolme on kovaa vastusta maajusseilla, Halla, Hankkija, Haavisto. Se oli irvileukojen mukaan myös perusta sille 4-h-järjestölle. Sitä en muista, että mikä se neljäs H oli.
Tuosta ääskaupan uusitusta logosta, sanoivat, että se on epäkesko. No, onhan se hieman juu. Ja oli se minullakin tuo Leijonakantinen pankkikirja, silloin ennen, kun sain ulkomailta rahaa varusveijarina ollessa. Veli laittoi YK:n hommissa olessaan mulle kaljarahaa korvauksena, kun minä hänelle maksoin baarikierrokset hänen intissä ollessaan. Ja hän "karkasi" ulkomaille kun olisi ollut vuorostaan tarjoomassa:)
Sekin, se leijonakantinen on omanlaatuinen tarinasa. Ennen sen saantia jouduin komppanian vääpelin (sot.mestari) puhutteluun, että mistä minulle muka tulisi ulkomailta rahaa? Hetki siinä meni ennen ku mä sen hokasin, että perkale, ei kai se velipoika ja esitin sen, että juu, sieltä se raha tulee.
Sain sitten varuskuntavappan ja eiki Kouvolan pääpostiin jossa raha odotti ottajaansa ja siellä asiat hoituivatkin ihan kuten siihen maailan aikaan yleensäkin, eli hyvin. Tuore leijonakantinen ja sopivasti rahaa ja eiku assan alakerran kuppilaan oluen ostoon.
Yhdestä pöydästä viittoili mutamia vanhempia miehiä, että hei solttu, tuu tänne meidän pöytään.
Siinä meni heidän kanssaan kotvanen Kannaksella ja muutamassa muussakin paikassa, menne tullen ja palatessa. Yksi heistä, porukan hiljaisin tuumasi, että et poika arvaa miten kusinen homa sulla on jos on tosi kyseessä, vaan hän tietää. Oli ollut siellä Kannaksella samassa hommassa kuin minä. Lääkintämiehenä.
Hattu päästä!!!
Lepo.
Huru-ukko

Strix Senex kirjoitti...

Tuo Hankkijan lippis on kyllä täysosuma. Samalla voin ylpeänä ilmoittaa sellaisen myös omistavani ja säilyttävänäni kalliina aarteena. Nuo kolme väkästä siinä kuulemma viittaavat tilauskirjan sarakkeisiin, joihin kruksitaan tilauksen tilan edistytyminen: Tilattu – Toimitettu – Palautettu

Tuosta Elannon logosta minä pidin. Siinä oli jotenkin ajatusta ja graafisesti se oli - sanoisinko vaikka – kodikas. Samoin muuten pidin Elannon reikäleivästä, jonka veroista ei enää ole saatavissa, ellei sitten joistakin pikkupaikkakuntien paikallisista leipomoista. Mutta Elannolle kävi niin kuin kävi, kun duunareiden asioita kiiruhtivat hoitamaan nuoret pyrkyrit, joille varsinainen duunin tekeminen – ja osaaminen - oli pelkkä sana.

Strix Senex kirjoitti...

"Hankkijasta: Kolme on kovaa vastusta maajusseilla, Halla, Hankkija, Haavisto. Se oli irvileukojen mukaan myös perusta sille 4-h-järjestölle. Sitä en muista, että mikä se neljäs H oli". Se neljäs oli hukkakaura ja vitsausten järjestys Halla, Hukkakaura, Hankkija ja Haavisto.

Anonyymi kirjoitti...

Abloy tuo muistoja 60-luvun alusta. Olin jotain 3 - 4 vuotias, vanhempani olivat töissä Tehtaalla. Toinen aamu- ja toinen iltavuorossa. Päivällä olin siis ihan yksin noin tunnin, keksin tekemistä mm. tutkin herätyskelloa. Siis purin sen osiin, iltasella isukilla oli sitten tehtävänä koota se, mielellään toimivaksi. Kello oli mielenkiintoinen ja kiehtova värkki. Ja stressin aihe aamuvuorolaiselle, toimiiko vai ei ja jos niin mihin aikaan,

Kello kokoa! Alkoi hieman kai rasittaa isukkia, niinpä kun tehtaalla joku hukkasi yhden Abloy lukon avaimen,olikohan sähkö vai kemikaalikomeron lukko, se ei ole tiedossa. Niin toi siten isukki tuo toimimattoman lukon minulle leluksi, tarkoitus oli että puuhastelen lukon kanssa ja jätän kellon rauhaan.

No, toisena iltana sitten isukki sai hieman hämmästyä, kun saapastelin eteensä ja tokaisin ”Kato”. Ja esittelin kokoelmaa lukon osia ylpeänä. Haittalevyjä, sylinteriä ja kaikenmaailman heebeleitä. Tästä koitui etevä taito sittemmin, osaan avata semmoisen lukon ilman avainta nopeasti ja huomiota herättämättä . Osaan myös sarjoittaa tämmöisiä.

