Niin… olishan se hienoa viettää juhannusaattoa jollain mökillä… jonkun järven rannalla… vaikka sähköttömällä mökillä… olis upeeta kattoo vaikka ukkosta… aivan sama olisko seuraa vai oliskos ihan keskenään… niillä kotiseuduilla…
Näitä
tuumasi töistää palatessaan muuan vähän päälle kolmekymppinen mies kolmosen
ratikassa joskus 1990-luvulla. Niin kuin moni hänen kaltaisensa. Silloin. Ja
myös 1980-luvulla. Ja myös 2000-luvulla. Ja myös nykypäivänä. Mies oli monien
kaltaistensa tavoin tullut Helsinkiin jostain muualta. Muualta, jossa töitä ei
enää ollut. Seuduilta joissa ammatit olivat joskus periytyneet isältä pojalle.
Vaan
eivät periytyneet enää. Niinpä hän ja hänen kaltaisensa asuivat kaupungissa
jota inhosivat ja jossa elivät yksin. Ratikka tuli pysäkille, mies astui ulos,
käveli ensiksi videovuokraamoon josta vuokrasi pari elokuvaa. Seuraavaksi hän
kulki pieneen K-kauppaan, osti ruokaa sekä reilusti olutta ja käveli sitten kolkkoon
kerrostaloon. Hän nousi hissillä ja avasi luukkunsa oven. Eihän se koti ollut.
Ei hän sellaisena sitä pitänytkään. Olipahan paikka jossa syödä ja nukkua.
Hän
laittoi ostoksensa jääkaappiin ja videot pöydälle. Takkia hän ei viitsinyt
riisua sillä hän palasi rappukäytävään, siitä sitten kadulle, käveli läheiseen
kulmakuppilaan ja alkoi viettää junantuoman ilotonta juhannusta. Kun ne
vapaatkin olivat vain kaksi päivää. Ei siinä ajassa kannattanut lähteä
kotiseudulle.
Hän oli
asunut näillä kulmilla muutaman vuoden ja tunsi joitain ihmisiä. Sieltä
kulmakuppilasta. Sinänsä pelkkiä hyvänpäivän tuttuja Ei hän sinänsä itseään
kovin esille tuonut. Eikä tämä kuppila ollut hänelle sellainen ylimääräinen
olohuone niin kuin valtaosalle kuppilan asiakkaista. Hän halusi enempi olla
rauhassa ja pitää huolen omista asioistaan. Sillä tavoin välttyi turhilta
ongelmilta. Vaan jostain syystä täälläkin tuli usein istuttua.
Mies istui
baaritiskille ja sytytti tupakan. Baarimikko oli tuttu mies.
-
Stobe?
-
Kiitos.
Mies
huokasi itsekseen, otti hörpyn ja tuumasi että aloitetaanpas juhannusjuhlinta.
Siinähän se ensimmäinen tuoppi meni tyhjyyttä katsellessa. Paras tila oli se
kun ei ajatellut ollenkaan mutta harvinaistahan se oli. Mies tilasi lisää
olutta ja luki iltapäivälehdet sekä selasi vielä City-lehden. Ei silti, että
kyseinen aviisi olisi häntä kiinnostanut mutta edessä ollut avonainen lehti
piti yleensä seuraan tuppautujat loitolla.
Tuoppi
vaihtui toiseen, sitten kolmanteen ja lopulta kuudenteen. Mies nyökkäsi
kiitokseksi baarimikolle ja alkoi kävellä kohti, no, luukkuaan. Hän katseli kulkiessaan
ympärillä olevia jo melko vanhoja kivitaloja ja tuumi itsekseen että
pääseeköhän hän koskaan tästä läävästä pois.
Asunnollaan
hän tuumasi kyllästyneenä että laitetaanpas juhannusgourmeeta. Toisin sanoen
Saarioisten roiskeläppä ja siihen silpaistu puolikas HK:n sininen päälle.
