Monday, June 19, 2017

XXXII YMMÄRRYSHARJOITUS

Tämänkertaisessa ymmärrysharjoituksessani mietin aihetta ”ministerit”. Ministereitä ideaalitilanteessa sekä todellisessa nykytilanteessa ja ennen kaikkea sitä, mitkä ovat nykytilanteen ministereitten vaikuttimet, syyt ja kannustimet. Eli tuumailen hieman ihmistä ministeritittelin takana. Lähinnä minut sai tätä pohtimaan tuo juuri käyty perussuomalaisten hajoittamisfarssi joka hakee törkeydessään vertaa historiassamme. Koko farssihan pohjautuu loppujen lopuksi siihen, että EU haluaa Brexitin jälkeen kiihdyttää liittovaltioprosessia ja sen myötä suomalaiset quislingimme määrättiin lyömään luu kurkkuun toisinajattelijoille. Ja sehän tehtiin parhaan mukaan mutta se toisinajattelijoitten puolue - piru vie - jäi kuitenkin henkiin. Ehkä sen varalle yritetään jatkossa keksiä jotakin häijyä.

Sitä kautta päädynkin miettimään aluksi ministeriä ideaalitilanteessa. Sellainenkin on joskus ollut. Siinä ideaalitilanteessa ministeri ymmärtää olevansa tärkeässä tehtävässä, edunvalvontakoneistossa nimeltä Suomen Valtio. Hän on ymmärtänyt, että Suomen Valtion päällimmäisin - ja kaiken muun yli menevä tehtävä - on turvata kaikin keinoin suomalaisten turvallisuus, toimeentulo ja hyvinvointi.

Hyvä ja tehtäviensä tasalla oleva ministeri miettii muitten kollegoittensa kanssa luonnollisesti sitä, kuinka nämä tärkeimmät tehtävät suoritetaan. Tietysti päällimmäisenä heillä on mielessä se, että koska Suomi on viiden miljoonan ihmisen kansansirpale, niin silloin suomalaisten asioista ei tietenkään voi päättää muut kuin suomalaiset itse, koska vain suomalaisia kiinnostaa suomalaisten hyvinvointi. Muille kansoille muitten kansojen omat asiat menevät aina suomalaisten asioitten edelle ja sehän on sinänsä normaalia ja luonnollista.

Siksi hyvät ministerit pitävät ehdottoman tärkeänä, että Suomen Valtion tulee säilyttää täydellinen itsenäisyys. Vain sillä tavoin taataan se, että suomalaisten edut voidaan taata mahdollisimman tehokkaasti. Jo se, että Suomi tekisi valtioliiton vaikkapa Ruotsin kanssa kaventaisi suomalaisten etuja huomattavasti, sillä tokihan tässä valtioliitossa ruotsalaiset olisivat luonnollisesti aina astetta kiinnostuneempia omista eduistaan. Kaikkein mielettömintä hyvien ministerien mielestä olisi saattaa Suomi osaksi jotain mantereenlaajuista suurvaltaa, jossa suomalaiset edustaisivat vain hyvin pientä kansallista ja kielellistä vähemmistöä jonka asioista päätettäisiin jossain kaukaisessa kaupungissa jossa suomalaisia olisi ehkä edustamassa muutama merkityksetön - ja keskusvallan täydellisessä talutusnuorassa oleva - edustaja. Suomen oman hallinnon tehtävä kyseisessä tapauksessa olisi vain olla toimeenpaneva yksikkö joka suorittaisi keskushallinnon antamat määräykset. Missään nimessä hyvät ministerit eivät tällaiseen suostuisi.

Aikanaan, vuosina 1939 - 1944 Suomessa oli hyviä ja rohkeita ministereitä jotka eivät suostuneet Suomen liittämiseen suurempaan valtioyksikköön vaikka se yksikkö puolestaan yritti tätä liittämistä sotilaallisella voimalla. Baltian maissa ministerit tekivät toisenlaisen ratkaisun - tosin niitten sotilaallinen asema oli Suomeenkin verrattuna toivoton - ja noitten maitten kohtaloista huomattiin, että hyvät suomalaiset ministerit olivat toimineet oikein pitäessään tiukasti kiinni Suomen itsemääräämisoikeudesta.

