maanantai 9. elokuuta 2010

PAPPIEN PUISTATUS

Meikäläinenhän on eronnut kirkosta joskus neljännesvuosisata sitten. Syynä ei ollut sinänsä se, että olisin koskaan tuntenut itseäni ateistiksi. Lähinnä olen aina ollut agressiivinen agnostikko, eli ”minä en tiedä, etkä muuten sinäkään”. Lähinnä otti silloin erotessa päähän kirkon virkamiesmäisyys ja jo silloin 1980-luvulla aloitettu miedontaminen, eli kirkon voi muuttui mauttomaksi kevytlevitteeksi. Siitä huolimatta olen tykännyt elää elämäni pitkälle luterilaista etiikkaa noudattaen, koska eihän siinä sinänsä mitään vikaa ole. Yleensäkin tuumin, että uskon asiat tulisivat olla enempi yksityisasioita.

Muutama vuosi sitten, suurin piirtein samoja aikoja, kun aloitin tämän blogikirjoittelun, ajattelin, että taidanpa liittyä takaisin kirkkoon. Ei siksi, että ajatukset asiasta olisi minnekään muuttuneet, vaan pieneksi protestiksi tätä ”islam keskuudessamme ja ylimpänä ystävänämme”-vouhotusta kohtaan. Siinähän tuli sitten otettua selvää, että mitä tämä valtiokirkkomme asioista tuumii ja liittymättähän siihen sitten jäi. Jo silloin huomasin, että valtiokirkkoamme saattoi verrata 1970-luvun kokoomukseen suhteessa Rauhanvaltioon.

Hyvää vahvistusta ajatukselle tuli tuoreessa Länsiväylän jutussa, jonka löysin Mediaseurannan kautta (kiitos taas Roopelle). Jutun otsikkona oli raflaavasti ”Koventunut maahanmuuttokeskustelu puistattaa pappeja”. Jutun pari ensimmäistä lausetta antaa hyvää osviittaa, mitä mieltä papistomme on:

Arvojen koventuminen, ihmisten syrjiminen ja oman kulttuurin toista parempana pitäminen ovat asioita, joihin on puututtava heti alkuunsa.

On järkyttävää se maahanmuuttokielteinen asenne, joka niin monella suomalaisella on. Kirkon pitäisi ehdottomasti torjua kaikki vihamielisyys maahanmuuttajia kohtaan.


Kun mullahan ei ole muuta kuin se normivirtasen näkökulma, niin se pistää hieman ajattelemaan. Tämmönen meikämieskin on huomannut, että pappien kovasti puistattelemassa maahanmuuttokeskustelussa keskitytään säännöllisesti pariin seikkaan, eli:

1. Kannattaa miettiä, onko meillä suomalaisilla a) velvollisuus ja b) varaa olla yleismaailmallinen sosiaalitoimisto. Kannattaa myös miettiä, kuka meille tämän velvollisuuden antoi ja annettiinko se ehkä väärin perustein. Kannattaa myös miettiä, kuinka paljon meillä riittää laarissa vieraille ämpäröitävää.

2. Tietyistä ilmansuunnista tulevat maahanmuuttajaryhmät syyllistyvät väkivalta- ja seksuaalirikoksiin potenssiin n verrattuna tavallisiin suomalaisiin. Kannattaa siis miettiä, onko tästä ilmansuunnasta järkevää ottaa ihmisiä tänne ollenkaan, koska he pääosin ovat juuri ylläpitämämme yleismaailmallisen sosiaalitoimiston asiakkaita. Vieläkin enemmän kannattaa miettiä, miksi näihin rikoksiin syyllistyneitä pidetään maassamme edelleenkin. Kannattaa myös miettiä sitä, tuleeko meidän hyväksyä ihan kaikki mahdollinen vain siksi, että se on jotain muuta kuin suomalaista.

