Saturday, December 11, 2010

KUNNIOITUS JA PELKO

Aina silloin tällöin on Hotelli Yrjöperskeleen respa tullut törmänneeksi sellaiseen hemmoon kuin Johan Bäckman. Siis tähän kaveriin, joka pistää uusiksi niin historiaa kuin nykypäivää. Venäläismyönteiseen malliin. Tietysti kyllähän maailmassa kaikenlaista hiihtäjää saa olla, eihän siinä mitään, mutta muutaman sanan saa kai köyhempikin sanoa.

Tietysti ensimmäiseksi pitää puuttua tähän nykypäivään. Bäckmanhan sanoo, että "voi jopa puhua venäläisten lasten kansanmurhasta, koska heidät viedään pois venäläisiltä äideiltä ja isiltä". No, minähän itse toimin näissä lastensuojelun pyövelin tehtävissä ja tosiasiahan on, että meillä on todellakin sijoitettuna myös venäläisiä ja puoliksi venäläisiä muksuja. Mutta ei meillä missään Sotkamossa mitään teloitusleirejä ole. Nämä sijoitetaan ihan samoista syistä kuin suomalaisetkin, eli:

1. Pitkään jatkuva koulunkäymättömyys. Suomessa on oppivelvollisuus.

2. Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai kodin olosuhteet vaarantavat lapsen terveyden ja kehityksen. Yleensä tämä tarkoittaa ajelehtimista ja rajojen puutetta.

3. Jos lapsi vaarantaa terveytensä ja kehityksensä käyttämällä päihteitä.

4. Jos lapsi vaarantaa terveytensä ja kehityksensä tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon.

Eikä laitoksiin sijoitetut venäläiset nuoret kauheasti mainosta sitä venäläisyyttään. Ja puhuvat ihan hyvää suomea. Ihan samanlaisia vempuloita ne ovat kuin suomalaisetkin. Ja pääsevät kaikki hengissä laitoksesta pois (mitä en muuten pystyisi varmaksi takaamaan venäläisessä laitoksessa). Eli ei siitä sen enempää.

Bäckman pistää myös talvisodan uusiksi toteamalla:

Historioitsija Ohto Manninen on osoittanut venäläisten ampuneen Mainilan laukaukset perustuen venäläisiin alkuperäislähteisiin. Bäckman ei niihin kuitenkaan usko.

"Mun mielestä sellaisia lähteitä ei voi olla olemassa", Bäckman sanoo.


Tekihän ne venäläisetkin dokumentin talvisodasta sen lyhyen avoimuuden aikana. Ja totesivat, että iivanahan ne ampui. Mikä kai tietysti on muutenkin selvä. Tuskinpa karttapallolle kärpäsenpaskan alle peittyvä kansansirpale lähtee asiakseen kaivamaan verta nenästään itseään huomattavasti isomman valtion kanssa.

Bäckman voi tietysti olla eri mieltä. Mitäs minä tyhmänä desantti-, anteeks dosenttimiestä neuvomaan. Ehkä hänellä on joitain uusia todisteita.

Se kiistatta vähän jurppii, että Bäckman väittää Viron liittyneen vapaaehtoisesti Rauhanvaltioon. Se on aika tympeää. Kun virolaisethan saivat aika ikävästi satsia ja rumbaa tään ”liittymisensä” tiimoilta. Kun kovin moni virolainen sai lauleskella Siperiassa suomalaista taistolaislaulua ihan käytännössä:

Kuka oot, mistä tuut, minnen menet sä?
Osoitteeni on Neuvostomaa.
Ei tarvita tarkkoja karttoja
Moi adres Sovjetskij Sojuz.

Nää oli tietysti niitä paremmin selvinneitä, monethan päätyivät hautaan. Tässä voisi tietysti selitellä pitempäänkin, mutta laitanpa sen sijaan näkyville erään valokuvan aikanaan Virosta paenneen professorin Ants Oraksen kirjasta Viron Kohtalonvuodet. Klikkaa kuva isommaksi:



Jos lukija tuumii, että tässä tilanteessa on joku pahemman kerran perseellään, on lukija oikeassa.

Tosta vois aasinsiltana hypätä vuoteen 2008. Silloinhan venäläiset kurmoottivat Gruusiaa pahemman kerran ja asian tiimoilta teki Helsingin Oikeaoppinen sunnuntailiitteeseensä jutun, jossa haastateltiin venäläisiä nuoria. He totesivat tästä kahakasta ja Venäjästään, että ”me haluamme kunnioitusta”.

