keskiviikko 17. lokakuuta 2007

VÄISTÄMÄTTÖMIÄ UUDISSANOJA

Niin kuin lukija on huomannutkin, ollaan suomen kieltä uudistamassa akateemisten ammattilaisten taholta. Kielentutkijat Kaisa Karppinen ja Mila Engelberg ovat väsänneet ”Aloitteen seksistisen kielenkäytön karsimiseksi”.

Onko tässä sanojen vääntelyssä järkeä vaiko ei, on tietysti ihan oma kysymyksensä. Vaan sillä kysymyksellähän ei ole merkitystä. Koska tämä hieno uudistus tullaan joka tapauksessa saattamaan voimaan. Siihen on kaksi selkeää syytä. Ensinnäkin kansan syvät rivit ovat sitä vaatineet. Kansan syvillä riveillä tarkoitetaan tällä kertaa noin kahtatoista elämäänsä katkeroitunutta yliopistoihmistä, jotka ovat ottaneet asiakseen puhua koko Suomen naisväestön puolesta. Tämä suuri sanauudistus on pakko hyväksyä, sillä muuten heille tulee henkinen pipi. Toinen syy on tietysti se, että näille akateemisille täytyy löytää jostain töitä ja sanoja vääntelemällähän se onnistuu.

Eli veret seisauttava sanauudistus on tulossa. Parempi sopeutua vaan. Näin Yrjöperskeleen ominaisuudessa uskon tosin, että sanaa mies ei korvata sanoilla nainen tai henkilö. Ne eivät ole tarpeeksi hienoja. Luulenpa että korvaava sana tulee olemaan eksistantti. Opetellan poja! Eli jatkossa on parempi tottua siihen, että virkamies on virkaeksistantti, postimies on postieksistantti, lautamies on paneelieksistantti, merimies on navaalieksistantti, hintit ovat anaalieksistantteja ja raumalaiset ganaalieksistantteja.

Vaan tähänkö se loppuu? Nytkö on hyvä mieli?

No ei helvatussa. Projekti jatkuu. Suomi on täynnä sanoja, joista joku voi mahdollisesti vetäistä herneet nokkaan. Suomi on lisäksi täynnä yliopistollisen loppututkinnon suorittaneita ihmisiä, joille ei keksi järkevää tekemistä parhalla tahdollakaan. Mutta kun tämän porukan panee lukemaan suomen kielen sanakirjan kannesta kanteen ja keksimään sanoille uusia merkityksiä niin sillähän asian saa korjattua.

Tosin raha moiseen projektiin tulee kylläkin sen pakkosivistettävän kansan kukkarosta. Ja sehän tietty hieman jurppii. Yritänpä tässä säästää veronmaksajien rahoja ja vääntelen valmiiksi muutamia sanoja. Teen sen ilmaiseksi. Ei maksa mitään. Otetaanpas ensiksi käsittelyyn vanhanaikainen sanahirviö työ.

First case. Työ

Niin kuin älyn taisteleva etujoukkomme eli prekariaatit ovat julkituoneet, ei varsinainen työnteko ole millään muotoa välttämätöntä yhteisen hyvinvoinnin pohjaksi. Sähköä saadaan töpseliin kuppilassa paskaa jauhamalla. Työ on jotakin vanhaa ja rahvaanomaista. Lisäksi työ on sanana seksistinen ja sovinistinen, koska on olemassa vanha sanonta ”työ miehen kunnia ja naisella iso puo”. Jopa Väinö Linna on käyttänyt termiä.

Siis työ on so last century. Silkkaa retroa. Koska retro on sanana hieman laajahko, täytyy työn uusmäärittelyä hieman hioa. Ja niin kuin yleensä, oppi tulee idästä. Eli lisäämme sanaan ”retro” päätteeksi hieman muunnetun venäjän kielen sanan ”rabota” ja uudissana on valmis. Eli jatkossa työ on yhtä kuin retrorabotaatio.

Toisin sanoen jatkossa miestyöntekijä on ”tunneälynegatiivinen retrorabotööri”. Naistyöntekijä taas on ”tunneälypositiivinen retrorabotööri”. Yliopistolla työkseen suomalaisia arvoja halventava eksistantti on taas sukupuolesta riippumatta ”tunneälyvalaistunut kollaboretrorabotööri”. Ja hei jätkät siellä koneella, antaapas olla ne sabotöörivitsit ihan keksimättä vaan.

Työelämässä on muutenkin paljon nimiuudistettavaa. Esimerkiksi ammattinimikkeen ”asentaja” kolme ensimmäistä kirjainta voi tuoda mieleen militaristisia mielikuvia ja nimike ”insinööri” on kertakaikkinen hirviö. Sen neljä ensimmäistä kirjainta ovat ”insi”, joka jo pienellä painovirheellä voi vääntyä muotoon ”inri”, joka taas tarkoittaa ”iesus nazarenus rex iudaeorum” ja tämähän suututtaa kerralla koko islamilaisen maailman. Tuo sana on muuten selvä todiste sille, että rakenteellinen rasismi on kuin onkin olemassa. Vaaditaan paljon asenteellista retrorabotaatiota, että kielessämme piilevä rakenteellinen rasismi saadaan poistettua.

Case closed. Sana uudistettu. Säästö valtiolle arviolta neljä eksistanttiretrorabotaatiovuotta.

Next case. Puolustusvoimat.

Puolustusvoimat.

