KALJUPÄISIÄ UUTISHAVAINTOJA OSA CXLVIII

Pidin tässä hetkisen taukoa. Mutta suvaitsevais-tiedostava rynnistys ei pidä taukoa koskaan. Katsotaan hieman parin viikon aikana tapahtunutta.

1. Tiedostavaa kärsäntyöntämistä

Kun ilmastohysterian jumalalle uhrataan niin sehän on itseään ruokkiva prosessi jossa uhraajat miettivät kuumeisesti että mihinkäs seuraavaksi tarttua. Mitä ei olisi vielä keksitty? Tampereella hoksattiin että kun liha on jo sen verran demonisoitu ettei se enää ole mikään uutinen niin otetaanpa listalle sitten riisi:

Ilmastonmuutos otetaan tosissaan Tampereen seudulla. Tampereen, Nokian ja Ylöjärven kaupunkien sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistama Pirkanmaan Voimia Oy aikoo lopettaa riisin käytön.

…

Kunnianhimoisena tavoitteena Voimia Oy:llä on vähentää kokonaispäästöjä seuraavan viiden vuoden aikana kolmannes ja puolittaa ne vuoteen 2030 mennessä.

Koulujen, päiväkotien, sairaaloiden ja hoivakotien arjessa tavoite tarkoittaa sitä, että muun muassa riisipuurolle ja riisipiirakoille saadaan heittää pian hyvästit.

…

Pian lienee siis edessä aika, jolloin jouluaterialla ei syödäkään maitoon tehtyä riisipuuroa vaan kaurajuomaan tehtyä ohrapuuroa.

Kyseessä ei ole siis mikään varsinainen kampanja kotimaisten tuotteiden edistämiseksi vaan kärsän työntämistä toisten ihmisten asioihin ja jopa siihen, mitä he pistävät suuhunsa. Pelkästään ilmastohysterian ja egon ruokkimisen nimissä. Kun ottaa huomioon sen, että Suomihan itse asiassa on jo hiilineutraali niin asiaa voisi pitää lievää suurempana liioitteluna. Kyseisten toimien vaikutus yhtään mihinkään on nolla. Lukuunottamatta idean keksijöiden ruokittua egoa ja kauramaidolla pakkoruokittujen ihmisten vitutusta.

Mutta kun kyseessä on tiedostavien yksilöiden tahtotila niin mikään ei ole liioittelua:

– En tiedä, mitä asiakkaat sanovat, mutta meidän tahtotila on tarjota riisin sijaan kotimaista perunaa ja viljaa, Voimia Oy:n palvelujohtaja Susanna Järvinen sanoo.

Niin. Tahtotila. On aika ikävää että se jonkun toisen ihmisen tahtotila vie joltain hoitokodissa asuvalta mummolta sen joulupuuron ja riisipiirakat. Munavoi lienee jo haram joka tapauksessa.

Eikö ihmisellä ole oikeus päättää, mitä hän laittaa suuhunsa? Mutta asian tiimoilta tulee mieleen parikin juttua:

1. Entäs jos joku vielä tiedostavampi henkilöoletettu keksii että tämä kotimaisten tuotteiden suosiminen riisin kustannuksella on selvää nationalismia ja sitä myötä tietysti rasismia? Tiedä, vaikka oltaisiin jossain vaiheessa tilanteessa ”tapelkaa, tytöt, saatte tupakkaa”. Tässä pieni vinkki Keijo Kaarisateelle.

2. Entäs ne etnisesti edistykselliset? Koskeeko tämä pakkosyöttö heitäkin? Muistan meinaan hyvin kun Invaasio 2015:n aikana ne nostivat ihan pirunmoisen äläkän siitä kun heille tarjottiin suomalaista ruokaa. Olisi pitänyt saada riisiä ja papuja. Ja varsinkin se ohrapuuro oli ihan paskaa.

2. Kaksoisstandardien maa

Pakkorahotteisessa Ylessä on julkaistu pari uutista joissa ollaan närkästyneitä ja vaadittu jopa vastuun kantamista:

Ja:

Eikä siinä mitään. Kyllähän näihin pitää puuttua ja niistä tulee uutisoida. Ei sitä suinkaan täällä vastusteta. Mutta hotellin respassa mietitään että koskahan tulee sellainen Ylen otsikko jossa lukisi jotenkin näin:

Ministeri: Tuontitavaran suomalaisiin kohdistamat seksuaali- ja väkivaltarikokset ja se, että niihin ei olla puututtu vaan piiloteltu ja vähätelty ovat Suomen historian vastenmielisimpiä tapauksia. Asiaa peitelleet pitää saada vastuuseen. Asia vaatii nopeaa puuttumista.

Ei kannattane pidättää hengitystä odotellessaan.