Näitä muutamaa asiaa on vatvottu taajaan (tosin ei kirkon eikä muunkaan virallisen koneiston taholta) ja papistomme käsitys asiasta näyttää olevan aivan sama kuin vihervasemmistolaisen valtakoneistomme. Eli jos esität kysymykset 1 ja/tai 2, syyllistyt kokonaan maahanmuuttokielteisiin asenteisiin, syrjit ihmisiä ja pidät omaa kulttuuria toisia parempana. Eli pappien puistatus lakkaa vasta, kun asiasta ei puhuta. Pappien puistatukseen saattaa myös vaikuttaa se, että keskustelu tulee nimenomaan ei-viralliselta taholta.

Sinänsä oman kulttuurin arvostaminen ei mielestäni sisällä muitten kulttuurien automaattista halveksumista. Suomalainen tapa elää sopii näille leveysasteille varsin hyvin. Täydellinen se tuskin on, mutta yhteiskunnallista täydellisyyttä eniten peräänkuuluttavat ovat maailman sivu saaneet helposti aikaan täydellisen totalitarismin tai täydellisen kaaoksen.

Lehtijutussa haastateltua tulevaa Helsingin piispaa Irja Askolaa jurppii se, että hänen mielestään ”keskustelu ei viime vuosien saatossa ole edennyt minnekään”. Papeille tehty kysely, ja siinä julki tulleet asenteet ovat itsessään hyvä esimerkki niistä syistä, miksi keskustelu ei ole edennyt. Kun on keskusteltu väärin. Askolaa jurppii myös se, että ”Maahanmuuttokeskustelusta on Askolan mukaan puuttunut faktapohja. Omaa lainsäädäntöä sekä velvollisuuksia esimerkiksi EU:n jäsenmaana ei tunnusteta, ja kaikkien maahanmuuttajien oletetaan olevan islaminuskoisia.”

Normivirtanen miettii tietysti sitä, että tarkoittaako Askola faktapohjaa vai Oikeaa Faktapohjaa? Meinaan, kysymyksiin 1 ja 2 löytyy kyllä faktoja, joitten pohjalta noita asioita kannattaa ainakin pohdiskella. Askola ei näemmä halua noita kysymyksiä pohdittavan, joten hänellä lienee hallussaan toisenlaiset faktat. Myöskin vetoaminen omaan lainsäädäntöön ihmetyttää tavallista persaukista. Eikös kirkon keskuudessa ole jo hyväksyttyä piilotella karkoituspäätöksen saaneita? Miksei kirkko myöskään tuomitse tätä positiivisen erityiskohtelun systeemiä, joka ei ihan tarkalleen kyllä natsaa perustuslain kanssa?

Lause ”kaikkien maahanmuuttajien oletetaan olevan islaminuskoisia” osoittaa sinänä hyvin, että tämän varsinaisen maahanmuuttokeskustelun seuraaminen näyttää Askolalta jääneen Johanna Suurpään ja Eva Biaudetin lehtihaastattelujen lukemiseksi. Noin yleensä ottaen voi huomata sen, että mikäli Askolalta ottaisi liperit kaulasta, hän voisi puheittensa perusteella olla ihan hyvin titteliltään vähemmistövaltuutetun henkilökohtainen erityisavustaja.

Eli virkamies muitten muassa. Tässä lienee se punainen lanka. Valtionkirkkomme osaa haistella kyllä mistä päin tuulee, ja se tietää, että ilman verotusoikeutta ei leipäpapeille ja -piispoille riitä enää leipää. Maallisella vallalla on oikeus ottaa verotusoikeus pois, joten kirkko ei keikuta venettä. Toisaalta niin minä, kuin moni muukin tavallinen persaukinen mieltää, että kirkkohan on, tai ainakin se on alun perin perustettu hengelliseksi laitokseksi, jonka toiminta pohjautuu Raamattuun, mihin se ihan oikeasti uskoo, ja jossa tiukat ja uskossaan vakaat hengenmiehet käärivät hihansa ja alkavat hiki otsassa ajaa perkeleen pahuutta syntisten päistä ja sieluista.

