maanantai 30. maaliskuuta 2020

NOMENKLATURAN NUORI NAINEN


Euroopan liittovaltion Suomen protektoraatti, Merenrantakaupunki (ent. Helsinki), Kulkuvyöhyke 1, elokuun loppupuoli, joskus tuonnempana…

17-vuotias Anniet Sulimo heräsi Töölön Dagmarinkadulla, sadan neliön kerrostaloasunnossa sijaitsevassa viihtyisässä huoneessaan älyviestittimensä soittamaan musiikkiin. Hän haukotteli, hieroi silmiään, käväisi nopeassa suihkussa ja siirtyi sitten keittiöön jossa olivat jo hänen vanhempansa, äiti Inga ja isä Erik. Anniet nautti aamupalakseen keitetyn kananmunan, paahtoleivän marmeladilla, maissimuroja, appelsiinimehua, kahvia juuri jauhetuista pavuista sekä mangosmoothien. Aamupalan oli valmistanut valmiiksi asunnon älykeittiö.

Anniet kävi Kallion poliittisen ilmaisutaidon lukion toista luokkaa ja hänen kouluvuotensa oli hiljattain alkanut. Oli aika pukeutua, joskin ensiksi hän laittoi itselleen kevyen meikin Anastasian meikkipohjasta, Urban Decayn peitevoiteesta, Milanin poskipunasta, Lancomen silmämeikistä, NYX Professional Makeupin luomiväristä, Bobbi Brownin eyelinerista ja Estee Lauderin ripsiväristä. Viimeistelyn kruunasi Ardellin irtoripset ja Eyekon kulmakarvat. Huulipunaksi hillittyä Elizabeth Ardenia ja korviin Valentino Garavanin korut

Tämän jälkeen hän pukeutui Agent Provocateun alusasusteisiin, Bas Bleu Amelian stay-upeihin ja laittoi päälleen Altuzarran puseron ja minihameen. Jalkaan vielä Alberto Guardianin kengät sekä tarpeelliset tavarat Louis Vuittonin käsilaukkuun ja hän oli valmis lähtemään. Anniet tiesi oikein hyvin että hänen aamutoimensa ja vaatetuksensa maksaisi Merenrantakaupungin ulkopuolella asuvalle prolelle hänen useamman vuoden palkkansa mikäli kyseisellä prolella olisi edes mahdollisuus yrittää hankkia sellaisia. Se ei Annietin mieltä häirinnyt sillä hän oli koko elämänsä tottunut hänelle edullisiin itsestäänselvyyksiin. Hänen elintasonsa yksi niistä. Prolen elintaso taas oli prolen elintaso eikä sillä ollut Merenrantakaupungin asukkaille niin väliä. Sekin oli itsestäänselvyys. Muurahaisyhteiskunnassa kuningatar oli yli kaiken muun ja tässä yhteiskunnassa noita kuningattaria oli paljon. Eikä työläismuurahaisten mielipidettä kysytty.



Rappukäytävässä Annietia vastaan tuli hieman yli kaksikymppinen nuori nainen, oliko sen nimi Minna tai jotain. Kyseinen Minnataijotain pysähtyi ja niiasi hieman Annietille joka vastasi hymyllä. Minnataijotain oli pelkkä prole mutta ei Anniet viitsinyt töykeillä hänelle vaikka jotkut niin tekivätkin. Täällä Töölössäkin asui jonkun verran proleja joilla normaalisti oli kulkulupa vain maksimissaan Kulkuvyöhyke 3:een tai jopa vain Kuutioalueelle. Heidän sirupassiinsa oli kuitenkin päivitetty kulku-, asumis- ja työskentelylupa ykkösalueelle koska he toimivat täällä siivoojina ja palvelijoina. Tässä kyseisessä talossa heitä oli kaikkiaan kolme ja he asuivat alimman kerroksen yhteisasunnossa.

Elokuun loppupuolen Merenrantakaupunki oli aurinkoinen ja lyhyt matka ratikkapysäkille oli mukava kävellä. Annietin ei tarvinnut odottaa kuin pari minuuttia kun ratikkalinja ”Eva” saapui. Anniet nousi ratikkaan ja heilautti rannettaan jossa hänellä oli ihonalainen sirupassi  lukulaitteen edessä. Rautatieasemalla hänen tuli vaihtaa ”Anni”-ratikkaan joka veisi hänet Kallion poliittisen ilmaisutaidon lukion lähellä sijaitsevalle pysäkille. Samaan ratikkaan nousi matkan varrella hänen luokkatovereitaan, heidän mukanaan Annietin paras ystävä Minnea Sinisalo.