Ai, miten avaimettoman lukon saa ipana auki? No, lukko oli sarjoitettu ja se päädyn krymppi oli jäänyt tekemättä, oli korvattu sokalla. Sokkahan suorastaan huutaa ”Ota mut pois”. Osat tipahtaa ulos, kun sen sokan ja päätylevyn poistaa ja hieman ravistelee lukkoa.

Jos on oikea avain...

Pyssymies

Apoliteia kirjoitti...

Kyllä ysärin alkuunkin syntynyt vielä pankkikirjat muistaa hyvin. Kai niitä kortteja oli jo, mutta eihän niitä nööseille annettu. Kovin se tuntui aikuismaiselta ja tärkeältä se pankkikirjakin, varsinkin kun alkoi merkintöjä kertyä. Joskus mopoiässä taisi tulla Visa Electron, jota pidettiin muistaakseni ns. 'nuorten pankkikorttina'

Ja ainakin omasta puolestani voin todistaa, että vielä Armon Vuonna 2009 palvelleilla oli yhä SA-INT -kamaa käytössä. Omassa pakissani taisi lukea vuosileima 1942.

Ihmettelijä kirjoitti...

Joo, kyllä sitä nuorena ollessa, mikä ettei. Saatana patteri hyyty. Nyt vituttaa!

Anonyymi kirjoitti...

Elanto toimi pääkaupunkiseudulla ja E-market ketju laajemmin. Sanottiin Elannon tehneen niin hyvää leipää että fiinimmät rouvat lähettivät bulvaanin ostamaan kun itselle ei sopinut mennä työväen kauppaan. E-market ketju muutettiin myöhemmin Euromarketiksi, meni persielleen, ajautui ruotsalaiseen omistukseen ja kuihtui pois. Samoin Siwa myymälät. Moni kävi Euromarketissa vanhasta muistista tietämättä että sllä ei ollut enää mitään tekemistä Osuukaupan kanssa.

SOK oli vähintään yhtä persiellään kuin E-market, mutta pelastettiin kun sattui just silloin olemaan sille sopiva hallitus. Ja kas kummaa, ABC asemia alkoi nousta kuin sieniä sateella. Samoin kävi Hankkijalle. Tehtiin vähän amerikantemppuja ja taas mentiin. Maatalousosastosta tuli Agrimarket. Sen(kin) on ostanut nyt ruotsalaiset ja ottaneet Hankkija nimen takaisin. Pitää näyttää suomalaiselta.

Hankkija urakoi muinoin mm sähkötöitäkin. Muistan kun konkurssissa keskenjääneitä töitä tarjottiin toisille firmoille loppuun tehtäväksi summalla mitä Hankkijalta oli urakasta jäljellä. Vastattiin että ette kai tosissanne kysele. Kyllä kyselivät. Valtion suojeluksessa voi olla naivikin. No eihän kukaan sellaisia töitä ottanut. Mutta eipä hätää Hankkijalla. Perustettiin Tekmanni. Valtio maksoi viulut ja taas mentiin. Valtion tukea saavien yritysten kanssa on vaikea "kilpailla". Näyttää vaan siltä, että monet yritykset eivät tule toimeen ilman valtion tukea sitä Ykän mainitsemaa pyhätöntä viikkoakaan.

Anonyymi kirjoitti...

"Kaupat tosin olivat auki huomattavasti harvemmin kuin nykyisin. Arkisin muistaakseni 8-17 ja lauantaina 8-13."
Tämä taisi olla tavallisinta. Niiden aukioloaikojahan rajoitettiin laillakin, joka kumottiin lopullisesti vasta muutama vuosi sitten, mutta noinkin lyhyisiin aukioloaikoihin taisivat vaikuttaa myös työehtosopimukset, joiden mukaan klo 17:n jälkeen tai lauantain iltapäivällä olisi myyjille pitänyt maksaa korkeampi palkka. Aika tavallista kuitenkin oli jo 1960-luvullla, että perjantaisin kaupat olivat auki pidempään kuin muina päivinä, jopa klo 20:een saakka (jolloin ne lainkin mukaan viimeistään oli suljettava.)
Ja tästä muistuukin mieleeni yksi tunnettu, televisiossakin usein kuultu mainoslause noilta ajoilta: "Valintatalostakos sitä näin myöhään tullaan?" Useimmista muista kaupoista poiketen Valintatalot nimittäin olivat viitenä päivänä viikossa auki klo 20:een saakka ja lauantaisinkin lieneekö ollut 16:een.

Pauli Vahtera kirjoitti...

Minullapa on Hankkija-lippis kunniapaikalla. Tulin Helsinkiin kauan sitten Hankkijalle töihin. Olin hakenut kirjanpitohommia, mutta soveltuvuustestien jälkeen sanoivat, etteivät minua tarkastusosastolle ota, mutta jos tulet atk-osastolle, he maksavat 100 markkaa enemmän palkkaa kuin pyysin.

