Yksityisellä sektorilla eräässä yrityksessä eräässä kaupungissa työskentelevä vanha kaverini Herra K kertoi minulle, että hänen firmaansa, niin kuin monta muutakin firmaa on lähestytty seuraavanlaisella sähköpostilla:
***
Hyvä työnantaja,
Yhdenvertaisuuden periaate, niin työelämässä kuin muillakin yhteiskunnan aloilla, kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella syrjintää eri perustein kuitenkin tapahtuu niin Suomen kun muidenkin maiden työmarkkinoilla.
Suomalaisessa työelämässä esiintyvän syrjinnän seurannan kehittämiseksi ja työhönotossa esiintyvän syrjinnän määrän arvioimiseksi Helsingin yliopiston Sosiaalitieteiden laitos toteuttaa parhaillaan Syrjintä työelämässä ja syrjinnän mittaaminen rekrytointitilanteissa -tutkimusta, johon Te olette tietämättänne osallistunut syksyn 2011 aikana. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia rekrytoinnissa tapahtuvaa syrjintää etnisen alkuperän sekä sukupuolen perusteella ravintola-, rakennus- ja kaupan aloilla Suomessa. Tutkimuksen rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, sisäasiainministeriö sekä Euroopan unionin Progress -ohjelma. Tutkimuksen johtajana toimii professori Karmela Liebkind ja tutkijoina Liisa Larja, Johanna Warius ja Liselott Sundbäck
Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa käytettiin Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kokeellista kenttätutkimusta, ns. situation testing -menetelmää. Kyseessä on tilannetesti, jossa kaksi koulutukseltaan ja työkokemukseltaan mahdollisimman samankaltaista, mutta etniseltä alkuperältään tai sukupuoleltaan eroavaa, kuvitteellista hakijaa hakee samaa työpaikkaa. Vertailemalla haamuhakijoiden keskimääräistä menestystä hakutilanteessa suuressa määrässä työpaikkoja, tuotetaan tietoa etnisyyteen ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän yleisyydestä rekrytoinnissa. Tutkimuksessamme käytettiin menetelmän kahta ensimmäistä askelta (ns. haamuhakijoiden
puhelinyhteydenotot sekä varsinaisten työhakemusten lähettäminen). Viimeistä askelta, työhaastatteluun menemistä, ei tässä tutkimuksessa toteutettu, vaan haastattelukutsuista kieltäydyttiin työnantajille ja muille työnhakijoille koituvan vaivan minimoimiseksi. Menetelmää ei ole aikaisemmin käytetty Suomessa rekrytointisyrjinnän tutkimiseksi, mutta sen avulla on jo vuodesta 1993 asti tutkittu syrjintää muun muassa Ruotsissa, Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa, Saksassa sekä Yhdysvalloissa.
Painotamme, että hankkeen päämääränä ei ole yksittäisten mahdollisten syrjintätapausten tutkiminen, vaan yleisen tiedon tuottaminen työhönottotilanteissa mahdollisesti tapahtuvasta syrjinnästä suuren aineiston perusteella. Tutkimushankkeessa haettiin yhteensä yli 1200 avoinna
ollutta työpaikkaa. Valikoitumisenne tutkimukseen perustui sattumaan ja kaikki tiedot, joista Teidät tai yrityksenne/organisaationne on mahdollista tunnistaa, on poistettu aineistosta. Täten Teitä ei esimerkiksi voida tunnistaa hankkeen raportista.
Pahoittelemme tutkimusmenetelmän mahdollisesti aiheuttamaa vaivaa yrityksellenne/organisaatiollenne. Tutkimuksen raportti on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön kotisivuilla (www.tem.fi) huhtikuusta 2012 lähtien. Mikäli Teillä on kysymyksiä liittyen hankkeeseen tai sen toteuttamistapaan, otattehan yhteyttä.
Kunnioittaen,
Liisa Larja
Projektikoordinaattori
Sosiaalitieteiden laitos
Unioninkatu 37 (PL 54)
00014 Helsingin yliopisto
***
Eli huhtikuussa 2012 on sitten luvassa hätkähdyttävää tutkimusaineistoa suomalaisen yksityisen sektorin rakenteellisesta rasismista, ja tämähän saa tietysti aikaan kaikenlaista avautumista ja julistamista.
Tutkimuksen pääideahan on tietysti saada aikaan sellaisia tutkimustuloksia, että jatkotutkimukset nähdään välttämättöminä, ja täten taataan projektikoordinattoreille jatkossakin siistiä sisätyötä. Mitäänhän se ei varsinaisesti muuta, sillä yksityisellä sektorilla on jatkossakin oikeus palkata töihin ketä lystää.
Tietysti jokunen tiedostava kansanedustaja saattaa tutkimuksesta kuultuaan vaatia, että ns. positiivinen erityiskohtelu ulotetaan lainsäädännöllisin keinoin koskemaan myös yksityistä sektoria. Sen verran optimisti olen, että uskon suurimman osan kansanedustajista kuitenkin tajuavan että yksityinen sektori tekee ne pelimerkit joita julkinen sektori käyttää, ja mikäli yksityinen sektori muutetaan jonkunlaiseksi sosiaalitoimiston maahanmuutto-osaston jatkeeksi, se ei enää välttämättä tahkoakaan niitä pelimerkkejä.
