Niin kuin lukija hyvin tietää, käyttää suvaitsevais-tiedostavainen paremmisto tarinoissaan aika ajoin hieman ns. lapinlisää, varmaankin siksi että omaan varsin tylsään ja itseään toistavaan epistolaan saadaan hieman lisää purevuutta. Milloin on nähty ulkomaalaisille rääkyviä suomalaismummoja, milloin syljeksiviä suomalaisia ja junassa somalityttöä tönivää miestä jota tosin sitten kumminkaan ei ole kukaan nähnyt. Näissäkin tarinoissa on se huono puoli että ruokahalu kasvaa syödessä ja seuraavaan tarinaan täytyy sitten saada lisää suvaitsevaistaiteellista ulottuvuutta. Tällä kertaa parhaansa tekee Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan viestinnän professori Anu Kantola ja missäs muualla kuin Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa jonka otsikko on komeasti ”Liian kunnolliset ihmiset ovat vaarallisia”:
Istuimme Espalla Kappelissa lihasopalla, kun pöytämme kohdalle pysähtyi siististi pukeutunut, salkkua kantava viisikymppinen mies, joka alkoi selittää, että holokaustia ei koskaan tapahtunut, ja että on vihdoin aika vapautua orjuudesta, jossa juutalaiset meitä pitävät. Mies ojensi tuohtuneen saarnansa välissä käyntikorttinsa, jonka mukaan hän markkinoi pölynimureja Malmilla. Ihan kunnollisen oloinen kaveri siis, ja ihan tavallisissä leipätöissä.
Jep. Pölynimurikauppias Malmilta tuli pitämään holokaustin vastaista saarnaa ravintolaan sattumoisin juuri kyseisen Kantolan kohdalle ja jakeli käyntikorttiaan. Hotellin respasta todetaan että mikäänhän ei tietenkään ole mahdotonta mutta jotkut asiat ovat äärimmäisen epätodennäköisiä joten näin äkkiseltään tarina kuuluu kyllä samaan sarjaan esmes sen kanssa jos Ykä kirjoittaisi:
No sehän meni sillai että kun me oltiin oltu Lötjösen, Kutvosen, Pöntisen ja Pätisen kanssa kaasubasson soiton alkeiskurssilla työväenopistolla niin ajateltiin juoda siinä vielä Essolla kahvit. Siinä kun pöydässä istuttiin niin yhtä-äkkiä meidän ympärillä pörräsi enkelinsiivillä varustettu naisen seurusteluelin joka vihelteli Narvan Marssia ja suihkutteli vielä meidän päälle jotain perhanan parfyymiä. Oli siinä sitten viheliäinen homma selittää rouville että missä sitä oikein ollaan oltukaan.
Mutta jonkunlaisen alkutarinan kyseinen Kantola tietysti tarvitsi päästäkseen itse asiaan ja se oli nämä vaaran aiheuttavat kunnolliset ihmiset ja siinähän hän siirtyykin mukavasti Espan Kappelista mystisen pölynimurikauppiaan luota Amerikan Yhdysvaltoihin ja alkaa puhua Tea Party-liikkeen ihmisistä:
Hochschild kuvaa Tea Partyn syvää tarinaa tarinaksi jonottamisesta. Kuvittele, että seisot pitkässä jonossa, joka liikkuu hitaasti eteenpäin. Olet jonottanut jo jonkin aikaa ja uskot, että jos jaksat olla sinnikäs, pääset lopulta kärkeen, jossa odottaa suuri muutos parempaan. Sitten tulee joku ja kiilaa edellesi. Ja hänen perässään kävelee joukko samannäköisiä kiilaajia.
Kiilaajat näyttävät erilaisilta kuin sinä itse. Jos olet valkoinen, he ovat tummia. Jos olet mies, he ovat naisia. Jos olet hetero, he ovat homoja. Jos teet töitä yksityisellä sektorilla, he ovat julkisen sektorin työntekijöitä. Jos kannatat perinteisiä arvoja, he ovat liberaaleja. Jos olet kristitty, he ovat muslimeja tai juutalaisia.
KUN Hochschild kertoo tätä tarinaa Tea Partyn kannattajille, he tunnistavat sen heti: juuri tältä minusta tuntuu. Jono on amerikkalaisen unelman perustarina, jossa kovasta työstä odottaa ansaittu palkinto. Mutta nyt tämä unelma on rikki.
…
Syvän tarinan ytimessä on kertojan kunnollisuus. Ihmiset Lousianassa pitävät itseään kunnollisina ja suoraselkäisinä. He eivät halua olla riippuvaisia kenestäkään ja uskovat amerikkalaiseen unelmaan, koska se on ainoa asia, joka heillä on jäljellä työpaikkojen kadotessa ja ympäristön saastuessa. Vaikka maailma pettäisi heidät, he eivät valita. Miksi siis muut saisivat valittaa?
LIIKA kunnollisuus sokeuttaa, ja saa ihmiset toimimaan omaa etuaan vastaan. Syvä tarina kertoo, miksi köyhät valkoiset äänestävät verotusta ja sosiaalietuuksia vastaan. Tuntuu oikealta, että kukaan ei saa etuuksia ja sosiaaliturvaa leikataan.
Mutta liika kunnollisuus on myös vaarallista muille. Vähitellen ärtymys jonossa muuttuu lynkkausmielialaksi: etuilijat muuttuvat salaliiton pyörittäjiksi ja heidät on pantava kuriin.
