Wednesday, September 3, 2008

HENKILÖSTÖN MONIMUOTOISUUDESTA

Korkeissa poliittisissa asemissa ja korkeissa viroissa toimivat maailmanparantajat ovat oppineet, että julkishallinto on paikka, jossa voidaan rauhassa toteuttaa yhteiskunnallisia utopiakokeiluja vaikka ne välillä vähän pieleen menisivätkin. Aina silloin tällöin diplomipiipertäjämme pyrkivät myös sössimään suomalaista yrityselämää.

Tuoreimpana besserwisseröijänä on kunnostautunut työministerimme Tarja Cronberg joka antaa yrityksillemme neuvoja aina suurempaan menestykseen mm. näillä sanoilla:

Henkilöstön monimuotoisuus on vahvuus yritykselle. Monimuotoisuuden kunnioittamisesta on yritykselle imagoetua: yritys, jossa on töissä erilaisia ihmisiä, houkuttelee myös asiakkaiksi erilaisia ihmisiä. Yritys pystyy myös ottamaan paremmin erilaiset ryhmät huomioon tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä.

Tarja toteaa myös, että ”monimuotoisuus on myös kilpailuvaltti, kun kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee. Hyvän työnantajan maine kiirii eteenpäin.”

Sitten Tarja pääsee oikein vauhtiin ja lyö ässän pöytään:

Yrityksen olisi hyvä tehdä jatkossa monimuotoisuuden tarkistus aina puolivuosittain. Sen tulisi tarkastaa, että palkkalistalta löytyy eri sukupuolia, eri ikäryhmiä, kieliä, perhetaustoja, etnisiä taustoja, sukupuolista suuntautumista, vammaisuutta, vakaumusta ja uskontoja.

Tarjahan on syntynyt vuonna 1943, joten hänellä luulisi olleen tarpeeksi aikaa hahmottaakseen, miten yksityinen yritys eroaa julkishallinnosta. Yksityistä yritystä harvemmin perustetaan sosiaalisin perustein. Yksityisiä yrityksiä ei juurikaan perusteta sen vuoksi, että saadaan mainetta suvaitsevaisuuspiireissä. Sitä varten voidaan perustaa esim. yhdistys.

Yksityisen yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa.

Yksityisyrittäjä pyrkii tuottamaan voittoa kohottaakseen omaa ja perheensä elintasoa. Hän palkkaa sopivaksi katsomiaan työntekijöitä, jotta he tuottavat osaamisellaan yrittäjälle lisää voittoa. Samalla työntekijät saavat elannon itselleen ja perheelleen ja koko porukka maksaa suuren määrän verorahoja, joilla mm. ylläpidetään Tarjan ja kumppaneitten yhteiskunnallisia kokeiluita. Mikäli yrittäjä haluaa palkata vain suomalaisia työntekijöitä, eiköhän se liene vielä yrittäjän oma asia.

Täytyy myös muistaa, että suurin osa suomalaisista yrityksistä on pieniä. Tyypillinen esimerkki lienee joku Toiminimi Lötjösen Putki & Rööri, jonka omistaa Lötjönen ja jossa työskentelevät hänen lisäkseen Kutvonen, Pöntinen ja Pätinen. Lötjösen putkifirma on tunnettu hyvästä ja kohtuuhintaisesta putkityöstä. Ihmiset käyttävät heidän palvelujaan juuri sen vuoksi. Ei heitä kiinnosta firman monimuotoisuus, vaan se, että Pätinen tulee hoitamaan vedet pois kellarista. Homma toimii ihan hyvin, eikä Lötjösen tarvitse palkata esim. Abdulia firmaansa sen takia, että Tarjalle ja kumppaneille tulisi hyvä mieli. Älkää puuttuko Lötjösen firmaan. Kyllä se hommansa osaa.

Tarja kertoo että "kansainvälinen vähittäiskauppaketju Tesco rekrytoi aktiivisesti vammaisia palvelukseensa. Myös Suomessa ollaan heräämässä tähän."

Kun vertauskohtana on joku Lötjösen Putki & Rööri, käy tämä Tesco esimerkiksi oikein mainiosti. Katsotaanpas tietoja Tescosta, apuna vaikkapa wikipedia: Maailman neljänneksi suurin vähittäiskauppaketju, työntekijöitä 273.028 ja voittoa näyttäis tulevan tommonen pari miljardia puntaa per vuosi. Tämmösellä firmalla on varaa jo palkata henkilökuntaa monimuotoisesti.