Siihen aikaanhan kyseinen makkara oli vielä synonyymi lenkkimakkaralle. Päälle
tupakki ja sen jälkeen mies laittoi videon pyörimään ja aukaisi olutpullon
tietäen että niitä tulisi illan aikana auottua vielä monta. Aamulla olisi
krapula mutta senhän saattoi aina nukkua pois.
Paska
juhannus, vaan tulipahan vietettyä, tuumi mies, lopetti hohdottoman
juhannuksensa ja meni pitkälleen. Hän näki unta olevansa järven rannalla
sähköttömässä mökissä. Järven selällä näytti nousevan ukkonen. Antaapa tulla
vaan, tuumi mies unissaan.
Hyvää ja rauhallista juhannusta
kaikille.
40 kommenttia:
Hyvää jussia myös Ykälle.
Oma viikonloppu menee ihan kotona. Lauantain vastaisena yönä pyrkimyksenä möllöttää seuraava NHL finaali ja iltapäivästä viihdyttää vaimon sisaruksia perheineen.
Maanantaina heti kukonlaulun aikaan Volvon nokka kohti Kilpisjärveä.
Tiedossa viikon kalastusreissu käsivarren erämaassa, hermo lepää.
Tätäkin tarinan miestä saattoi maalla odottaa joku, joka laittoi ne seitsemän yrttiä juhannusyötä tyynynsä alle hänet ylkänä nähdäkseen. Vaan eipä tullut mies uniin ja yössä oli kaksi onnetonta ihmistä enemmän. Suomi taitaa olla tänäkin juhannuksena täynnä täyttymättömiä toiveita ja unelmia, syystä tai toisesta.
Leppoisaa juhannusta kuitenkin kaikille, hyttysten kanssa tai ilman.
Rouva Ano
Keskustelin viikolla kerrostalossa asuvan ystäväni kanssa siitä, että asun kesämökillä ja olen etuoikeutettu, koska asun metsässä. Ainoat vieraat täällä ovat kettu, majavat ja linnut. Ja talvella auraaja. Kesällä tulee nuohooja käymään, ehkä kompostitarkastajakin. Jota en haluaisi nähdä, koska ajattelen sen kustannuksia ja sitä kuinka joka vuosi saan uutta multaa kompostoimalla, jonka taidon oppi jo pikkupoikana kotona.
Ei ole katujengejä eikä ainaista mölinää ja melua kun menee ulos. Kerrostaloissa ei ole mitään tekemistä ja ne lamaannuttavat ihmiset. Ihmisistä tulee niin osaamattomia, että hampurilaisruoatkin pitää tuoda kotiovelle kun ei osata mennä pienen kävelymatkan päähän ulos syömään saatikka että osattaisiin itse tehdä ruokaa. Ajanvietekin tylsistää: katsellaan typeriä uusintoja telkkarista ja pelataan nettipelejä. Kirjojakaan ei enää osata lukea, vaan ne pitää kuunnella ja lukeminen jää yhden kännykän ruudun selailuun.
Lämmitän itse rakentamani saunan itse pilkkomillani ja katkomillani majavien kaatamilla puilla. Saunasta pulahdan puhtaaseen järveen. Uimahallitkin ovat muuttuneet mölypaikoiksi, joissa ihmisoletetut paskovat uimaveteen.
Ruoan teen itse kalastamistani ahvenista ja haueista. Haukikin on tosi hyvä kala tuoreena paistettuna tai savustettuna, puhumattakaan ahvenista. Tänä kesänä on tullut lahnaakin, maukasta kalaa. Pian saan taas marjat ja sienet metsistä. Jo viikkoja olen syönyt salaatit omasta puutarhapenkistä, josta saan myös yrtit ja porkkanat. Kesän mittaan syön omista puista omenat, aronia- ja karviaispensaista marjat, villivadelmat metsästä.
Lumikin on täällä valkoista. Viimeksi pääkaupunkiseudulla käydessäni nokea ja likaa oli kaikkialla.
