PESEMÄTÖN VIRANOMAISPYYKKI

Itä-Helsinki pääsi taas maistamaan monikulttuurisuuden mätiä hedelmiä. Mitään uuttahan tämä ei auringon alla valitettavasti ole, mutta tavallista vastenmielisemmäksi sen tekee sekä terroria harjoittaneiden että terrorin uhrien ikä.

Tässä tilanteessa on ihmisille ja eritoten lasten vanhemmille noussut luonnollisesti mieleen kysymys: voiko virkakoneisto auttaa?

Itsekin kun tämän virkakoneiston yksi vaatimaton ratas olen, niin valitettavasti minun täytyy ilmoittaa, että virkakoneisto ei voi auttaa. Ihmiset ovat omillansa. Oli sitten kyseessä ulkomainen tai ihan kotikutoinen psykopaatin alku.

1. Koulu ei voi auttaa

Niin kuin aikaisemminkin kirjoitin on kouluilta jo aikaa sitten nyhdetty irti kaikki kurinpidolliset syömähampaat. Psykopaatin urasta haaveilevalle oppilaalle ei joku onneton jälki-istunto tai välituntikielto paljon puraise.

Koulu voi vain yrittää saada aikaan jonkinlaista sovittelua pahoinpitelijän ja uhrin välillä. Nämä sovittelutilanteethan ovat täysiä farsseja. Pannaan vastakkain hakattu ja se tyyppi, joka huvikseen hakkasi. Mukana on sitten tietysti vastuullinen ja ammattitaitoinen opetushenkilökunnan edustaja (eli toisin sanoen se, joka hävisi pitkässä tikussa).

Sitten kimpassa analysoidaan sitä tilannetta, että mitenkähän tässä näin kävi. Mikäs se pikku perseilijän sai tällä lailla riehumaan? Kyselläänpäs hakatultakin (joka totta kai olis siinä tilanteessa mieluummin ihan jossain muualla kuin kattelemassa hakkaajansa naamaa) että mikähän hänen osuutensa asiassa oli. Ärsytitkö sinä häntä jotenkin? Ja hakattu tietää, että tämän ”keskustelun” ansiosta hän saa mitä varmimmin uudestaan turpaansa.

Koko sovitteluyritys on farssi, ja kaikki osanottajat tietävät sen. Vaan opettajalla ei ole muuta saumaa kuin yrittää rauhoitella pikkupsykopaattia puhumalla. Jo pelkän niskaperse-metodin käytöstä lyövät ihmisoikeusaktivistit lippaaseen 30 kovaa.

Koulu ei mahda näille pikkuterroristeille mitään, ja pikkuterroristit sen hyvin tietävät.

Se, miksi koulujen rehtorit eivät halua kommentoida asiaa ei varmaankaan johdu siitä, että he olisivat kovinkaan monikulttuuriuskovaisia tai yleisnännistis-lellistisiä muutenkaan. Itä-Helsingin kouluissa työskentelevä parantuu siitä taudista nopeasti. Onhan se vaan pirun noloa mennä julkisesti sanomaan, että se koulu, jota minun tulisi johtaa, on muuttunut alaikäisten anarkiaksi.

Koulu ei voi auttaa. Valitan.

2. Lastensuojelu ei voi auttaa

Kun alaikäisillä ilmenee edellä mainittuja ongelmia (ts. kun he siis ovat muille ongelmana), puuttuu lastensuojelu asiaan. Mutta ei kovinkaan jämäkällä kouralla. Tietysti lastensuojelu ei voi tehdä mitään, jos se ei saa asiasta lastensuojeluilmoituksia. Sitten kun se niitä saa, ei pikkupsykopaattia suinkaan oteta kiinni ja kuskata jonnekin Kuusamoon ihmisiä terrorisoimasta.

Ensiksi yritetään ns. avohuollon tukitoimenpiteillä. Ne ovat moninaisia, mutta niitten yhteinen piirre on se, että ne eivät toimi. Ei sellaiseen tyyppiin, joka on päättänyt elää kuin pullopersesika. Ja niitä on, hyvinkin nuorissa, uskokaa huviksenne. Näihin avohuollon tukitoimenpiteisiin saadaan sitten tuhrattua pari vuotta, jonka aikana meno ei asetu ensinkään. Juttuja tulee lisää ja touhu menee vaan roisimmaksi. No totta kai menee, kun kukaan ei touhua pysäytä.

Jossain vaiheessa on sitten edessä sijoitus laitokseen, mutta ei se näissä helsinkiläisissä tapauksissa mitään muuta. Helsinki sijoittaa pääosin omiin laitoksiinsa ja eivät ne mitään suljettuja koppeja ole. Lomat pelaavat ja lomilla voi tietysti harrastaa kaikenlaista pikkukivaa. Ne lapset ja nuoret, joita sankarimme ovat terrorisoineet eivät ole yhtään sen paremmin turvassa kuin ennenkään.

Jossain vaiheessa sitten hoksataan, että ehkäpä tämä kaveri olisi sittenkin syytä sijoittaa jonnekin pohjoisempaan paikkaan, missä vielä pidetään vähän enemmän jöötä. Tässä vaiheessamme pikku veijarimme vaan on jo yleensä 17 ja risat, joten ei sillä pohjoisen keikalla lopputulokseen ole sen kummempaa vaikutusta.

