Tuesday, May 29, 2007

OPPIIN SOMALIAAN? VAI SIKAILISKO SUOMESSA?

Turun Sanomat kirjoitti joku päivä sitten siitä, että somalialaislapsia lähetetään vastoin tahtoa Somaliaan saamaan islamilaista kasvatusta. Juttu tässä:

Lapsia lähetetty vastoin tahtoa Somaliaan kasvatettavaksi

Varsinaisten kaappausten lisäksi lapsia katoaa Suomesta etnisistä syistä. Suku tai vanhemmat ovat lähettäneet lapsia vastoin lapsen tahtoa omaan kotimaahansa - lähinnä Somaliaan - kasvatettavaksi ja koulutettavaksi. He haluavat lapselle uskonnollisen, islamilaisen kasvatuksen.

- Ongelmia alkoi ilmetä 1990-luvulla, ja ne koskivat ensisijaisesti teini-ikäisiä lapsia. Mutta nyt Suomesta lähetetään muualla kasvatettavaksi yhä nuorempia lapsia, Kaapatut Lapset ry:n puheenjohtaja Paavo Isaksson sanoo.

- Olemme hyvin huolissamme lasten asemasta.

Vuosina 1993-2000 lapsia katosi etnisistä syistä arviolta lähes 150. Selvitystä 2000-luvun tilanteesta ei ole tehty.

- Luulen, että tapaukset ovat yksittäisiä. Meillä tämä ei ole ainakaan noussut ilmiönä esiin, keskusrikospoliisin rikoskomisario Jouko Ikonen kertoo.

Viranomaisten on vaikea puuttua lasten katoamisiin, kun lapsen lähettää oma huoltaja.

Ensimmäinen Yrjöperskeleen huomautus: hyvin on poliisissakin opittu tämä ”yksittäinen tapaus”-hokema. Vaan mitäpä itse asiasta tuumaisi. Siitähän on jauhettu pitkän aikaa, että jos kerran pentuja voi lähettää Somaliaan kouluun tahikka jopa lomailemaan, niin silloin maa on turvallinen, ja sinne voisi lähteä koko porukka takaisin. Allekirjoitan tämän, eikä minun siitä tarvitse sen enempää selittää.

Mitä tulee itse tähän koulu / lomailukäytäntöön, niin työkokemukseni pohjalta teen joitain huomioita. Somalialaisten näkemys kasvatuksesta ja nykyisin Suomessa hyväksyttävä kasvatus eivät kohtaa. Olen työskennellyt myös aikuisten somalien kanssa, eivätkä he ole sitä erityisemmin salanneet, että tarvittaessa pennut pannaan kuriin remmillä, jos ei järkipuhe riitä. Eikä minulla itse asiassa ole tähän huomautettavaa. Olen itsekin saanut remmistä aikanaan, kolttosten takia ja aiheesta. Eikä minusta psykopaattirikollista tullut. Suomalainen kasvatussysteemi on turhan lälly ja saa aikaiseksi itseään täynnä olevia pikku keisareita.

Vaan tämähän ei ole kirjoitukseni pääaihe. Tilanne on nimittäin se, että hyvin monet laitoksiin sijoitetut somalinuoret ovat tulleet sinne omasta tahdostaan. Kun vanhemmat ovat yrittäneet pitää heille edes joitain rajoja, on helppo marssia lastensuojelun sossun tykö ja sanoa, että minua lyötiin. Ja ymmärtävä lastensuojelutäti pistää ruljanssin päälle. Ja somalinuori päätyy lastensuojelulaitokseen, jossa on löysemmät rajat kuin kotona. Ja yleensä sellaiseen laitokseen, joka ei pysty pitämään arvon Abdullahia aisoissa. Sitten on aikaa ja mahdollisuutta harrastaa pientä bisnestä steissin seutuvilla.

Tämä arvon Abdullah kun ei ole tullut laitokseen päästääkseen eroon ahdistavasta islamilaisesta ilmapiiristä ja ollakseen länsimaisen yhteiskunnan jäsen. Länsimaisesta yhteiskunnasta hän kyllä mielellään omaksuu kaiken äärischeissen eli jalkaan 16 numeroa liian isot roikkupersehousut ja muutenkin viimeisen päälle hienot (sossutädin maksamat) hiphoppivetimet päälle, naamalle oikein coolit aurinkolasit joita ei oteta pois pimeälläkään ja komealta kalskahtavan gangstanimen niin kuin vaikka joku Avenger Kid, Mobster Man, Streetcorna´ Rebel or Something Just As Stupid That Does Not Matter Because He Can´t Spell His Name Anyway.

Tähän lisätään tietenkin holtiton, länsimaistyyppinen päihteitten käyttö. Vaan ei arvon Abdullah ole täysin unohtanut juuriaankaan. Hän, kavereineen, harrastaa Helsingin keskustassa (no ilmeisesti muissa kaupungeissa myös) tätä somalialaistyyppistä klaanitouhua, millä ei välttämättä yhteiskuntaa ylläpidetä ja kehitetä. Moni suomalainen nuori on saanut turpaansa ja menettänyt rahansa & kännynsä tässä kulttuureitten kohtaamisessa, mutta hey man, perinteet velvoittavat.