Yksin eläminen joskus vaivaa, mutta silloin mietin kuinka monet parisuhteessa elävät ovat yksinäisiä. Ja näin juhannuksena väkeä riittää niin täällä kuin naapurimökeissä. Kaikki eivät mahdu sisälle, mutta öisin on kiva nukkua teltassa.
Oi niitä aikoja. !950- ja -60-lukujen Suomessa suurin osa ihmisistä eli luonnossa ja luonnon antimilla. Silloin kaikki oli luonnollista, vasta nyt ymmärtää kuinka hyvää elämää ”köyhässä” Suomessa sodan jälkeen elettiin.
Ka, niinhän se on ollut jo monta jussia:
"Tänä juhannuksen ei sit ryypätä. Juttuhan on simmone, ettei juhlatunnelma ain tartte ryyppäämist.
Voi sitä pittä muutenki hauska: juara kaffe ja muistella mennei simmottis
lunkiste, vai kui?
Jos KUITENKI ryypätä, niin ryypätä iha vähä vaa. Oteta korkeintas yhret tai
kahret ja maistella niit hittaste niinku herrasväk. Sit voira otta vaik
jotta viini, ettei ain koskist tai votka kauhioi määri.
Jos KUITENKI ryypätä paljo, niin ei ainaka ruveta laulama. Se on simmottis,
ku juavuksis oleva ihmine laula, nii ei sitä mielelläs kuuntel. Eli ei sit
lauleta, olla juavuksis vaa.
Jos KUITENKI ruveta laulama juavuksis, niin ei lauleta mittä härskei
värssyi. Ei se loppuje lopuks ol mittä hauska, et ain tartte olla nii
härski, voi sitä juavuksis olla siivoste vaa.
Jos KUITENKI lauleta härskei värssyi, niin ei lauleta niin kovi, et joku
naapuri tai isäntä tule valittama.
Jos KUITENKI tulla valittama, niin pyydetä silt vaa iha kiltiste antteks,
eikä ruveta tappelema.
Mut jos KUITENKI ruveta tappelema, niin tapella simmottis iha vähä vaa,
ettei tul mittä yleist mellaka.
Mut jos KUITENKI tule simmone yleismellakka, niin lähretä aikonas pakko,
ettei koko viikolopp men iha piäle.
Jos koko juhannus KUITENKI menee iha piäle, niin ei sit ryypätä ens
juhannuksen yhtää! VAI KUI"?
Melkoisen samaistuttava tarina. No, se kulmakuppilassa käyminen on jo taakse jäänyttä elämää, onneksi.
Seuraavien päivien "uutiset" voi jo nyt hyvin kirjoittaa: Tappeluita, muutama tappo tai sen yritys, äärioikeiston mellakoita ympäriinsä. Ja jokunen illallaa allallaa jne.
Oikein hyvää juhannusta silti Yrjölle ja kaikille muillekin tämän palstan seuraajille.
Huru-ukki
Voih, Helsingissä on niin monta upeaa paikkaa viettää juhannusta: Seurasaari, Suomenlinna, Hietalahti, Lauttasaaren rannat, Uunisaari, Harakka, Merisatama jne, ja meri on kaikkialla läsnä. Helsingin ulkoilusaaret
Tämä on totta. Finanssipiirien, myöhemmin EU:n aikaansaama rakennemuutos.
Kirjoitus toi minulle mieleen yhden Tampereelta lähdön kauan aikaa sitten, kävelin Hämeenkatua asemalle kun nuori mies, melkeinpä poika vielä, lyöttäytyi seuraani kysyen mihin matka, kerroin junalle ja pohjoiseen. Hän oli tulossa asemalle vain katsomaan pohjoiseen meneviä, yksin ammattiopissa isossa kaupungissa, kova koti-ikävä, mitä lievitti juttelemalla asemalla hengenheimolaisikseen tunnistamiensa ihmisten kanssa. Siinä juttelimme junan lähtöön saakka. Hänen yksinäisyyttään lievitti kuvitelma matkasta kotiin, hänen viaton olemuksensa ja rohkeutensa ratkaista ongelma vilpittömällä vapaalla tavalla, jäi mieleen. Opiskelin Tampereella ja minunkin piti lähes joka viikonloppu matkata kotikulmille niin vieraaksi kaupungin aluksi tunsin.