Ratikkamatkan aikana Merenrantakaupunki näytti kauniilta ja hyväkuntoiselta. Sekä ostoskeskuksia että erikoiskauppoja oli runsaasti. Sähköautoja oli huomattava osa autokannasta joka oli sinänsä paljon pienempi kuin vanhan Helsingin aikana jota aikaa niin Anniet kuin Minnea eivät oikeastaan edes muistaneet. Kauneus loppui tietysti samalla kun Kulkuvyöhykkeet päättyivät jossain vanhan Kehä kolmosen tienoilla mutta mitäpä tekemistä etuoikeutetuilla siellä olisi muutenkaan ollut. Eihän siellä ollut kuin köyhyyttä ja kurjuutta. Etuoikeutetuille tuntematonta. Sellaisen sulki mielestään ja ajatteli että todellisuus on vain se minkä Kulkuvyöhyke Ykkösessä näki. Merenrantakaupunkiinhan ei ollut tulemista ellei sirupassiin oltu päivitetty kulku- ja oleskelulupaa. Kaupungissa oli nykyisin noin 200.000 asukasta, sen rajat olivat tarkasti vartioidut liittovaltion sisäministeriön joukkojen toimesta ja se oli jaettu kolmeen kulkuvyöhykkeeseen.



Vyöhyke 1: Nomenklaturan ylimmät edustajat.

Vyöhyke 2: Nomenklaturan keski- ja alempi taso sekä erikoistunut ja johtavan tason huoltohenkilökunta.

Vyöhyke 3: Muu huoltohenkilökunta sekä Merenrantakaupungin lentokenttä.

Entisen Kauniaisten lähes koko asujaimisto muuttanut Ruotsiin tai muualle liittovaltion alueelle.

Kaupungin muuttuminen Helsingistä suljetuksi Merenrantakaupungiksi oli peräisin ajalta jolloin Suomen talous oli täydellisesti romahtanut, tuhonnut valtiontalouden ja sitä myötä muun elinkeinoelämän. Romahduksen myötä Suomi lakkasi olemasta edes liittovaltion osavaltiona ja siitä tuli Brysselille alistettu ja ilman minkäänlaista äänivaltaa oleva protektoraatti. Maan vähäinen jäljelle jäänyt sekä hyvin pienin askelin ja hyvin hitaasti elpyvä teollisuus tilitti kaiken tuloksensa suoraan Brysseliin joka puolestaan piti yllä liittovaltion suomalaisen nomenklaturan eli ideologisesti uskollisen hallinto- ja valvontakoneiston, valtamedian, kulttuurihenkilöiden, sekä yhteiskuntauskonnollisen virkakoneiston jäsenien entisen kaltaista elintasoa. Oikeaoppisesta ja osoitetusta uskollisuudesta palkittiin avokätisesti.

Käytännön syistä suomalainen nomenklatura oli siirtynyt lähes kokonaisuudessaan asumaan tähän suljettuun ja vartioituun Merenrantakaupunkiin joka oli ainoa muisto siitä hyvinvoinnista mitä maassa joskus oli ollut. Pieninä poikkeuksina olivat yhtä lailla vartioidut pienemmät hallintokylät siellä missä toimivaa elinkeinoelämää vielä oli ja missä sitä oli hieman saatu elvytettyä. Koska Annietin vanhemmat toimivat molemmat protektoraatin taloushallinnossa myös hän tiesi että elvytystä ei tulisi koskaan tapahtumaan kuin näennäisesti. Elvytys oli pelkkää valhetta. Isä oli kertonut sen Annietille hiljattain:

- Sinähän tiedät että virallinen kertomus Suomen talouden romahtamisesta on vain se, että se oli alun perin keinotekoisesti rakennettu jonkun ikivanhan Neuvostoliiton kanssa käydyn bilateraalisen kaupan pohjalle ja sillä pohjalla se menestyi. Sen jälkeen se eli vain tekohengittämällä maassa jossa ei ollut tarpeeksi teknistä eikä teollista osaamista. Joku Nokia oli puolittainen vahinko joka antoi lisää tekohengitystä. Virallisen selityksen mukaan lopullisen talousromahduksen toi vuoden 2020 virusepidemia ja sen jälkeen elinkeinoelämä romahti lopullisesti tehottomuuteensa ja sen myötä romahti myös korkea elintaso. Euroopan Liittovaltio pelasti suomalaiset nälkäkuolemalta ja on jatkanut sen jälkeen avokätistä avustustaan pitäen suomalaiset edelleenkin hengissä.