Koska on selvää, ettei mainitussa Louisianassa puhuta juurikaan Suomea ja vielä sitäkin vähemmän luetaan Helsingin Sanomia voidaan todeta taas kertaalleen, että tässä ei pyritä vaikuttamaan jenkkivaaleihin vaan opettamaan suomalaiselle rahvaalle oikeaa ajattelua. Opetuksen kohdehan sinänsä löytyy ja heitä on paljon. Ihmisiä jotka ovat toimineet veronmaksajina ja infrastruktuurin ylläpitäjinä kunnes ovat joutuneet ilman omaa syytään pitkäaikaistyöttömiksi. Totta kai niin heissä kuin vielä työpaikan omaavissakin herättää täysin oikeutettua katkeruutta se, että suomalainen yhteiskunta positiivisen diskriminaation keinoin auttaa niin afrikkalaisia kuin lähi-itäläisiä kiilaamaan heistä ohi sekä asunto- että työmarkkinoilla pelkästään sen vuoksi että he ovat nimenomaan afrikkalaisia ja lähi-itäläisiä. Katkeruutta lisää se, että yhteiskunta on tehnyt kyseisestä varsinaisiin suomalaisiin kohdistuvasta diskriminaatiosta itseisarvon, eräänlaiset kansalliset talkoot johon kaikkien suomalaisten tulisi osallistua samanlaisin riemurinnoin kuin aikanaan Neuvostoliitossa Komsomolin nuoret rakensivat BAM-rataa.
Ei voida välttyä siltä ajatukselta että kyseinen Anu Kantola opettaa, että tuosta etnisesti etuoikeutettujen ohikiilaamisesta ei saisi katkeroitua vaan sitä tulisi pitää jollain lailla hyväksyttävänä ja luonnollisena osana nykyaikaa. Samoin oma kunnollisuus, se että pitää huolen omista asioistaan on Kantolan mielestä epäilyttävää. Jopa niinkin epäilyttävää että hän lyö pöytään kuluneen natsikortin:
Kunnollisuudesta tulee minää pönkittävä projekti, jossa kunniattomuus, pahuus ja mädännäisyys on heijastettava jonnekin muualle. Nykypolitiikassa eniten äänessä ovat puhdasoppiset, jotka rukoilevat ja näkevät muun maailman vellovan pahan vallassa. Monilla rasistisilla liikkeillä on korkea käsitys moraalistaan. Ei ehkä ole sattumaa, että Euroopan ellei maailman kunnollisin kansa, saksalaiset, erehtyi 1930-ja 1940-luvuilla hirvittävällä tavalla.
Sinänsä Anu Kantolan epistola ei hämmästytä, sillä hän, ja anukantolat yleensäkin ovat itsekin niitä ihmisiä jotka kiilaavat jonoissa tavallisten kansalaisten ohi ja pitävät asemaansa itsestään selvyytenä. Kyseiset anukantolat elävät juuri niitten ihmisten elättämänä joilta he vaativat oikeaa, anukantoloitten sanelemaa ajattelua. Jos näitten anukantoloitten elämäntyö olisi jäänyt tekemättä ei tavallinen kansalainen huomaisi elämässään mitään eroa sitä lukuunottamatta että häntä saattaisi närästää vähemmän. Sen sijaan ilman näitä tavallisia kansalaisia anukantolat kuolisivat nälkään. Mutta siitä huolimatta juuri kyseisillä anukantoloilla on maassamme kohtuuttoman suuri mielipidevalta. Vaikka joku tolkullinen poliittisen koneiston edustaja hoksaisikin että siskoillahan viiraa, niin hän ei uskalla sanoa sitä ääneen, sillä anukantolat määrittelevät sen, mikä on sallittua ajattelua ja mikä ei.
Aikanaan kuninkailla oli hovissaan yksi hovinarri jonka tehtävänä oli puhua pehmoisia. Nykyisin hovi on täynnä narreja joilla on kuningas palvelijanaan.
Aikanaan työväestö huusi että valta pois herroilta. Nykyisin tulisi kai huutaa että valta pois narreilta.
42 kommenttia:
"Nykypolitiikassa eniten äänessä ovat puhdasoppiset, jotka rukoilevat ja näkevät muun maailman vellovan pahan vallassa."
Ketkähän nykypolitiikassa ja lehdistössä ovat eniten äänessä?
Luin aamulla Kantolan juttua jonkin matkaa, mutta kesken piti jättää...
Toinen professori
Mä en oikein kanssa jaksa uskoa että malmilainen pölynimurikauppias tulee Kappeliin lounaalle ja jos tulee, niin tuskin alkaa puhista tuikituntemattomille holokaustista. Tarina on niin typerä, että se ei vaan voi olla totta.
Tervehdys Toiselle professorille ja Kumitontulle & kiitos kommenteistanne.
Toinen professori: Joo, kyllähän kyseinen tutkija kertoi lähinnä omasta poliittisesta viiteryhmästään. Karmeinta lienee että hän ei välttämättä itse tajunnut sitä. Samasta porukasta kertoo pääkirjoituksessa ollut lause:
”ihmisillä on ”deep story”, syvä tarina, jossa tärkeitä eivät ole faktat vaan se, että tarina tuntuu oikealta.”
Veikkaan, että kyseinen tutkija on aivan tosissaan eikä tajua tekevänsä vitsiä itsensä kaltaisista uskovaisista.
Kumis: Samaa mieltä. Mutta kuvaavaa Helsingin Sanomien linjasta on se, että mikäli edustat oikeaoppista suvaitsevais-tiedostavaa linjaa niin juttusi julkaistaan pääkirjoituksena. Kirjoitit sitten ihan mitä tuubaa hyvänsä.
Anukantolat ovat niitä, jotka ostivat puolueen nomenklaturalle tarkoitetuista kaupoista banaaneja samalla, kun tavallinen kansa sai tyytyä siihen, mitä kaupoissa oli tarjolla. Usein hyllyt olivat tyhjiä.
Kunnon sosialistin tavoin Kantola olettaa, että ihmisten, jotka pyrkivät tulemaan omillaan toimeen, tulisi kärttää tulonsiirtoja ja olla kiitollisia sosialistien heille tarjoamista murusista. Näinhän ei ikinä tapahdu, vaan julkisista rahoista pääsevät nauttimaan kaikkein härskeimmät, uhrivähemmistöjen edustajat ja puoluetta lähellä olevat korporaatiot. Rahaa ei saa ilman valittamista ja kovimmat valittajat saavat eniten rahaa.
"Kunnollisilla" on vielä se vanhanaikainen käsitys, että sossun elätiksi ei hankkiuduta muuten kuin oikeassa hädässä. Kun nämä ihmiset katsovat julkisten rahojen korskeaa tuhlausta, he tulevat vihaisiksi.