Hyvää jussia Ykälle ja kaikille lukijoille. Me lämmitämme huomenna saunan ja grillataan, mutta mitä, se selviää huomisella kauppareissulla.
Tervehdys Joppos123:lle, Rouva Anolle, Pauli Vahteralle, Terho Hämeenkorvelle, Huru-ukolle, Antifilatelistille, Anolle, Bogreolille ja Kryptalle & kiitos juhannuksen toivotuksista ja mukavaa kesän jatkoa. Mainittakoon että onhan paljon ihmisiä jotka haluavat viettää juhannuksen kaupungissa ja se heille toki sallittakoon.
Juhannusta Ykälle. Minäkin kotiutunut viiden viikon maantietaipaleelta. Skandinavia taas pikkasen tutumpi. Nyt Kryptan kanssa juhannuksen viettoon.
Tarinan mies on todellisuutta. Kovin monet joutuvat lähtemään leivän perässä kaupunkien slummeihin. Itsekin olen sellaisessa asunut. Sanovat lähiöiksi ja kaupungin vuokra-asunnoiksi.
@Joppos. Ajelehan varovasti Volvolla siellä käsivarressa. Ollut turistien takia muutama tiukahko tilanne. Jos se rekka pyrkii ohi, niin päästä. Kuolleella kalalla saattaa olla kiire kaukoidän lennolle. Logistiikkaa katsos.
Jussia kaikille kanssa nuiville. :)
Tervehdys, KKi ja hyvää jussia sinullekin. Ja tarinan miehiä on tosiaan paljon. Osa on päässyt pois. Kovin moni ei. Ja toivotellaan Joppokselle oikein antoisaa reissua.
En huomaa juhannusta muuten kuin kalenterista.
Huomenna on tavallinen perjantaipäivä ja ylihuomenna tavallinen lauantaipäivä.
Joten vietän ikiomaa, rauhallista ja yllätyksetöntä laatuaikaani itse valitsemallani tavalla.
Sitten kun miekkosemme pälli selviää, niin hän voisi vaikkapa lähteä Suomenlinnaan viettämään juhannusviikonloppua. Hän voisi vaikkapa eksyä käymään sukellusvene Vesikossa, käydä uimassa hiekkarannalla ja haukata krapulapizzan pizzeria Nikolaissa.
Me lähdemme Tallinnaan huomisaamuna.
Tervehdys Qroquius Kadille ja Antifilatelistille & kiitos kommenteistanne.
Qroquius Kad: Kukin tavallaan ja tyylillään.
Antifilatelisti: Mukavaa Tallinnan reissua teille.
KKi:lle.
Kuin helvetin kovaa ne rekat pääsee?
Ei ole ennenkään ollut ongelmia.
Poroja pitää varoa Muonion jälkeen.
Nyt onneksi tie lienee valmis aina Kilpisjärvelle asti. Viime vuonna viimeiset 20 kilsaa ei ollut.
Olipa siellä muutama patteriautokin tien poskessa ilman virtaa.
Pysähdyttiin kysymään voiko auttaa mutta ei voinut kun oli patterit finaalissa.
En tiedä onko kilpparissa latausasemia kun itse ajan dieselillä.
Vähän ot mutta vanhin junnu kävi tuossa kahvilla vaimonsa ja nuorimman lapsenlapsen kanssa.
Kävivät hakemassa erään sijoituskoiran Tikkurilasta.
Käyttölinjainen labbari.
Siitä saa hyvän sorsakoiran mutta mulla ei ole mitään käryä oppiiko se haakemaan maalta.
Aika vilkas rotu.
@Joppos.
