Aikaisempaan postaukseni lähetti kommentoija Bogreol tuumailun joka kiteyttää yhden suomalaisen politiikan suurimmista ongelmista. Suoranaisen mätäpaiseen:
”Vasemmistolainen
liberalismi ja maailmanhalaus on onnistunut tunkeutumaan kaikkien perinteisten
puolueitten sisään, eikä siinä enää kansallista etua saa ajatella, tärkeää ovat
vieraat vähemmistöt ja vääristyneet arvot”.
Tämähän on
täysin totta. Hysteeristen vihervasemmistolaisten vaatima ns. hyväksytty retoriikka
on omaksuttu kaikissa valtapuolueissa persuja lukuunottamatta ja persutkin ovat
asian suhteen varovaisia. Tietäen sen, että jos hyväksytyltä vastuullisen valehtelun
linjalta poikkeaa niin seurauksena on joukkorääkyminen erityisesti
valtamediassa.
Se
hyväksytty retoriikka – ja sen mukaiset vaaditut toimenpiteet – pohjautuvat täysin
puhtaaseen valehteluun.
Haittamaahanmuuttajia
ei saa arvostella vaikka ne tekisivät mitä hyvänsä ja tulevat kuinka kalliiksi
hyvänsä.
EU:n
masinoimasta ilmastohysteriasta on pidettävä kiinni vaikka se tuhoaa
suomalaista talouselämää.
Akateemisten
suojatyöntekijöiden hinta ja haitat ovat tietysti täysin tabu. Kas kun
vihervasemmistossa huomattava osa on juuri niitä.
Feminismin
arvostelu on luonnollisesti täysin tabu. Samoin kaikenlaisen trans-hysterian
arvostelu.
Avoin
nationalismi on tabu koska sen voi rinnastaa natsismiin. Tai ainakin se niin
kovin helposti rinnastetaan.
Epäilemättä
vanhoissa valtapuolueissa on vieläkin järkeviä ja asiallisia ihmisiä jotka
tietävät puhuvansa vaadittua vastuullista paskaa ja jotka ovat täysin
tympääntyneet tilanteeseen. Mutta kynnys hypätä pois tästä vihervasemmiston
pakkosyöttämästä ja muiden puolueiden omaksumasta vastuullisen valehtelun
retoriikasta on suurimmalle osalle liian korkea.
Ainakin tällaisia
löytyy / löytynee kepusta, kokkareista ja kristillisistä. Demarit, vasurit ja
vihreät ovat sitten aivan oma lukunsa. Ne ovat jo täysin menetettyjä.
Kuinka
tähän tilanteeseen päädyttiin? Kuinka vihervasemmisto sai haltuunsa hyväksytyn
puheen ja ajattelun määrittelyoikeuden? Varmaankin yksi suurimpia syitä on
valtamedia joka alkoi joskus 1990-luvun puolella muuttua
vihervasemmistolaiseksi. Kas poliitikkohan pelkää valtamediaa enemmän kuin
äänestäjää.
Herää vaan
kysymys että miksi se valtamedia omi itselleen vastuullisen valehtelun
ideologian? Mitä se kuvitteli sillä saavuttavansa.
21 kommenttia:
Suomalaiset toimittajat ovat - muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta - vasemmistolaisen maailmankatsomuksen jo teini-iässä omaksuneita sopuleita, jotka toistelevat maailmalta kantautuvia - omia näkemyksiään tukevia - höpötyksiä ymmärtämättä millin vertaa mitä siitä seuraa suomalaiselle yhteiskunnalle.
Ehkä kyseenalaisin seuraus tästä valehteluhegemoniasta on se, että kun tolkulliset rehelliset immeiset kukin tahollaan huomaavat, että eihän tuolle paskanpuhumiselle loppua tule, ja mitään et sille voi, he vain jättävät asioiden 'hoidon' niille. Elämä kun on liian lyhyt loputtomaan tollojen kanssa takkuamiseen. Kun tilanne on se, että juuri ne tahot, joilla olisi oikeasti tajua asioista tuumivat, että pitäkääpä saatanat tunkkinne, ei tässä paljoa valoa ole näkyvissä.
