tiistai 8. tammikuuta 2019

VIHAN JA VASTUUN DEMONIT


Lukijatkin ovat varmaan panneet merkille sen että jos kaipaa sellaista oikein kunnon uskonnollista paatosta niin se on siirtynyt jo aikaa sitten kirkkojen saarnastuoleista valtamedian toimituksiin ja toimittajat alkavat muistuttaa aina vain enemmän pappeja. Ei puutu kuin liperit kaulasta. Hyvä esimerkki tästä on Helsingin Sanomien päätoimittajan Antero Mukan tuore kirjoitus joka on otsikoitu ”Viha on syytä tunnistaa, mutta tottua ei pidä”. Laitetaanpa hieman koostetta tästä saarnasta:

- Yhteiskunnan rakennuspuiksi viha, kostonhalu ja katkeruus ovat erityisen huonoja.

- Vihasta on tullut vakava yhteiskunnallinen kysymys. Presidentin ajatuksenkulku pohjustaa maaperää tarpeelliselle keskustelulle: kuinka meidän tulisi tuota vihaa käsitellä.

- Tänään on toisin. Viha on saanut uusia merkityksiä, ja kotonakin huomaan kavahtavani vihata-verbiä omasta, teinin tai edes taaperon suusta – oli asiayhteys kuinka harmiton tahansa.

- Meillä ei vihata ketään eikä mitään, tulee tarve sanoa.

- Vihakirjoittelun määrä kasvoi rajusti etenkin vuonna 2015, kun Euroopan terrori-iskut, yhteiskunnallinen epävarmuus ja pakolaiskriisi ruokkivat sosiaalisia jännitteitä ja pelon tunteita.

- Samalla verkkoviha muuttui aiempaa poliittisemmaksi. Ihmiset pyrittiin tietoisesti jakamaan selvärajaisiin ryhmiin, meihin ja muihin. Muut ovat tässä asetelmassa tietenkin uhka meille. Ja vihaajat yleensä näkevät itsensä uhreina, joista vallanpitäjät eivät edes välitä.

- Vihan takana pilkistää pelko. Ja se synnyttää uutta pelkoa.

- Keskuuteemme pesiytynyt vihakin on tunnistettava, mutta olkoon siitä pitkä matka tuhohakuisen, väkivaltaisen tai hallitsemattoman vihan hyväksymiseen. Yhteiskunnan rakennuspuiksi viha, kostonhalu ja katkeruus ovat erityisen huonoja.

- Eikä vihaan pidä ikinä tottua.

Jopa piti pastortoimittaja suarnan. Jossa hän jätti tarkoituksella mainitsematta sen asian että viha on täysin luonnollinen inhimillinen tunne. Joka pääosin johtuu siitä että vihaa tuntevaa ihmistä tai hänen läheisiään sekä omaan kansallisuuteen kuuluvia ihmisiä kohtaan on kohdistettu pahaa. Tunne on täysin ymmärrettävä. Vääräksi tulkitun tunteen kieltäminen muistuttaa kovasti Orwellin yhteiskuntaa jossa Winston Smithkin pääsi hengestään vasta sitten kun oli uudelleen oppinut rakastamaan Isoa Veljeä.

Tulee huomata että kyseinen pastoritoimittaja ei ole ollenkaan huolissaan suomalaisiin kohdistuvasta tuontiväkivallasta. Hän ei edes mainitse sitä. Hän on huolissaan vain asian aiheuttamasta suuttumuksesta. Niin kuin monelle hänen kaltaiselleen hänelle suomalaisten sanoma sana on pahempi asia kuin suomalaisiin kohdistettu väkivallan teko. Haittamaahanmuuton suomalaisiin kohdistavaa taloudellista rasitetta hän tuskin edes ajattelee. Eikä varsinkaan sitä että se ”tuhohakuinen, väkivaltainen ja hallitsematon viha” on jo olemassa mutta se kohdistuu tuontitavaran suunnasta suomalaisiin.

Pastoritoimittaja jättää myös sanomatta – tai ei sitten omassa turvallisessa kuplassaan tajua – että se, minkä hän määrittelee vihaksi on osaltaan myös itsesuojeluvaistoa. Tavallinen ihminen ymmärtää että jos käännät lyönnin jälkeen toisen posken niin siihenkin lyödään. Alistuminen ei ole merkki inhimillisestä rakkaudesta vaan pelkästä alistumisesta.

Pastoritoimittaja puhuu vihasta kuin jostain pimennoissa vaanivasta demonista joka ottaa ihmisen haltuunsa joko ihmisen omalla suostumuksella tai sitten puolivahingossa kun ihminen on leikkinyt ouija-laudalla (ts. sosiaalinen media) sen sijaan että hän olisi keskittynyt pyhiin kirjoituksiin (ts. valtamedia).