Kiertävä pölynimurikauppias Kappelissa...
Illat kun nykyään kuluvat lukiessa, joskus mukavan mukillisen ääressä, kun kapakat eivät jaksa kiinnostaa, niin luettavana on Antony Beevorin "Berlin". Kaiken muun olen Beevorilta lukenut, mutta tätä en ollut aikaisemmin saanut sen paremmin Hongkongista kuin täältäkään. Voipi mennä hiukan offiksi, mutta kuitenkin:
Historiaa jonkin verran lukeneet muistavat kyllä sen, että neuvostosotilaat raiskasivat järjestään saksalaisnaiset ikäryhmissä 12-82 vuotta. Mutta vähemmälle lienee jäänyt huomio siitä, että myös nuo omissa joukoissa palvelevat, vangiksi jääneistä venakoista puhumattakaan, raiskattiin melko säännöllisesti ja useampaankin kertaan. No, huolihan valistuspuolella oli melkoinen. Mutta ei suinkaan siitä, että naiset raiskattiin. NKVD:n eversti Tsyganovin mukaan "kaikki tämä aiheuttaa naisissa tyytymättömyyttä ja epäluuloa ennen kotiinpaluuta." Niinpä Tsyganovin suositus Puolueelle (isolla alkukirjaimella!) ja Komsomolille (isolla alkukirjaimella!) oli seuraavanlainen: edellä mainittujen orgaanien tulee parantaa kulttuurista ja poliittista ymmärrystä kotiin palaavien naisten joukossa.
Miksi ihmeessä tämä tuntuu tutulta? Olen jossain aikaisemmassa kommentissani lainannut erästä toista teosta, joka kertoi de-natsifikaatiosta läntisillä miehityssektoreilla sodanjälkeisessä Saksassa (the Bitter Taste of Victory), josta nykyinen eliitiksi itsensä kohottanut tyhjäntoimittajien joukko Suomessakin on ilmeisesti ottanut oppinsa. Itäisellä, Neuvostoliiton miehityssektorillahan uudelleenkoulutusta ei tarvittu, siellä siirryttiin saksalaisella orjamielialalla suoraan yhdestä diktatuurista toiseen noin puolen tunnin sisällä.
Uskon tuohon imurikauppiaaseen, Helsingin katuja vaeltaa monenlaista kulkijaa. Kerran pöytään istahti keski-ikäinen hyvin pukeutunut mies, joka alkoi luennoida ruotsalaisten valloitusretkistä. Roomaan hyökänneet gootit olivat hänen mielestään ilman muuta ruotsalaisia, Göteborg on Ruotsissa. Meitä on moneen junaan.
Kantola on aivan oikeassa, ihmiset ovat liian kunnollisia. Jos olisivat vähemmän kunnollisia, niin tätä feminismisekoilua ja maahanmuuttajien touhuilua ei katsottaisi ollenkaan niin pitkämielisesti.
Ehkä syvän etelän väkeä korpeaa, että tulonsiirroilla elämisestä on tullut itseisarvo, jota ei saa kyseenalaistaa. Halu edetä omassa elämässä ja parantaa omaa asemaansa itse on täysin vieras ajatus näille ihmisille, jotka tulonsiirtojen ihanuutta julistavat. En halua, että lapsia jäätyy hankeen hengiltä, mutta jotenkin vain ahdistaa maksella veroja järjestelmään joka pitää huolen siitä ettei tavallinen palkansaaja ainakaan pääse elämäänsä kohentamaan.
Tässä jälleen yksi esimerkki siitä minkä vuoksi suhtaudun nykyjään suurella epäluulolla kaikkeen siihen mitä yliopistoista tulee meidän pimeän puolelle kulkevien kiusaksi. Ensin olivat dosentit päästelemässä älyttömyyksiä, mutta nyt on sama tauti jo levinnyt ylemmäksi. Kauan, kauan sitten sitten suhtauduin opettajiin tietyllä kunnioituksella. Olivathan he koulutuksen saaneita ja näin ollen myös auktoriteetteja meidän oppilaiden suhteen. Puhumattakaan sitten professoreista ja tohtoreista, jotka olivat jo huikeasti tavallista tallajaa viisaampia. Tai ainakin piti olla.
Nykyjään kun joku proffa tai tohtori laukoo käsityksiään, niin ensinnä tulee mieleen, että hoh hoijaa, mitähän puuta heinää taas on tarjolla. Eli nämä tyypit ovat menettäneet auktoriteettinsä minun suhteen varsin totaalisesti.
Tuleeko noista yliopistoita ylipäätään mitään tai ketään, josta olisi todellista hyötyä nykyisessä maailmantilanteessa. Ei ainakaan vaikuta siltä. Esson baarissa kuulee paljon enemmän täyspäistä keskustelua.
Beckerille:
Älä nyt sentään kaikkia yliopistossa opiskelleita ja meitä professoreja mollaa. Tässä täytyy vähän lainata itseäni. Tuossa alempana kirjoitin opiskelevista naisista:
“Joskus kaipaan niitä aikoja, jolloin höntit naiset opiskelivat yliopistossa estetiikkaa, kosmetiikkaa ja kokeellista erotiikkaa. Nämä naiset eivät olleet vaarallisia. Toki suurimmaksi osaksi naiset eivät olleet hönttejä, mutta nämä opiskelivatkin hyödyllisiä aineita kuten kemiaa, matematiikkaa, fysiikkaa, tähtitiedettä, historiaa, assyrologiaa tai sanskritin kieltä. Edelleenkin fiksut naiset opiskelevat näitä tai vastaavia tieteitä, mutta höntit naiset perehtyvät oppiaineisiin, jotka tekevät heistä yhteiskunnallisesti vaarallisia.”
Todellisuudessa yliopistoissa tehdään paljon hyödyllistä ja sivistävää tutkimusta, ja ilman yliopistojen antamaa koulutusta nykyaikainen yhteiskunta rupeaisi pahasti nilkuttamaan. Toinen juttu on, että nämä piirit eivät suuremmin mölyä julkisuudessa ja siksi julkisuuden perusteella kuva yliopistoista on usein vääristynyt.