No ei ole ihan valmis vielä. Onneksi pahimmat röykyt siloiteltu. Palojoen suulta Karesuvantoon jonkinlainen ja ja Karesuvannosta pohjoiseenkin nykyään jonkinlainen.
Nojoo, myönnettäköön harmin aiheena enimmäkseen olevan keskieurooppalaiset turistit ja karavaanarit kiusana. Ei niinkään kotimaiset/Norjalaiset.
Omasta mielestähän siellä ei pitäisi liikkua ketään. :D
Vaan mitäpä Stadilainen itse tähän kaikkeen tuumaa.
No itse stadilaisena olen tottunut viettämään juhannukseni stadissa stadilaisella tavalla. Siis ainakin ennen kuin puoliso landeineen tuli kuvioihin.
Omiin perinteisiinki tuppasi kuulumaan ruoka. Eli alkosta pullo viinaa mielellään akvaviittia mut meni se koskiskin. Siihen sitten leipää silliä uutta perunaa tilliä ja salaattia kulhollinen ja graavikalaa.
Picnic ehkä jos keli sallii ja on seuraa jossain rantsussa esim mustikkamaa tai suokki tai sen sellaine. Jos seurana on rajoitetusti vaan oma itse tai pari kaveria niin kävely rantsussa pari pussikaljaa siinä ja sitten kotiin noiden antimien äärelle. Kulmakuppilassakin voi piipahtaa.
Stadilaisena inhoan lähinnä sitä monikulttuurista tutti frutti ripulia jonkalaiseksi stadi on muodostunut.
Ja sitten inhoan syvästi sitä kammottavaa vierauden tunnetta kun kävelen entisillä koti hoodeillani ja näen niiden nykytilan. Sen kuinka täysin zombi vaihteelle siirtyneet sekakäyttäjät ja nistit vaeltavat nykien pitkin ostaria ja kulmakuppilat ovat lopettaneet ja tilalle on tullut Halal liikkeitä. Sitä kun istuessasi puiston penkillä kaverin kanssa oluella ohi kävelee kaapu-ukko joka katsoo paheksuen ilmeellä "et kuulu tänne kafiiri".
Joskus 2000 luvun alussa kun olin nuori metallimusiikkia kuunteleva antikristillinen kirkkoa inhoava nuori niin kännissä toivotin kirkon ja kirkon edustaman "kielletään kaikki kiva" maailman helvettiin. Toivoin jotain uskonnotonta vapaamielisempää maailmaa. Kirkko ei koskettanut minun elämääni mitenkään. Kirkko oli joko syyllistävä saarnaaja joka kertoo kaiken kivan olevan syntiä tai sitten kirkko oli sellainen ponnaripäinen nuoriso ohjaaja joka höpisi jotain 70-luvun slangia ja yritti olla niin cool kokoajan ollen lähinnä myötähäpeää aiheuttava.
Kävikin niin että sain sen antikristillisen maailman mutta ei tätä en halunnu. Se luterilainen arkisella harmalla tavalla kristillinen maailma oli parempi. Se jossa tiistai iltapäivän kristillisyys oli voimissaan. Ei tarvittu hurmoshenkistä hihhulointia tai suitsukkeiden kanssa hospottamista vaan ihan vain vähän hissukka pappi joka sukkiaan katsellen puhuu saarnastuolista häveten ja säikkyen omaa ääntään. Se kristillisyys sai aikaan minut ja luokkatoverini se sai aikaan sen että vanhempamme uskoivat johonkin tulevaisuuteen ja säädyllisyyteen ja tapoihin ja tekivät meidät ja kasvattivat meidät. Se sai aikaan sen viimeisen kantismuksuista koostuvan ikäluokan kouluuni. Se ala aste on jo purettu ja sisuskaluja vääntää katsella nykyistä meininkiä.
Se arkinen kristillisyys sai aikaan sen ettei sperma päätynyt järjestään kakkareikään tai lakanoihin tai viemäriin. Se sai ihmiset haluamaan lapsia ja perheellisyyttä.