Niinpä. "Pakolaisten motiivien arvostelu on rasismia" valehteli Orpo.
Tuppurainen on mestarivalehtelija.
"Islamisaatiosta puhuminen on valetta" valehtelee Saramo.
Mutta huom. Nämä EDUSTAVAT kansaa.
Kyllä juuri näin ajattelen itsekin. Asiat ovat edenneet kuin esim. alkoholismi.
Identiteettipolitiikalla on uskomaton valta, ei väliä kuinka järjetöntä tai tosiasioiden vastaista se on, saa se median toistamaan sanomaansa. Kaikki kiertyy lopulta moraalisen ylemmyyden haltuunottoon, käsitykseen hyvästä ja pahasta ja viholliskuvaan. Asiat ovat kuin ne määritellään ja kuka saa määritellä, toistaiseksi auktoriteettivasemmisto on saanut määritellä tai vain leimata vihollisiaan rasisteiksi tai fasisteiksi, tosiasioiden on ollut väistyttävä, todellisuuteen perustuvaa todistelua on vaikea saada läpi hyveellisyyttä ja vastuunkantoa ihannoivassa ja siihen pakottavassa ilmapiirissä, ja kun vielä erimieliset saa hyväksytysti tuomita pahoiksi ihmisiksi.
Globalismi tarkoittaa yritystä organisoida maailma globaalien markkinoiden ja ylikansallisen byrokratian avulla paikalliset järjestelyt sivuuttaen ja jakaen johtajuutta vaikutusvaltaisille maailman talouden ja politiikan toimijoille siten että kokonaisuus muodostuu yhdeksi ainoaksi tuotannon, jakelun ja sosiaalisen kontrollin järjestelmäksi, mihin sisäänrakennettuna sisältyy radikaalin opposition ulossulkeminen ja marginalisointi moraalisena standardina ja tämän järjestelmän tekeminen moraalisesti välttämättömäksi (tutkija, lakimies James Kalb).
Ylläolevan määritelmän mukaan kansallismielisyyttä ei siis voi pitää oikeaoppisena ja Itsenäiset ajattelijat voidaan työntää ulkopuolelle. Puolueet haluavat kulkea valtavirtaa ja siksi pakkovalhe.
Niin, sehän on virhevasemmiston vanha hokema, että sanottu sana on pahempi kuin teko. Tai ainakin "vihapuhe" johtaa tekoihin ja on siksi tuomittava erittäin kovilla tuomioilla. Mutta vain jos sanoja on ns. paikallinen alkuasukas. Varsinkin valkoihoinen polttomoottoriautolla ajava lihaa syövä heteromies. Se maailman kaikkien ongelmien juurisyy.
Huru-ukko
https://ihmisluonto.blogspot.com/2019/09/fasadifeminismin-hengeton-manifesti.html
Ei lisättävää. Hyvää on jo se jos kirjoituksen sisäistää niin tietää missä ja miten toimii järjestelmäpahuus, jota jokaisen vapaan sielun tulee vastustaa, jo pelkästään tulevien sukupolvien suojelemiseksi
Jullatusseksia! https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/67b96246-3790-4cbb-882b-2c08128a3a59
Ettäkö kuinka tähän tilanteeseen päädyttiin ja kuinka vihervasemmisto sai haltuunsa hyväksytyn puheen ja ajattelun määrittelyoikeuden?
Kekkonen luovutti sen sille ja sen edeltäjille Valtakunnassaan.
Suomen oli II maailmansodan jälkeen alistuttava Imperialistisen Roistovaltio Moskovian huoraksi, joka teeskentelee rakkautta sutenööriinsä vaikka kaikki tietävät totuuden.
Ainoa vaihtoehto olisi ollut ryhtyä yksinään toivottomaan vastarintaan ja tulla alistetuksi Viron tapaan kahleorjaksi.