Toinen professori
Anu Kantolan pääkirjoitus alleviivaa sitä, että ainakin ns. pehmeiden tieteiden rahoitusta (joita Anu Kantola edustaa) voidaan edelleen huoletta leikata yliopistoissa. Jos poliittinen korrektius estää olennaisten yhteiskunnallisten asioiden tutkimisen ja julkisen pohtimisen, niin kyseiset tutkimusalat voidaan laittaa jäihin siihen asti, kunnes niillä on taas tilaa toimia. Siihen asti yliopistolaiset voivat omaan laskuunsa esiintyä nykyiseen tapaan, tunne edellä ja faktat aktiivisesti unohtaen.
Kun Anu Kantola puolustaa ohituskaistoja, hän varmasti myös hyväksyy omalta osaltaan sen, että resursseja siirretään yliopistoilta ohituskaistoille. Sehän merkitsee myös sitä, että yliopistojen henkilökuntaa siirretään kilometritehtaalle ohituskaistojen tekoon. Näin Kantola on perustellut tärkeän leikkauskohteen, johon hallituksen kannattaa tarttua.
Mitäpä noista Kantuloista, Kontuloista tai muistakaan kantturoista. He ovat kiukkuisia kuin lapset kun maailma ei olekaan heidän mielensä mukainen ja varsinkin siitä, että he eivät saa vaatimaansa - ja omasta mielestään ansaitsemaansa - julkisuutta.
Ano, että yliopistoissa tehdään "sivistävää tutkimusta", sekö on yliopistojen tehtävä? Että von oben sivistetään tätä tyhmää kansaa? Tehkääpä siellä tätä typerää rahvasta hyödyttävää tutkimusta niin kaikki kiittävät. Ja pitäkää ne kammottavat julkkishinkunne pois YLEn aamu-tv:n sohvilta. Janne Saarikivi on tieteelle tehnyt sen mihin ei se paavikaan pystynyt.
tira+
Mahtaisko rikosoikeuden professori Tolvanen olla hereillä ja ottaa tästä kolumnista vaarin? Epäilen.
Kun Teuvo Hakkarainen sanoo, että ”kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeita” syytekynnys ylittyy selvästi. Osittain siksi, että kaikki terroristit eivät tosiasiassa ole muslimeja ja osittain siksi, että Tolvasen sanoin ”On vaikea löytää tekstille mitään muuta tarkoitusta, kuin saattaa yksi väestöryhmä huonoon valoon”.
Kun Anu Kantola ottaa esimerkiksi yhden (1) todellisen tai keksityn kunnollisen näköisen henkilön, jolla on kummallisia mielipiteitä, hän yleistää sen kaikkiin kunnollisiin ihmisiin toteamalla, että ” Kunnollisuudesta tulee minää pönkittävä projekti, jossa kunniattomuus, pahuus ja mädännäisyys on heijastettava jonnekin muualle. …. Monilla rasistisilla liikkeillä on korkea käsitys moraalistaan. Ei ehkä ole sattumaa, että Euroopan ellei maailman kunnollisin kansa, saksalaiset, erehtyi 1930-ja 1940-luvuilla hirvittävällä tavalla”. Tuossa siis leimataan varsin yksiselitteisesti ne ”kunnolliset ihmiset” yleensä ja saksalaiset erityisesti rasisteiksi.
Olisi tietysti kiintoisaa kokeilla, ylittyykö syytekynnys tässä tapauksessa, jossa huomattavasti heppoisemmin perustein leimataan ja pyritään saamaan huonoon huomattavasti suurempia kansanryhmiä. Tulos tietysti on täysin ennustettavissa, mutta olisi hupaisaa (ja oikeuslaitoksen alennustilan takia ehkä tuskaisaakin) nähdä minkälaisia selittelykiemuroita arvon juristit sorvaisivat, jos moiseen ylipäätään vaivautuisivat.
Tervehdys Vasarahammerille, Castorille, Ukkelille, Ano1:lle, Beckerille, Toiselle professorille, Ano2:lle, tira+:lle ja Strix Senexille & kiitos kommenteistanne.
Vasarahammer: Tuo nomenklaturavertaus sattuu enemmän kuin kohdalleen. Muistan vielä ne ajat kun sossuun todellakin turvauduttiin viimeisessä hädässä ja se miellettiin häpeäksi. Eihän se mikään häpeä sinänsä ollut, jos ihminen pulassa oli. Mutta nykyisin tulonsiirtojen varassa tapahtuva elely mielletään lähinnä arvostetuksi uranvalinnaksi. Varsinkin jos on sopivan uhripääoman omaava (tai niin kuin sanoit, tarpeeksi röyhkeä) ihminen.
Castor: Beevor on minullekin tuttu ja erityisesti pidin hänen Espanjan sisällissodasta kertovasta kirjasta. Johtuu varmaan siitä, että itse aiheeseen ei ollut kovin paljoa tullut aikaisemmin tutustuttua. Olen lukenut myös tuon Berliinistä kertovan kirjan ja on varsin mielenkiintoista huomata kuinka Suomen puolella ei edelleenkään tykätä hirveästi muistutella neuvostojoukkojen teoista. Paljasta pahuutta edustaa natsismi ja vain natsismi.
Ukkeli: Olen minäkin Helsingissä monen näköistä hiihtäjää nähnyt mutta tuo kyseinen tarina sopii kirjoittajan tarkoitukseen pikkusen liian sopivasti. Suomalaiset ovat tietyllä tavalla liian kunnollisia. Senkin vuoksi että kun höyryjä ei päästellä ulos niin jossain vaiheessa pannu räjähtää, mikä opittiin vuonna 1918 vallan hyvin ja mikä on nyt unohdettu.
Ano: Ja korpeaa syystäkin. Lisäksi korpeaa se, että systeemi määrittelee ihmiselle uudet ihanteet joihin hänen pitäisi uskoa.