Mullahan ei ole mitään sitä vastaan, että palkataan vammaisia töihin. Jotenkin vaan tuntuu, että Tarjan & kumppaneiden monimuotoisuuskampanjan suurin terä ei kohdistu siihen suuntaan vaan kohtaan ”etnisiä taustoja, sukupuolista suuntautumista, vakaumusta ja uskontoja.” Niin joo, en esitä tätä faktana.

Tarja ei muuten sen kummemmin erittele, että mitä tarkoittaa ”myös Suomessa ollaan heräämässä tähän”. Tarkoittaako se ”minun mielestäni olisi kiva, jos Suomessa oltaisiin heräämässä tähän ja sen vuoksi sanon, että Suomessa ollaan heräämässä tähän”

Mitenkähän tuo monimuotoisuuden puolivuotistarkastus muuten käytännössä toteutetaan? Esmes Lötjösen putkifirmassa? Riittääkö, että Lötjönen lähettää työministeriöön faksin, jossa ilmoittaa, että työntekijäni ovat edelleenkin ihan tavallisia persjalkasia suomalaisia miehiä. Enpä usko. Vihervasemmistolaiseen komentomentaliteettiin se ei sovi. Eiköhän asiaa varten tule työministeriöstä asiakseen palkattu tutkija, joka kuluttaa firmassa aikaa kolme viikkoa täytellen papereita ja häiriten miesten työtä. Lötjönen maksaa tietenkin viulut, sekä rangaistusveron, koska hänen firmansa ei ole monimuotoinen.

Loppuun Tarja lataa lisää tiukkaa settiä: ”Monimuotoinen työympäristö on usein innovatiivinen. Totutut toimintamallit saavat erilaisten ihmisten tietojen ja taitojen myötä rinnalleen uusia ideoita ja menetelmiä. Monimuotoisuus ja erilaisuus luovat uusien oivallusten kannalta otollisen maaperän.”

Epäileekö Tarja itsekin uskoaan? Eikös tohon olis pitäny sanoa, että monimuotoinen työympäristö on aina innovatiivinen. Vaan vakavasti ottaen, ainakin täällä julkishallinnon puolella voidaan hyvin todeta, että monimuotoisuus saa ihmiset kehittämään uusia ideoita ja menetelmiä. Meinaten, jos työryhmässä on viisi henkeä, ja niistä yksi pistetään Jalkasen Kivihiomolle ja otetaan tilalle monimuotoisuussyistä työntekijä, joka ei hallitse suomen kieltä, eikä ole tottunut / halukas tottumaan suomalaisen työelämän käytäntöihin, joutuvat ne neljä muuta tosiaankin keksimään uusia ideoita. Ratkaistakseen ongelman, kuinka neljä ihmistä tekee jatkossa viiden työn.

6 comments:

Anonymous said...

Muuten hyvä kirjoitus, mutta hyvä ja kohtuuhintainen putkimies on kyllä pahemman luokan urbaanilegenda.

t: Nimim. Miten viidentoista metrin matkalle menee viisikymmentä metriä viemäriputkea???

Yrjöperskeles said...

No joo, mutta idea vissiin tuli selväksi.

"Saako naapurin tontille rakentaa, ja missä määrin, kysyy nimimerkki Valoinko Sokkelin Turhaan".

Habahoo said...

Minulla on työpaikallani näitä monimuotoisia ongelmanratkaisijoita. Tuntuu vaan siltä että ongelmia ei olisi, jos heitä ei olisi. Kulttuurit ovat sen verran erilaiset. Mutta täytyy varmaan taipua monimuotoiseksi kun ylhäältä niin sanotaan ja kääntää vielä toinenkin poski. Ja saadaan suomi monimuotoiseen nousuun.

Lotta Roti said...

Sikäli kuin tiedän ei tuosta monimuotoisuuden positiivisesta vaikutuksesta yrityksen tulokseen ole minkäänlaista näyttöä. Nuo hypeprofessoritkin, joihin Tarjan puheessa viitataan, ymmärtääkseni puhuvat enemmän työntekijöiden *ajatusten ja ideoiden* diversiteetistä kuin heidän edustamiensa ryhmien.