Nykykirkossa ei näille hengenmiehille ole tilaa. Kirkko on häitä ja hautauksia suorittava ja virallista propagandaa suoltava virkamiesvirasto. Väistämättä tulee mieleen, että kirkkoamme suorastaan nolottaa se tilanne, että sen toiminta pohjaa kristilliseen uskoon. Ei varmaankaan kestä kauaa, kun seurakunnat hakevat työntekijöitään käyttäen positiivista erityiskohtelua. Etusijalla toisista kulttuureista ja uskonnoista tulleet. Synergiaa, you know. Mutta moni normivirtanen, varsinkin sellainen, jonka elämässä usko merkitseekin jotain, jättää jäähyväiset organisaatiolle, joka on olemassa vain itseään varten. Hää- ja kuoppaustoiminnan voi siirtää väestörekisterille ja maallista propagandatoimintaa varten on toki olemassa jo tarpeeksi virkamieskuntaa. Uskon voi hoitaa omin neuvoin. Rukoillakin voi ilman taustaorganisaatiota.

Toisaalta kirkkomme tilaa voi kuvata melko samanlaiseksi kuin silloin aikanaan, kun lännestä tulleet Jeesuksen miehet karkoittivat Ukkoa ja Tapiota metsäsuomalaisten sieluista pois. Silloinkin rahvaan rahalla elävät koreasti pukeutuneet tyypit puhuivat kirkkokansalle pitkiä lauseita, joita kansa ei ymmärtänyt alkuunkaan, ja pelottelivat päälle, että jos ette usko, mitä just saarnattiin, niin olette moukat Herrasta Perkeleestä ja sitten tapahtuu hirveitä.

Sinänsä pappien haastattelussa taisi olla mukana yksi vanhan ajan hengenmies, joka lausui osuvasti:

Yksittäisten hörhöjen mielipiteitä ei tule dramatisoida. On ymmärrettävää, että tietyt maahanmuuttajaryhmät herättävät ärtymystä. Kirkon aktiiveissa on paljon ”hyväntahtoisia hölmöjä”, lässyhumanisteja, jotka vilpittömyydellään saavat pahaa aikaiseksi.

Tuo sopii niin kirkkoon kuin muuhunkin virkamieskuntaan. No, ainoa asia mistä olen täysin varma, on se, että kun vakaumukselliset ja uskossaan vahvat islamilaiset imaamit lukevat valistuneen kirkkomme sympatiaa, empatiaa, levennystä, laajennusta ja yleensäkin omaa olemassaoloaan häpeävää ja muilta etukäteen anteeksipyytävää ahlanawallahilallatiqusallahawallaa niin ne taatusti päästävät ilmoille oikein paskaisen naurun.

*

PS. Mainos: Blogirintamalla melko tuore, mutta suurta arvostustani nauttima Lakeudenmies on uusimmassa kirjoituksessaan hoksannut varsin mukavasti, miten tietynlaiset pyörät pyörivät. Tuosta linkistä, olkaa hyvät.

9 kommenttia:

Vasarahammer kirjoitti...

Minä odottelen vielä, mitä sieltä kirkon suunnalta on tulossa. Papeista osa näyttää osaavaan sen perinteisen liturgian lisäksi myös poliittisesti korrektin jargonin ihan yhtä hyvin kuin perushumanisti.

Lopuksi niin kuin tämän blogin kirjoittajalla on tapana sanoa: Voimia eloon!

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vasarahammerille ja kiitos kommentista. Onhan se varmaan niinkuin, että monien haastatteluun osallistuneitten pappien (varmaan kuin vastaavassa tilanteessa olevien muittenkin virkamiesten) olis tehnyt mieli sanoa sen erään papin lausuma:

"Yksittäisten hörhöjen mielipiteitä ei tule dramatisoida. On ymmärrettävää, että tietyt maahanmuuttajaryhmät herättävät ärtymystä. Kirkon aktiiveissa on paljon ”hyväntahtoisia hölmöjä”, lässyhumanisteja, jotka vilpittömyydellään saavat pahaa aikaiseksi."