Suomessahan säästetään tällä hetkellä paljon kaikesta jonninjoutavasta niin kuin vaikka vanhustenhuollosta, puolustusvoimista ja poliisista. On kuitenkin ilahduttavaa nähdä, että näille kaikkein tarpeellisimmille toimialoille niin kuin rasismin tutkimukseen vielä riittää rahoitusta.
Onko maallamme malttia vaurastua?
9 tuntia sitten
14 kommenttia:
Sitä vaan ihmettelee, että miksi nuo arvoisat akateemikot vaivautuvat teeskentelemään, että he tekevät jotain puolueetonta, tieteellistä tutkimusta, kun ne voisivat aivan hyvin hypätä kaiken vaivannäön yli ja kirjoittaa loppuraportin heti alussa?
Tuollaisen itsetarkoituksellisen "tutkimuksen" lopputuloksethan arvaa etukäteen, vaikkei olisi hankkinut mitään sosiaalialan koulutusta.
Syön fleecemyssyni (noh, kuvaannollisesti vain), mikäli sieltä pulpahtaa tulosraportti, jonka mukaan suomalaiset työnantajat eivät lainkaan syrji mamuja. Silloinhan maailmankirjat ovat sitten aivan sekaisin.
Toinen mielenkiintoinen tutkimusaihe olisi selvittää miten Rauno Virtasen lisääminen Karmela Liebkindin (ent. Liebkind-Ormala), Liisa Larjan, Johanna Wariuksen ja Liselott Sundbäckin muodostamaan tutkimusryhmään vaikuttaisi ryhmän tutkimustuloksiin ja yleiseen ryhmädynamiikkaan.
Tervehdys Gruvmor-Maria Olsdotterille ja Jussille & kiitos kommenteistanne.
Gruvmor-Maria Olsdotter: Eipä tuohon juuri lisättävää. Etsii, etsii, ja soisi löytävänsä, ja jos ei löydä, niin keksii ja yliopistolla menee heittämällä läpi. Vaan luulen, että voit luvata syödä vaikka teräskypärän. Sellaista tulosraporttia ei tule, että joutuisit lunastamaan lupauksesi.
Jussi: Nyt täytyy tunnustaa, että en tätä Rauno Virtasta tunne. Voisitko antaa vähän lisätietoa?
Hyvä kirjoitus!!! Ensin skippasin tuon kirjeen, kun luulin sitä huonoksi vitsiksi, mutta Jussin kommentti, nimiluetteloineen, sai minut palaamaan alkuun. Kyllä me EU:ta tarvitaan, jos veroilla rahoitetaan noinkin tärkeän tiedon hankintaa.
Toivoisin että näihin tutkimuksiin saataisiin läpinäkyvyyttä ja koko tutkimuksen raakadata julkaistaisiin ilmaiseksi kaikille.
Näin vältyttäisiin yksittäisen data-analyytikon valitsemalta metodilta joka jäisi lopulliseksi tulokseksi.
Nykyään onneksi näyttää hyvältä, kaikkien open government data lobbaajien hyvän työn vuoksi, että verorahoilla kerättyjä datavarastoja ruvetaan avaamaan.
Tervehdys Kumitontulle ja Anolle & kiitos kommenteistanne. Vaan mulle jää edelleenkin epäselväksi että kuka ön Rauno Virtanön.
No Rauno on minun itse keksimäni ihan tavallinen suomalainen mies.
Kerran meinasin päästa taloustutkimuksen puhelinhaastattelijatyttären kanssa treffeille, mutta se kariutui siihen että se oli turusta ja mää hevonkuusesta :P
Arvelenpa että kuvitteellinen Rauno Virtanen edustaa tässä stereotyyppistä kantasuomalaista mieshahmoa, joka toisi tähän edistyksellisten naistutkijoiden ryhmään ns. jotain rotia ettei mopo ihan tyystin keuli lapasista irti. Vähän niinkuin Kallialan apuva-mies, joka puuttuu peliin kun älytön kohkaaminen yltyy liiaksi. Tutkimuksen tieteellistä uskottavuutta kasvattaisi tälläisten henkilöiden tuominen ryhmään. Vanha sananlasku sanoo että kun työn näkee niin tekijän tuntee, mutta pätee se myös toisinpäin, kun tekijät tietää, arvaa työn tuloksen.
Tervehdys ja kiitokset Jussille, Anolle ja Turjakkeelle. Jussi selvitti Rauno Virtasen ja Turjakkeen näkemys asiasta osui just nappiin. Vaan eihän Rauno Virtasia tämmösiin tutkimuksiin tietenkään lasketa, ne kun saattaisivat kyseenalaistaa koko touhun järkevyyden. Ja Ano, oon määki kerran, Turuus…
Mistähän nyt rupes tuuleen, kun huusko usarin blogissa kirjotti tekstinsä hirvisaaresta ja halla-ahosta ja niitten härskistä vaalikampanjasta..
Tervehdys, Ano, Tuuliskos pelon ja epätoivoisen yrityksen ilmansuunnasta?
Taitaa se rakenteellinen rasismi yksityisellä sektorilla kuitenkin olla aika pientä verrattuna julkiseen sektoriin. Vaikkapa nyt yliopistoon.
Tervehdys, Jukka. Näin vissiin. Yksityinen sektori elää tuloksesta, ei periaatteista.
Lähetä kommentti