Saturday, October 16, 2010

RESURSSEJA KAIKEN VARALTA

Huomasin, että Muutos 2011 on julkaissut kannanoton, jossa se vastustaa maahanmuuttoviraston esitystä kahden tuhannen tyhjän ”valmiuspaikan” ylläpitämistä vastaanottokeskuksissa. Muutos 2011:n kannanotto on hyvä ja hyvin perusteltu. Se kannattaa lukea ajatuksella.

Ajatus vastaanottokeskusten ”valmiuspaikkojen” ylläpitämisestä noin kaiken varalta mietityttää erityisesti meikäläistä, sillä oma työni lastensuojelussahan on monelta osalta samanlaista kuin vastaanottokeskuksissakin. On laitoksia, joissa on osastoja, ja henkilökuntaa, joilla on pääosin samanlainen koulutus ja homma toimii yhtälailla verorahoilla. Mutta meikäläiselle iskee kateus vastaanottokeskusten väkeä kohtaan. Vastaanottokeskukset näemmä mielletään sen verran tärkeänä, että niitten toiminnan jatkuvuus on varmistettava tavalla tai toisella. Meillä lastensuojelun puolella ei asia ihan niin ole.

Maallikkohan varmasti ajattelee lastensuojelulaitoksista niin, että ne on perustettu verovaroista tarjoamaan veronmaksajille heidän tarvitsemiaan palveluja, elikkä tässä tapauksessa siis tarvittaessa ohjaamaan kaidalta tieltä eksynyttä nuorta takaisin kansalaiseksi. Samoin maallikko voi ajatella, että koska tämänkaltaiselle palvelulle on jatkuva tarve, myös työpaikka laitoksessa on automaattisen varma.

Maallikko on väärässä, vaikka sinänsä ajatteleekin ihan järkevästi ja asiallisesti.

Valitettavasti julkishallinnolliset lastensuojelulaitokset eivät enää ole olemassa siksi, että ne antaisivat noita veronmaksajien tarvitsemia palveluja, vaan laitokset ovat olemassa rahoittaakseen oman toimintansa. Laitokset toimivat ns. liiketaloudellisella vastuulla, elikkä niitten täytyy näennäisesti rahoittaa oma toimintansa hoitovuorokausimaksuilla, ja mikäli vuosittainen suunniteltu mahdollisimman lähellä sataa prosenttia oleva käyttöaste ei toteudu, tulee laitoksissa hätä.

Hätä tietysti näkyy siinä, että määräaikaisten työntekijöitten työsopimuksia ei jatketa, kesälomasijaisia ei palkata, jolloin joudutaan pyörittämään toimintaa hyvinkin vajaalla porukalla ja lomautusuhka on vakituisillakin päällä. Yksityiset laitokset ottavat tietysti vielä kovempaa osumaa, eli siellä voi mennä lappu luukulle ihan kokonaan. Laitoksiin sijoitetut nuoret ovat itse asiassa vain eräänlaista välttämätöntä polttoöljyä moottorissa. Ei ole kyse enää siitä, että laitos on tarvittaessa valmiina antamaan palvelua, vaan siitä, että laitoksen paikat täytyy olla mahdollisimman täynnä, että toimintaa voidaan jatkaa. Oletusasetus on siis se, että on mahdollisimman hyvä, että mahdollisimman paljon nuoria on huostaanotettuina ja laitokseen sijoitettuina. Mikä ei tietenkään kovin mukavalta kuulosta.

Touhuhan on naurettavaa siinä mielessä, että eihän julkiset laitokset kuitenkaan tienaa latin latia, vaan kyse on ihan toisten ihmisten tienaamista veroeuroista joita sitten hallinnollisesti siirretään virallisesta taskusta toiseen. Tässä nimenomaisessa asiassa olisi kätevämpää siirtää lastensuojelukulut kokonaan kunnilta valtiolle ja keskittyä siihen, että tarpeeseen voidaan vastata. Pirun kallistahan toi lastensuojelulaitosten ylläpitäminen on, mutta näkisin, että valtaosa suomalaisista pitää sitä palveluna, joka kannattaa olla olemassa, ehkä niitä tyhjiä ”kaiken varalta”-paikkoja myöten.

Joku voi tietysti sanoa, että jätkä marmattaa turhaan ja yrittää vaan puolustella omaa työpaikkaansa, ja minkäs mahdat jos ei rahaa oo, ja sanojalla on tietysti siihen kaikki oikeus. Vaan toisaalta, ei ymmärtääkseni palomiehiäkään lomauteta, jos ei oo sattunut kaupungissa olemaan tulipaloja.