Vaan eivät vielä uskalla. Toimitaan molemmat tahoillamme, että näin uskallettaisiin sanoa. Ja tietysti Lekamiehelle voimia eloon.

Kumitonttu kirjoitti...

Linnaan perkele. Ei tällasia pidä ääneen sanoa.

Tuplis kirjoitti...

Kun on kirkkojen kanssa tekemisissä niin se sanonta, jonka mukaan hedelmistään puut tunnetaan, on paikallaan.

Vastahan evankelisluterilaiset "kirkonkirosivat" Luther-säätiön porukan jälkimmäisten raamatullisuuksien takia, ne kun olivat vasemmistoliberalismin kanssa ristiriidassa.

Kyllä se valtionkirkkokin jotain selvästi palvoo, mutta jiillä se ei ala.

Lakeudenmies kirjoitti...

Tervehdys ykälle ja kiitoksia kannustuksesta, näppäimistö pidetään jatkossakin tarpeellisena.

Se mikä koko tilanteessa on huolestuttavaa on tuo jutun loppuosassa esilletullut uskontojen erilaisuus.

Silloin kun ihmisellä ei oikeastaan ole mitään muuta elämässään kuin uskonto,tämän sanellessa hänen elintapansakin. Niin ihminen puolustaa sitä raivokkaasti, ja kun huomataan että tilanne uudessa kkotimaassa on se että valtaväestön nimellisuskonto uhkaa oomaa uskontoa niin....

weekendsoldier kirjoitti...

Suomen ev-lut vetelän paskan touhut on muutenkin ihan hanurista. On transu pappia ja lesbo piispaa ja ties mitä. Ja muutenkin hyväksytään kaikki mikä ihan erikseen on Raamatussa (jonka opetuksiin kirkon kuitenkin tulisi perustaa toimintansa) kielletty.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Kumitontulle, Tuplikselle, Lakeudenmiehelle ja Weekendsoldierille sekä kiitos kommenteista & voimia eloon.

vieras kirjoitti...

Enpäs ole tänne ennen kirjoittanut.
Tosi hyviä juttuja kirjoitat. Huumori on myöskin hyvin hallussa.

Luther itse ei varmasti haluaisi kuulua nykyiseen Suomen ev.lut-kirkkoon. Ruotsin nyt ei ainakaan.

Joskus aiemmin Suomen ev.lut kirkko taisi olla suhtkoht kunnollinen kirkko, ainakin ennen talvisotaa. Kirkkomusiikki taisi olla tylsää, mutta se oli ehkä harvoja vikoja.

Jos oikein kahjosti menee niin pitäisikö ihan oikeasti harkita liittymistä katoliseen tai ortodoksiseen kirkkoon?

Juutalaisuuteen en viitsisi kääntyä kun ei huvita kielto syödä sianlihaa. Minä kun tykkään syödä possunlihaa.

Katolinen kirkko ja ortodoksinen kirkko + muut itäkirkot ovat paremmin pitäneet kaikenlaiset muotihömpät poissa itsestään. Ne arvostavat omia perinteitään ja niillä on riittävsti itseuskoa.
Näin he ovat myös pitäneet jäsenensä ja ansainneet jäsentensä kunnoituksen.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vieraalle ja kiitos kommentista. Näyttää tosiaan siltä, että katolinen kirkko ja ortodoksinen kirkko eivät ole vielä julistautuneet sosialidemokraattiseksi kirkoksi. Sääli sinänsä protestanttista kirkkoa kohtaan, eikös se aikanaan perustettu turhan ja jonninjoutavan hapatuksen poistamiseksi ja uskonasioihin keskittymiseksi.

Possunliha maistuu minullekin ihan kybällä.