Becker, Toinen professori & tira+: Ilman muuta yliopistoissa löytyy paljon tolkullista väkeä nimenomaan sieltä kovien tieteitten puolelta ja uskon että Becker tarkoitti nimenomaan tätä selitteläätiö & soveltava spedestetiikkaosastoa ja siinä olen täysin samaa mieltä. Kovien tieteitten puolella tehtävä tutkimus on ilman muuta tarpeellista. On vain valitettavasti niin, että niitten kovien tieteitten ihmisiä ei haluta kuunnella. Voi olla myös niin, että he eivät uskalla avautua ja nyky-Suomessa se ei sinänsä ole kovinkaan ihme.
Ano2: Allekirjoitan tämän. Ei niitä suotta kutsuta termillä ”yhteiskuntataiteet”.
Strix Senex: Luulen, että kyseisessä tapauksessa selitys kuuluisi näin: ”Kyseessä on voimakas vertauskuvallinen mielenilmaisu jota ei tule ottaa kirjaimellisesti. Ei ylitä syytekynnystä”.
Toiselle proffale pahoitteluni jos kommentini oli vähän kärkevä. Toki yliopistossa tehdään erinomaista työtä ja sieltä tulee erittäin pätevää väkeä, nämä vaan tuppaavat olemaan vähän taustalla kuten Ykä tuossa mainitsi. Sieltä vaan tulee tätä spedestiikka porukkaa jotka viihtyvät olla julkisuuden valokeilassa lausumassa PK korrektia soopaa.
Niinikään media käyttää "asiantuntijoina" juuri näitä samoja tyyppejä eri yliopistoista jotka antavat lehdistössä ja YLE:ssä toimittajille myönteisiä kommentteja ikäänkuin tuomalla arvovaltaista asiantuntemusta.
Becker: Minä epäilen että ei ne opettajat, proffat tai tohtorit sen viisaampia ennekään olleet, mutta sinä olet vanhentunut ja viisastunut.
Äly on synnynnäistä, mutta viisaus on opittua. Kunnon elämä opettaa paremmin kuin kampuksella laahustelu teinien keskellä.
Tervehdys Beckerille ja Simolle & kiitos kommenteistanne.
Becker: Onhan näin, että tämä spedestetiikkaporukka ja median toimittajat ovat keskenään selvässä symbioosissa. Molemmat tarvitsevat toisiaan. Tosin mediassahan on jo menty sillekin tasolle että toimittajat haastattelevat toimittajia ja kansalaisten pitäisi ottaa heidän keskinäinen pulinansa sitten oppituntina. Ja sitten kun niin ei tehdäkään, seuraa henkinen pipi ja lähetykseen täytyy ensiapuna kaivaa uusi päivystävä dosentti yliopistolta.
Simo: Juu, kyllä näin on. Ajatteleehan tässä itsekin asioista varsin eri lailla kuin silloin aikanaan parikymppisenä jolloin kuvitteli tietävänsä kaikesta kaiken.
Ihan tuohon asioista erilailla ajatteluun liittyen, muistelen Mark Twain:in todenneen isästään jotain sen suuntaista että kun Mark oli kaksikymmentä äijä oli niin tyhmä että sitä hädintuskin siesi katsella mutta kun Mark oli kolmekymmentä hänen täytyi todeta että äijä oli oppinut ihmeen paljon kymmenessä vuodessa.
Tervehdys, Heikki. Viisas mies tuo Mark Twain. Samanlaisia kokemuksia on itsellänikin. Vuosikymmen toisensa jälkeen sitä tuntee itsensä vaan tyhmemmäksi ja miettii että mihinkähän se kaksikymppisen viisaus oikein katosi. Ja saattaa jopa tuumia että näinköhän sitä koskaan olikaan.
Tuli tuossa avattua Iltasanomien uutisia ja kerrankin hyviä ja ironisia kuulumisia eli Jari Tervo jäi ilman Finlandia-ehdokkuutta. Tätä kirjoitettaessa ihme kyllä kommentointi on mahdollista ja suurin osa niistä ovat suht'koht jäätäviä, eipä saa JT paljon sympatiaa. Isänpäivän lähestyessä kannattaa jättää kirjailijan kootut seokset ostamatta eli ostoboikottia päälle.
Verottaja on herännyt horroksestaan ja suunnittelee SPR:n verollepanoa. Taulukosta sitten näkee että toi maahanmuutto on todellakin rikkaus joillekin harvoille ja valituille. Aikoja sitten tein päätöksen etten tuolle organisaatiolle lahjoita centin centtiä, puhumattakaan sitten tuosta talvivaatekeräyksestä. Ja nyt näyttäisi siltä, että Migri on lupautunut maksamaan SPR:n ALV-mätkyt (Nykysuomi.fi) eli pikkuilkeästi tulee mieleen että valtio siirtää rahoja oikeasta taskusta vasempaan. Kas kun Migri ei maksa koko summaa?!
Sitten hieman PK-seudun tapahtumista, Guggenheimia koitetaan saada Helsinkiin rakennetuksi kuin tungettaiisiin käärmettä pyssynpiipusta sisään. Espoon länsimetro on viivästynyt, kaupunki on velkaantunut ja Espoo käy nyt koulujen kimppuun, näin sitä saadaan ne PISA-tulokset nousuun!
Tarvittaisiin kyllä enemmänkin noita Tervo-tyylisiä uutisia....
- Soomepois Eestist -
Taisin just törmätä eräänlaiseen järkijättöisen pöyristymisen huipentumaan. Tässä lainaus:
“Mua satuttaa tämä video todella paljon. Se sisältää ainakin seksismiä, cis-seksismiä, cis-normatiivisuutta ja transfobiaa. Kuukautisten yleistäminen vain naisten kokemaksi asiaksi on todella ongelmallista ja toivoisin teidän jatkossa kiinnittävän enemmän huomiota siihen, ettette julkaise ihmisryhmiä sortavaa materiaalia.”
Kuukautisten yleistäminen vain naisten kokemaksi asiaksi on todella ongelmallista...?