- Tosiasiassa suomalainen elinkeinoelämä oli varsin korkealla tasolla ja se tapettiin yliverottamalla, ylisäätelemällä, julkisen sektorin yliturvottamisella ja täysin ylimitoitetulla ilmastohysterialla. Liittovaltio ei puuttunut kehitykseen sillä se antoi Suomen olla ilmastomannekiinina jonka vastuullisuutta saattoi mainostaa. Lisäksi sille sopi oikein hyvin se että suomalainen teollisuus ja tuotanto romahti sillä sen myötä yksi kilpailija oli poissa pelistä. Keski-Eurooppa hyötyi Suomen romahtamisesta. Tämä nykyinen teollisuuden elvytys on vain silmänlumetta ja pikkunäpräämistä jolla pidetään ihmiset toisilleen kateellisina ja kyräilevinä niin että ne eivät suunnittele mitään levottomia. Osa – pieni osa – saa töitä ja sen myötä hieman paremman elintason. Suurin osa ei ja he kadehtivat työssäkävijöitä. Niitä harvoja. Tietysti työssäkäyvienkään elintaso ei pääse lähellekään meidän nomenklaturan edustajien elintasoa. Eikä lähellekään sitä elintasoa mitä suomalaisella työntekijällä oli ennen romahdusta.

- Merenrantakaupungin ylellisyyden ulkopuolella ehkä 15 prosenttia suomalaisista on jonkunlaisessa työssä ja loput elävät sillä että liittovaltio takaa niille jonkinlaiset lämmitetyt tilat ja ruoka-avustuksen. Tietysti on sitten ne niin sanotut Pimeät Maat jossa saattaa elää jo satoja tuhansia ihmisiä. Ehkä paljon enemmänkin. Se porukka elää täysin omavaraistaloudessa ja täysin irrallaan liittovaltiosta. Heidän määräänsä ei pysty laskemaan koska väestönlaskuakaan ei olla tehty viimeiseen viiteentoista vuoteen. Eikä oikeastaan edes tiedetä, että millä he elävät. Se kuitenkin tiedetään että tuo Pimeitten Maitten porukka on koko lailla aseistettua ja liittovaltiolle erittäin vihamielistä. Mutta sillä kuluu suurin aika itsensä ruokkimiseen ja lämmittämiseen. Siksi se on ollut toistaiseksi rauhallista ja pysynyt omissa oloissaan. Omissa oloissaan jota liittovaltion virkakoneisto ei häiritse. Sisäministeriön joukotkaan eivät mene Pimeille Maille.

Isä oli hetken ajan hiljaa ja sanoi sitten:

- Sinä varmaan ymmärrät että tätä, mitä sinulle kerroin ei sitten kannata huudella suuremmin missään. Jos ihminen paljastuu väärinajattelijaksi niin hän on äkkiä tuolla Vantaan puolella kuutioasunnossa elämässä soppatykkiannoksensa varassa. Vailla paluumahdollisuutta. Sen jälkeen ei ole puhettakaan enää mistään Thaimaan lomamatkoista.

Ymmärsihän Anniet vaikka tiesikin että järjestelmä kannusti väärinajattelijoiden paljastamiseen. Lupasi niistä jopa palkkion. Mutta väärinajattelijan lapsen – vaikka hän olisi suorittanut liittokansalaisen ilmiantovelvollisuutensa – osa ei olisi kovin kaksinen. Siksi hän vaikeni asiasta eikä puhunut siitä edes Minnealle joka toisaalta saattoi tietää samat asiat. Varmaan tiesikin. Mutta vaikeneminen oli turvallisempaa koska toiseen ei voinut lopultakaan luottaa sataprosenttisesti. Ei ainakaan liittovaltiossa.



Koulupäivä päättyi ja Anniet sekä Minnea ajattelivat viettää vielä hetken aikaa keskenänsä joten he päättivät pistäytyä Rautatieaseman Cheburgerissa.



Anniet tilasi itselleen tuplajuustopekonihampurilaisen ja Minnea puolestaan kebabhampurilaisen. Anniet muisti vanhempiensa kertoneen että joskus aikanaan tiedostava ja etuoikeutettu väestönosa oli syönyt pääosin kasvisruokaa ja tehnyt siitä suuren numeron. Isä oli todennut ja Anniet oli ymmärtänyt pointin että kyse oli pelkästä muodista jolla nostettiin omaa egoa. Nyt kyse oli myös tavallaan muodista mutta myös vallasta ja mahdollisuudesta. Valtaosa suomalaisista söi pääosin kasvisruokaa. Vellejä ja puuroja. Soppatykistä. Koska sillä ei ollut mahdollisuutta muuhun. Se, että Anniet ja Minnea pystyivät täällä Merenrantakaupungissa syömään päivittäin liharuokaa oli merkki vallasta ja etuoikeutetusta asemasta. Niin Anniet kuin Minnea nauttivat siitä täysin rinnoin. Se vellikansalaisten alue oli vartioidun alueen ulkopuolella. Miksi he siitä välittäisivät?