Ehkä kyseinen pastoritoimittaja tunnistaa vihan demonin ja tietää sen oikean nimen muttei uskalla lausua sitä ääneen. Demonin jota hän oikeasti pelkää. Sen demonin nimihän on Vastuu. Nykyinen tilanne jossa suomalaisiin kohdistuva arkipäivän terrori on muuttunut uudeksi normaaliksi ei ole tullut vahingossa eikä itsestään. Se on tapahtunut siksi, että se on sallittu. Ja valtamedia on suorastaan kannustanut ja voimakkaasti edesauttanut kyseistä tilannetta. Ei ihme että pastoritoimittaja kaihtaa tiettyjä sanoja sekä tunteita ja haluaa demonisoida ne. Pastoritoimittajan kirjoituksen voisi tiivistää lyhyeen:

”Kyllä minä tiedän, että me olimme aiheuttamassa tätä tilannetta. Mutta emme haluaisi millään kantaa vastuuta teoistamme. Niin että mitäs jos kuviteltaisiin edelleenkin että me olemme olleet koko ajan oikeassa. Ja jahdattaisiin porukalla sitä määrittelemätöntä Vihan Demonia sen sijaan että pyrittäisiin korjaamaan se hirvittävä virhe mihin mekin olemme olleet osallisina. Kestäkää teihin kohdistuva väkivalta. Kestäkää se, että miljardeja euroja poltetaan nuotiolla. Kestäkää yleisen turvattomuuden lisääntyminen. Kestäkää seuraavien sukupolvien tulevaisuuden pilaaminen. Mutta älkää särkekö meidän utopistisen hyvyyden ikonia. Sillä meistä ja meidän turvatusta asemastammehan tässä on kysymys. Meistä. Ei mistään muusta”.



28 kommenttia:

Tommi Rautiainen kirjoitti...

No terve pitkistä ajoista. Kyllähän se on tämä vihapuhehöpötys kaatunu yli äyräitensä jo siinnäkin mielesä että jatkuvalla syötöllä tullee tätä mesomista niinkun nyt tämä oulun juttu päällisinä. Ja muutakin sattuu ja tapahtuu ninkun tämä Seinäjoen raiskaus josta ei ees uutisoitu muualla ko voiman pimiällä puolella. Sole mikhään tuommonen sankaritorvelo jokei ymmärrä että vihalla on syynsä. Ei inehmo herrää aamulla ja tuumaa että alanpa tässä vihata. Viha on reaktio johonkin ja jo se on saatanan kummallista jottei sitä saisi olla vihanen kun silimille tullaan. Nämä toimittelijat pitäsi laittaa johonkin kaakinpuuhun aasinmyssyt silimillä kuuntelemmaan ihmisten asiaa ja pännät niiltä on katkottava poikki etteivät herätä sitä vihhaa juuruskohta enempää.

Anonyymi kirjoitti...

Sanonpa nyt jotakin järkyttävää. Jotain, jonka psykologit tuntevat oitis, jos ovat kunnolla koulutettuja. Aggressio, vihan tunne, kuuluu ihmisen sikiämisessään saamaan geneettiseen pakettiin. Ilman sitä ihmislaji ei olisi selvinnyt tähän asti. Toisilla pidätetymmin, toisilla avoimemmin. Luonnollisen tunteen tai sen kutakuinkin sivistynyteen ilmaisun tuomitseminen a priori vahingoittaa Ihmisyyttä. Toinen asia sitten on tunteen esittämisen tapa...

Mutta sen verran toimittajallakin pitäisi itsekritiikkiä löytyä, että osaisi käsitellä tunteen, tämän ilmaiisutavan sekä motiivin per se, erillään. Onko, kysyn, reilua, että jokainen emotionaalisesti varsin hillittykin yhtä puolta esittävä puheenvuoro luetaan "viha"kategoriaan, kun taas toisen puolen avoimen aggressiiviset esitykset eivät tätä leimaa saa? Vaan turha lienee kysyä, kun vastaaja on hedelmäpelinsä lukinnut.

Terv. Achtung

Veijo Hoikka kirjoitti...

Hyvä avaus uudelle päivälle, kiitos.

Yrjö ei jättänyt kertomatta (parodiapappi jätti): "...että viha on täysin luonnollinen inhimillinen tunne. Joka pääosin johtuu siitä että vihaa tuntevaa ihmistä tai hänen läheisiään sekä omaan kansallisuuteen kuuluvia ihmisiä kohtaan on kohdistettu pahaa. Tunne on täysin ymmärrettävä."

Näinhän se menee. Tuota pelon aiheuttamaa vihaa haluavat kohdistaa itseensä korkeissakin asemissa olevat suomalaiset, jotka syyttävät suomalaisten pelon aikaansaaman vihastuksen johtuvan pahanpuhujien rasismista ynnä muista muodikkaista vihanimikkeistä. Toisaalta heitä voi onnitella rohkeudesta eli tyhmänrohkeudesta liittymällä tavallisten kantakirjasuomalaisten uhkaajiksi eli vihollisiksi.
Sori siitä (ref.: suuri suomalainen ajattelija)!