Tämä on saatanan hallitsema maailma ja ei tätä en halua. Vanha hevari näin myöntää päivi räsäselle "päivi sinä olit oikeassa ja minä väärässä. Päivi sinun kirjasi on oikea kirja"
Joo sori olen siis Labrotta ja hetkeen en ole kirjoitellut
Ihan asiaa kirjoitit Labrotta.
Huru-ukko
Porstua-blogissaan nyttemmin aika harvoin bloggaava Pekka pohti aktiivisempina aikoinaan parasta uskontokasvatusta olevan opettaa lapselle hänellä olevan uskonto, jota ei kuitenkaan pidä ottaa mitenkään vakavasti.
Sitä oli se tapaluterilaisuus, jonka Hyve- ja Suvaintovirastoksi itsensä muuttanut valtionkirkkomme on heivannut ja kutsunut tilalle islamin ja pervouden miettimättä, miten ne mahtuvat saman katon alle.
Tervehdys Joppos123:lle, KKi:lle, labrotallem Huru-ukolle ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.
Joppos123: Ei ole kokemusta sorsakoirista. Sinänsä labbikset ovat kyllä hyviä seurakoiria.
KKi: Aika ajoin tietysti ottaa päähän rekan perässä ajaminen mutta toisaalta ilman rekkoja ei kyllä tavara siirry mihinkään. Ne ovat välttämättömiä.
labrotta & Huru-ukko: Kiitos helsinkiläisestä näkökulmasta. Varmaan labrottaa vituttaa Helsingin muuttuminen paljon enemmän kuin minua sillä Helsinkihän on hänelle koti ja minulle se ei ollut sitä koskaan.
labrotta & Qroquius Kad: Se tapaluterilaisuus joka ei ollut sinänsä juurikaan uskonnollista oli omanlaisensa liima joka osaltaan piti yhteiskunnan hyvin kasassa.
Labrotta, hyvä kirjoitus. Hyvää Johannes Kastajan juhlaa kaikille.
Kki.
Me ollaan sen verran myöhään yöllä perillä Kilpisjärvellä ettei pitäisi hirveästi olla muita kulkijoita.
Rinkat kantoon ja samantien kairaan.
Tarkoitus koluta lähijärvet laskujokineen. Saanajärvi, Shaikaljärvi, Ailakkajärvi ja mahdollisesti Kilpisjärven pohjoispää.
Paluumatkalla Könkämöenon koskien alaosat.
Sitten ylläkselle yhdeksi yöksi saunomaan ja lepäämään ennen kotimatkaa.
Tekee kutaa kerran pari vuodessa käydä kunnon äijäreissulla.
Toivotan Ykälle ja kommentoijille mitä parhainta juhannuksen aikaa!
Terveisiä matonpesupaikalta. Nyt halkoja liiteriin mättämään.
Hyvää Juhannusta kaikille kommentoijille ja lukijoille ja erittäin kovasti myös blogimestarille. Tänään menee oma olemiseni vain oleillessa oikein olan takaa, mutta huomenissa pitäisi koko perheen kerääntyä mun siskolleni grillibileisiin. Eli ei paha :)
Labrotta: Me taidettiin väitellä tuosta jo pariin otteeseen, ja minun mielipiteeni on, että tämä maa on kuitenkin rakennettu Judeo-Kristilliselle pohjalle, ja meillä menee huomattavasti paremmin kuin monella muulla maalla. Tuon seka(o)käyttäjälausunnon allekirjoitan kyllä. Eniten juuri täällä helsingin päädyssä ottaa päähän se, että jos joku liiketila jää tyhjäksi, niin siihen tulee jotain islamiin liittyvää. Esimerkkinä mainittäköön että täältä lähti muutama vuosi sitten yksi suomen parhaista bilissaleista, ja tilalle tuli moskeija (üllatyys).
Välillä vaan juntti ei tajua...