Minnea oli hieman Annietia rohkeampi. Ollut aina. Anniet ei ollut koskaan käynyt Merenrantakaupungin pohjoispuolella. Etelän matkat olivat hänelle tuttuja mutta ainoa kosketuspinta Merenrantakaupungin ulkopuolisille suomalaisalueille oli hänelle se kerta kun hän kävi Jakomäenkallion näkötornissa ja katseli vahvoilla kiikareilla ympärilleen. Siellä näkyivät ne Vantaan kuutioasuntoalueet ja zombiemaisesti liikkuvat ihmiset. Ihmiset, jotka pidettiin rauhallisina liittovaltion myymällä puoli-ilmaisella alkoholilla, kannabiksella ja heroiinilla.



Anniet oli kääntänyt kiikareita itään päin ja näki Sipoosta Loviisaan asti ylettyvän etnoalueen. Se oli hinta sille, että liittovaltio elätti Suomea. Siellä asui noin miljoona ihmistä. Täysin itsenäisenä alueena, täysin omissa oloissaan. Anniet oli kuullut että aluetta hallitsivat islamilaiset gangsterit. Mutta ne olivat pysyneet alueella koska liittovaltio elätti sitä. Ja koska se vähäinen Suomen protektoraatin liittovaltioarmeija joka oli olemassa vartioi aluetta. Toki ne gangsterit ampuivat alueella toisiaan minkä ennättivät. Annietin isä oli kertonut asiasta:

- Tiedätkös… niitten määrä kasvaa koko ajan. Jossain vaiheessa niitä ei ole varaa enää elättää. Ja sitten ne tulevat tuolta alueeltaan ulos. Eivätkä ne mene kuutioalueille. Koska ne tietävät että siellä ei ole mitään ryöstettävää. Eivätkä ne mene myöskään Pimeille Maille koska ne tietävät että siellä ne ammutaan saman tien ja varoittamatta. Kun ne joskus lähtevät purkautumaan niin ne tulevat tänne. Koska vain täällä on ryöstettävää. Siksi niin minä kuin äiti tuemme suunnitelmaasi että lähtisit lukion jälkeen opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Ja jäät sinne. Ehkä mekin muutamme sinne mutta meidän on oltava varovaisia suunnitelmissamme. Sillä liittovaltion valtakoneiston edustajien muuttosuunnitelmat tulkitaan liittovaltiopetturuudeksi. Mutta selvää on että täällä ei ole luvassa kuin kaaosta. Jossain vaiheessa se tulee. Tämä meidän yltäkylläisyytemme on silmänlumetta eikä se kestä loputtomiin. Jossain vaiheessa kaikki romahtaa.

Minnea puolestaan oli käynyt kesälomillaan Pimeillä Mailla. Perheensä kanssa. Extreme-loma. Hän kertoi Annietille matkastaan samalla kun jäysti annostaan. Sinisalot olivat lentäneet Kuopion hallintokylään, yöpyneet Hotelli Puijonsarvessa ja sen jälkeen käyneet opastetulla kiertoajelulla Maaningalla ja Pielavedellä. Pimeillä Mailla. Ajelu oli tehty panssaroiduilla ajoneuvoilla, samanlaisilla mitä sisäministeriön joukoilla oli ja mukana oli ollut yksi raskaasti aseistettu vartija jokaista matkustajaa kohden.

Anniet oli kysynyt:

- Minkälaisia ne ihmiset siellä olivat? Miltä se kaikki tuntui?

Minnea oli miettinyt hieman ja sanoi sitten:

- Miltä tuntui? Pelottavalta. En minä niitä ihmisiä siellä paljonkaan nähnyt. Mutta ne harvat joita näin näyttivät sellaisilta että ne olisivat tappaneet meidät jokaisen jos ei olisi ollut niitä aseistettuja vartijoita mukana. Se oli… se oli ihan eri maailma… kuin tämä meidän maailmamme. Sellainen… epätodellinen… niin kuin jossain elokuvassa… tuntui sellaiselta että ei sellaista ole olemassa… mutta se on… ja me täällä Merenrantakaupungissa taidetaan itse asiassa olla poikkeus säännöstä… isä kertoi minulle että noin 70 prosenttia Suomen alueesta ei ole liittovaltion valvonnassa.