Tuo ehdotus muutti koko elämäni kaikin tavoin. Ihmiselämä koostuu sattumista, ei mistään urasuunnittelusta. Hankkija oli paras työpaikka elämässäni. Osastollamme kaikki olivat nuoria, maalta tulleita, elämä alussa. Yhteishenki oli suurenmoista. Sen tajusi vasta kun koki kaikki tulevat työpaikat.

Hankkija ei tuhoutunut Suomen maatalouden mukana. Syyllinen oli pääjohtaja, joka meni ostamaan Puolimatkan rakennusyhtiön. Puolimatka oli pelimies koko ikänsä, ja osasi naruttaa vuorineuvoksen 6-0. Tämä kauppa oli merkittävässä roolissa myös Kansallispankin tuhoon.

A T Lehtniemi kirjoitti...

Tuosta 1979 SOK:n logosta. Meilläpäin sen slanginimeksi tuli kauppaketjujen kilpailua ajatellen varsin osuva termi:

"Epäkesko"

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä se oli herkkää kaikki vielä 80-luvulla ja Kekkosen jälkeenkin. Kaikkihan varmaan muistavat Tupla-mainoksen, jossa oli tytölle patukkaa tarjolla seinän toisella puolella ja sensuurin hampaisiinhan se meni. 90-luvulla sensuuri tarttui Panu-mainokseen, jossa iloinen ja rehevämuotoinen nainen mainosti maalia, joka kestää isältä pojalle. Ymmärtääkseni naiset eivät tykänneet. Panu-tyttö oli kuitenkin raikas tuulahdus verrattuna näihin nykyajan erikoihin, jotka näyttävät lähinnä bordellin emänniltä. Eipä ollut myöskään männä vuosikymmeninä joka hemmetin mainoksessa joku rodullistettu keekoilemassa ja mielellään miespuolinen kahden todella vaalean nuoren naisen kanssa. Mainokset ovat nykyään muutenkin suorastaan raivostuttavan typeriä ja naiiveja sekä useinmiten huumorintajuttomia. Onneksi on kaukosäädin.

Rouva Ano

Anonyymi kirjoitti...

Elanto taisi olla siellä syrjäisessä rannikkokaupungissa, mutta muut OTK kaupat E liikkeitä. Pari puujalkavitsiä tähän liittyen:

OTK ? SOK ! ( OnkoTappiKova? SeOnKova)

E-liikkeessä ei muuta tuoretta tavaraa ole saatavilla kuin koivuhalot..

Sepi

Anonyymi kirjoitti...

Kaikki muistan nuo mitä Ykä esitteli. Osa tosin on jo hyvin kaukaa lapsuudesta. Tieto tuosta "SA intenduurista" oli uusi, ja pitkään olen tätä "inttiä" ihmetellytkin. SA-leimalla varustettuja varusesineitä omistan useitakin. Sen aikainen kaasunaamarilaukku on (valmistuserästä riippuen) aivan helvetin vahvaa kangasta ja toimii hyvin vaikkapa kameralaukkuna. Yhteen aikaan oli myynnissä käyttämättämiä SA-puukkoja mallia Orijärvi (Fiskarsin tekemänä). Ostin, ja on vieläkin ykköspuukkonani. Pitkäviisteinen ja ottava terä. Pankkimaailmasta minulla on vielä muistona Yhdyspankin "maapallo" sitä suurinta kokoa. Siinä on nyt noin kuutisen kiloa kolikoita säästössä. Älytöntä mutta nostalgista, ja muistuttaa muiden tavaroideni ohella siitä, että joskus maailma ei ole ollut pähkähullu.

PS-lehdenjakaja

Terho Hämeenkorpi kirjoitti...


SA - int ja valmistettu ULVILAn Nahka Oyssa!!! Ulvilassahan meikäpoika oli (tosin muissa hommissa) lähes kymmenen vuotta vajaat 50 vuotta sitten. Ulvilan (Friitalan oikeasti) Nahka oli paikkakunnan rahasampo ja kehitysveturi, mutta niinvain ovat myöhemmät paikallishallitsijat onnistuneet senkin tuhoamaan. Paikkakunta on nykyisin yhtä velka/vekselivetoinen kuin naapurinsa Pori.
Ei ny´ muuta kuin että Tunturi-pyörällä, jonka sain isosiskolta rippilahjaksi, ajelin eräitä kymmeniä vuosia! Kesti ja kesti ja kesti... aina siihen saakka, kunnes piti leijonakantinen vaihtaa joulu- eiku pankkikorttiin. Niin - ja onhan siellä huvilani kellarinovessa vielä vanhan ajan abloy! Pitää!

JJR kirjoitti...

Kyllä käppäukolla Hankkija-lippis pitää naulakossa olla.
Ja liuta kateellisia kumppaneita.