Anonyymi kirjoitti...

Olen tosiaan erittäin vihainen, että Hyvät Ihmiset huusivat terrorismin, lasten silpomiset, suurmoskeijan ja ronskit rikostilastot tervetulleeksi Suomeen. Olen siitä vihainen jatkossakin. Anteeksi ei pyytämättä ja ilman täyttä suunnanmuutosta saa - tuskin ei sittenkään.
-Valtsu-

Heimo kirjoitti...

Helsingin Sanomat ihmetteli sunnuntaina, miksi köyhät vihaavat hallintoa, toimittaja valitti, ettei voi julkaista kaikkein pahimpia vastauksia.

Helsingin kuplassa ei tajuta, miten huonosti voidaan. Muistan vielä 1990-luvun laman, poliitikot jaksoivat ymmärtää uhreja jonkun aikaa, mutta lopulta kyllästyivät. Tajusivat varmaan, etteivät uhrit äänestä.

Ajattelu muuttui vähän Karin pilakuvan tapaan. Siinä poliitikko vakuutti ennen sotaa, että "kyllä kruunu omistaan huolen pitää." 1980-luvulla poliitikko ihmetteli, "vieläkö te olette hengissä."

1990-luvun lama opetti Suomen poliitikoille, että he voivat tuhota maan, eikä siitä seuraa heille mitään. 1995 vaalit voitti Sdp, joka oli vahvan markan politiikan tärkeimpiä tukijoita ja siten laman syyllisiä. Oikeuteen joutui vain pikkupankkien väkeä, ei suuria rikollisia.

Silloin heillä oli täydellinen mediavalta. Lama oli mediassa luonnonvoima, jolle ei voinut mitään. Kun kaikki ovat syyllisiä, kukaan ei ole syyllinen.

Monikulttuuria myydään samalla tavoin. Uusi yhteiskunta vaatii työtä, mutta Lenin on oikeassa, munakasta ei voi valmistaa rikkomatta munia.

Vasarahammer kirjoitti...

Liturgia on turvallinen valinta siinä vaiheessa, kun toinen vaihtoehto on myöntää olevansa väärässä. Antero Mukka ja kumppanit ovat kaikissa olennaisissa asioissa väärässä. He ovat väärässä massamaahanmuuton siunauksellisuudesta. He eivät myönnä, että se johtaa katastrofiin ja pahimmillaan yhteiskunnan ja koko länsimaisen sivilisaation tuhoon.

Siksi on henkisesti paljon helpompi taistella kuvitteellisia mörköjä vastaan ja olla moraalisesti edelleen tahraton ainakin omasta mielestään.

Anonyymi kirjoitti...

En ymmärrä tätä puhetta vihasta; se menee jotenkin pieleen ja tuntuu nykyään tarkoittavan pelkästään kritiikkiä haittamaahanmuuttoa kohtaan. Se on joka asiasta mielensäpahoittajien keksimä sana tavallisten kansalaisten reaktioon nykymenosta, jossa ns. pakolaiset ansaitsevat ilmaiseksi keskivertosuomalaisen työnteollaan hankkiman elintason ja huolenpidon (ja vähän ylikin, mikäli huomiot katukuvassa antavat oikeaa osviittaa) pelkästään astumalla rajan yli ja sanomaan taikasanan. Se ei istu paljon kehuttuun demokratiaan ja ihmisten tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskäsityksiin. Viha on mielestäni henkilökohtaista.

Kun vihapuhetta ei laistakaan löydy ja kunnianloukkaus (takuulla vihaa toista ihmistä kohtaan) on jo lakikirjassa ja siitä voi saada tuomion, koko hommalta putoaa pohja pois. Siitä huolimatta asiasta vouhotetaan joka päivä, asiat käännetään nurinniskoin ja loppujen lopuksi saadaan ainakin valtamedialle ja maahanmuuton jalostavaan vaikutukseen vihkiytyneille mieleinen lopputulos; suomalainen on aina syyllinen ja rikoksentekijäkin, mikäli on ulkomaalainen (varsinkin muslimi) on se uhri. Kyllä vähemmästäkin normikansalainen hikeentyy, mutta viha on väärä sana, eikä rasismi ole sen parempi.


Rouva Ano





Rouva Ano

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Tommi Rautiaiselle, Achtungille, Veijo Hoikalle, Valtsulle, Heimolle, Vasarahammerille ja Rouva Anolle & kiitos kommenteistanne. Saksassahan muuten järjestelmän Sturmabteilung eli Antifa hakkasi AfD:n poliitikon teho-osastolle (tietysti Antifalle ominaisella tyylillä eli kolme yhtä vastaan) mutta enpä ole huomannut tiedostavalla taholla asian tuomitsemista.