Ystävättäret eivät puhuneet enää aiheesta enempää sillä se olisi vaatinut yhdessä tehtyjä johtopäätöksiä joita ei kannattanut tehdä. Niinpä he viimeistelivät annoksensa ja läksivät tahoilleen. Minnea jatkoi kotiinsa Kruununhakaan ja Anniet puolestaan Töölöön. Ratikassa istuessaan Anniet tuumi että olihan niillä vartioitujen alueitten ulkopuolisilla ihmisillä varmaan omat, suuretkin ongelmansa. Mutta olihan hänelläkin omansa. Stay-upeissa oli silmäpako. Nolotti vähän. Onneksi kotona oli uusia sukkia tarpeeksi asti. Niin kuin kaikkea muutakin. Toivottavasti koko hänen elämänsä ajan. Tai ainakin siihen asti että hän ehtisi lähteä sinne Yhdysvaltoihin.

Siihen asti hän nauttisi elämästään ja piti yllä liittovaltiossa välttämätöntä putkinäköä. Hän oli oppinut että oli maan yhteiskuntajärjestelmä minkälainen hyvänsä ja oli se taloudellisesti missä kunnossa hyvänsä niin siinä oli aina eliitti joka voi hyvin. Anniet tiesi kuuluvansa siihen eliittiin eikä hän ajatellut että ansaitsiko hän sen aseman. Pääasia oli se, että hänellä oli se. Jotkut toiset elivät kurjuudessa. Mieluummin he kuin hän.

Ihminen oli loppujen lopuksi aika itsekäs otus. Nomenklaturan jäsenenä Annietin oli helppoa hyväksyä se tosiasia.



Kiitokset inspiraatiosta kommentoija Strix Senexille.

19 kommenttia:

Qroquius Kad kirjoitti...

Minnea-neitonen oli käynyt visiitillä maassa, joka olisi voinut antaa J.R.R.Tolkienin faneille lisää materiaalia fan-fictioniin, vaikkapa luomalla Mordorin historiaa Neljännen Ajan 1600-luvulle tähän tapaan:

"Vuonna 1608 oirattien koshud-heimo alkoi järjestää hyökkäyksiä nogaiden maille. Vuonna 1630 Khoo-Örlögin ja hänen poikansa johdolla oiratit valloittivat alueen kokonaan. Myöhemmin alueelle muutti koshudien lisäksi dörböd- ja törgud-heimojen jäseniä."

Mordorin historiaa Neljännen Ajan 1600-luvulta fan-fictionina?
No kun ei. Tuo oli kalmukkien historiaa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalmukit

Maa joka olisi voinut olla Mordor, olikin todellinen. Tyttö, joka olisi voinut olla todellinen, onkin sitä.
Hän ei kuitenkaan ole kukaan läheiseni.
Eikä ole oleva.

Terho Hämeenkorpi kirjoitti...

Juu, ei kommentteja vielä. Mutta nyt: Näinhän se jo on ja vaikka muodollisesti ei vielä olekaan, niin pian on. Nuo Uudenmaan tietullit ovat ensimäinen erä. Saaga saa jatkoa...

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Qroquius Kadille ja Terho Hämeenkorvelle & kiitos kommenteistanne.

Qroquius Kad: Kiitos historian pläjäyksestä. Vertaukseksi olisi tietysti voinut ottaa myös eloit ja morlokit. Sinänsä idea oli siinä että järjestelmä kuin järjestelmä niin siinä on aina eliitti jonka elinolot ovat turvatut. Joissain yhteiskunnissa kansakin pärjää, joissain ei. Ja meillä ollaan menossa kohti sitä jälkimmäistä.

Terho: Sanotaan niin että tuon kaiken mahdollistava talouskupla on jo olemassa ja se puhkeaa aivan näinä aikoina.

KKi kirjoitti...

Vai aikoo tarinan tuthanaikainen toosankantoteline oikein Yhdysvaltoihin. Siis sinne Koronan jälkeiseen pohjoiseen Amerikkaan.

Mikäs hänen kompetenssinsa olikaan.... Juu:

"
Anniet kävi Kallion poliittisen ilmaisutaidon lukion toista luokkaa ja hänen kouluvuotensa oli hiljattain alkanut.
"

Näin punaniskaisella pervakoäijälogiikalla herää kysymys, jotta millä pimu meinasi elää? Toivottavasti osaa vääntää purilaisia ja keittää kahvia. Voi päästä papuruokapalkalla jollekin truckstopille koristeeksi.