Anonyymi kirjoitti...

Hankkija-lippiksiä ei meillä ollut, mutta sen sijaan Stahlwille-lippiksiä. Saksalainen työkaluvalmistaja, joka myi (myy?) tuotteittaan autokorjaamoille ja ammattikouluille. Materiaaliltaan ei mitenkään parempi kuin se Hankkijankaan.

Aukioloajoista: Juhannuksen ja Joulun aikaan kaikki kaupat saattoivat olla kolmekin päivää putkeen kiinni. Näin oli muistaakseni vielä 90- luvulla, kun tulin ulkomaanmatkalta Suomeen Juhannuksena ja oli tosi vaikeaa löytää auki olevaa ruokakauppaa.

Timppa

Anonyymi kirjoitti...

E-liikkeestä isävainaa tapasi varoitella sanomalla: "Jokainen markka, jonka laitat E-liikkeeseen, siitä valetaan nikkeliluoti. Ja sillä ammutaan juuri sinut."

/ Omo Pomo

Anonyymi kirjoitti...

Muutamat vanhemmat ihmiset sanoivat muinoin SOK'n myymälöitä lahtarien kaupaksi. Johtui varmaan siitä kun Osuuskaupan hoitajat olivat aikanaan niin intomielisiä "valkoisia".

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Villelle, Huru-ukolle, Strix Senexille, Pyssymiehelle, Apoliteialle, Ihmettelijälle, Ano1:lle, Ano2:lle, Ano3:lle, Pauli Vahteralle, A T Lehtniemelle, Rouva Anolle, Sepille, Tapsalle vaan, PS-lehdenjakajalle, Terho Hämeenkorvelle, JJR:lle, Timpalle, Omo Pomolle ja Ano4:lle & kiitos kommenteistanne, lisäyksistänne ja jaetuista muistoista. Niitä on aina mukavaa lukea.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Qroquius Kad ja kiitos jaetuista muistoista.

Minulla ei ole Hankkija-lippistä. Vaan semmonen ameriikan armeijan lippis. Paljain päin en osaa ulkona kulkea. Ja olen niin vanhanaikainen että otan lätsän aina sisällä pois päästä. Kaupassakin.

Noihin sprintteihin en kykene enää minäkään. Ei riitä kunto eikä kestä nivelet. En muista, mitä vuosimallia pakkini oli mutta kyllä se oli vanha ja kolhiintunut. Niin kuin muillakin. Kypäräkin oli se teräspotta. Ne komposiittikypäräthän tulivat vasta myöhemmin. Rynkky oli vuosimallia 1976 eli siihen aikaan suhteellisen uusi.

Onhan minulla muuten se armeijan kaasunaamarilaukku. Ihan kätevä moneen käyttöön. Tornileimalla varustettuhan sekin jo on. Olihan siinä ostettaessa kaasunaamarikin mukana mutta eipä tuolle onneksi ole ollut käyttöä. Mistä muuten tuli mieleen että jo kakkosrähinässä hoksasivat että ei sitä kaasua kannata käyttää. Haitat ovat etuja suuremmat.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Qroquius Kad ja kiitos lisäyksistä. Kovasti tilavampi tuo saksalainen kaappi kyllä oli kuin omani silloin kauan sitten.

Joppos123 kirjoitti...

Tuommoinen hyväkuntoinen Hankkijan lippis on muuten keräilijöiden keskuudessa aika arvokas. Varsinkin se ainoa oikea muovilipalla.
Mopokaudella tuli ajeltua Tunturin kaksivaihteisella härvelillä (käsivaihteet) ja myöhemmin Soliferin mallilla. Solikan kanssa kaikki mainostenjakamisesta saadut rahat meni yleensä sakkoihin.
Solikassa oli aina jotain vikaa tai sitten oli joku kaveri tai friidu kyydissä. Aina kajahti 24-48 markkaa sakkoa. (48 markkaa oli kiinteä sakko kaksistaaan ajamisesta).
Nykyään saa Kiinan rimpuloilla ajella kaksi päällä kunhan molemmilla on potat päässä.
Kaikki Ykän laittamat logot ovat tuttuja.
Ensimmäistä polkupyörääni en muista. Sellainen läyhä "liukusatula" siinä oli.
Paras junnuvuosien fillari oli Cresent. Faijavainaa oli sen vissiin ostanut joltain varkaalta kun siitä oli vedetty sekä lukko että valmistenumero pois.
Silloin asuttiin Ruotsissa eli se oli vissiin sen ajan normaalia.

Anonyymi kirjoitti...