Kansainvälisissä firmoissa on tietenkin enemmän diversiteettiä, mutta se on luonnollinen seuraus toiminta- ja rekrytointiympäristöstä eikä itsetarkoitus.

Arvatkaa olisiko näitä kiintiötoiseuksia rekrytoitu ihan oma-alotteisesti jo vuosikausia, jos siitä oikeasti olisi jotain hyötyä.

Yrjöperskeles said...

Kiitokset Habahoolle ja Lotalle kommenteista. Tuo Lotan lause "arvatkaa olisiko näitä kiintiötoiseuksia rekrytoitu ihan oma-alotteisesti jo vuosikausia, jos siitä oikeasti olisi jotain hyötyä" kiteyttää asian ytimen melko täydellisesti.

Vihervasemmistolaisissa on se paha puoli, että he esittävät toiveensa totena. Muistuttavat itse asiassa koko lailla Jehovan Todistajia. You know, leijonat ja lampaat, samalla niityllä, ruohoa pureskellen.

Molemmat porukat uskovat myös toiston voimaan. Kun samaa asiaa jankataan tarpeeksi paljon, niin pakkohan sen on muuttua todeksi.

Alumiinitaivas said...

Hoho, kylläpä taas irtosi huvitusta! Olen pari kertaa ollut Cronbergiin ammatillisissa yhteyksissä - ihan tolkulliselta se vaikutti mutta politiikka taitaa olla semmoinen laji mikä sekoittaa tuplatohtorinkin.

Mutta kiitos tästä, nyt vähän kommentointia "innovaatio"piireissä ammatikseen pyörineen näkökulmasta:

...yritys, jossa on töissä erilaisia ihmisiä, houkuttelee myös asiakkaiksi erilaisia ihmisiä.

...ja tämä taas tuntuu olevan useammin juuri se ongelma, kun kuitenkin rahat tai päätösvalta on useimmiten sillä VHM-keskiluokalla eikä etnopositiivisilla...no OK, hyväksytään vielä.

Yritys pystyy myös ottamaan paremmin erilaiset ryhmät huomioon tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä.

Tätä erilaisten ryhmien tarpeiden huomioon ottamista - sikäli kun heitä on tarpeeksi muodostaakseen kannattavan markkinan, mikä ei välttämättä pidä paikkaansa vasenkätisten elämäntapaelättien kohdalla - kutsutaan tuotekehityksessä normimeiningiksi ja sitä varten koulutetaan ja palkataan mm. tuotekehitysinsinöörejä diplomilla tai ilman, teollisia muotoilijoita, käytettävyysasiantuntijoita, kognitiotieteilijöitä, etnografista tutkimusta tekeviä kenttätutkijoita ja niin edelleen.

Sen sijaan sitä varten ei tavallisesti palkata koehenkilöitä. Ellei sitten suunnitella blingblingiä lähiögangstoille.

Monimuotoisuus ja erilaisuus luovat uusien oivallusten kannalta otollisen maaperän.

Kuten nti Roti väkevästi todisti: Tässä yhteydessä puhdasta Richard Florida-tason stiignafuuliaa jolle ei ole (myöskään) kyetty löytämään yhtään minkäänlaista empiiristä tukea, pikemminkin päinvastoin. Linkittäisin oppineen artikkelinkin jos sen täältä viitteidenhallintaohjelmastani löytäisin, mutten näköjään löydä.

(Floridan teeseissä muuten on muutama muukin "pikku" ongelma jos niille yrittää hankkia empiiristä vahvistusta...)

Jos haluaa tästä innovatiivisuus-yhtälöstä vähän helppoa empiriaa niin käykääpä katselemassa muutaman satunnaisesti valikoidun mainos- tai designtoimiston sivuja, ja laskekaa kuinka monta Tarjan implisiittisesti tarkoittamaa monimuotoistajaa joukosta löytyy. Jos intoa riittää niin voi myös laskea joku aamu millaista porukkaa Keilaniemeen päin on menossa.

Vinkki: korkeampaa matematiikkaa ei tarvita.

Syysterveisin,

ex "ex rt", nyk. Alumiinitaivas