Tommi: Kyllä. Kyseinen toimittaja totesi että ei Suomessa aikanaan ollut tällaista vihaa. No ei ollu niin. Kun ei ollut mitään syytä.

Achtung: Olet oikeassa. Toimittaja vaan etsii jonkunlaisia perusteita utopialleen ja ne käyvät kerta kerralla naurettavammaksi.

Veijo: Taustallahan on tietysti kauhea pelko oman aseman menettämisestä. Ja se vielä pahempi: mitä siitä voisi seurata?

Valtsu: Joo, ja meidän taas pitäisi pyytää anteeksi sitä ettemme halua painaa kättämme kuumalle hellanlevylle ja todeta että tekeepä eetvarttia.

Heimo: Tuo suuri lama oli yksi perkeleellinen kynnys suomalaisessa yhteiskunnassa. Silloin sadat tuhannet suomalaiset jäivät työttömiksi, asiasta tuli uusi normaalitila eikä valtakoneisto välitä tilanteesta. Melkoinen osa suomalaisia lakkasi koneistolle olemasta.

Vasara: Juuri näin. Kun ei uskalla myöntää totuutta on helpompaa mennä liturgian taakse piiloon.

Rouva Ano: Me muuten elämme todellakin mielensäpahoittajien vuosikymmentä. Nimimerkki nutsy on muuten tehnyt Hommaforumilla valtavan työn ja päivittänyt sitä, mitä on tapahtunut Invaasio 2015:n jälkeen:

https://hommaforum.org/index.php/topic,103931.msg2991616.html#msg2991616

Kas tässä olisi jotain josta tulisi olla oikeasti huolissaan. Nostan lätsää nutsylle ja teen noista luvuista varmaankin omaan blogiini jonkunlaisen tiivistelmän.

Juha Kivela kirjoitti...

Totta maar, Ykä!

Hattua nostan kanssa nutsy:lle tuosta urhoollisesta ja varsin tärkeästä työstä! - Nyt sitten Valtakunnanoikeutta vaan pystyyn!

Täytyisi selvittää, onko Korkeimman oikeuden ja valtakunnansyyttäjän käsitys oikeudesta, laista ja järjestyksestä yhteneväinen Suomen Kansan syvien rivien kanssa!

Katsotaan...

PS. Kiitos sinulle Ykä tuosta linkistä hommaforumille.

Anonyymi kirjoitti...

Huhhuh! Olipas siinä lista ja sekin vaan viimeiseltä kolmelta vuodelta. Aikaisemmin nämä rikokset eivät saaneet senkään vertaa palstatilaa kuin nykyään. Tämä olisi syytä lähettää vaikkapa Suomen hallitukselle ja pyytää kohtaamaan realismi ja se maailma, jossa elämme. Voisi sitten kysäistä, onko mitään järkeä jatkaa samanlaista maahanmuuttopolitiikkaa, mutta kuten Ykä on monesti todennut, kiihkeimmät monikulttuurin puolustajat eivät muuta kantaansa sittenkään, sillä väärässäoleminen on häpeällistä ja jos on vielä poliitikko, vie sen viimeisenkin uskottavuuden kokonaan.

Ehkä olen ainoa, joka käsittää vihan toisella tavalla, mutta laitetaan se naisen logiikan piikkiin!

Rouva Ano

Anonyymi kirjoitti...

Merkille pantavaa tässä skenessä on myös, mitä näyttää tapahtuvan liki joka kerta, kun jotain Virallisen Agendan kannalta epämieluisaa tapahtuu. Esim. tämän Helsingissä jouluaattona sattuneen kurkunleikkaussession jälkeen alkoi miltei välittömästi rummutus ilotulitteiden kieltämiseksi (erityisesti yle piti asiaa esillä liki jokaisessa uutislähetyksessään). Tai, kuinka tämä ennen joulua Oulussa paljastunutta rikastuttamista koskeva uutisointi peittyi hyvin nopeasti hakaristikohinan (false flag, anyone?) alle.

Kaava näyttäisi olevan joka kerta sama; nostetaan kova haloo jostakin asiasta (a´la pakkoruotsi, oluen alkoholiprosentti, homoliitot, ilotulitteet, u name it), jolla ei tosiasiallisesti ole useimmille loppujen lopuksi niin kovinkaan suurta konkreettista merkitystä (esim. itselleni on jokseenkin samantekevää, ostaisinko jonkin satunnaisen a-oluen marketista vaiko viinakaupasta), mutta jotka herättävät kuitenkin useimmissa voimakkaita puolesta-vastaan-tuntemuksia. Ja presiis samaa strategiaa käytetään myös silloin, jos halutaan ujuttaa läpi jokin sellainen asia (a'la euroalueen tikutakuutukset, tjsp), joilla todella on aivan olennaistakin merkitystä, mutta joihin ei haluttaisi kohdistettavan juuri minkäänlaista (ainakaan kriittistä) huomiota.

-G-mies-

LW kirjoitti...