Minulla ei ole armeija-ajasta muita muistoja kuin sotilaspassi. Ja siinä merkintä kun kävin Sallassa ilmoittautumassa vallesmannin (nimismiehen) konttorilla paikkakunnalle muuttuani. Kun se siihen aikaan oli tapana ja määrättynä. Jaa, taitaa siinä olla vastaava merkintä myös Hollolan vallesmanniltakin, noilta kultaisilta vuosilta. (ikä kultaa muistot) Sittemin en ole puolustusvoimia häirinnyt, eivät hekää sen puoleen minua. Ja olin ison osan ikääni sellaisissa töissä, että olin ns. viranpuolesta vapautettu, eli tärkeämpi siviilissä kuin armeijan harmaissa. Virkapuvussa yhtä kaikki, ratavaltion sinisissä ja joskus koppalakki päässä. Useimmiten.
Huru-ukko

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Joppos123:lle ja Huru-ukolle & kiitos kommenteistanne.

Joppos123: Ne pitkät satulat olivat muotia silloin 1970-luvulla ja eivät ole tainneet uudestaan muotiin nousta.

Huru-ukko: Minä olen muistaakseni toista saapumiserää jolle tuli se ajokorttimallinen sotilaspassa. Sen kanssa ei muistaakseni tarvinnut ilmoittautua minnekään. Sitten vähän myöhemmin tuli postissa vielä kirjattuna kirjeenä tuntolevy. Se on siellä sotilaspassin välissä vieläkin. Rautatiethän ovat varsin olennainen osaa maanpuolustusta. On selvää, että niiden henkilökunta olisi sodankin aikana omissa tehtävissään.

Joppos123 kirjoitti...

Kylläpäs taas instaqueen samariini on puhellut isolla suulla. Rimprenssa kutsui itsensä ja hutimaisan Kiovaan ja meni niinku alustavasti lupailemaan meidän Hornetit Ukrainaan.
Mikäs siinä mutta siinä on pari muuttujaa. Me saadaan ensimmäiset uudet F-35:t todennäköisesti 2025 ja silloinkin vain muutama mutta eihän se kuivankesänoravan vaalityötä haittaa.
Hävettää. Eukko meni käymään sinne vain hakemaan itselleen tukea kotimaasta ja otti mukaan akan jota ei maanpuolustus voisi vähempää kiinnostaa.
Mitä helvettiä hutimaisa teki tuolla reissulla mukana?
Ukrainan pressa käy kirjaimellisesti taistelua maansa, kansansa ja omasta puolestaan niin nämä vitun kalkkunat menee sinne poseeraamaan ja lupailemaan asioita.
Anteeksi herra presidentti Zelesnyi kun meillä on tällaisia kakaroita politiikkoina.
Samariini ei ole suostunut vastaamaan kysymyksiin jupakassa, siitä ei lienee saa hyvää kuvaa someen.
Voin vaan kuvitella puhelun kulun kun sale on soittanut instaqueenille:
Pring pring;
"Sariini puhelimessa herra presidentti"
"Vittu saatana Sanna, taas".

Joppos123 kirjoitti...

Huru-Ukko lienee ollut ns "vapetettu" eli varattu ja sitä kautta ei ollut sijoitusta sodanajan joukoissa.
Nykyisinkin tietyissä avaintehtävissä olevat ovat samaa. Siihen porukkaan kuuluu mm.tiettyjen tuotantoalojen duunarit, rautatieläiset, osa poliiseista, osa pelastuslaitoksen porukasta, tutkijoista jne.
Varausjärjestelmä perustuu siihen ajatukseen, että kriittiset sotataloudelle ja yhteiskunnalle tärkeät toiminnot pelaa myös sodan aikana.
Itse sain oman sotilaspassin kouraan ensimmäisen kerran sitten vuoden kivi ja sakset 31.12.2022.Olivat kaivaneet siihen vanhan kuvan valmistumisvuodelta luutnanttina.
Ei ollut aikoinaan aikaa otella kuvia. Kotiuduttiin perjantaina ja maanantaina ilmoittauduin vänskäksi Karjalan Jääkäripataljoonaan, siitä se sitten eskaloitu, heh.

Joppos123 kirjoitti...

Noita vanhanmallisia abloynlukkoja löytyy edelleen kaksi kappaletta, avaimineen. Olivat vielä hetki sitten intin käytössä ja eivät halunneet niitä takaisin kun palautin romuja.
Ihan hyvin pelittää vieläkin. Olen aina kesäaikaan kun lähtee reissuun laittanut noilla lukoilla ja kettingillä Weberin terassintolppaan kiinni.
Täällä kun saattaa kamat kadota jos ne ole lukittu.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Joppos123 ja kiitos jaetuista muistoista ja huomioista. Mitä tulee tuohon Mariniin ja Hornetteihin niin ehkä jonkun kannattaisi opettaa sitä naikkosta pitämään suunsa kiinni. Ja ihan jos teoreettisesti asiasta puhuu niin Ukrainalla ei ole mitään mahdollisuutta ottaa vastaan Hornetteja sillä Ukrainan lentokalusto on venäläis/neuvostoperäistä ja se, että Horneteille saataisiin koulutettua sekä lentäjät että huoltojärjestelmä olisi pirun pitkä homma. Ja muistini mukaan me tosiaan tarvitaan niitä Hornetteja kyllä vielä hyvän aikaa.