En vaan ole urani aikana kuullut viralliselta taholta vaatimuksia, että lastensuojelulaitosten toiminta ja niitten antama palvelu on varmistettava, vaikka laitokset pyörisivät hyvinkin vajailla paikkaluvuilla. Ei ole kuulunut vaatimuksia tyyliin ”sosiaali- ja terveysministeriö esittää kahtatuhatta lastensuojelun valmiuspaikkaa, koska laman myötä tapahtuva syrjääntymis- ja vieraantumiskehitys voi lisätä suomalaisten nuorten huostaanottojen ja sijoitusten tarvetta”.

Sen sijaan vastaanottokeskuksiin tällaista esitetään. Kysymyshän on aina arvovalinnoista. Ainakin maahanmuuttovirastossa arvokkaampana pidetään turvapaikanhakijoita, jotka ovat vielä maahanmuuttoviraston työntekijöitten unelmissa. Ja mitenkä musta tuntuu, että toi esitys menee läpi.

*

Lisäys 27.10.2010:

Roope lähestyi minua linkillä (suuret kiitokset), joka hahmottaa mainiosti siitä, mikä ajan henki on tässä asiassa. Lukekaa tuosta.

12 comments:

Kyllästynyt said...

Aivan, takaperoistahan tuo rahoitustouhu(kin) on. Jännää, että juuri nyt täällä Ruotsissa eräs rikas kunta rikastuu vielä lisää kun sinne otetaan 8 "ensamkommande barn" eli yksin maahan tullut (kattia kanssa) lasta. Normaalisti tulijat ovat nuoria miehiä 18 ikävuoden molemmin puolin. Siis kahdeksan (8) nuorta on tulossa ja henkilökuntaa heille on varattu yhdeksän (9).

En tiedä, odottavatko nuo yhdeksän todella lapsia, vai onko heillä aavistustakaan siitä, että tulijat itse asiassa ovat nuoria miehiä, joille eivät nallet ja iltasadut kelpaa viihdykkeiksi.

Täällä on ihan normaalia se, että tulokkaat rupeavat känkkäränkkäämään alta aikayksikön, sillä heille annettu mahdollisuus sopeutua Ruotsin yhteiskuntaa ei heitä kiinnosta tippaakaan. Henkilökunta saa tavallisesti sisustusta niskaansa, telkkarit ja muut vermeet rikotaan ja niin edelleen.

Kaiken lisäksi nousevat tulokkaiden "kuolleet" sukulaiset ylös elävien kirjoihin hetikohta kun nämä "lapset" ovat saaneet pysyvän oleskeluluvan. Eikö ole ihmeellistä? Sitten vain yhdistelemään perheitä. Tosin sitä ei täällä tiedetä, miten aitoja perheet ovat, koska DNA-testien tekemistä pidetään tavallisesti "pakolaisia" syrjivinä. Hellanlettas.

Vastakohta rahoituksessa on jotenkin niin silmiinpistävä, kun samaan aikaan ruotsalaislapsille ei liikene psykologeja tai kuraattoreita ja koulutetuista opettajista on jatkuva pula. Mutta kun ne eivät saisi maksaa yhtään mitään.

Kuitenkin näille ulkomaalaisille hyväkkäille tarjotaan paratiisia, eikä sekään heille riitä.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Kyllästyneelle ja kiitos kommentista. Meikäläisen hommissa tohon känkkäränkkäämiseen sentään vielä voi puuttua. Tosin en tiedä kuinka kauan, kun meiltäkin ollaan pian se viimeinenkin syömähammas viemässä. Sitten ehkä vaan pyöritellään peukaloita ja pelataan tietokoneella pasianssia.

Meilläkin sosiaalipuoli haluaisi kyllä mahdollisimman kattavaa palvelua, mutta mahdollisimman halvalla tai mielellään vaikka ilmaiseksi. Onneksi sentään näille ns. karva-ankkureille pyritään saamaan kattava rahoitus. Kai sen Jumalakin tietää, missä sitä eniten tarvitaan.

Ari Laakso said...

Kyllähän se ammatillisesti kylmää sielua, kun näkee, että joillakin on varaa pitää tuollaista reserviä kaiken varalle.

Väärin on jaettu maailmassa sekin asia.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Ari. Näinhän se on. Resurssit ohjataan ideologioihin ja unelmiin. Reaalimaailmasta ei ole niin suurta lukua, se kun haisee hielle.

Kyllästynyt said...

Tuosta hienhajusta muistui mieleeni Hectorin suomeksi esittämä Panaanilaulu, joka parodioi Belafonten "Day O"-ta:
"-Haisee hiki alla taivaan...
-Hei, kundi, älä laula hiestä. Se on niinku uuh, mä en diggaa hikee.
- Joo, mut niin tää laulu menee. Se menee: HAISEE HIKI alla taivaan
Päivä nousee, nyt loppuu työ..."

Ehkä se onkin sitä tää pyhän lehmän ympärillä surraaminen - kun ei digata todellista työtä ja hikeä? Kukaan ei saisi edes mainita että raha syntyy työnteosta eikä putkahda taikaseinästä, ja työnteosta syntyy hikeä. "Uuh."

