YLEN RUIKUTTAVAA

Ylen pääpomo Merja Ylä-Anttila avautuu missäs muualla kuin Ylen omilla sivuilla. Hänellä on huoli – Ylen ylläpitämästä – sananvapaudesta ja sitä myötä tietysti myös Ylen rahoituksesta. Otetaan muutamia otteita:

Olemme Suomessa tottuneet menestymään, kun arvovaltaiset kansainväliset tahot selvittävät medianvapauden ja mediaan kohdistuvan luottamuksen tilaa eri maissa. Suomi löytyy listojen huipulta.

En olisi niinkään varma tuosta luottamuksesta mediaan mutta joo, kieltämättä valtamedian sananvapaus on Suomessa täydellinen. Valtamedia saa kirjoittaa mitä lystää ja jos se saa sosiaalisessa mediassa kyistä – ja varsinkin perusteltua – palautetta niin se voi aina uhriutua ja sanoa joutuneensa maalituksen kohteeksi.

Euroopan unioni on ottanut huolen tosissaan. Tänä keväänä EU:ssa hyväksytty medianvapaussäädös (European Media Freedom Act, EMFA) pureutuu Ylen kaltaisten julkisen palvelun medioiden toimintaedellytyksiin. Julkinen palvelu nähdään asetuksessa ennen kaikkea demokratian, sananvapauden ja yhteisöllisyyden turvaamisen näkökulmasta.

Kun katsoo Ylen tuotantoa ja valintoja varsinkin sen jälkeen kun se alkoi toimia pakkorahoituksella niin kyllähän sen käsitys demokratiasta ja sananvapaudesta on kovasti punavihreä demokratia ja valikoitu sananvapaus. Ja termillä ”yhteisöllisyys” voidaan loppujen lopuksi tarkoittaa ihan mitä tahansa. Kyse on tulkinnasta ja Yle – niin kuin valtamedia yleensäkin – pitää tulkintaoikeutta itsellään.

Riippumattomuus edellyttää vakaata rahoitusta

Medianvapaussäädös EMFA:n taustalla on Euroopan komission oikeusvaltioraporttien osoittama trendi, jossa media nähdään joissakin EU:n jäsenvaltioissa pikemminkin hallituksen työkaluna kuin vallankäytön valvojana. Pahimmissa tapauksissa yleisradioyhtiöstä on jäänyt jäljelle vain kuori, ja totuuden etsiminen on korvattu propagandalla.

Itse asiassa varsinkin huulipunahallituksen aikana Yle ei suinkaan ollut mikään vallankäytön valvoja vaan nimenomaan sen punavihreän politiikan täysi tukija. Jopa tekijä. Nythän se pyrkii tekemään toisin sillä siitä vituttaa armottomasti kun sen inhoamat perussuomalaiset ovat hallituksessa ja pyrkivät jopa rajoittamaan pyhäksi epistolaksi muuttunutta kehitysmaalaista haittamaahanmuuttoa.

Ja sitten päästään villakoiran ytimeen:

EMFA:n ytimessä on ajatus siitä, että koko yleisradioiden toimintakehikko – päätöksenteko, rahoitus, valvonta ja hallinto – tulee rakentaa siten, että kaikki sen osat vahvistavat toiminnan riippumattomuutta.

Jäsenvaltioita velvoitetaan varmistamaan, että yleisradioyhtiöiden rahoitus on riittävää, kestävää ja ennakoitavissa. Mallikelpoinen rahoitus on asetuksen mukaan järjestetty siten, että se päätetään aina moneksi vuodeksi eteenpäin ja antaa tilaa kehittää julkista palvelua. Rahoitusta ei tule alistaa kauppatavaraksi vuosittaisiin valtion talousarvioneuvotteluihin.

Eli Ylen varma pakkorahoitus tulisi jatkossakin turvata. Ja Ylen riippumattomuushan tarkoittaa sitä, että se on vastuussa vain itselleen. Siihen se on tottunut ja pitää sitä koskemattomana etuoikeutenaan.

Kyllä. Yle tulisi alistaa kauppatavaraksi vuosittaisiin valtion talousarvioneuvotteluihin.