Qroquius Kad kirjoitti...

Miksi nuori ihmisneitonen sivelisi ehdoin tahdoin hienoon hipiäänsä jotain, jonka tuotemerkki on "Urban Decay"?

Sehän on kuin Mordorin markkinoille suunnattu, ja sielläkin olisi Inôz saattanut pari kertaa kysyä kelpo mieheltään Zhögiltä, onko hän nyt aivan varma tällaisista tyttären lahjakosmetiikkatuotteista;
aivan varmaan Dura tykkäisi näistä kovasti, mutta yhtä lailla tai vielä enemmän hän tuntuu tykkäävän myös siitä koulunsa Vähä-Bukin hobittipojasta?

Kumpi on totta, houretta kumpi?
Kumpi on todeksi toivotumpi?

Pinlaareni kirjoitti...

Kirpaisevaa fiktiota, joka ei toivottavasti, kaikista ennusmerkeistä huolimatta, realisoidu. On tietyllä tapaa ironista tms., että viherpunikkien onnelassa niitä suojelisi niiden nykyisin(kin) inhoama "väkivaltakoneisto" (lue: puolustusvoimat ja poliisi), jota ne ovat vastustaneet.

Mitä tulee pimeisiin maihin, toivotan sellaisen vaihtoehdon tervetulleeksi. Ainoa ongelma jonka näen tuossa vaihtoehdossa on terveyden-, lääke- ja ammushuolto. Ruokaa voidaan tuottaa yhteisöllisesti, jos halua löytyy.

KKi kirjoitti...

"
Ainoa ongelma jonka näen tuossa vaihtoehdossa on terveyden-, lääke- ja ammushuolto. Ruokaa voidaan tuottaa yhteisöllisesti, jos halua löytyy.
"

Terveydenhuoltokin onnistuu "yhteisöllisesti", on onnistunut joitakin tuhansia vuosia jo ennen sosiaalifemokratian keksimistä.

Polttoaine-, ammus- ja lääkehuolto, yms sekalainen onnistunee Ykänkin lanseeraaman toveri Kaverinovin avulla.

Eiköhän "pimeät maatkin" kävisi kauppaa kuten kaikki maailman yhteisöt ovat käyneet.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys KKi:lle, Qroquius Kadille ja Pinlaarenille & kiitos kommenteistanne.

KKi: Yhdysvalloissa yllättävän moni ihminen elää monikultuurisella, sukupuolisella ja rasisminvastaisella paskapuheella. Mulle on ollut viime vuosina aikamoinen yllätys se, kuinka vasemmistoliberaali maa se loppujen lopuksi onkaan.

Qroquius Kad: Tää menee kyllä minun ydinosaamisen ulkopuolelle. Kunpahan aikanaan keräilin noita nimiä yhtä kirjoitusta varten.

Pinlaareni & KKi: Joo, jos on kysyntää niin on tarjontaa ja Venäjällä kyseisen alan yrittäjyyttä kyllä löytyy. Ja jonkinkaltainen yhteiskuntajärjestelmä niille Pimeille Maillekin muodostuisi.

KKi kirjoitti...

"
Mulle on ollut viime vuosina aikamoinen yllätys se, kuinka vasemmistoliberaali maa se loppujen lopuksi onkaan
"

Niino, omakohtaista kokemukseni ko. valtakunnasta ovat tommosen reilun kolmenkytä vuoden takaa. Joten en ota nykytilanteeseen kantaa.

Pikkuinen venäläisen perseempäristiminen pörinä kuitenkin antaa epäilyksen, että sikäläisellä(kin) vasemistolisella paskapuheteollisuudella kokoonsa nähden kohtuuton näkyvyys. Hyvin brändätty, sanoisi Kallion hipsteri.

Tämä millanolla, vai mikä tarinasi yläpeltikiinni pimu olikaan, on kuitekin menossa koronan jälkeiseen Wellvaltaan. Kuvittelisin sen olevan lähempänä villiä länttä kuin sosiaalifemokratiaa.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, KKi. Tuokin on kyllä mahdollista. Olihan Trumpin valinta nimenomaan vastaisku jenkkiläistä vasemmistoliberalismia vastaan.

Pinlaareni kirjoitti...

Jatketaan ajatusleikillä: kun pimeiltä mailta ollaan siivottu pois viherpunikit ja heidän lemmikkinsä, voidaan aloittaa yhteiskunnan rakentaminen pienyhteisöillä. Vrt. fiktiivinen Walking dead -sarja.