--Madri
Tervehdys 29051453:lle, Joppos123:lle, Rehelliselle Reiskalle ja Madrille & kiitos kommenteistanne. Lämmittää muuten mieltä että tänne jaksetaan kommentoida juhannuksenakin.
29051453: Olet oikeassa. Ja hyvää juhannusta sinullekin.
Joppos123: Suunnitelmanne kuulostaa mainiolta. Tuttuja maisemia minullekin. Oikein mukavaa reissua teille.
Rehellinen Reiska: Kiitokset ja sitä samaa sinulle.
Madri: Oikein hyvää jussia sinullekin. Ja se taisi olla niin että pääkaupunkiseudulla on jo enemmän moskeijoita kuin kirkkoja.
Vanhaa laulua mukaille: Joka niemeen notkoon saarelmaan moskeijan tahdon pystyttää....
Huru-ukko
PS. PT-mediassa muistaakseni melkoisen hyvin päivitetty kartta pääkaupungin ja ympäristön moskeijoista.
Labrottale ja mikxei muillekin: Siinä missä sinä vierannuit kirkosta nuorena, minä vanhana !½
Hyvää juhannusta kaikille . Ei vaivuta synkkyyteen , vaikka aihetta olisi.
T. Timppa
@Joppos
Oikein viihtyisältähän tuo kuulostaa. Pikkasen kateeksi käy kun itse siellä yleensä vain ohokulku matkalla. Silsand (NO) on sellainen yleinen lastauspaikka. Siellä melko tuliterä lohipakkaamo. Sieltä kalalla on kiire kaukoidän lennoille.
Heh, suosikki taukopaikkojani on Storfjordissa Nordljysveien rastipaikka. On toiletit ja grillikatos. Eräskin lohi tullut grillailtua. :)
Nyt kun juhannus on avannut kesän, toivotan kaikille miellyttävää kesää -24. Ählämit ja neekerit yleisvituttaa, vaan eipä anneta pilata kesäämme.
Itse lähden sunnuntaina kohti Trondheimin kaunista kaupunkia. Wasaline laivalla yli. On muuten ihan miellyttävä lossi. Buffetissa oikeinkin hyvät eväät, suosittelen myös turisteille. Eikä se Uumajakaan kovin mörkö kylä.
Toivottavasti tämä retki ei enää ota viittä viikkoa, ei wanha enää jaksaisi.
Minä se teen nyt samaa kuin eilenkin täällä kotonani, Radanvarsikaupungissa yksin kaksiossa:
ne jotka mökeille menivät eivät huolineet minua mukaan.
Vaan parempihan täällä, ei tule tällaisia yllätyksiä:
Kas, huusistako paperi nyt puuttuu?
Jo ehdin saattaa itsein kelpo pulaan
Nyt tyytyisin jo edes pieneen palaan:
Ei ilman rullaa mulle aamu tuu!
Vaan seinällä on kuva ihanaisin:
Nightwish, Tuomas sekä loiste Auringon
Tuo kuva vahvaa kelpo paperia on…
Sen käyttää tarpeeseeni voisin?
Vaan Yövissyy oon digannut jo vuosikaudet!
Ei tuntoni mun salli sitä käyttää
paskapaperiksi, myytti räjäyttää
Jos seuraa murhe, mielen haikeudet!
En jaksa istua mä kankein jaloin
Siis nousen, noistan housut, lähden pois
Ja vaikka tuoksu kauhistuttaa vois
On omatunto puhdas, avoin!
Viherkommunisteillehan ei tällaista pulmatilannetta voi tulla, jos ottavat mökkiseurakseen VMP:n toimittajaksi itseään kutsuvan yliopistotytön.
Kyllä puhdasta tulee!
Tervehdys Huru-ukolle, Terho Hämeenkorvelle, Timpalle, KKi:lle ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.
Huru-ukko: Jep. Löytyy tuosta:
https://pt-media.org/2023/01/04/suomen-moskeijat-kartalla-2/
Terho: Minä olin parikymppinen kun erosin kirkosta.