Paasikivi tuskaili jo lokakuussa 1946 pakon sanelemaa tilannetta pohtien, miten Suomen kansan moraalinen selkäranka tämän hirmuisuuden kestäisi?
Ei se kestänyt, varsinkaan kun YYA-Kekkoslovakiassa valehtelusta tuli hyve ja jopa edellytys merkittäviin valtiollisiin tehtäviin pääsemiseksi.
Neuvostoimperiumin romahdettua sen uskollisimmat kätyrit taistolaiset valtasivat Vihreän Liikkeen muuttaen sen viherkommunistiseksi anarkiapuolueeksi ja jatkoivat valtansa käyttöä sen kautta.
Siellä, siellä se valta edelleen on;
valta minkä saivat YYA-Kekkoslovakiassa ja jota niillä ei enää millään perusteella pitäisi olla.
Mutta se moraalinen selkäranka-parka...
Itse asiassa tuhoutuminen alkoi vuonna 1968 sellaisen sukupolven isäkapinana, jolla ei ollut mitää suurta tehtävää. Oli vain moraaliposeeraus ja vuotta aiemmin kuolleen Guevaran ikoninen kuva, johon kaikki kynäniskat halusivat heti samaistua pakahtuessaan kosmisen oikeudenmukaisuuden angstiinsa.
"Kuinka tähän tilanteeseen päädyttiin? Kuinka vihervasemmisto sai haltuunsa hyväksytyn puheen ja ajattelun määrittelyoikeuden?"
Etupäässä lehdistön, mutta myös kulttuurielämän ja koululaitoksen portinvartijuuden kautta.
2000-luvun alusta alkaen netti alkoi muuttaa tätä suuressa mittakaavassa ja vastaisku oli massiivinen - muistaako edes kaikki "meikäläiset" miten valtavia mm. median sensuuriponnistukset ovat olleet tässä vuosien mittaan ja kuinka monta esim. Youtube-tiliä on suljettu "vihapuheen" takia?
Lääke tähän on hellittämätön valheentorjunta kaikkialla missä sitä pystyy harrastamaan. Pitää vain itsepintaisesti levittää tietoa vaikkapa maahanmuuton kustannuksista ja AINA LINKKIEN KANSSA! Tällä tavalla yleinen mielipide saadaan muutettua.
t: Vitjaantunu Stadilainen
Tervehdys Professorille, Olavi Koskelalle, Tapio Suhoselle, Ano1:lle, Bogreolille, Huru-ukolle, Denalle, teroristille, Antifilatelistille, Qroquius Kadille, Catilinalle ja Vitjaantuneelle Stadilaiselle & kiitos kommenteistanne.
Tämä kehitys alkoi Suomessa tietysti jo suomettumisen aikaan, niin kuin QK totesi. Mutta onhan se laajempi, länsimaita koskeva ilmiö. Mitä Catilinan kommentti selvensi. Mutta jopa suomettumisen aikaaan eri lehdet erotti toisistaan puoluekannan mukaan. Joskus 1990-luvulta alkaen ne ovat olleet enää samaa vihervasemmistolaista massaa.
Aika epärehelliseltä/idealistiselta näyttää vasemmiston hallitseman median luoma tulevaisuus ja nykyisyys. Ihan kuin 1970 luvulla ,"täysin" irrallaan todellisuudesta. Miten voikin olla näkemättä totuutta
ihme, että tämäkin typeryys pitää nähdä uudelleen!
Menee off-topiciksi, mutta tuli vastaan tällainen uudin länsinaapurista:
https://www.kansalainen.fi/ruotsi-lastensuojelulla-yhteyksia-rikollisjengeihin/
Onko Suomessa näkynyt viitteitä tällaisesta?
Edelleenkin pitäisi saada se konservatiivinen iso mediatalo pystyyn ja kansan tietoisuuteen ja käyttöön. Muuten menee lähinnä vain voivotteluksi. Onhan tämä pieni maa ja pienet piirit, mutta kun ei ole edes oikein kunnolla yritystä tähän.