3. Kirjarovioita odotellessa

Carl Barks oli yksi ehdottomasti parhaimmista Aku Ankka-sarjakuvan piirtäjistä. Story House Egmont on julkaissut nyt kovakantisena teoksen Carl Barksin joulutarinat 1950-1957.

Kulttuuriteko?

Joo. Mutta varoituksella:

Suomalaiskustantaja on varustanut arvokirjan sen alkuun sijoitetulla woke-hengen mukaisella disclaimerilla. Siinä todetaan seuraavasti:

”…Tarinoissa esiintyy välillä asenteita ja näkemyksiä esim. perhe-elämästä, tieliikenteestä ja siipikarjan hoidosta, jotka saattavat vaikuttaa auttamattoman vanhanaikaisilta ja jopa vastuuttomilta. Uskomme lukijoiden osaavan tulkita ne ajankuvaksi, ei elämänohjeiksi. Toimitus”

Koskahan vanhat ja mainot Aku Ankan tarinat siirtyvät kokonaan kiellettävien tai ainakin sellaiseksi vaadittavien listalle? Jotenkin vaan tulee mieleen tietty kohtaus ja repliikki Taru Sormusten Herrasta-elokuvasta:

4. Veikko Vallin ja vastuullinen valehtelu

Perussuomalaisten kansanedustaja Veikko Vallin piti Tampereen valtuustossa puheen, jossa hän esitti faktoja haittamaahanmuutosta, sen kustannuksista ja sen seurauksista. Puhetta seurasi vihervasemmistolainen itkupotkuraivari josta joitain otteita:

– Lopeta! Kuinka sä kehtaat.

*

Useat valtuutetut eri ryhmistä paheksuivat puheenvuoroissaan Vallinin kielenkäyttöä ja vaativat Nurmiselta puheiden keskeyttämistä. Kriitikkojen mielestä Vallinin puheet olivat rasistisia ja toista kansanryhmää vastaan kiihottavia.

*

Sdp:n Pekka Salmi pohti jopa, pitäisikö Vallinin puheet antaa poliisin tarkastettavaksi mahdollisen rikoksen vuoksi.

*

Muiden valtuustoryhmien edustajat eivät peitelleet järkytystään. Esimerkiksi demareiden Aila Dündar-Järvinen ilmoitti, ettei ollut 22 vuoden valtuustourallaan kuullut koskaan vastaavaa kielenkäyttöä.

– Nyt on hilkulla, että lähden (kokouksesta). Onko valtuutettujen ja kuntalaisten pakko kuunnella tällaista puhetta, Dündar-Järvinen kysyi.

*

Vasemmistoliiton Noora Tapio meni vielä pidemmälle.

– Olen kuullut valtuustosalissa paljon, mutta näin rasistista puhetta en koskaan. Mikäli ps-ryhmä haluaa vielä jatkaa samalla tavalla, voitte ilmoittaa siitä, niin vasemmistoliitto poistuu paikalta. Tämä kokous ei ole eettisesti kestävä kuntalaisten silmissä.

*

Vihreiden Jaakko Stenhäll piti Vallinin puheita ”oman valtuustourani pohjanoteerauksena”. Saman puolueen Matti Helimo katsoi Vallinin lietsovan polarisaatiota.

Ja mikä se itkupotkuraivarin aiheuttanut Vallinin synti oli? No se, että hän puhui totta, eikä suostunut valehtelemaan vastuullisesti.

Suomi, syksyllä 2021. Ongelma ei ole ongelma. Ongelmasta puhuminen sen sijaan on ongelma joka järkyttää vastuulliseen valehteluun uskovia.

5. Afrikkaan lähti

Afrikan Tähti-pelistäkin ehti nousta pirunmoinen itkupotkuraivari ja sitä myötä kysymys että oliko koko homma sittenkin kaikkien aikojen keijotus. Oikeastaan kysymys on turha. Keijottaa ei enää varsinaisesti voi, sillä parodiahorisontin lisäksi nyt maassamme on ohitettu se singulaariteettia vieläkin lähempänä oleva keijotushorisontti.

Mutta jos Afrikan Tähti kiellettäisiin niin onhan tarjolla vielä tämä uusvanha klassikko:

Mukavia ruuanlaitto- ja pelihetkiä kaikille.

6. Tauosta

Niin. Pidin hieman taukoa. En tiennyt tauon pituutta etukäteen. Joskus tietyt asiat elämässä ovat sellaisia että ne menevät kaiken muun yli. Ne tietyt asiat vaikuttavat edelleenkin, vaikuttavat vielä pitkään, mutta sallivat jo kirjoittamisen. Ja koska olen huomannut, että tämä blogi on tärkeä osa elämääni niin jatkan sitä. Millä tahdilla ja millä menestyksellä, sen näyttää aika.

Kommentointi on jälleen mahdollista. Jos joku kommentoi, niin pyydän, että ette kysele taukoni syytä. Pidän sen yksityisasianani. Kiitos.