Jos tuon kirjoittaja on tosissaan, niin se on kyllä lyönyt pyöristymispohjat kertarykäyksellä.
http://yle.fi/uutiset/3-9266530
Ehkä minun pitää vähän selventää sanomisiani nimimerkille tira+ :
Yliopistoissa tehdään SEKÄ hyödyllistä (siis taloudellisessa mielessä) ETTÄ sellaista tutkimusta, josta ei ole suoranaista taloudellista hyötyä, mutta jolla on sivistyksellinen merkitys.
Esimerkkinä edellisestä voin kertoa keksinnöstäni, jonka tein eräälle liikeyritykselle ratkaisemalla sen esittämän ongelman. Liikeyritys maksoi tästä keksinnöstä yliopistolle tietyn summan. Tällaisessa tapauksessa yliopisto lohkaisee yrityksen maksamasta summasta runsaan osan hallintokuluihin ja loppuosa jää tutkimusryhmäni käyttöön. Itse en keksinnöstäni rahallisesti ollenkaan hyödy, sillä on säädetty, että yliopistovirassa tehty keksintö on yliopiston omaisuutta.
Historia on esimerkki tutkimuksesta, joka ei tuo ainakaan suoranaista taloudellista hyötyä, vaan sillä on sivistyksellistä merkitystä. Arvostan itse historiantutkimusta suuresti, vaikka en edustakaan humanistisia aloja. Tällaisen tutkimuksen tekeminen on sivistysvaltion velvollisuus ja sillä on sivistyksellinen merkitys. Kaunainen suhtaututuminen yliopistoihin on valitettavaa, mutta se on osaksi sen yliopistoväen syytä, joka ratsastaa julkisuudessa ajan muotivirtausten aallonharjalla.
Toinen professori
Simolle toteaisin, että en tiedä olenko viisastunut, ehkä hivenen, mutta käsityksiäni olen saanut muuttaa ja perusteellisesti jos nykymenoa katselee.
Nuorempana kuvittelin että yritysten johdossa istuu pätevimmät miehet ja politiikkaan lähtevät ne joilla on korkea moraali ja ajavat kansakunnan parasta.
Jumaliste miten väärässä sitä voikaan olla.
Kun tuolla yleisön keskuudessa liikkuu, joista suurin osa tuijottaa tuota taikalätkää,
niin olo on välillä kuin zombien keskellä kulkisi, eikä tässä ole oman kehun häivää, mutta ehkä sitä sittenkin on jotain jäänyt kaaliin tähänastisella taipaleella.
Mark Twain on minunkin suosikkejani. Kaverin aforismit ovat ainutlaatuisen teräviä.
Onko muuten sarkasmi älykkäiden ihmisten ominaisuus?
Tarkasti ottaen hovinarrihan oli hovin ainoa henkilö, jolla oli oikeus laukoa ääneen epämiellyttäviä tosiasioita jopa itsestään kuninkaasta. Tämän oikeuden hän oli lunastanut jollain fyysisellä vajavaisuudella, josta seurasi luonnollinen oletamus älyllisestäkin vajavaisuudesta ja näinollen syyntakeettomuus.
Narrilla oli todellisuudessa oltava melkoiset määrät sosiaalista älykkyttä havaitakseen hetken, jolla kuninkaan nauru alkoi muuttua väkinäiseksi; sillä hetkellä seurava piikki oli heitettävä sitä kohti, joka nauroi kaikkein äänekkäimmin. Mistä siis saataisiin nyky-yhteiskuntaan ne narrit, joilla olisi oikeus kyseenalaistaa poliittisen eliitin koko ajan tuhoisammaksi käyvä politiikka saattamalla se kansan silmissä naurunalaiseksi tarvitsematta pelätä seuraamuksia?
Kuukautisten yleistäminen pelkästään naisten kokemaksi asiaksi ON ongelmallista, koska se peittää näkyvistä aiemmin mainitun Homo Sapens Premenstrualsyndromicusin: tämä ihmisryhmä kun pakottaa koko yhteiskunnan osalliseksi kuukautisistaan.
Lopuksi off-topicina: miten tarkoin valtamedia tätä blogia mahtaakaan lukea, kun ministeri Sannigranni Nappisilmästä on julkaistu viime aikoina kuvia, joissa hän näyttää vakavaa, jopa hivenen huolestunutta ilmettä aiemman innosta hehkumisen sijaan?
Tervehdys Soomepoisille Eestist, Anolle, Toiselle professorille, Beckerille ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.
Soomepois: Sinänsä minusta koko Finlandia-palkinto on jokseenkin yhdentekevä mutta se mikä Tervoa vituttaa tuo aina piristystä päivään. Jos muuten Migri maksaa nuo SPR:n mätkyt niin joku laki-ihminen voisi ottaa selvää että mitenkähän tuon asian laillisuuden kanssa oikein on. Mutta minä en vaan kerta kaikkiaan ymmärrä että mikä ihmeen kiima tuon Guggenheimin kanssa joillakin on. Miksi ihmeessä semmonen on pakko saada tänne?
Ano: Kai tuo on osoitus siitä, että nykyään ei voi kirjoittaa oikein mitään mistään. Aina löytyy joku joka pöyristyy. Vaikka tyhjästä A4:sta. En ole kyllä itse kuullut miehen kuukautisista.
Toinen professori: Mainitsemasi tyyppisiä esimerkkejä tulisi näkyä julkisuudessa enemmän. Nykyisin mielikuva yliopistoista rakentuu päivystävien dosenttien perusteella. Historiaa tieteenä arvostan minäkin.
Becker: Joskus, vielä 1980-luvulla saattoi luottaa, että poliitikot sentään yrittivät toimia nimenomaan Suomen ja suomalaisten etuja puolustaen. Kukin oman ideologiansa mukaisesti. Ei se tietenkään aina onnistunut, mutta tuskin silloin edes taistolaiset halusivat maasta kansainvälistä sosiaalitoimistoa. Ja sitä älypuhelinta en oikein ymmärrä minäkään. Zombievertaus on oikein osuva. Itse en sellaista omista. Minulla on puhelin siksi, että voin soittaa ja vastaanottaa puheluita. Sarkasmi huumorina on sen sorttista että sen ymmärtäminen vaatii kyllä jonkunsorttista järjenjuoksua.