Eli lyhyesti sanottuna arvon Abdullah ei häivy kotoaan sosiaalihuollon syliin väkivallan pelon takia eikä siksi, että hän haluaisi olla tämmöinen kovasti mainostettu ”uussuomalainen”. Hän lähtee, koska hän haluaa elää kuin sika vatukossa. Ja systeemimme sallii sen. Mikäli arvon Vanhempi Abdullah estää tämän antamalla remmistä tai vaikka lähettämällä pojan somaliaan, niin tehköön minun puolesta niin. Vyö ei kulu käytössä ja sossun maksama lento on pienempi paha kuin piestyt suomalaiset. Mielellään ilman paluulippua, jos pyytää sais.

Ongelma vaan on siinä, että ei Vanhempi Abdullah lähetä poikaansa Somaliaan siksi, että hän haluaisi pojastaan suomalaisen yhteiskunnan jäsenen, vaan nimenomaan siksi, ettei poika suomalaistu. Pohjautuu taas työkokemukseeni ja keskusteluihini somalityöntekijöitten kanssa. Jokseenkin paradoksaalista. Heidän kotimaassaan oli tietty tapa elää. Se tapa ajoi heidän maansa kaaokseen. He tulivat maahan, jonka elämäntapa on järjestäytynyt, lakia ja ihmishenkeä kunnioittava. Jopa niin toimiva, että se takaa heille hyvän elannon, vaikka he eivät tekisi sen eteen mitään. Tultuaan tähän toimivaan systeemiin, he haluavat elää sillä tavalla, mikä sai heidän maansa kaaokseen. Ihminen on sitten monimutkainen olento.

Tosin suurin osa tuntemistani somaleista ei kylläkään tullut tänne Somaliasta, vaan Moskovasta Lumumba-yliopistosta. Selvähän on, että v****taahan se, kun luvattu paikka Mohammed Siad Barren nomenklaturassa jäikin saamatta.

Koko ruletissa suomalaisten osuus on tietenkin ymmärtää, hyväksyä ja tietenkin kustantaa.
PS: Matkoista, lomailuista: Pari vuotta sitten oli jommassakummassa iltapäivälehdessä juttua teini-ikäisestä somalialaistytöstä, enpähän nyt muista nimeä. Juttu teki tytöstä jonkinlaisen sankarin, koska hän soitti turpaansa suomalaisille ja pisti niille jauhot suuhun. Jutussa oli lause ”vietettyään ihanan välivuoden Somaliassa, hän palasi takaisin jatkamaan kouluaan Suomeen”.

Joku mättää yhtälössä. Mikä?


PS 2: Eikös näitä al-Qaidan terroristeja mielellään värvätä just näistä islamilaisista kouluista?

PS 3: Kiitokset blogille ”Salonkinationalistin keskustelua ja elämää”, jonka kirjoittama juttu aiheesta innoitti minutkin jotain naputtelemaan. Salonkinationalistia tuosta linkistä:

5 comments:

kojootti said...

Eiköhän tuollaisessa kikkailussa täyttyisi petoksen tunnusmerkistö. Vaan mitäpä sen väliä jos on jo ennestään rekisterissä merkintöjä kuin Ranskassa nuorisoa.

reino said...

Joo, mää arvasin, että sulla on näkemystä tähän aiheeseen. Erittäin hyvä kirjoitus.

Asiat eivät ole yksioikoisia: pappa-Muhammed haluaa suomalaiselta yhteiskunnalta rahaa, mutta ei halua juniorin suomalaistuvan. Pappa haluaa pitää kulttuurinsa sellaisena, joka johti Somaliassa nyt vallitsevaan paskaan. Muhammed junior puolestaan taistelee oikeudestaan valita molemmista kulttuureista ne kaikkein huonoimmat puolet, eli luoda oman sika vatukossa -kulttuurinsa.

Varo vaan, ettet paljasta liikaa tietoa itsestäsi näissä. Kukkahattutädit eivät anna armoa, jos jäät kiinni.

Yrjöperskeles said...

Reinolle:

Joo, Jumala armahtaa, kukkahattu ei. Yleisluontoisiahan nää tekstit ovat, ilman henkilöllisyyksiä. Tosin uskoisin, että multikulti omassa tapauksessani vetoaisi siihen, että jätkähän valehtelee, ei se ole niitä töitä ikinä tehnytkään.

Tai sitten kirjoitusten syynä on, niinkuin sinunkin sivuillasi kuuluisa Anonymous kommenttiosiossa syytti, meidän nassevaskistien kauhea Afrikan sarven kaipuu.

Jotakinhan niitten on aina keksittävä.

Joka tapauksessa kiitos kannustuksesta.

Anonymous said...

Hieno blogi tämä. Mahtavaa lukea tekstiä, kun tietää että tässä on asiantuntemusta taustalla. Mulla on sukua opetusalalla ja sieltä alkoi jo Savon korkeuksiltakin kuulua muutama vuosi takaperin mutinaa, kun estetään kaikki mahdollinen maahanmuuttajien loukkaantuminen. Että tytöt ja pojat eivät esimerkiksi voi koulussa syödä samassa pöydässä s.e. joutuvat katsomaan toisiaan silmiin.

Olen pohtinut että loukkaannutaankohan tässä liian herkästi toisten puolesta vai vaatiikohan joku oikeasti, että ei saa laulaa hoosiannaa eikä Abdi istua Minnamaariata vastapäätä.

Anonymous said...

Mua ei oikeastaan itseään täynnä olevat pikku keisarit haittaa niin kauan ku niiden avautumisia ei joudu edes vahingossa internetseistä lueskelemaan.