Viha on uusi seksi.

Joskus ihmiskulttuurit harrastavat sellaista, että inhimillisyyden laajasta kirjosta leikataan pois osa, joka määritellään saastaiseksi ja pimeäksi. Viktoriaanisessa Lontoossa viha oli yksi luonnollinen tunne muiden joukossa. Tietenkään kunnon herrasmies ei alentunut holtittomiin vihan purkauksiin, mutta se liittyi siihen, että itsehillintä noin yleensä oli sivistyneen ihmisen merkki. Seksuaalisuus taas oli jotain eläimellistä ja likaista. Miesten oli pidettävä sisäinen elukkansa rautaisen kurin alaisuudessa, ja naisilla, puhtaampia ja jalompia kun olivat, sitä ei oikeastaan edes ollut olemassa.

Käytännössä tuloksena oli se, että seksuaalisuus projisoitiin toisiin ihmisryhmiin, ja hyvät puhtoiset kristityt etsivät tilaisuuksia toteuttaa omaansa salassa. Kun kyseessä oli kolonialistinen luokkayhteiskunta, ei ehkä ollut yllättävää, että alemmat luokat ja toisaalta myös villi-ihmiset nähtiin erityisen seksuaalisina. Sehän osoitti, että ne ovat eläimellisiä ja kyvyttömiä itsehillintään, ja näin ollen parempien ihmisten on oikeutettua hallita niitä. Toisaalta, prostituutio etenkin Lontoossa oli hyvin laajaa, ja kummasti asiakaskunnasta löytyi niitä hyviä herrasmiehiä. Mutta ei sitä lasketa, jos panee huonoa naista kenenkään näkemättä, ja jos silti tuntuu pahalta, aina voi rukoilla anteeksiantoa. Eivätkä ne kunnon naisetkaan mitään sukupuolettomia enkeleitä olleet.

Suvaitsevaisten suhde vihaan toimii täsmälleen samalla tavalla. Vihaajat ovat niitä tyhmiä, sivistymättömiä susirajan (Kehä 3) takana asuvia rasistijuntteja, joista he eivät muutenkaan pidä. Se, että he vihaavat, osoittaa heidän pahuutensa, ja kuinka ollakaan, heitä on näin ollen oikeutettua vihata. Tai no, ei sitä tietenkään vihaksi kutsuta, koska psykologinen silmänkääntötemppu olisi silloin liian läpinäkyvä jopa heille, mutta sitä itseään se on. Ehkä tämä osaltaan selittää, miksi terrori-iskut ja vastenmielisimmät rikokset johtavat aina kiukkuiseen ininään rasismista. Joku osa suvaitsevaisenkin sisällä tuntee niistä vihaa, mutta koska se ei ole sallittua (eikä etenkään uhriryhmiin kohdistuvana), se täytyy purkaa sitä yhtä ainutta reittiä, mikä heille on tarjolla.

Eli haistakaa natsit pitkä p...

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Juha Kivelälle, Rouva Anolle, G-miehelle ja LW:lle & kiitos kommenteistanne.

Juha & Rouva Ano: Tuolle nutsylle voisi antaa vuoden journalistipalkinnon. Ja Rouva Anon logiikassa ei taatust ole mitään vikaa. Sinut voisi palkata hallituksen logiikkakouluttajaksi. Täysillä kurinpitovaltuuksilla.

G-mies: Totta. Tuo tapahtuu kerta toisensa jälkeen. Valtamedialla se onnistuu, sillä vastaavan tason kilpailijaa ei ole.

LW: Erittäin hyvin määritelty. Tulee muuten muistaa että aito englantilainen gentleman tietää myös milloin kannattaa kaivaa nyrkki hansikkaasta ja ei olla enää gentleman.

Qroquius Kad kirjoitti...

Iltatyttö Karva-Kreetan aviisi kertoilee Oulusta tällaisia:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8afea5df-0421-4acf-9f14-454a0590b9c2

Tämähän olisi mahtavaa, jos olisi totta.

Että oululaiset ovat lopultakin saaneet tarpeekseen julkisilla paikoilla virka-aikaan notkuviin, alaikäisiä tyttöjä muniaan kaivellen tuijotteleviin lähi-itämaalaisiin armeijaikäisiin jätkiin ja alkaneet tehdä heille selviksi sanoin ja elein, ehkä myös teoinkin, ettei heitä kaivata Ouluun.
Eikä Suomeen.
Eikä Eurooppaan.
Ja että viesti on mennyt perille.

Jos se olisi totta.
Valitettavasti vain koko "uutisen" sävy on sääliä kerjäävä, suomalaisia syyllistävä ja päästäänpä siinä pelaamaan jopa han-kortti vähättelyn nimissä.

Minä en usko tuota taqiyyaa.
En usko, että asiat olisivat alkaneet muuttua tuohon suuntaan.
Toivoisin totisesti, että olisivat!
Että kansallinen kansalaisvastareaktio olisi lopultakin alkanut Oulussa levitäkseen kautta maan.