Qroquius Kad: Samanlainen mielikuva minullakin on niistä entisajan narreista. Se, että uudet narrit voisivat astua kehiin vaatisi varmaan sitä, että yhteiskuntamme ensiksi siirtyisi parodiahorisontin sisäpuolelta sen ulkopuolelle. Ja ne Homo Sapiens PMS:n kuukautisethan kestävät koko kuukauden.
Otin tuosta Sannista tuoreen googlen kuvahaun ja kas, kyllähän siellä on kuvia joissa naama on hyvinkin näkkärillä. Selväähän on, että tätä blogia luetaan jonkun verran myös siellä voiman valoisalla puolella. Liekö sitten kokoomuksen puoluetoimistossakin?
Kohdasta 4:37 alkaen Osuvasti eräästä ohituskaistasta :D
Tuolla ylempänä kun mainitiin sosialiturvaan tukeutuminen ennen ja nyt, on muistettava että nykyisenkaltainen työttömyyskorvaus-toimeentulotuki -järjestelmä luotiin korkean luottamuksen ja työllisyyden yhteiskuntaan, jossa reilu 60 000 työtöntä aiheutti kansallisen hätätilan ja hallituksenvaihdoksen. Siinä yhteiskunnassa sosiaaliturva nähtiin suojaverkkona, johon putomaninen oli häpeällisen epäonnistumisen osoitus mutta sieltä pystyi kiipeämään nopeasti pois ja työllistymään nopeasti uudelleen: työtä kun oli tarjona.
1990-luvun lama ja puoli miljoonaa työtöntä muuttivat asenteet: tilanteessa jossa jokainen suomalainen tunsi henkilökohtaisesti jonkun joka oli sosiaaliturvan varassa, katosi sosiaaliturvaan tukeutumisen häpeästigma. Seuraukset tuntuvat edelleen, eikä asiaa auta se, etä monet ihmiset eivät voi käsittää miten täällä voi vieläkin olla näin paljon työttömiä; mikseivät ne mene töihin niinkuin mekin silloin Kekkoslovakiassa? Tällaisia asenteita saattaa tulla vastaan jopa Pauli Vahteran tasoiselta henkilöltä.
Kun stigma katosi, seurauksena alkoi ilmetä väkeä joka suhtautuu turvaverkkoon riippumattona. Vähän helvetin paljon pahempaa on, että siihen riippumatoon koetaan oikein velvollisuudeksi tuottaa lisäloikoilijoiota kehitysmaita myöten.
Suurimmalle osalle sossun asiakkaista fattan lukulla asiointi on ymmärtääkseni kyllä edelleenkin tuskaa. Loppujen lopuksi aika vähissä lienevät nämä downshiftaustaan ja turvaverkko-riippumatossa loikoiluaan hehkuttavat tyypit. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että määrä olisi vähenemään päin, vaan päinvastoin. Mitä tapahtuu kun riippumatossa on lopulta niin monta kotimaista ja ennenkaikkea kehitysmaalaista loikojaa että se repeää?
Spr:n toiminta on kuin valtio valtiossa. Arvelin jo aikaisemmin että kompastuvat omaan nokkeluuteensa. Tuloverolaissa nimittäin luetellaan selvästi ne yleishyödyllisen yhteisön varainhankkimiskeinot jotka ovat verovapaita: arpajaiset, kilpai!ut, myyjäiset,huvitilaisuudet, merkki, viiri, adressimyynnit, jäsenlehdet, eri laitoksissa tehtävät työt, bingopelit. TVL 23 pykälä. Mutta pianhan sitä lakia muutetaan ja takautuvasti kun tärkeä yhteisö on pulassa. Ei muuten ole paljoa näkynyt spr:n kerääjiä katukuvassa ainakaan Tampereella.
T kitupiikki
Tervehdys Vittuuntuneelle NettoVeronmaksajalle, Qroquius Kadille ja Kitupiikille & kiitos kommenteistanne.
VNV: Jätkä haastoi järkeä. Yhteiskunnallinen turvaverkko on rakennettu paikallisten ihmisten voimin paikallisia ihmisiä varten eikä se kestä loputonta ulkopuolelta tulevaa kuormitusta. Ei edes rikkaassa Yhdysvalloissa.
Qroquius Kad: Muistanpa tuon ajan ja silloinhan Kekkonen junttasi väkisin tuon hallituksen kasaan sillä evästyksellä että sen päätehtävä on keskittyä työttömyyden aiheuttamaan kriisiin. Tilanne on luonnollisesti muuttunut siihen aikaan verrattuna. Työllistyminen on epävarmaa ja varman sekä pitkäaikaisen työpaikan saaminen vieläkin epävarmempaa. Suurimmalle osalle sosiaalin asiakkaista se edelleenkin on tuskaa mutta on sitten kasvava määrä niitä (tietysti työni puolesta törmään ilmiöön normivirtasta enemmän) jotka ovat sosiaalin elättejä jo toisessa tai jopa kolmannessa sukupolvessa ja pitävät asiantilaa normaalina. Ulkomaalaisen kuormituksen myötä se verkko repeää. Mitä sitten tapahtuu? Piru tietää. Mitään hyvää ei ainakaan.
Kitupiikki: Valtio valtiossa kylläkin ja röyhkeys on kuin aikanaan SS:llä. Ja jos se pälkähästä pääsee joillain poikkeustoimilla niin asiastahan muodostuu nopeasti pysyvä käytäntö.
Vilkaisin Kappelin ruokalistaa. Ei ole lihakeittoa. Kalakeitto löytyy, pieni 14 euroa, iso 20. Lisukkeena paahdettua ruisleipää. Taisi keittokin olla keksitty, jos ei sitten arvon anukantoloille tehdä sitä tilauksesta lisähintaan. Kappelihan on vanha arvokas ravintola, Espan Helmi, perinne jo vuodesta 1857. Eikä sinne ole taviksilla varaa mennä. Anukantoloilla kyllä.