P.S. kirjoitusvirheeni aiemmissa viesteissäni: silmäni ovat aika huonossa kunnossa ja oikoluku tahtoo rasittaa vähän liikaa.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Kyllästyneelle. Joo, hyvä huomio, pistetäänpäs siis tähän väliin Panaani-laulu:

http://www.youtube.com/watch?v=AB1DTUp8mes

Niin, mokuttajammehan ovat pääosin puhe- ja kirjoitustyöntekijöitä. Ehkä he kuvittelevat, että pelkällä puhumisella saadaan leipää kaikille.

vieras said...

Iltaa, Ykä!

Karkaako tämä otsikon aiheesta, mutta...

Joskus olen miettinyt että olisi parempi ettei olisi ikinä perustettu valtiotieteellistä tai yhteiskuntatieteellistä tiedekuntaa, varsinkaan Helsingin yliopistoon. Eikä myöskään Tampereen tiedotusopin laitosta joka on käytännössä kommunistikoulu. Nuo edellä mainitut ovat tiedostavien vasemmistolaisten ja viherhörhöjen ja mokuttajien tuotantolaitoksia.

Mikäli noita ei ikinä olisi ollutkaan, ei olisi ollut 60-lukulaisten sekoiluja siinä määrin kun oikeasti oli. Oltaisiin tähän mennessä vältetty monta ikävää asiaa.

Tällöin he olisivat joutuneet valitsemaat opintonsa eri tavalla, joidenkin kohdalla jopa järkevämmin jolloin heistä ei olisi tullutkaan tiedostavia eikä mokuttajia.

Mielestäni journalistiikka riittää sivuaineeksi suomen kielen opintoihin. Viestintä kun on kielellistä ilmaisua. Tärkeämpi olisi että toimittajalla olisi faktatuntemusta johonkin asiaan, toimittamisen taidot voi opiskella erikseen.

Kaikki varmaan tietävät että 60-lukulaiset olivat neuvostomielisiä maailmanhalaaja. Kirjassa Neuvostotiedustelu Suomessa (Seppinen 2006) lukee, että eräs Tehtaankadun KGB-agentti sanoi 60-luvulla Supon kollegalleen että länsimaisten radikaalien harjoittama kotimaavastaisuus ei olisi ollut mahdollista Neukkuvenäjällä. Sitä ei olisi sallittu vaan se olisi ollut maanpetos. Ja rangaistukset tuollaisesta on helppo arvata, Gulag, Siperia, saunan taakse, joku sukulainen katoaa, työpaikka tai kämppä menee alta, tms. kaikkea muuta jännää.

Btw, et kai satu olemaan sukua Yrjö Puskalle? Ai niin joo, Yrjö onkin etunimi...

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Vieraalle ja kiitos kommentista. Eipä haittaa, vaikka juttusi otsikosta karkaisi, sillä jaan näkemyksesi tosta yliopistoasiasta ns. kybällä.

En ole sukua Yrjö Puskalle, eikä etunimeni itse asiassa ole Yrjö, vaan Yrjöperskeles. Koko nimeni on Yrjöperskeles Juroperskeleenpoika Yrjö-Perskeles. Sukumme nimi on alunperin vain Perskeles, mutta meille myönnettiin aikanaan maa-aatelin asema, koska sukumme oli polttanut huomattavan paljon orjalaivatervaa. Nimi muunnettiin silloin muotoon Yrjö-Perskeles. Mm. Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen pölli idean myöhemmin meiltä.

Roope said...

Paimion vastaanottokeskuksen yt-neuvotteluissa kävi niin mukavasti, että vaikka toiminta supistetaan puoleen, niin vain yhden työntekijän tarvitsee lähteä. Hän sattuu olemaan paikan keittiöpäällikkö, joka oli muutenkin lähdössä perustamaan omaa ravintolaa. 18 työkaveria jäävät kaipaamaan.

TS: Paimion ja Turun vastaanottokeskuksissa vältyttiin henkilöstön irtisanomisilta
http://www.ts.fi/online/kotimaa/169663.html

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Roope, ja kiitos linkistä. Tyrkkään tuon vielä kirjoitukseni loppuun, selventämään ajan henkeä.

Anonymous said...

Asiassa on vielä sellainenkin puoli, että maassamme on paljon kodittomia/asunnottomia, jotka joutuvat nukkumaan puistojen penkeillä.
Miksi näille ihmisille ei tehdä vastaanottokeskusta, jossa he voisivat nukkua yönsä sängyssä. Varmaa olisi, etteivät asiakkaat valittaisi siitä, kun tv:tä ei ole ja aljazeera jää näkemättä.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Anolle ja kiitos hyvästä kommentista. Komppaan. Myös vanhustenhuollolle voisi varmaan lisätä resursseja. Vanhainkotien vuodeosastoillahan esmes peseytyminen on muuttunut nykyisin ylellisyydeksi.