Tuossa tilantessa ratkaistavia ongelmakysymyksiä riittäisi: mm. miten turvataan pimeiden maiden rajat viherpunikkien onnelaa pakenevilta, viherpunikkien desanteilta, kunniakansalaisten rosvoretkiltä sun muilta.

ps. Unohdin luettelostani polttoainehuollon, joka on yksi toimivan yhteiskunnan kulmakivistä - sanoi lapsiprofeetta mitä hyvänsä...

KKi kirjoitti...

"
Tuossa tilantessa ratkaistavia ongelmakysymyksiä riittäisi: mm. miten turvataan pimeiden maiden rajat viherpunikkien onnelaa pakenevilta, viherpunikkien desanteilta, kunniakansalaisten rosvoretkiltä sun muilta.
"

Tarinassahan mainittiin pimeiden maiden olevan kokolailla vahvasti aseistettuja. Elikkä suojaaminen tapahtuu tuliaseilla ja valmiudella käyttää iitä, eikä itkeä ihmisoikeuksia.

Pimeillä mailla ammutaan ensin, eikä jälkikäteenkään kysellä. Vaatii yhteisöltä täysin päinvastaisen asenteen kuin nykyisellä hyysäysyhteiskunnalla. Yhteiskunnalla jossa itsensä ja omaisuutensa puolustamisesta saa putkaa linnaa vankeutta.

Vaan senpä takia sinne pimeille maille onkin päädytty, eikä jääty kaupungin slummeihin femoratian eläteiksi.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Pinlaarenille ja KKi:lle & kiitos kommenteistanne.

Pinlaareni: Katselin kyseistä The Walking Dead-sarjaa vissiin neljä kautta mutta sitten se vaan jotenkin unohtui. Paljon pelottavampi on tietysti tosielämän The Walking Swed-sarja:

https://3.bp.blogspot.com/-BT5zb1eLWzU/WkK7MjDhS1I/AAAAAAAAEtQ/kipHMGki2rswAnMt-87qWxj6Nm-gOW5AQCLcBGAs/s1600/8epistola07.jpg

Luulen, että Pimeillä Mailla häkäpöntöt ja yleensäkin puukaasu nousisi arvoon arvaamattomaan.

KKi: Suomessahan on paljon metsästysaseita ja jos valtio päättää että ne takavarikoidaan niin ainakin puolet katoaa. Niin katoaisi omatkin aseeni. Ja jos eletään alueella jossa ei ole mitään virallista turvallisuuskoneistoa niin siellä todellakin ammutaan ensin. Ainakin oudon näköisiä ventovieraita joilla ehkä itselläänkin on aseita. Ihmiset suojelevat toisiaan.

KKi kirjoitti...

Heh, olisihan noi pimeät maat oikein libertaristien unelma. Ei ole verotusta, eikä esivaltaa.

Miten lie sitten maailmankatsomuksensa ja taitonsa PS nelosesta saaneet todellisuudessa pärjäisivät?

Itse voisin viihtyäkin, tai no, viihtyä mutta pärjätä. Voisihan sitä koittaa saada vinkkelikasin pyörimään vaikka puukaasulla generaattorina.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, KKi. Kaipa tiedät että minä en ole varsinaisesti libertaristi. Nuo ps-sällit kuolisivat nälkään jos joku ei auttaisi. Sinua tarvittaisiin siellä. Tosin vähemmän vittuilevalla asenteella.

KKi kirjoitti...

"
Kaipa tiedät että minä en ole varsinaisesti libertaristi.
"

Mitä suurimmassa määrin tiedän. Tarkoitukseni ei ollut vittuilla sinulle, eikä oikeastaan kellekään.

Asenteesi innokkaita libertalisteja kohtaan on kyllä tiedossani ja olen täsmälleen samaa mieltä. Järjestäytyneellä yhteiskunnalla on puolensa.

Verojakin maksaa ihan mielellään jos niille saa järkevän vastineen. Kuten lain, järjestyksen ja vaikkapa terveydenhuollon.

Verot alkaa vituttaa sinä kohtaa kun vastineeksi saa rosameriläisiä ja pari kulttuuritutkijaa.

Näin se vain toisen kirjoitukset on helppo ymmärtää väärin. Kiitos sinulle kuitenkin, ettet ole ensimmäisenä bännäämässä.

Itsehän olen kai jonkinlainen kansallismielinen sosiaalidemokraatti. Olenko siis kansallissosialisti?