Baltian kohtalosta hyvät suomalaiset ministerit oppivat myös sen, minkä tietysti arvasivat jo aikaisemminkin, että kun pieni kansa siirretään osaksi suurempaa valtioyksikköä, niin se tietää väistämättä myös väestönsiirtoja. Suuremmasta yksiköstä siirretään pienempään yksikköön ihmisiä jotka eivät osaa pienemmän yksikön kieltä, kulttuuria ja tapoja ja jotka vaativat pienemmän yksikön ihmisiä hyväksymään mitään kyseenalaistamatta omat tapansa. Samalla pienemmän yksikön ihmisiä siirretään suuremman yksikön alueelle täysin tuntemattomaan kohtaloon.

Silloiset hyvät ministerit estivät päätöksillään tämän kaiken. Tietenkin he joutuivat sodan jälkeen luovimaan ratkaisuissaan mantereenlaajuisen suurvallan tiettyjen vaatimusten mukaan, mutta he säilyttivät Suomen itsenäisenä valtiona jolla oli kaikki itsenäisen valtion tunnusmerkit ja instituutiot.

Mikä oli hyvän ministerin peruste hänen toiminnalleen? Luulisin, että se on hyvin helppoa sanoa. Hän ymmärsi, missä tehtävässä hän on, mitä häneltä siinä vaaditaan, kenen hyväksi hän sen tekee, kenelle hän on vastuussa työstään  ja hän toimi sen mukaan. Hän tiesi toimivansa oikein, sillä hän pyrki toimimaan suomalaisten parhaaksi ja ymmärsi että hänet oltiin valittu vain ja ainoastaan siihen. Toki hän sen tiesi, ettei hän aina välttämättä onnistunut parhalla mahdollisella tavalla mutta suomalaisten - täsmennettynä kantasuomalaisten - etu oli se, joka oli hänen päämääränsä. Moni näistä hyvistä ministereistä joutui tekemään maalleen viimeisen palveluksen istumalla vielä sodan jälkeen vankilassa. Senkin tylyn päätöksen teki ministeri jota saattoi sanoa silloin hyväksi ministeriksi sillä tämä kaljupäinen ministeri tiesi, että jos nämä hyvät ministerit oltaisiin tuomittu Helsingin sijasta mantereenlaajuisen suurvallan pääkaupungissa Moskovassa, niin joka ainoa heistä oltaisiin hirtetty. Suurella häpeällä estettiin vielä suurempi häpeä.

Hyvän ministerin vastakohta on nykypäivän ministeri. Hän on toiminut juuri toisin kuin hyvä ministeri aikanaan toimi. Hän on siirtänyt Suomen Valtion ja myös Suomen kansan osaksi mantereenlaajuista suurvaltaa ja vieläpä vapaaehtoisesti, ilman minkäänlaista väkivallan uhkaa. Siinä mantereenlaajuisessa suurvallassa suomalaiset edustavat vain pientä kansallista ja kielellistä vähemmistöä. Kielellisesti jopa sellaista suomalais-ugrilaista kieltä joka ei viron ja unkarin kielen lisäksi ole mitään sukua niille kielille, joita mantereenlaajuisessa suurvallassa puhutaan. Ja jonka asema ei mantereenlaajuisessa suurvallassa kiinnosta ketään.

Nykypäivän ministeri on suostunut - ja jopa aktiivisesti pyrkinyt - siihen tilanteeseen, että Suomen asioista päätetään jossain kaukaisessa kaupungissa jossa suomalaisia on edustamassa muutama merkityksetön - ja keskusvallan täydellisessä talutusnuorassa oleva - edustaja. Nykypäivän ministerin ansiosta Suomen oman hallinnon tehtävä on vain olla toimeenpaneva yksikkö joka suorittaa keskushallinnon antamat määräykset, mikä mm. persufarssissa hyvin nähtiin.