Mutta en jaksa enää uskoa.

Anonyymi kirjoitti...

Mitenkäs se nyt menikään?
Syvä iskumme on viha voittamaton...

Viha on normaali tunne ja joskus hyvin tarpeellinen, sitä ei pidä liiemmin padota sisälleen ettei tule isompaa, vakavampaa, purkausta.

Ari

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Qroquius Kadille ja Arille & kiitos kommenteistanne.

Qroquius Kad: Joo. En usko minäkään. Mutta Kreeta ja kaltaisensa tykkäävät kirjoittaa uhriutumistarinoita. Jos ei muuten aihetta ole niin sitten keksitään.

Ari: Ja tota vois jatkaa samalla säkeistöllä eli ”meill´armoa ei, kotimaata”. Ja siihen suuntaanhan tässä ollaan menossa.

Becker kirjoitti...

Toi nutsyn lista pitäis lähettää tasavallan pressalle ja Arkadianmäellä huseeraavalle aatelistolle. Tokko ne sitä edes lukevat kun sitä ei ole lähetetty Brysselistä.

Tuo viha on vähän hankala juttu kun mun pitäis tuntea sitä kahdella kielellä. Ja se käy kyllä ajan mittaan närvien päälle. Joten yritän keskittyä muihin juttuihin. Mutta usein kyllä vituttaa ja oikein helvetisti.

Anonyymi kirjoitti...

Jääkärin marssi jatkuu: "...koko onnemme kalpamme kärjessä on, ei rintamme heltyä saata. Sotahuutomme hurmaten maalle soi, mi katkovi kahleitansa; ei ennen uhkamme uupua voi, kuin vapaa on Suomen kansa.

Kun painui päät muun kansan, maan, me jääkärit uskoimme yhä. Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa vaan, yks aatos ylpeä pyhä: me nousemme kostona Kullervon, soma on sodan kohtalot koittaa; sota uusi nyt Suomesta syttyvä on, se kasvaa, se ryntää, se voittaa."

..ja sitten vielä yksi Suur-Suomea haikaileva säkeistö, kaiketi jälkeenpäin Aunuksen retken aikaan lisätty. Mutta nämä alkuperäiset kertovat itse asian. Muistakaamme, että jääkärit olivat projektiin ryhtyessään juridisesti kuolemaan tuomittavia maanpettureita, Keisarikunnan/Kerenskin johtaman väliaikaisen hallinnon johtaman imperiumin vihollisen kanssa vehkeilijöitä. Sanat kuvaavat myös jotenkin sitä, mitä jääkärien mielissä kenties liikkui, kun "partiolippukunnan" palatessa kotiin huomasivat, että nyt ei soditakaan Venäjää vaan enimmäkseen kotimaista vihollista vastaan, valkoisen armeijan tueksi tulleiden "ryssän upseerien" kanssa kimpassa. Lienee ollut ristiriitainen tunnelma. Se oli silloin, vaan kuinka on nyt?

Terv. Achtung

Tommi Rautiainen kirjoitti...

No nyt kun jäin juopotteluvaphaalle, niin muistui tuossa mieleen se arapianrannan lapsenmurha. Miulle sanotaan että net ovat yksittäistapauksia, mutta mutta; näitä yksittäistapauksia alakaa olla sen mokoma määrä jottei niitä nyt ennää ohi survasta. Tässä pitäs hymy huulesa maksaa verot ja värkit ja olla olevinaan vielä onnellinen. Eikö se kuitenkin ole niin että suuttumus ja viha on oikiaa tunnetta kun se on paikoillaan? Ei sunkaan kenenkään velevollisuus oo seurata sivusta ko sikailu yltyy. O ja keitämmä kahavit ja toivotamma hyvää päivänkulkua.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Beckerille, Achtungille ja Tommi Rautiaiselle & kiitos kommenteistanne.

Becker: Jotenkin veikkaan että kyseiset listat kyllä löytyvät sieltäkin. Mutta ne pyritään vain pimittämään. Harvoinpa rikollinen tekojaan tunnustaa.

Achtung: Kyllähän tilanne oli silloin ristiriitainen ja hämmentävä. Vaan niinhän se on nytkin. Oikeastaan hämmentävämpi. Kun uhka suomalaisia kohtaan tulee osittain siitä ns. laillisesta hallintokoneistosta.

Tommi: Hjuu, kuinka monta yksittäistapausta on yksittäistapaus? Valtiovalta vaatii meitä hyväksymään se tilanne että ei muita kuin yksittäistapauksia ole olemassakaan. Loputtomiin.

Anonyymi kirjoitti...

