keskiviikko 12. syyskuuta 2007

NE KAUHEAT NUORET METSÄSTÄJÄT

Pohjoisen reissullani olin sentään jonkun verran tiedonvälityksen piirissä. Näinpä huomasin uutisen EU:n kehittämästä uudesta tempauksesta, eli siitä, että alle 18-vuotiaille ei enää myönnettäisi aseenkantolupia. Sitähän en tiedä, meneekö esitys läpi, mutta pahoin pelkään. Mitä tyhmempiä juttuja Euroopassa keksitään, ne menee meidän omassa päättäjäportaassa yleensä heittämällä läpi.
Perusteena tälle esitykselle näyttää olevan se, että väkivalta ja itsemurhat ovat 15 – 44-vuotiaitten kuolinsyitten kärkipäässä. Asiaan on varmaan vaikuttanut näitten englantilaisten lapsijengien tolkuttomat ammuskelut.

Itsehän olen harrastanut metsästystä jo Kekkosen ajoista. Suoritin metsästäjätutkinnon 15-vuotiaana ja hankin ensimmäiset aseeni. Ihmistä kohti en ole asetta koskaan osoittanut, poislukien armeijan paukkupanosräiskyttelyn, mutta siellähän se vähän niin kuin liittyy koulutettavaan asiaan. En voi tietysti asiaa varmaksi todistaa, mutta en usko englantilaisissa lapsigangsteriporukoissa olevan 15-vuotisia jäseniä Posiolta, Ruovedeltä, Ilomantsista, Jaalasta tai vaikkapa Nurmosta. Joten aseenkantolupien evääminen näiltä nuorilta miehiltä tuskin olennaisesti parantaa englantilaisten suurkaupunkien turvallisuutta. Ei sen puoleen, kuinkahan suuri osuus näitten jengien jäsenistä on ihan oikeita, syntyperäisiä englantilaisia? Vaan se lienee eri kirjoituksen aihe.

Metsästys on hieno harrastus, ja - uskokaa huviksenne – Suomessa löytyy sellaisiakin nuoria, joitten käsitys harrastamisesta kattaa muutakin kuin jatkuvan Playstationin pelaamisen, ircissä luuhailun ja kännissä kaupungilla notkumisen. Jos 15-vuotias kaveri harrastaa metsästystä, hän ei vedä perjantai-iltana perskännejä, koska metsälle kannattaa lähteä aikaisin aamulla, ja tolkuttomassa krapulassa se homma on varsin tympeää evästä.

Tämä 15-vuotias nuori mies todennäköisesti yhdistää metsästysharrastukseen kalastuksen ja mahdollisesti erävaelluksen. Tämä on sinänsä jo varsin terve yhdistelmä. Lisäksi hän oppii riistanhoitotyötä, kaataa haapoja, väsäilee nuolukiviä ja on ehkä mukana tekemässä riistapeltoa. Siinä sivussa hän oppii kunnioittamaan luontoa. Mitähän vikaa tällaisessa toiminnassa on? Nyt se harrastus meinataan riistää häneltä sillä perusteella, että jotkut idiootit Englannissa ampuvat toisiaan ja sivullisia.

Väliin tekninen huomautus: tämmöiseen gangsteripelleilyyn sopiva ase on pistooli. Mielellään vielä pienikokoinen, että sen voi kuljettaa piilossa. Kun nuori suomalainen mies aloittaa metsästysharrastuksensa, hän hankkii ensimmäiseksi haulikon. Haulikko on sen mittainen jööti, että sitä on perin vaikeaa laittaa housunkaulukseen piiloon kartsalle lähtiessä.

Yrjöperskeles-tyyppisillä putkiaivoillani en pysty oikein hahmottamaan, että mitä tuollaisella esityksellä kuvitellaan saatavan aikaiseksi. Uskotaanko ihan tosissaan, että lailliseen käyttöön hankittujen laillisten aseitten kieltämisellä loppuu laittomien aseitten hankinta ja käyttö? Vai halutaanko tässä hyökätä metsästystä vastaan noin yleensä? Sehän on tosi, että on ihmisiä, joitten mielestä metsästys on yleensäkin Herrasta Perkeleestä. Nuoret miehethän pitää saada pois tommosen sairaan touhun parista rakentavampien harrastusten pariin. Esim valtailemaan toisten omistamia taloja ja soittamaan poskea poliisille.

Olen aikanani koettanut keskustella tämmöisten tyyppien kanssa metsästyksestä ihan asialliselta pohjalta ja selittää toimintaa vähän tarkemmin. Vaan kun uskovaisten kanssa ei pysty keskustelemaan. Joko hyväksyt hänen hokemansa tai sitten olet hiljaa. Nykyisin totean tämmösille tyypeille lähinnä että en minä metsästykseen tarvitse yhdenkään viherpiipertäjän lupaa. Poliisin ja maanomistajan lupa riittää kyllä.

PS: Törmäsin pohjoisessa toiseenkiin uutiseen. Kun puolustusministerimme Jyri Häkämies totesi, etä nimenomaan tuo Venäjän suunta on turvallisuuspolitiikallemme kovasti haasteellinen (ei niinkään suuri salaisuus), niin kaikkitietävä Erkki Tuomioja alkoi välittömästi ripittää häntä. Puuttumatta nyt sen kummemmin Häkämiehen lausuntoon, voi todeta, että häntä ripittää nyt todellinen ulkopolitiikan ammattilainen.

Ennen Tuomiojan ulkoministerikauttahan Suomi oli suht koht hyvissä väleissä kaikkien maitten kanssa. Tuomioja onnistui besserwisseröinnillään aikaansaamaan sen, että meihin kyrpiintyivät sekä Israel, Yhdysvallat että melkoinen osa Länsi-Eurooppaa. Tämmöstä ei amatööri aikaiseksi saa. Kunnia sille, kelle kunnia kuuluu. Hats off to Erkki.

1 kommentti:

weekendsoldier kirjoitti...

Niin ja mitä ne aseluvat mitään vaikuttaa niiden jengien touhuihin. Luvattomilla aseillahan nuo lienevät tähänkin asti räiskineet.