Mutta, olennaistahan anukantoloiden tapauksessa on juuri tämä, että ei huomioida rakennusta, että se on lämmin ja siisti, että ruoka valmistetaan, tuodaan pöytään ja mistä se ruoka oikein tuleekaan. Kuka nuo kaikki hommat tekee, ei ole anukantoloille mitään merkitystä. Anukantolat eivät sitä edes näe, se on heille itsestään selvyys. Ja jos anukantolat itse laskunsa maksavat, maksavat sen meidän rahalla, julkisen puolen hommissa kun ovat.
Jos kaikki se raha mitä olemme anukantoloihin sijoittaneet, tuottaa vain sekopäisiä artikkeleita, ovat rahamme menneet hukkaan.
Kansalainen K
Kantolan tarinasta puuttuu tärkeä ulottuvuus eli se, että mitähän hän on oikein mahtanut aamiaisen alla ja yhteydessä vetää?
Tervehdys Kansalainen K:lle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.
Kansalainen K: Joo, minä katsoin myös eikä ollut mutta voi tietysti olla että siellä ruokalista vaihtuu. Melkoset tuolla on kyllä tosiaan nuo hinnat. Minä väsään itse parillakympillä kyllä huomattavan suuren määrän soppaa. Mutta totta, voisi sanoa, että se kokki joka Kantolalle kalasopan väsäsi ja se tarjoilija joka sen pöytään toi ovat niitä jotka elättävät Kantolan mutta heitähän tuolle uusrälssin edustajalle ei ole olemassa muuten kuin palvelijoina.
Ano: Veikkaisin että viisi viivaa egohumanismia muutaman tunnin välein.
Yleensä todellisuus sisältää pienempiä ja isompia todellisia ja näennäisiä ristiriitoja. Pölynimurikauppiaan tarina taas edustaa tietynlaista narratiivista yhtenäisyyttä, jossa on mukana urbaanilegendan tarinarakenne.
Ensin tavallinen ihmenen, asia tai tapahtuma esittäytyy. Sitten se osoittautuu_/kääntyykin täysin muuksi kuin etukäteisvaikutelma olisi lupaillut. Muuksi osoittautuminen tai kääntyminen muodostaa tarinan kulminoitusmiskohdan eikä kulminoitumisen jälkeinen todellisuus enää noudatakaan tuttujen indikaattoreiden viittaamaa aiempaa todellisuutta.
Jos jokin on liian hyvää ollakseen totta, se yleensä ei ole totta. Jos jokin on liian kaupunkitarinamainen ollakseen totta, niin se yleensä on urbaanilegenda eikä todellisuutta.
Tervehdys, Ano. Kuvasit tuon erinomaisen hyvin. Kiitokset.
Vastaavan kaltaisia tuubatarinoita keksivät mamukriittiset ja persumieliset. Ykä lienee keksinyt itsekin, kuten myös kansanedustaja Hakkarainen (pers).
Lienee?
Kiitos kiitoksista tuon narratiivirakennepölinän suhteen.
Kannattaa muuten kiinnittää huomiota siihen, että miten iso osa ja mitkä näistä äärisuvaitsevaiston tarinoista noudattavat täsmälleen tuota edellä kuvattua kaavaa.
Ykä, esim tarinoita mamuista lastenhuollossa. Kellään ulkopuolisella ei ole mahdollisuutta tarkistaa onko tarina totta.
Tervehdys Ano1:lle ja Ano2:lle & kiitos kommenteistanne.
Ano1: Se oli vaan jotenkin hyvin tiivistetty.
Ano2: Ettei vaan vanha tuttavani ulkomailta ole taas aktivoitunut? No, menköön nyt. Lastenhuollolla tarkoitat vissiin lastensuojelua. Ja joo, tottahan sinä puhut, enkä minäkään pysty asioita sen tarkemmin valaisemaan salassapitovelvollisuudesta johtuen. Siksi kirjoitankin aiheesta varsin vähän. Mutta sinä nyt edustat itse sitä tuttua kaavaa eli jos minä kirjoitan asiasta x, niin sinä alat kommentoida asiaan y ajatellen että asia x muuttuu sitä kautta mitättömäksi. Ja sille linjalle minä en taas lähde. Turha yrittää.
Mitä muuten tulee Hakkaraiseen niin mutise mutinasi hänelle, älä minulle.
Oikeassahan tuo (saksansuomalaista ydinfyysikkoa muistuttava) anonyymi on, kuten totesit: ei kenelläkään ole mitään tarvetta saati velvollisuutta uskoa miltään osin kertomuksiasi, jotka liittyvät maahanmuuttajien suhteeseen lastensuojeluun.
Vastavuoroisesti meillä kansallismielisillä kantasuomalaisilla ei pitäisi olla mitään tarvetta eikä velvollisuutta uskoa miltään osin maahantulvijoiden kertomuksia, joiden turvapaikkahakemusta pönkittämään pyrkivien kertomusten todenperäisyyttä ei kukaan ulkopuolinen voi tarkistaa todeksi. Ei meillä olekaan, mutta maahanmuuttoviranomaisilla tuntuu olevan.
Pidän sinua luotettavana, vaikka en sinua tunnekaan. Samoin, joskin käännetyin perustein haluaisin ajatella maahanmuuttoteollisen kompleksin viranomaistenkin olevan suurelta, ellei suurimmalta osin päinvastaista mieltä kuin mitä heidän on virkansa puolesta julkisesti sanottava.
Tervehdys, Qroquius Kad. Joo, näinhän tää on. Kyseisen hepun minä jätän rauhaan jos hän jättää minut rauhaan ja yleensä on jättänyt. Hänen intohimonsa suuntautuvat toisiin blogeihin. Maahanmuuttoteollisesta kompleksista en osaa sinänsä sanoa mutta lastensuojelupuolella johtotason ja suorittavan tason välillä on jopa pelottavan suuri juopa.
Ja silloin kun niille ohitse kiilaajille olisi todella tarve?
"Kansliapäällikkö on käytännössä ainoa linkki sisäministeriön poliisiosaston, pelastusosaston, rajaosaston ja maahanmuutto-osaston välillä."
Tervehdys, VNV. Joo, kun ajattelee sitä kuinka suuri osa Suomen turvallisuutta on tuon naisen hanskassa niin se pistää hyytämään.
Lähetä kommentti