Joppos123 kirjoitti...

Hornetlentäjän koulutus kestää noin kuusi vuotta. Toki jos alla on pätevyys vaikkapa Mig-29:n puikkoihin niin minimi on vuosi ja ei se pilotti silloinkaan ihan valmis ole.
Joppos123.

Heikki kirjoitti...

Ennen: SAAB.se varma kotimainen
Nyt; keskusta, se kotimainen

QroquiusKad kirjoitti...

Vaikka meneekin off-topiciksi, niin eihän Manna Sariinia voi käskeä olemaan tekemättä vaalityötä eikä edes olla ottamatta hilpeää Huti-Maisaa mukaan.
Onhan tuo jo oppinut voivansa tehdä mitä lystää ja kaikki vaan valkopestään.
Pelkäänpä pahoin tästäkin seuraavan äänivyöryn:
"Sanna on tosi Vahva Nainen joka ei kuuntelekaan typerää miesajattelua!/
Taas Isot Pojat kiusaa Sannaa koska on Tyttö!!"

Win-win.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Joppos123:lle, Heikille ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.

Joppos123: Just tätä tarkoitin. Ja eikä unohdeta sitä huoltojärjestelmää. Senkin koulutus vaatii aikansa.

Heikki: Ostan mieluummin Saabin kuin äänestän keskustaa. Eikä Saabissa kai mitään vikaa ole.

Qroquius Kad: Pelkäänpä pahoin että olet tuossa aivan oikeassa. Ja feministinen valtamediamme varmistaa sen.

Thorvald Eskilinpoika kirjoitti...

"Hornetlentäjän koulutus kestää noin kuusi vuotta. Toki jos alla on pätevyys vaikkapa Mig-29:n puikkoihin niin minimi on vuosi ja ei se pilotti silloinkaan ihan valmis ole."

Joo, rauhan aikana, rauhanaikaisella työtahdilla se on noin. Mutta jos tehdään vähän reippaampaa päivää, lennetään enemmän päivässä, jos on riittävästi lentotunteja, koneita ja opettajia käytettävissä, ei siihen nyt ihan noin pitkään mene. Näitä kalustokonversioihin sodan riehuessa meneviä aikoja kyllä nyt jostain syystä liioitellaan kautta linjan.

Se lentäjän kuuden vuoden koulutusaika sisältää niin helvetisti luppoaikaa ja muuta siihen juttuun täysin liittymätöntä puuhastelua että sitä ei hommassa mukana olematta edes uskoisi. Kolme neljä kuukautta sanon minä, max. Siis Mig-29 -> mikä tahansa länsikalusto. Ihan jokaisen mahdollisen asejärjestelmän, joka noihin on mahdollista pultata, ei opi, mutta ne muutamat jotka oikeasti on käytössä oppii kyllä.

Anonyymi kirjoitti...

Joppos sanoi:
Huru-Ukko lienee ollut ns "vapetettu" eli varattu ja sitä kautta ei ollut sijoitusta sodanajan joukoissa.
Näin mminäkin sen muistan olleen. Vaan yhtä kaikki, ainakin ratavaltion ja sotavaltion mielestä olin paremmin ns. mies paikallaan siellä radan varressa.
Tuossa kaivelin "kätköjäni" ja sen sotapassinkin löysin, näkyi, että kesäkuussa -70 pääsin siviiliin ja ilmoittauduin ohjeen ja käskyn mukaan polliisilaitoksella paria viikkoa myöhemmin. Kun muutin Sallaan -78 piti vielä käydä siellä vallesmannilla ilmoittamssa, van sen lapinmatkan jälkeen ei enää tarvinnut.
Nyt on sen verran kytkyjä sotavaltioon, että nuoremman tyttären lasten isä on sotavaltiolla töissä Haminassa ja mie olen sinne tässä alkukesätä muuttamassa. Lähemmä näitä pikkuihmisiä. Toteutuu se jolupukille laittamani toivomus, että ensi jouluna paistettais piparit porukassa:)
Huru-ukko

Anonyymi kirjoitti...