Nykypäivän ministeri on myös aktiivisesti toimillaan vaikuttanut siihen, että Suomi on väestönsiirtojen kohde. Suomeen siirretään ihmisiä, jotka jotka eivät osaa suomen kieltä, kulttuuria ja tapoja ja jotka vaativat suomalaisia hyväksymään mitään kyseenalaistamatta omat tapansa. Nykypäivän ministeri vaatii suomalaisia hyväksymään vallitsevan olotilan ja pitämään sitä rikkautena. Tässä tapauksessa Suomesta ei tehdä kantaväestön pakkosiirtoja muualle, mutta toisaalta Baltian maitten tapauksessa saapuneet ihmiset tekivät alueella kuitenkin töitä mutta Suomen tapauksessa maahan siirretty väestö ei niitä tee, vaan elää kantaväestön kustannuksella ja sitä loputtomiin jatkuvaa elättämistä täytyy nykypäivän ministerin mielestä pitää yhtä aikaa sekä velvollisuutena että voimavarana.

Olettaisin, että nykypäivän ministeri tietää sen, mitä laki sanoo törkeästä maanpetoksesta, eli:

Törkeä maanpetos on maanpetoksen törkeä tekomuoto, josta tuomitaan vankeutta vähintään neljä vuotta ja enintään elinkautinen vankeusrangaistus. Maanpetoksen tekee törkeäksi se, että siinä aiheutetaan vaara valtakunnan tai sen osan joutumisesta vieraan vallan alaiseksi taikka muutoin aiheutetaan Suomelle erityisen suurta vahinkoa ja rikos on kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Hän tietää tekonsa ja niitten merkityksen, mutta hän ei niistä välitä, eikä hänen tarvitsekaan sillä hän saa toiminnastaan palkkioksi korkeita kunniamerkkejä eikä suinkaan vankeustuomioita. Ehkä hän nukkuu yönsäkin hyvin. Hyvä omatunto on toiseksi paras päänalunen ja omatunnon totaalinen puuttuminen se kaikkein parhain. Joka tapauksessa nykyajan ministerin toiminta on selvästi haitallista suomalaisille ja se on juuri päinvastaista kuin hyvän ministerin toiminta olisi ollut.

Ja siitä pääsen varsinaisen ymmärrysharjoituksen aiheeseen.

Mitä nykypäivän ministeri miettii? Mikä on hänen toimintansa pohjimmainen syy?

Uskooko hän todellakin toimivansa niin kuin hyvä ministeri toimii? Uskooko hän, että hänen toimintansa puolustaa nimenomaan suomalaisten etuja ja toimii meidän kaikkien parhaaksi? Jos näin on, niin uskon hänen kärsivän jonkunlaisesta hahmotushäiriöstä, joka on samalla levinnyt kaikkiin ministereihin. En sinänsä pidä tätä todennäköisenä vaihtoehtona. Sillä se vaatisi sitä, että kaikki äänestäjätkin kärsisivät yhteisestä hahmotushäiriön ja masokismin sekoituksesta. Näin ei ole, eikä mukaan lasketa valtamedian jatkuvaa kusetusta joka luonnollisesti vaikuttaa moneen kuuliaiseen hallintoalamaiseen.

Pois laskuista on myös se, että nykypäivän ministeri vihaisi Suomea ja suomalaisia ja toimisi sen vuoksi niin kuin toimii. Ehkä kostaakseen jonkun hirvittävän rikoksen joka on tehty joskus historiassa. Yhden yksittäisen ministerin kohdalla näin saattaisi olla, mutta ei voi olla niin, että hallitus hallituksen perään koostuisi sellaisista.

Mutta miksi nykypäivän ministeri toimii niin kuin toimii?

Onko niin, että hän ammattipoliitikkona on lakannut ajattelemasta Suomea itsenäisenä yksikkönä ja elää jo henkisesti Euroopan Liittovaltiossa ja mieltää ammattinsa mukaisesti, että Suomella ei siinä ole pienenä yksikkönä suurtakaan merkitystä? Miettiikö hän, että Suomi on suuren valtioyksikön syrjäinen reuna-alue, eikä sillä itsessään ole suurtakaan merkitystä kun mietitään suurempia eurooppalaisia linjoja? Silloin voisi ajatella, että hän pyrkii kansalaisten hyvään, mutta hänen kansalaisuuskäsityksensä on vain huomattavasti laajempi kuin esmes eräällä Perskeleen Ykällä.

Vai onko nykypäivän ministeri vain tyly ja älykäs opportunisti joka toimii sen mukaan miten hänen halutaan toimivan ja pyrkii saamaan toiminnallaan itselleen mahdollisimman suuren henkilökohtaisen hyödyn?