Pistää miettimään, että mitä tämä kunnioitus on, ja miten se ansaitaan? Itse kunnioitan suuresti kavereitani Lötjöstä, Kutvosta, Pöntistä ja Pätistä. Kunnioitus pohjautuu pitkään yhteiseen historiaan, luottamukseen, siihen, että kaveri on aina jeesannut tarvittaessa eikä koskaan puukota selkään.

Venäjä hankkii kunnioitusta kyykyttämällä niin omia kuin naapureitaan, uhoamalla, uhkailemalla ja käymällä naapureissaan kylässä T – 72-matkailuautoilla jättäen jäljelle hirveän siivon.

Kyseessä on öykkärin kunnioitus. Eli pelko. Haluaako Venäjä kunnioitusta vai pelkoa? Jos Venäjä haluaisi kunnioitusta vaikkapa suomalaisilta, se voisi todeta esim. näin:

Kuulkaas, tsuhnat. Rakkaat naapurimme. Kun te ootte niitä vanhoja rajoja itkeneet niin pitkään, niin pannaanpa asia kuntoon. Petsamo, Salla ja Laatokan Karjala tipahtaa teille välittömästi. Ja jos siitä Kannaksesta neuvoteltais vuoden 1939 neuvottelut uudestaan. Katseltais, mihinkä sen rajan siellä tyrkkää. Viipurin ja Käkisalmen te saatte joka tapauksessa ilman muuta. Ja ollaanko kavereita tästä eteenpäin, joohan?

Tämä saattaisi aikaansaada kunnioitusta. Ja halua unohtaa menneet.

Ihmettelen vaan sitä, miksi Bäckman haluaa nuolla kansakuntaa, johon hän ei kuulu, ja joka loppulaskussa pitää häntä ihan samanlaisena tsuhnana kuin meitä muitakin. Eiköhän hänet ole mapitettu niin Venäjän poliittisissa piireissä kuin tiedusteluelimissakin nimikkeellä ”hyödyllinen idiootti”? Vaan tämän Bäckmanin kannattaa sinänsä toivoa, että Venäjän länsiraja ei koskaan siirry Tornionjoelle. Hänen käy silloin huonosti. Venäläisethän ovat perinteisesti suhtautuneet epäluuloisesti tyyppeihin, joiden on helppo pettää vanha isäntänsä. Silloinhan heille ei ole kovin vaikeaa pettää uuttakaan isäntää. Ja näille tyypeillehän venäläiset ovat jo aikaa sitten löytäneet nopean ja toimivan lääkkeen.

Ja pannaanpas sitten loppuun kevennystä vakavan asian jälkeen. Kun oli puhetta vanhoista ja uusista isännistä. Tässä todellinen vanha isäntä, eli 1970-luvulla vaikuttanut suomalainen country-yhtye Vanha Isäntä ja kappale Onkimiehen Blues. Toivotaan, että niin venäläiset, suomalaiset ja virolaiset haluavat pistää koukkua vain fisun leukaan.

9 comments:

Vasarahammer said...

Bäckman saa palstatilaa venäläisissä lehdissä eikä paikallisilla välttämättä ole ymmärrystä suhtautua miehen juttuihin huumorilla, vaan he kuvittelevat hänen puhuvan totta.

Hyvän venäjäntaitonsa ansiosta Bäckman pääsee valehtelemaan Suomen asioista mielin määrin. Minusta virallisen Suomen tulisi jollakin tavoin reagoida tämän desantin tekosiin.

VonPee said...

Tuon mainion kappaleen kertosäettä tulee väliin hoilattua, kun on merellä surkeassa kelissä, eikä kalakaan syö...

Suomelle ja Virolle kauniisti sanottuna tarjottiin, oikeasti yritettiin pakottaa nielemään, tuollainen lapamadon asuttama lahna.

Valtavaksi onnettomuudekseen Virolaiset nielaisivat ja maksoivat siitä karmean hinnan.

Suomi ei niellyt, mutta siitäkin piti maksaa karmea hinta, kun jätti fisun tiskille.

Mielestäni on todellakin irvokasta, että vielä nykyäänkin joku kehtaa kirkkain silmin väittää liitosta vapaaehtoiseksi.
Tuo Bäkmänin toteamus Mainilan laukauksiin on erikoinen. Asia ei ole totta, jos ei kerran usko, että näin on.