Lisää lukkomuistoja. Linnakesaarella sitten hieman myöhemmin oli vanhat tehneet pikku jekun uudelle saapumiserälle. Lukinneet ne kaapit ja ottaneet avaimet mukaansa. Osalla oli mukana uudet lukot mutta ne vanhat piti saada pois. Pulttipihtejä ei tietenkään ollut löydettävissä. No, löysin erikoistyökalun ja poistin lukot, se kenttälapio on just sopiva. Nasakka isku lukon päähän, lukkoa pidetään sen kaarensa varassa. Messinkinen kiertyvä kaaren paikalleen lukitseva sylinterin osa antaa periksi. Kaaren saa irti, siis lukon auki. Ja sen lukon saa kiinnikin ihan ilman avainta. Jos ei yliannostele voimaa pysyy se lukko kiini kokeillessa, onko kiinni vai auki. Konstia oli tullut käytettyä metsäjärvien veneitä lainatessa, oikea voiman määrä oli tärkeä - lukkoa ei tarvi räjäyttää, piisaa, etä se aukeaa*. Yritteliäänä yrittäjänä keräsin vitosen lukko avaamisesta, sillä päiväansiolla söi munkkeja pitkään sotilaskodissa. Muutamia kiinanlukkojakin oli, ne piti avata cokispurkin pellillä. Ja tietysti kuulalukittuvia abloylukkoja, niitä en osannut jekuttaa, ne piti saksia poikki.

Kumma juttu ne pulttisakset löytyi pian, kun saimme niitä lukkoja muuten auki.

*Oikein tehtynä lukko toimii avaimella ihan hyvin - mutta toimii ilmankin. tarkoituksena ei ole rikkoa mitään tai varastaa venettä, ihan vaan lainata kalastusta varten ja sitten palauttaa.

Pyssymies

Anonyymi kirjoitti...

Maailman poliitikoilla on nyt kovat halut vierailla Kiovassa ottamassa Zelenskyn kanssa selfiet. Pääsee siinä samalla maailman mediaan kun Ukraina on median polttopisteessä. Pääministerimme taisi vierailla jo toista kertaa ja Ohisalo ensimmäistä. Uutisiin pääsivät ympäri maailman. Ohisalo kävi varmaan tutkimassa hiilidioksidipäästöjä ja luontokatoa Ukrainassa.

Pääministerille taisi tulla matkalla vauhtisokeus kun sanoi että poistuvan Hornet kaluston luovutuksesta voitaisiin keskustella. Poliitikon pitää välttää tuollaisia heittoja. Media ja presidenttikin tulkitsivat asian niin että Hornet kalustoa on jo luvattu. Sanoivat että asiasta ei ole keskusteltu. Ei kukaan väittänytkään että olisi keskusteltu vaan voitaisiin keskustella. Kuullun ymmärtäminen on taitolaji, vaatii ihmiseltä lahjoja. Juttu levisi maailman mediaan juuri näin, Suomi lupaa Ukrainalle Hornet hävittäjiä. Joskus tuntuu että toimittajien olisi parempi toimittaa ja ihmisten parempi katella vain selkokielisiä uutisia hitaasti luettuna.

Eihän tuo aivan yksinkertaista olisi ja tuskin auttaisi tähän lähtöön. Armeijan pitää sanoa viimeinen sana eli ennen kun menee sanomaan mitään julki on parempi konsultoida asiasta vastaavan tahon kanssa. Mutta vauhtisokeus on ennenkin yllättänyt poliitikot. Suomihan on jo asemoinut itsensä (taas) voittajien puolelle odottelemaan torvisoittokuntaa voiton juhlallisuuksiin. Miettiä kannattaa muitakin vaihtoehtoja, varautua parhaan mukaan ja pitää turpa kiinni. Turha räksyttäminen ei ole koskaan auttanut ketään. Vanhana patrioottina olen Honkajoenkin kannalla. Toivon etteivät Suomen herrat löisi taas päätään Karjalan mäntyyn. Natojäsenyyprosessikin näyttää järjelliseen ajatteluun pystyvälle, että ei me ollakaan maailman napa. Ei edes Euroopan napa.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä aika tavaran kaupihtee, sanotaan, ja sen kyllä huomaa noiden Hankkija-lippisten kohdalla! 100€ pakasta vedettynä markkinoilla 10 vuotta sitten.
Siis satanen skotsasta, joita jaettiin ilmaiseksi aikoinaan ja harva huoli kutriensa peitoksi.

Samarin saa vaikka tappaa jonkun ja asia tullaan hyväksymään.
Se tyttö on korvamerkitty korkeampiin tehtäviin ja saa siksi perseillä niin paljon kuin ehtii ja kerkiää! Esim. Lintilä ei omaa vastaavaa tulevaisuutta...


-Tvälups-

Ekku kirjoitti...

Stahlwille on vieläkin hyvin laadukas työkalumerkki. Suomalaisista työkalubrändeistä ei niin ole kokemusta, mutta joskus olen kuullut "mainoslauseen" jossa puhutaan Billnässin kirveistä ja vähän muista Vorssalaisista värkeistä...

Ekku kirjoitti...

Nykyään on monet mopot tyyppihyväksytty kahdelle hengelle. Siskontytön Honda-skootterilla kulkee 2 helposti, mutta rimpulaksi sitä ei voi sanoa. Painaa mokoma 110kg eli tuplasti vanhaan mopoon nähden. Tai Honda C110-kevariin 60-luvulta.

Puosuvaari kirjoitti...