On tietysti mahdollista, että nykypäivän ministeri on henkilö, josta esmes eräs Ykä on useammankin kerran kirjoittanut. Eli ihminen, jota voisi sanoa innokkaaksi nykyajan poliitikoksi. Hän on mielipiteetön ja ajatukseton ihminen joka on valinnut poliitikon uran jo nuorena ilman mitään varsinaista poliittista syytä valintaansa. Hän on vain päättänyt ryhtyä poliitikoksi, valinnut uran, tiedostanut sen suomat edut itselleen, onnistunut projektissaan ja hän toteuttaa puoluekoneistossa ylempänä olevien määräyksiä niitä millään muotoa kyseenalaistamatta koska hänen niin älynsä kuin mielenkiintonsa ei riitä niitten kyseenalaistamiseen. Yleensä hän on nainen ja suomen kielessä hänestä käytetään nimitystä kiintiöministeri.

Varmaankin nykypäivän ministeri on joku noista ehdotetuista tai heidän yhdistelmänsä. Heillä kaikilla on kuitenkin kaksi yhdistävää tekijää:

1. Heidän toimensa aiheuttavat kärsimystä tavallisille suomalaisille.

2. He eivät välitä toimiensa seurauksista.

Joka tapauksessa on selvää, että nämä nykypäivän ministerit ajattelevat entisten aikojen hyvistä ministereistä, joita Suomella on joskus ollut että he olivat äärinationalistisia ihmisiä joilla ei olisi  minkäänlaista asiaa nykypäivän hallitukseen. Ja tämä kuvaa nykypäivää ehkä enemmän kuin mikään muu.


Äärinationalistisia henkilöitä, joilla ei olisi minkäänlaista asiaa nykyiseen hallitukseen.


Kansainvälinen, vastuunsa kantava ja suuret linjat hahmottava henkilö, joka löytäisi oikein hyvin paikkansa nykyisessä hallituksessa.

33 comments:

Qroquius Kad said...

Maatammehan uhattiin talvella 1939-40 liittämisellä suurempaan, ylikansalliseen kokonaisuuteen, jossa pieni kansakuntamme olisi ollut auttamatta tuomittu alistetuksi vähemmistöksi. Ministerimme päättivät vastustaa tätä.

Ministereillemme esitettiin vuoden 1940 aikana toisenlainenkin tarjous: Ruotsi oli pelästynyt 30.11.1939 hirvittävästi, mutta rauhoittunut 13.3.1940 - kunnes tuli 9.4.1940 ja Wehrmachtin Unternehmen "Weserübung"! Vihollinen voikin siis tulla etelästä, eikä vain Suomen suojaamasta idästä!

Tämän järkyttämänä Ruotsi teki hallitustason tarjouksen valtioliitosta, jonka valtionpäämies olisi ollut Ruotsin kuningas ja puolustusvoimien ylipäällikkö Mannerheim. Tämä valtioliitto, jolla olisi ollut Ruotsin materiaaliset resurssit yhteyksineen ulkomaille ja Suomen sotilalllinen osaaminen nähtiin riittävän voimakkaaksi kykenemään turvaamaan tämän valtioliiton puolueettomuus niin itään kuin eteläänkin päin.

Yksi ja toinenkin historioitsijamme on jaksanut selittää, kuinka Talvisota olisi voitu välttää antamalla Neuvostoliitolle ne pikkuruiset alueluovutukset. Niillä vain sattui sijaitsemaan suurin osa Mannerheim-linjan kantalinnoitteista. Mitä väliä niillä? Ei kai enempää kuin niillä Tshekkoslovakian Sudeettivuoriston kantalinnoitteilla, jotka muuan Hitler sai erään Chamberlainin luovuttamaan itselleen, ettei tulisi toista maailmansotaa, kuten tämä Chamberlain kotiin päästyään julisti.

Edellämainittu Ruotsin ja Suomen valtioliittokin kariutui nimenomaan Stalinin vastustuksesta, vaikka se olisi ollut hänen toiveidensa täyttymys - jos olisi halunnut pitää Suomen poissa sodasta. Eipä halunnut: Molotov kävi marraskuussa 1940 Berliinissä kysymässä lupaa Suomen likvidointiin. Ei hernuut enää, kun Hitler oli päättänyt uudelleentulkita ulkoministerinsä sopimusta.