Eikä tosi kovia laitoksia Suomessa enää edes ole. Pernasaaren Koulukoti ja The Man Ensio Kyppö ovat historiaa. Valitettavasti.

Lastensuojelu ei voi auttaa. Valitan.

3. Poliisi ei voi auttaa

Noin yleensä ottaen Suomessa ollaan rikosoikeudellisessa vastuussa kun täytetään 15 vuotta. Sitä nuoremmat tapaukset kuuluvat lastensuojelun piiriin, ja sitähän käsiteltiin aikaisemmin. Poliisi voi ainoastaan estää väkivallanteon, jos paikalle sattuu ja ottaa vastaan rikosilmoituksen, joka ei alle 15-vuotiaan kohdalla johda syytteeseen.

Opettavaista putkakeikkaakaan ei voi juuri tarjota, koska Helsingissä on ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys. Sitten tietysti kun sankarimme täyttävät 15 voi poliisi ja syyttäjäviranomainen tehdä jotain, mutta niin kuin aikaisemminkin olen kirjoittanut, eivät jatkuvat ehdolliset tuomiot vaikuta harrastuksiin mitenkään.

Poliisi on tietysti myös ylityöllistetty ja alimiehitetty ja joutuu myös keskittymään alaikäisten terveyttä huomattavasti tärkeämpiin aiheisiin, kuten esimerkiksi siihen, että mikä se räkäklimpin koostumus sen yhden jääkiekkoilijan klyyvarissa oikein olikaan.

Poliisi ei voi auttaa. Valitan.

4. Poliittinen päätöksentekokoneisto ei halua auttaa

Laki meitä ennen syntynyt ei välttämättä jälkehemme jää. Emmehän me asu Suomen Suuriruhtinaskunnassa, vaikka joskus tää paikka sillä nimellä tunnettiinkin. Eli lakeja voi muuttaa niin, että niissä ajatellaan suomalaisten ihmisten turvallisuutta.

Poliittinen päätöksentekokoneistomme on vaan vakaasti päättänyt, että ongelmaa ei ole. Ainoa ongelma on se, että jotkut väittävät ongelman olevan olemassa. Suuren Unelman toteuttaminen on niin tärkeää, että suomalaisten lasten turvallisuus on yhdentekevää. Todennäköisesti joku Poliittinen Ylikomissaarimme eikun siis oikeusministerimme Tuija Brax toteaa tästä Vuosaarenkin tapauksesta
että äärioikeistolaiset ja rasistiset voimat pyrkivät käyttämään viattomia maahanmuuttajalapsia hyväkseen ajaakseen vihan ideologiaansa eteenpäin. Jos nyt yleensä viittii mitään kommentoida.

Jos kohta 4 eli poliittinen päätöksentekokoneisto on mätä, se vaikuttaa siten että kohdat 1, 2 ja 3 eivät voi toimia. Kohta 4 syö kohdat 1, 2 ja 3 hampaattomiksi.

Tokihan poliittisesta päätöksentekokoneistosta löytyy übervastuullista ainesta joka tarttuu yhteiskuntamme todellisiin ongelmakohtiin kuten siihen, että kuka niitä vääriä kutsukortteja sinne iltapukuhumppatansseihin lähetti. Ja siihen, että Halla-aho sanoi pahasti ja Vihreille Naisille tuli armoton henkinen pipi.

Tosin Halla-aho / ViNa-episodi ei kuulu mielestäni juridiikan piiriin, vaan enempi terveysviranomaisille ja liikenneturvallisuudelle. Meinaten, jos läpän heitosta sen tajuamiseen menee kaksi vuotta, on ihmisellä kyseessä sen verran pitkät piuhat ja huonot reaktioajat, että ei semmosta ainakaan auton rattiin voi laskea.

Poliittinen päätöksentekokoneisto ei halua auttaa. Valitan.

Mitä Itä-Helsinkiläiselle perheelle sitten jää?

Yksi vaihtoehto on tehdä kuten allekirjoittanut, joka roudasi Hotelli Yrjöperskeleen huitsinnevadaan. Vaan eihän se kaikille onnistu.

Onko vaihtoehtona sitten kestää vaan? Kyllähän se hammaslääkäri hampaat oikoo. Ei kuulosta hyvältä tuokaan.

Omankäden oikeuskaan ei hyvältä kuulosta.

Mutta jos kansalaisia suojelemaan perustettu virkakoneisto ei pysty kansalaisia suojelemaan, saattavat itä-helsinkiläiset perheenisät jo nyt puhella viskimukin ääressä Itä-Helsingin Suojeluskunnasta.

Ja jossain vaiheessa siitä puhutaan jo selvinpäinkin.

Sitäkö Suuren Unelman Papisto todella haluaa?

*

Jahah. Päivitys heti perään. Helsingin Pravdassa viisaammat opettavat tyhmempiä. Saattaa olla, että Itä-Helsingin koulujen opettajien alaleuat alkavat väpättää liikutuksesta. Näinkö helppoo tää olikin? Meidän vikahan tää olikin. No, lukekaa itte.