Menköön sitten vaikka naisen logiikan piikkiin, mutta olen samaa mieltä rva Anon kanssa: viha on nimenomaan henkilökohtainen tunne. Jonkun henkilön vihaaminen tai jostain asiasta vihaisena oleminen ovat kaksi aivan eri asiaa. Vertauksena lievempi muoto kiukku. Sanooko kukaan "kiukkuan päättäjiä ja maahanmuuttajia", tuskinpa, kiukkuisia sensijaan heille voidaan olla. Useimmiten ihan aiheesta.

Mutta medialle ei riitä, että ollaan vihaisia, liian pliisua ja epähenkilökohtaista. Mohista ja Abdia pitää henk.koht. vihata, eihän muuten näitä uhristatuksia ja -juttujen julkaisua voisi perustella.

Hauskaa on luvassa. Näillä näkymillä vihapuhe saataneen lakiin, ja siinäpä sitten onkin juristiplantuilla tekemistä kun pitäisi erottaa vihapuhe ja vihainen puhe toisistaan. Tai ehkä molemmat kielletään? Ja sitten päästetään verbaalinatsit (lukeudun itse, tosin vain harrastelijana tähän ryhmään) eli Kielitoimisto päättämään tuomioista. - Ja mitkähän sanat pannassa seuraavaksi: inho, kaihtaminen, vieroksunta, halveksuva tuijottaminen, ei-katsominen, merkitsevä mulkaisu, silmien pyörittely, taas-noita-haukottelu, en-nyt tänäänkin jaksais tätä-meteliä-ilme, kieltoskaala on loputon.

Olen nyt ollut viikon Espanjassa 100.000 asukkaan kaupungissa. Bongattu kaksi huivinaista, ei yhtään arabimiestä ja yksi länsiafrikkalainen. Surkea etninen saalis siis, varsinkin kun tämä on se samainen kaupunki joka pakosti loppujen lopuksi otti nuo pari ympäri Välimerta seilannutta laivalastillista. Kaikki kuulemma häipyneet heti etelään jossa Allah antaa 3 kk rahaa, täällä kunta ei senttiäkään mutta palkkaduunia olisi ollut tarjolla. Ei tällaista orjuutta nykyajan Setä Tuomo voi hyväksyä. - Muuten, kun silloin aikoinaan afrikkalaiset ja arabit myivät orjia jenkkeihin, niin taisi Allah olla nokosilla tai kassansa tyhjänä?
tira+

korpisoturi kirjoitti...

Mielestäni, hienoimmin ja pysähdyttävimmin Jääkärien marssin esittää YL ja Sinfonia Lahti.
Sibeliuksen musiikki on osa meidän rikasta kulttuuria, jota ei tule vaihtaa huonompiin kulttuureihin.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys tira+:lle ja korpisoturille & kiitos kommenteistanne.

tira+: Näkisin että tässä kyllä sekä miehen että naisen logiikka kulkevat käsi kädessä niin kuin mies ja nainen elämässä yleensäkin. Ja tuo mitä tulevaisuudesta uumoilet saattaa piru vie olla parin vuoden sisällä ihan todellisuutta. Newspeak?

korpisoturi: En ole sinänsä mikään marssimusiikin suuri ystävä mutta Jääkärimarssissa on sitä jotakin. Täytyy vielä muistaa että se on sävelletty ja sanoitettu silloin kuin koko Suomen syntyminen oli vielä epävarmaa. Mutta siitä aistii tahdon ja sen tietyn varmuuden että se tehdään, mitä täytyy tehdä.

Becker kirjoitti...

Tuli tässä vielä sellainenkin mieleen että kun tuota Uuden Suolen mielipidepalstaa olen välillä tutkiskellut ja jos oletetaan että siellä aivoituksiaan tuovat edustavat jonkinlaista kansan läpileikkausta, niin eipä tulevaisuus kovin hyvältä näytä. Siellä on muutama fiksu mutta he ovat harvassa elleivät sitten häipyneet muille alustoille.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Becker. Totta joo. Mutta onneksi kyseinen peräsuoli ei edusta koko kansan läpileikkausta. Itse en jaksa seurata sitä ollenkaan.

korpisoturi kirjoitti...

"Mutta siitä aistii tahdon ja sen tietyn varmuuden että se tehdään, mitä täytyy tehdä."

Sortovuodet 1899-1914 aiheutti jääkäriliikken syntymisen. Ilman sortoa se aktivismi ja liike ei olisi ponnahtanut henkiin.

Toivottavasti tämä nykymenokin saa jotakin samankaltaista aikaan. Tilanne on vähän samanlainen kuin silloin.

Terho Hämeenkorpi kirjoitti...

Tulipa mieleen vihasta vielä tällainenkin, henkilökohtainen näkökulma:

"Saattaahan se yleensä mennä noinkin...Mutta minulla ja äxällä ei mennyt noin eikä mene vieläkään, 12 vuoden kuluttua erosta. vieläkään ei hänen taholtaan ole mitään yhteyksiä, ei ole eikä tule! Alussa tuli vuos´pari tappouhkauksia normaalin reuhomisen ja lasien särkemisen lisäksi. Tosi kans!