Sotasyyllisyysoikeudenkäynneistä Mannerheim jätettiin silti ymmärtääkseni nimenomaan N-Liiton taholta ulkopuolelle, samoin kuin muiden syytettyjen vaatimukset kuolemantuomioista, joita kotikommunistimme olisivat tiettävästi halunneet. Stalin osoitti näin arvostusta kelpo vastustajalle, jota tosin simpautti Lapin sodalla, mutta se on toinen tarina.

Nykypäivän ministeriemme käyttäytymisessä näkisin edelleen vaikuttavan Sen Vanhan Vainoojan pelko. Halutaan suojaa Venäjältä, mutta haetaan sitä aivan väärältä taholta. Toiset taas kokevat olevansa jotain muuta kuin junttisuomalaisa, ja manifestoivat tätä julistautumalla mitä eurooppalaisimmiksi, minkä nimissä vaativat Suomeen kaikkea sitä eurooppalaista, mistä täällä on ollut puute, eli muslimeja ja heidän terrorismiaan.

Osa ministereistä voi hyvinkin kokea edelleen hyväksynnän puutetta, jota eivät saaneet lapsina tarpeeksi. Niinpä he kääntyvät isän ja äidin Suurena Korvikkeena olevan EU:n puoleen anoen hyväksyntää kiltille pienelle, luvaten olla ja antaa sitä vastaan ihan mitä vaan.

En epäile, etteikö joukossa olisi aitoja psykopaatteja ja narsisteja, mutta heidänlaistensa diagnosointi kuuluu lääkäreille. Bloggauksessa mainittua kostomotiivia olen pariinkiin kertaan pohtinut vastakkaisesta näkökulmasta: kuinka paljon monikultturisteissa on kouluterrorin harjoittajia (kuten Stubb) suhteessa nuivien kouluterrorin uhrien (kuten Halla-aho) määrään?

Tietysti osa ministereistämme on vain rahanahneita opportunisteja. Tästä syystä koen Orpon mieluisemmaksi vastapuoleksi kuin entisen kouluterrorisoija-eurofederalisti Stubbin: hän vaikuttaa hyvinkin alttiilta kääntämään takkiaan tuulen mukaan. Sipilä puolestaan vaikuttaa tyypiltä, joka on otettu veneeseen jossa hän ei oikeastaan haluaisi olla, koska tietää pärjäävänsä paremmin millä tahansa rannalla.

Voi kai vielä olla, että ministereistämme joku uskoo ihan vakavissaan EU:n tuovan kaikkea kivaa viimeistään Joulupukin tuomana.

Veijo Hoikka said...

Ministeri on mukana Suuressa Projektissa; luomassa EuroReich I:stä ja samalla WorldReich I:stä. Tuossa projektissa mukana olo on sentään jotain verrattuna näpertelyyn pienen Suomen pienen alkuperäiskansan pienten ongelmien parissa. Ja samalla saattaa päästä hillotolpalle (esim. Katainen), mikä lienee ensisijainen tavoite.
Voisiko arvon raati valaista minulle, miten Euroopan Investointipankin johtajistoon ollaan valitsemassa henkilö, joka on saavuttanut yo-kirjoituksissa arvosanan a lyhyessä! matematiikassa. Sen heikommin voi mennä vain saamalla arvosanan i, jota voi kuvata diagnoosilla täydellinen numerosokeus.

Veijo Hoikka said...

Hups!
Se tulevan pankkiirin a olikin laajassa matikassa. Eli siis laajaa iitä pykälän parempi.

Reijo Koiras said...

Mainiota pohdiskelua jälleen. Muistan kun joskus vuosia sitten isäukkoni kertoi eräästä sukuumme kuuluvasta poliitikosta, joka teloitettiin sisällissodan jälkimainingeissa. Mies oli kuulemma erittäin älykäs ja pätevä kaveri, suorastaan "ministeriainesta", niinkuin isäni sanoi. Tiedän kyllä, mitä isäni tuolla halusi sanoa, mutta nykyään kun tuota sanaa maistelee, tulee siitä mieleen jotain tuollaista jota on tuossa jälkimmäisessä kuvassa, tai sitten sellaista jota itse piirsiin uusimpaan tuotokseeni.