Tapsa vaan
Asiasta toiseen, mutta päivän teemaa jollakin tavoin sivuten:
Mitäs sanoisit elokuvasta, jossa on menestyvä afrosuomalainen jalkapalloilija Valeria, joka valitaan joukkueen kapteeniksi, ei-binääri duunari Aurora, joka haluaisi löytää oman paikkansa ja tulla kohdatuksi, rakkautta etsivä Nora, joka kokee, että hänet nähdään vain hänen tumman ihonsa ja kiharan tukkansa kautta, Selma joka joutuu etsimään omaa tietään ulos ja kohtaa pimeydessä oman painajaisensa suomalaisuuden muotista, nuori aktivisti Piera Niillas, joka haaveilee sorrosta vapaasta yhteiskunnasta ja osallistuu saamelaisyhteisönsä kanssa omia oikeuksiaan koskettavaan poliittiseen keskusteluun.
Elokuva on toteutettu yhteisöllisin menetelmin. Se on luotu ainutlaatuisesti 70-henkisellä työryhmällä, joka valittiin avoimilla hakemuksilla. Tavoitteena on ollut kehittää dramaturgisia työkaluja, jotka edesauttaisivat vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä Suomessa.
Elokuvan ohjaajat ovat Hannaleena Hauru ja Katja Gauriloff. Nudjetti 730 000 euro, josta Elokuvasäätiön osuus piirua alle 500 000 euroa. Ensi-iltaviikonloppuna kokonaista 88 katsojaa 12 yhteensä teatterissa.
En kiusallanikaan kommentoi itse elokuvaa, vaan tyydyn Elokuvauutisten tekstiin vähän tiivistettynä. Hiukan tuo katsojamäärää panee ihmettelemään, että eikö tuolla 70-henkisellä työryhmällä ole tuon enempää kavereita tai sukulaisia.
Tervehdys Heikille, Qroquius Kadille, Tapsalle vaan ja Strix Senexille & kiitos kommenteistanne.
Heikki: Sanoisin, että nykytilanne on vielä pahempi kuin silloin 1970-luvulla.
Qroquius Kad: Suomessa ”kehitys” ei ole vielä näin pitkällä. Sinänsä valtaosa yksityisistä lastensuojelulaitoksista on suurten omistajien, esmes Mehiläisen hallussa. Ja kun toimintaa hallitsee osakesalkku niin sehän ei ole hyvä.
Tapsa vaan: Niin pitäisi. Vaan kuinka?
Strix Senex: Sanoisin että wokellusta potenssiin kuusi. Mutta tämä oli minulle ihan uusi. Onko jotain linkkiä laittaa?
Elokuvan nimi on Parvet. Tässä pari linkkiä
https://www.elokuvauutiset.fi/site/uutiset2/10344-elokuvasaeaetioeltae-500-000-euroa-saanut-parvet-keraesi-88-katsojaa
https://www.verkkouutiset.fi/a/puolen-miljoonan-euron-tuet-saanut-suomalaiselokuva-sai-88-katsojaa/#d210cb0b
Tuo eokuva on saanut suvaitsevaistonkin keskuudessa aikaan hieman ristiriitaisia tuntemuksia.
Hell-Sinkin Totuus luonnollisesti ylistää:
https://www.hs.fi/taide/art-2000010761452.html
Mutta Suomen Kuvalehti näkee yllättäen puutteita:
https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/arvio-parvet-elokuva-on-hyvaa-tarkoittavaa-hymistelya/
Mitähän tästä pitäisi nyt ajatella?
Rakoileeko suvaitsevais-tiedostavaiston tiivis taistelujärjestys?
Mediateloitetaanko SK:n miesoletettu kriitikko lokasinkojen yhteislaukauksella naamaansa, koska julkesi ja kehtasi antaa elokuvalle...niin, kritiikkiä?
Tervehdys Strix Senexille ja Qroquius Kadille & kiitos lisäyksistä. Kun wokellus floppaa, niin sehän on aina hyvä. Herättää vaan kysymyksen, että kuinka aitoa se wokellus oikein on vai ollaanko siinä vain muodissa mukana?
Lähetä kommentti