Yhteiset ystävämme hän kävi kammalla läpi ennenkuin edes tajusinkaan ! Tupajako kävi niissäkin ja juuri niin voimakkaasti, kuin erommekin. Mitään ei ole heidän taholtaankaan - jotka siis valitsivat hänet - kuulunut alun haukkumisten ja syyttelyiden lisäksi !

Lakimiehet tietty hoitivat koko omaisuuden jaon, mutta on ollut "hauska" kuulla / lukea hänen selityksiään myöhemmin siitä, kuinka paljon minä muka kavalsin ja pimitin häneltä avioeron yhteydessä: Nyt summa on kuulemma jo noussut sataantuhanteen euroon. Alussa se oli "vain" kolmekymmentä tonnia!

Yo-todistuksensakin hän minulle väärensi sikäli, että tiesin hänen kirjoittaneen neljä ällää, mutta hän väitti viittä! Miksi - koska minulla oli viisi (!) - eikä hän nyt voinut tietenkään huonompi olla. Pikkujuttu sinänsä, mutta kuvaava.

Pahinta oli kuitenkin kokoaikainen henkinen ja loppuvuosina fyysinenkin väkivalta minua kohtaan. Laseja lenteli kohti, akkunoita särkyi, kun väistin, portaita pitkin hän koetti minua kaataa nurin, joskus tarttui auton ohjauspyörään ajon aikana ja väänsi...Saunassa joskus "vahingossa" heitti kiehuvaa vettä ison kauhallisen selkääni. Makasin sairaalassa viikkoja.

Join yleensä saunaoluen, ja kerran havaitsin, että hän oli laittanut salaa Antabusta olutlasiini: Se vaikutushan on aivan hirvittävä, et varmaan tiedä!!! Voi perkele, kun muistelenkin näitä ! Tappouhkauksia ei silloin muodollisesti ollut, mutta loppuvuosina se jatkuva henkeäni uhkaava todellisuus, huhhuh

Jossain loppuvaiheissa kävi sitten niin, että työpaikallani ihastuin erääseen vanhaan tuttuun naiseen, joka olikin juuri se naisellisen innostunut ja oli päässyt eroon omastaan. Tietty se sai minut olemaan kuin "puolen kannun taivaassa" eikähän sitä voinut pimittää.

Seurauksena oli heti, että exäni koetti tosissaan tappaa minut tyrkkäämällä portaita alas. Sain pidettyä tasapainon jollain ihmeen tavalla - ja lähdin siitä paikasta - kuten sanon:Roskapussia viemään. Lakimiehet hoitivat pesän, ja valtuuttamani kävivat hakemassa irtaimistoani, mitä äxä ei ollut ehtinyt tai viitsinyt hajottaa. Tuhannet diat, valokuva-albumit ja vieraskirjat hän piti jemmassa, koska ne kuulemma "kuuluivat hänelle". En jaksanut kaikesta ruveta enää vääntämään oikeutta.

Miksi sitten odotin niin kauan? Olen vanhanaikainen mies, joka olin arvostetussa virassa. Ensiksi: Kun menee avioon, niin ainakin ennen aikaan sitä ajatteli elämänikäiseksi. Toiseksi: Kun kohta alussa tuli merkkejä hänen todellisesta minästään, sitä ajatteli, että no se menee varmaan ohitse tai että ajan mittaan sopeutuu elämään kanssani. Sitten työ ja virka tietysti tulivat minulle pelastukseksi pahenevasta kotihelvetistä. Ja myös lapset sikäli, että ajattelin lopulta, että kunhan saan heidät täysi-ikäisiksi ja kotoa pois, niin sitten... Niin myös tein, ja se oli ehdottomasti liian kauan, liian pitkään olin siinä pesässä. Ei olisi pitänyt, mutta sitä aina ajattelee, että "morgen ist alles besser"! Ei ollut, ennenkuin lähdin "roskapussia viemään", ja sillä tiellä olen.

Sanottakoon vielä, että exäni ei koskaan tarvinnut käydä kodin ulkopuolella töissä; minä toin rahat kotiin ja hän hoiti kotia. No, vanha malli sekin, mutta olisi minun mielestäni toiminut edelleenkin, jos ja jos... En siitä asetelmasta valittanut ollenkaan.

Silloinen kännyni, jossa pahimmat tappouhkaukset olivat dokumentteina, ikävä kyllä hajosi, mutta se nyt on vain Murphyn lakia.

"Se korutont´ on kertomaa, se ota vastaan, Ykä vaan" -Näin hiukan Ruuneperiä siteeraten tähän, ole hyvä"!

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Terho. Et ole ainoa jolla on tuollaisia kokemuksia. Mitä omaan alaani tulee, niin vieläkin avioerotapauksissa valitettavan usein lapset jäävät äidilleen oli tämä kuinka sekopää hyvänsä.