Niin kuin humanistisesti valaistuneet ihmiset tietävätkin, ei Suomen turvallisuus koskaan ole johtunut Suomen puolustusvoimista. Mikäli Suomi olisi ollut rauhantahtoinen ja aseistariisuttu (aina yksityisaseita myöten) maa, olisi rauhanvaltio jättänyt meidät ilman muuta rauhaan vuonna 1939. Puolustusvoimathan ovat ilman muuta vain kapitalistisen luokan käsikassara, jonka tarkoitus on sortaa työväestöä (tällä kai tarkoitetaan nykyisin vapaaehtoisesti työssäkäymätöntä väestöä, joka tykkää luuhata tyhjissä taloissa, mutta eipä takerruta yksityiskohtiin). Lisäksi suomalaiset jalkaväkimiinat tappavat ja rampauttavat jatkuvasti viattomia afrikkalaisia lapsia. Se, että miinat ovat lukon takana varastossa, vain osoittaa lahtarikaartin julmuuden ja oveluuden.

Puolustusvoimien uudissanoittaminen onkin vaikea tehtävä. Uusnimitys ei missään nimessä saa herättää positiivisia eikä edes neutraaleja mielikuvia. Esim ”defensaatiovirasto” on aivan liian laimea. Todennäköisesti uusi nimike puolustusvoimille tulee olemaan ”sorrattamo”. Sotilas on siis jatkossa ”sorrattaja”. Miehistö on ”eksistanttisorrattajia”, alipäällystö ”pluseksistanttisorrattajia” ja upseeristo ”kaksoispluseksistanttisorrattajia”. Naispuoliset varusmiehet lienevät yleensäkin asiana liian vaikeasti ymmärrettäviä uuskielenkääntäjille, joten heitä kutsuttaneen jatkossa vain termillä ”eksistanttimuuttuja x”.

Case closed. Sana uudistettu. Säästö valtiolle arviolta kaksi eksistanttiretrorabotaatiovuotta.

One more case. Avioliitto.

Avioliitto.

Tiedostaville ihmisille on ollut aikaa sitten selvää, että tasavertaista miehen ja naisen välistä suhdetta ei ole. Miehen ja naisen parisuhde perustuu aina naisen alistamiseen. Avioliitto on siis sanana harhaanjohtava, se antaa väärän kuvan siitä, että kyseessä olisi jotain tasavertaista ja yksissä tuumin sovittua, toisin kuin aikanaan esim sanassa Neuvostoliitto.

Uusi, paremmin asiantilaa kuvaava termi on ”rekisteröity seksuaalialistustila”. Myös vihkikaavaa on syytä uudistaa. Miehen vihkikaava alkaa ”tahdotko ottaa alistetuksi tämän…” ja mies vastaa ”tahdon”. Naiselta kysytään ”tunnetko olevasi pakotettu alistumaan tämän….” ja nainen vastaa "tunnen".

Case closed. Säästö valtiolle ja seurakunnalle arviolta kolme eksistanttiretrorabotaatiovuotta.

Paljon on vielä asenteellista retrorabotaatiota tehtävänä. Mutta meillähän on laaja käyttäytymistieteellinen reservi, joka mielellään tätä retrorabotaatiota tekee, hyvällä akateemisella palkalla, oikean asenneilmaston puolesta.

Nimimerkki Octavius on mainiossa blogissaan osallistunut uudissanojen luomistalkoisiin. ”Tutustumispenetraatioon” kannattaa tutustua tuossa osoitteessa:

Tällä kirjoituksella ja tiedostavan termin kehittämisellä Octavius on säästänyt valtiolle vähintään viisitoista eksistanttiretrorabotaatiovuotta. Saisivat maksaa Octaviukselle kyllä jonkunlaisen bonuksen.

Vielä ehdotus: naisen sukupuolielimen ei-virallista ilmaisua saa jatkossa käyttää ainostaan asioitten positiiviseen määrittämiseen. Muuten syyllistyy vaginaaliseen negaatiorikokseen. Eli joku saa esim haista vitun hyvältä, mutta asiat eivät saa mennä ns. vituiksi.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Loistavaa!

SAInt kirjoitti...

On muuten vitun hyvä teksti !

weekendsoldier kirjoitti...

Mitenkäs tulikin taas Orwel mieleen. Kaksoisplus, heh:)

Kassinen kirjoitti...

Eikös retrorabotöörin sijasta pitäisi käyttää sanaa retrorabotaattori, koska pisteet kirjainten paeaellae saattavat uusintaa fennomaanisia paradigmoja ja rakenteellisesti vieroa kolmesti kunnioitettuja arvottoman kulttuurimme rikastuttajia?

Yrjöperskeles kirjoitti...

Hemmetti, Kassinen. Sinaehaen taidat olla oikeassa. Taessae uuskielessae on vielae vaehaen saeaetaemistae.

Anonyymi kirjoitti...

Näin viiden vuoden jälkeen voisi muistella ja kysyä kieli poskessa: jäikö Yrjölle täysin epäselväksi, mistä po. kielialoitteessa oli kyse? Vieläkö Yrjö kuvittelee, että aloitteen tarkoituksena oli saada suomen kieleen ilmaantumaan simsalabim iso joukko sanojen "väännöksiä"? Kysehän oli siitä, että suomen kielen lautakunta saatiin suosittelemaan mm.käytettäväksi "toimittajaa" "lehtimiehen" sijaan, "juristia" "lakimiehen" sijaan, jne. "Toimittaja" yms. eivät ole väännöksiä, vaan vakiintuneita ilmaisuja. On tainnut Yrjö itsekin joskus käyttää. Esimerkiksi Journalismikritiikin vuosikirjassa 2008 on faktatietoa. Lue perkeleessä.