Noppa soppa eli pataljoonakeitto yleensä ehtii muuttumaan muhennokseksi lämpöpöntöissä. Sotaväen suurimmasta ja tärkeimmästä tykistä, kun se lapotaan pönttöön se on vielä keittoa, mutta kuivaperunakuutio ei osaa lopettaa turpoamista ja liemen imemistä.
Terveisiä SpadeIXA:lta

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Thorvald Eskilinpojalle, Huru-ukolle, Pyssymiehelle, Ano1:lle, Ano2:lle Taisteluvälineupseerille, Ekulle ja Puosuvaarille & kiitos kommenteistanne.

Thorvald Eskilinpoika: Kiitos lisäyksestä. Sinänsä koko kysymys Hornetien lahjoittamisesta on teoreettinen ja eiköhän niillä ala käyttöikä olla melko lopussa kun uudet koneet tulevat. Tuli vaan kommentistasi mieleen se, että ilmavoimat todnäk olivat kovasti aikanaan mielissään siitä kun Hornetit hankittiin. Ihan jo siksi että oli vain yksi päähävittäjätyyppi yhdellä huoltojärjestelmällä. Toisin kuin aikaisemmin jolloin oli MiGit ja Drakenit. Sinänsä varmaan soivia pelejä aikanaan mutta kahden eri huoltosysteemin yllääpito oli kumminkin kalliimpaa.

Huru-ukko: Niin kuin totesin, niin rautateitä tarvitaan sodassa. Ja nyt kun oikein muistelin niin taisin minäkin käydä sotilaspassini kanssa ilmoittautumassa poliisille. Toivotan mukavaa ja onnistunutta muuttoa sekä elämää uudella paikkakunnalla.

Pyssymies: Kiitos lukkolisäyksistä.

Ano1: Vauhtisokeus on oikea sana kuvaamaan Marinia. Jotain nestettä on noussut päähän. Voisi sanoa että vähempikin uho riittäisi.

Ano2: Totta joo. Ne ovat ajan kuluessa muuttuneet. Siinä kuvassa minkä laitoin postaukseen oli vaan taustamusiikkina sellainen mukava pulina ja pulpatus.

Tvälups: Joo, ja vanhoista pappatuntureistakin maksetaan nykyisin maltaita. Marin on tosiaan valtamedialle Jumalatar, teki hän ihan mitä hyvänsä.

Ekku: Joo, sehän meni niin että kaksi on maailmassa turhaa: Billnäsin työkalut ja Forssan vitut. Vaan sitä en tiedä, mistä moinen lause on saanut alkunsa.

Puosuvaari: Kiitos lisäyksestä ja noinhan se taisi olla. Tosin omana aikanani se noppasoppa oli kyllä varsin vetistä. Talousjaoksen pojat sanoivat tuolloin että varastossa on puolalaista kuivaperunaa vielä 1960-luvulta.

Anonyymi kirjoitti...

Forssan vitut, sanoo Yrjö. No ne oli kylläkin Vorssan, ei Forssan:) Oli niillä kauniimpikin nimi, pumpulienkeleitä ne oli. Olihan paikkakunnalla Finlaysonin puuvillakehräämö ja mitä muuta siihen liittyvää.
Ainakin Bilnäsin kirveet oli hyviä ja jakovaimet.
Huru-ukko

Anonyymi kirjoitti...

Vanhankansa muotoili perinnetietoa lauseiksi. Saivat sopimaan yhteenkin paljon asiaa niin kuin, Viialan fiilat ja Pispalan pillut on maailman kovimpia. En muista kuuluiko joukkoon vielä Billnäsin kirveetkin.

Anonyymi kirjoitti...

Forssassa eli Vorsasa ei ole kuin yksi äffä ja se on sanassa pesofati.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Huru-ukolle, Ano1:lle ja Ano2:lle & kiitos kommenteistanne. Tässähän sitä tuli sitä sanontaperinnettä.

QroquiusKad kirjoitti...

Billnäsin työkalujen väheksyntä kuulunee samaan sarjaan näiden kanssa:

"Saabismi on sairaus."

"Osta Volvo, voimanpesä
Korjaa sitä koko kesä.
Siinä yksi hyvä puoli:
Autovarkaat eivät huoli."

Mihinkään perustumatonta panettelua erinomaisiksi tunnetuista tuotemerkeistä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Qroauius Kad. Juu, onhan näitä. Osta Volga, ota velka, kun Volga loppuu niin velka jää. Olen huomannut että jos on ostamassa autoa ja kysyy mielipisettä tusinan verran kavereilta niin siinä kyselyssä jokainen automerkki tulee haukuttua niin että päätyy ostamaan potkurin.

Anonyymi kirjoitti...

Entäs Simpeleen siiat ja Parikkalan piiat.

Pyssymies

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Pyssymies. Joo, muistan toki tuon. Tosin Simpeleen piiat saattavat kyllä ihmetellä että mitäs vikaa meissä on?