Becker kirjoitti...

Mä luultavasti olisin muuttanut Pimeille Maille het välittömästi. Muualla en olisi viihtynytkään. Tuollainen luokkayhteiskunta on olemassa ainakin Absurdistanissa. Suomessa ei varakasta niin erota, mutta paikallinen yläluokka on oma rotunsa omine traditioineen ja tapoineen. Itse en niiden kansssa seurustele, mutta tuttujen kautta olen saanut vähän kurkattua verhon raosta. Aikamoisia mulkkuja suoraan sanoen. Talvet ollaan lämpimissä maissa pelaamassa golffia ja kesäisin pidetään kekkereitä kotoisilla pikkukartanoilla. Täällä on toisilla rahaa ja aika perkeleesti. Niinkuin se suomalainen paluumuuttaja totesi että miehet eivät ole miehiä eivätkä naiset naisia.
Saas nähdä kun olot alkavat normalisoitua niin kuinka normaaliksi ne enään tulevat. Voipi olla että pullamössökansan halu rahoittaa läpsyttelijöiden maahanmuuttoa alkaa rauhoittua vaikkei näistä oikein tiedä. Oon kyllä vähän pessimisti.

Suomessa demareitten kannatus on nousussa. Vastahan me ollaan pandemian alkumetreillä. Kieltämättä pääministerin pokka on pitänyt yllättävän hyvin, mutta jahka noustaan raunioista ja nähdään se tuhon koko kuva joskus syksyllä niin saattapi olla että käyrät ovat alkaneet taas laskea. Tuhannet ex-yrittäjät ja sadat tuhannet työttömät eivät varmaan Marinia äänestä. Persut ovat olleet yllättävän hiljaa. Antavat ehkä ajan kulua ennekuin alkavat tehdä politiikkaa.

Millä tarinan päähenkilö hankkisi toimeentulonsa USA:ssa? Iltapäivälehdet ovat täynnä menestystarinoita, joiden päähenkilö on pitänyt yllä haaralikketta väljän jakorasian kera. Ei siinä sen enempää tarvita, ei edes kielitaitoa.

Nimetön kirjoitti...

Kirjoitus voisi olla todellisuutta lähitulevaisuudessa. Nomenklatuuria ja dystopioita muodostuu lähes aina. Mieleen tulevat Pohjois-Korea, N-liitto, DDR, Kolmas valtakunta, Ruotsi ja Suomi. Ilmiö tulee esille eri aikoina eri paikoissa erilaisena. Hulluutta esiintyy ja hulluuden hiljainen hyväksyminen ja edistäminen ovat yksilöille yhteiskunnallisen aseman parantamisen välineitä.

Suomen Uutiset julkaisi 31.3.2020 artikkelin "Lastensuojelu vei lapset ilman järkisyytä". Tuon perusteella Suomessakin on jotain vialla. Se on syvällä väestössä. Perättömät ilmiannot ja kuvitelmat riittävät.

https://www.suomenuutiset.fi/lastensuojelu-vei-lapset-ilman-jarkisyyta/

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys KKi:lle, Beckerille ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

KKi: En suinkaan mieltänyt viestiäsi vittuiluna. Ainahan ajatuksia vaihtaa saa. Veroista olen kanssasi samaa mieltä ja banaania tähän blogiin on kyllä erittäin hankala saada. Ehkä meitä molempia voisi sanoa jonkun sortin tannerilaisiksi. Saksalaiset menivät aikanaan pilaamaan koko termin. Sosialismiahan sekin mutta vastapeluri Neuvostoliitto sitten käänsi koko asian päälaelleen.

Becker: Ruotsissahan on sitä ns. vanhaa rahaa paljon enemmän kuin Suomessa joten kyseinen aateliluokka on varmasti muodostunut itsestään vaikkei Ruotsissa kai aikoihin varsinaisia aateliarvoja ole käytettykään. Niistä kesäkekkereistä puheenollen en ymmärrä sitä ruotsalaisten surströmmning-juttua ollenkaan. Demareitten gallupnousu vie osaltaan uskoa moneen suomalaiseen äänestäjään. Kas kun sehän johtuu vain siitä että Marin on koko aika mediassa lukemassa paperista jotakin jonka joku toinen on kirjoittanut.

Ano: Ja tuollaiset koneistot tarvitsevat tietysti uskollisen virkamieskunnan jotka noudattavat määräyksiä mitään kyseenalaistamatta. Tuossa lastensuojeluesimerkissäsi on tapahtunut selvä ylilyönti ja valitettavasti sellaisia tapahtuu.