Pitääpä kokeilla tuota systeemiä seuraavan kerran, kun verottaja lähettää mätkylapun.

vieras said...

Olen aina ihmetellyt onko tuolla Bäckmanilla ihan kaikki kotona.

Mikä on hänen tausta ja miten hän on päätynyt nykyiseen työhönsä? Mitkä ovat hänen yhteydet Venäjälle, ja minkälaisiin tahoihin?

Sekopää saisi muuttaa Venäjälle kun tuommoisia puhuu. Mutta saisko hän sieltä mitään duunia?

Kiinnostaisi tietää olisiko hän viihtynyt Neuvosto-Venäjällä jos olisi tuollaisena mennyt sinne ja jäänyt. Vai oisko sielläkin viety leirilomalle.

Parhaimmat Venäjä-tietäjät taitavat olla Ilmari Susiluoto, Arto Luukkanen ja Timo Vihavainen.

Viron historiasta hyvä tietäjä on Seppo Zetterberg.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Vasarahammerille, VonPeelle ja Vieraalle & kiitos kommenteista.

Se, mitä Bäckmanin päässä liikkuu on minullekin arvoitus. Toisaalta en ehkä suosittelisi sitä, että viranomaiset tukkisivat miehen turvan. Sitähän on yritetty jo tehdä meille ns. nuiville.

Eikä viranomaiset toisaalta miehen pulinoihin puuttuisi muutenkaan. Suomessahan saa puhua mälkyttää Suomesta ja suomalaisista ihan mitä sylki suuhun tuo. Suojeltuja ovat vain oikeitten ilmansuuntien ihmiset.

Vasarahammer said...

En tarkoittanut desantin vaientamista illmanismin keinoin. Joku muu voisi kertoa venäläismedialle, miten asiat oikeasti ovat, jos Venäjän mediaa kiinnostaa. Bäckmanin puheiden totuuspohjasta voisi myös lausua hyvin perustellun mielipiteen.

Bäckman nimittäin valehtelee aina, kun hän avaa suunsa. Ei luulisi olevan ylivoimaista kertoa asioiden todellinen laita selvällä venäjän kielellä.

Anonymous said...

Wanha Isäntä kyllä närästää meikäläisen digestiivissä pahemman kerran. Syynä on "60-luvun kauan soivan bluesin" sanoihin kekkosteltu kuittaus "tsekkiläisestä itsekkyydestä"! Tämähän hiukan sivuaa päätekstin aihetta, eikö vain? Ainakin Ylellä renkutus soi varsin usein näissä retro-ohjelmissa. YLEn toimittaja-seeprat eivät tietenkään raidoistaan pääse, mutta luulisi kundien edes itse tuota häpeävän. Mutta kiitokset Yrjölle asioihin osuvista kirjoituksista.

Terv. Johannis Beer

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Vasarahammerille ja Johannis Beerille & kiitos kommenteista.

Vasarahammer: Joo, oikeassa olet. Mietin vaan sitä, että puliseeko Bäckman juuri sitä, mitä Venäjällä halutaan kuunnella. Jos näin on, niin sehän ei meidän kannaltamme ole ensinkään hyvä.

Johannis Beer: Hjuu, Onkimiehen Blues on semmoinen leppoinen ja harmiton fisustusralli, mutta 60-luvun kauan soiva blues ei meidänkään poppilootassa kauaa soi.

AnttiT said...

Bäckmanin juttuja lukiessa tulee aina mieleen, että onko sananvapaudella rajansa. Sisältääkö sananvapaus selkeästi vahingoittamistarkoituksessa tehdyt lausunnot?

Olen myös miettinyt että miten Bäckman käsittää Mainilan laukaukset. Oma käsitykseni kun on, että NL käytti niitä (teko)syynä sodan julistamiseen Suomelle. Kun Bäckman väittää ettei niitä ammuttu, ymmärtääkö hän väittävänsä että NL julisti sodan valheellisin perustein, vai väittääkö hän ettei sitä edes käytetty perusteena?

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Antti T:lle ja kiitos kommentista.

Kaikesta huolimatta antaisin jätkän soittaa suutaan, ihan sen sananvapauden nimissä. Tietysti virallinen Suomi voisi tässä asiassa vähän aktivoitua Venäjän suuntaan ja kertoa vähän toistakin totuutta.

Saattaahan muuten olla, että kyseessä on hyvin vakavarainen sälli, jolta puuttui tekemistä elämässään. Ja tekemiseksi sälli kehitti oikein trollien trollin. Mene ja tiedä.