Timppa: Hyvää jussia sinullekin.
KKi: Mainiot maisemat siellä Norjan puolella kyllä on. Turvallisia ajokilometrejä.
Qroquius Kad: Kiitos juhannusrunosta.
Kki.
Tuota Norjaa pitäisi koluta lisääkin.
Joet ovat kalastusmielessä vaikeita kun niihin ei ulkomaalaiset tahdo saada lupia mutta merelle ei tartte lupia ollenkaan.
Kävästiin Altassa jokunen vuosi sitten ja ajeltiin sieltä etelänsuuntaan vuonoja koluten ja kalaa tuli vähän liikaakin.
Aika raskailla vehkeillä oltiin liikkeellä. Pilkkipaino saattoi olla jopa 200 grammaa.
Lensi spinfluganvavalla sen 200 metriä.
Siinä oli aikaa polttaa rööki ja juoda kahvit ennenkuin pilkki oli pohjassa.
Älyttömän syviä noi vuonot jopa rannasta.
Seitiä ja sellaista 2 kilosta turskaa tuli ihan joka heitolla.
Norjassa on kyllä upeat maisemat mutta kyllä härmänkin puolelta löytyy. Noin 5 kilsaa ennen Kilpisjärveä on se pitkä suora. Siitä näkyy Saana aika hyvin ja onhan se maisema aika mykistävä.
Tervehdys, Joppos123: Tuttuja maisemia. Ja sitten heti Kilpisjärven rajan jälkeenhän on Norjan puolella tien vieressä melkein meren rantaan asti ulottuva hemmetin syvä kanjoni. Itsellä kun on korkean paikan kammo niin siinä ajaessa on tullut kyllä rattia puristettua.
Toivottavasti kaikilla oli hyvä juhannus. Itse veitin sen pikkukaupungissa lähijärvillä soudellen. Hieno, mutta traaginen tarina. Olen joskus vartavasten viettänyt juhannuksen Helsingissä ihan uteliaisuuttani. Joskus 15 vuotta sitten kaupunki oli aika hiljainen juhannuksena.
Jaanipäev on lusittu Tallinnassa ja Naissaaressa, ja on aika palata lahden pohjoispuolelle.
Minulle Helsinki on koti, ja siksi tuon miekkosen kohtalo tuntuu surulliselta. Haluan antaa vain yhden vinkin: Anna Stadille mahdollisuus, niin juuret kasvavat uudelleen. Helsingissä meri on kaikkialla läsnä, ja meri vetää helsinkiläisiä puoleensa.
Seurasaaren juhannusjuhla on sinkkujen vuosittaistapaaminen, mutta myös muita tapahtumia ja juhlia on. Ja sitten ovat rannat ja saaret. Jos puolestaan kaipaa luonnon helmaa, niin Espoon puolelta löytyvät Kaitalampi, Nuuksio ja Vaakkoi.
Minulle juhannus Helsingissä on merkinnyt hyvää ateriaa ja ulkoilua sekä rantaelämää kuten Labrotta kirjoitti. Tällä kerralla suuntasimme etelään.
Tämän surullisen jussitarinan päähenkilö ei voi kasvattaa takaisin juuria Stadiin, koska hänellä ei ole niitä koskaan ollut.
Hän on joutunut muuttamaan Hell-Sinkiin työn perässä eikä siellä viihdy, vaan haluaisi asua jossain muualla jos se vain olisi mahdollista.
Tervehdys Kaarle Markkaselle, Antifilatelistille ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.
Kaarlo: Kyllähän Helsinki juhannuksena on aika hiljainen. Tai siis oli silloin kun siellä asuin.
Antifilatelisti & Qroquius Kad: Olen tässä QK:n kannalla. Jos ihmisellä on juuret muualla niin eivät ne Helsinkiin kasva. Itse aikanani inhosin Helsingissä asumista koko ajan. Olin väärä mies väärässä paikassa.
Lähetä kommentti