AINESTA LEGENDAKSI

Kun seuraa Helsingin maahanmuuttajajengien silmittömästä väkivallasta tehtyä uutisointia, huomaa, että tiedostavat piirimme laajentavat mielellään vastuun sellaisillekin tahoille, jotka tätä riekkumista eivät ole harrastaneet. Nyt on kovasti muodikasta mainostaa sitä, että Helsingissä on – ihonväristä riippumatta – niin ja niin paljon syrjäytyneitä nuoria ja kyse on nimenomaan syrjäytymisestä ja eriarvoistumisesta.

Tähän eriarvoistumisen termiin turvaudutaan kuin hukkuva oljenkorteen. Se, että syrjäytyneet suomalaisnuoret eivät ole perustaneet tällaisia täysin randomisti ihmisiä hakkaavia porukoita, vaikka näitä syrjäytyneitä suomalaisia on ollut jo 1990-luvulta alkaen ei tämän epistolan hokemisessa ole mikään este, sillä tiedostavalla puolellahan ei olla koskaan takerruttu yksityiskohtiin, eikä todellisuuden olla annettu häiritä hyvää läppää.

Tämän epistolan hokemisessa Helsingin Demarinuoret ovat saavuttaneet tähänastiset pohjat. He luonnollisesti toteavat, että väkivallalla ei ole mitään tekemistä maahanmuuton kanssa. Ovathan tutkijat ja asiantuntijatkin sanoneet niin. Vakavampi ongelma sinänsä ovat moraalista paniikkia ja vihaa lietsovat kommentit. Ei se lyöminen niinkään, mutta lyömisestä puhuminen ja kirjoittaminen.

Yhtä kaikki, helsinkiläiset demarinuoret ovat nyt löytäneet syyn väkivaltaan:

Kuvittele itä-helsinkiläinen nuori, jonka äiti on matalapalkkaisessa kolmivuorotyössä, koulu loppuu kolmelta ja kotona odottavat vanhentuneet pelikonsolit. Maailmassa, jossa vapaa-ajan vietto perustuu kuluttamiseen ja uusin pelikonsoli maksaisi puoli tuhatta euroa, nuorella on uudenlaiset sosiaaliset paineet ja odotukset.

Vanhentuneet pelikonsolit. Siitä se otti kiinni. Siinä se pinna katkesi. Kärsimysten malja jo kukkuroillaan on.

Tulee muistaa, että demarinuoret puhuvat aivan härskisti koko nuorisosta, aivan kuin se olisi ollut porukalla hillumassa ja ihmisiä hakkaamassa. Vaikka tällä tavalla demarinuorten mielestä vastuun väkivallasta kai jollain tavalla voi jakaa laajemman porukan kesken, on tosiasia, että pottunokkajengit eivät edelleenkään terrorisoi Helsinkiä. Vaikka persaukisia löytyy suomalaisistakin yllin kyllin. Suomalaisia persaukisia vaan ei nosteta samalla lailla jalustalle kuin etnisiä vastineitaan.

Joka tapauksessa demarinuoret nuodattavat säntillisesti nykylinjaa, jossa väkivallan tekijällä ei ole vastuuta teoistaan. Vastuu on yhteiskunnalla, joka ei järjestänyt tekijälle tarpeeksi ajanmukaista viihdettä. Demarinuoret heittivät pallon kentälle vanhentuneen pelikonsolin muodossa. Hotellin respassa odotetaan vastausta vasurinuorilta. Ehkä he ryhtyvät tutkimaan sitä, ovatko väkivallantekijät joutuneet kulkemaan vanhentuneissa lenkkareissa.