Anonymous said...

No noinhan se pääpiirteittäin on kuten kirjoitit.Poliitikoista on muodostunut uuden ajan rälssi, joka ajaa omia etujaan.Eihän puolueitten ohjelmissakaan ole mitään eroja (pois lukien Jussin popula josta ei vielä tiedä + Väyrysen kp.).Kaikki kannattavat eu:ta,euroa ja maahanmuuttajien lisäämistä.Kuten Salmen sanoi, tälle ei voi ennustaa kuin surkeaa loppua!(joku voi tajuta ironian).Sääli että Persuille kävi nyt näin,sillä aika kerkisi loppua muutokselta.

Vasarahammer said...

Kun hallituospuolueiden johtajat ja tasavallan presidentti yhdessä osallistuvat vehkeilyyn, jolla pyritään nollaamaan puolueen uuden puheenjohtajan valinta, on syytä kysyä, mihin kaikkeen nämä ihmiset vielä pystyvät.

Voidaanko enää luottaa vaalien rehellisyyteen? Gallupien rehellisyyteen harva enää luottaa. Entä jos vaalitulos ei miellytä eliittiä? Löydetäänkö jostain yllättäen lisä-ääniä?

Historix said...

Kas Otto Willehän se siinä viimeisessä kuvassa taitaa juuri allekirjoittaa integraation syventämissopimusta suuren Neuvostoliiton kanssa. Sen aikaisilla poliitikoillamme oli eri näkemys asiasta ja lopputulema oli suomalalaisten kannalta onnekas. Jäimme kansana maailmankartalle, no enemmän tai vähemmän itsenäisenä, mutta kuitenkin.

Nämä nykyiset ministerit yms., kuten Ykä tuossa pohdiskeli, ovat sen sijaan jo iloisesti myyneet oman kansansa. Seuraukset eivät tällä kertaa tule olemaan erityisen onnekkaat suomalaisille. Hyvä jos Eurostoliiton integraatiosta jäämme kansallisella/valtiollisella tasolla edes henkiin. Pienet kansat eivät kestä suuria väestöpoliittisia mullistuksia, kuten Mannerheim totesi kirjeessään sille yhdelle Aatulle elokuussa 1944.

Mutta meillähän on jo EU:n masinoima ja petturipoliitikkojemme hyväksymä ja edesauttama Suomen väestönvaihto käynnissä...


Veijo Hoikka said...

https://www.gatestoneinstitute.org/10543/germany-crime-gangs
https://www.gatestoneinstitute.org/10543/germany-crime-gangs

Jne...

Historix Yo viittet eivät vähene. Jos tilanne etenee nykyvauhdilla, voidaan 50 v. kuluttua nähdä kuva, jossa 45 v. aikaisemmin Anto Kalle Koivunen allekirjoittaa isäntäsuurvaltiosopimuksen Putinin kanssa Suomen pelastamiseksi.

Olikohan juuri kokemassamme sisäpoliittisessa hillotolppakriisissä vain kyse sisäpolitiikasta, vai oliko se sumuverho, jonka turvin pitkään saadaan Junckerin, Enkeli Ämmän ja muiden ahkerien taivaanlähettiläiden suunnitelmia viedä Suomen osalta huomaamattomasti eteenpäin?

Pörri Orava said...

Kyllä tämä touhu taas kerran hiljaiseksi vetää. Ykän tässä esiintuoma asia on äärimmäisen yksinkertainen, suorastaan itsestäänselvyys, mutta silti asiaa ei tunnut hahmottavan enää juuri kukaan. Mitä suomalaisille on tapahtunut? Minun näkemykseni mukaan ansaitsematon yltäkylläisyys ja liika aika sekä yliopisto ja propaganda yksillä, sekä sosialismiin inherentisti kuuluva yhteisöllisyyden kuoleminen toisilla, johtavat siihen, että suuri osa elää jotain harhaa ja toinen osa ei enää välitä.

Ihmisten motiiveja tuhoisaan toimintaan arvuutellessa tulee pää kipeäksi. Eniten kipua aiheuttaa Soinia lukuunottamatta muiden uuvattien (paitsi ehkä terhon) motiivien pohidskelu: mikä saa ihmisen sekä petoksen omaisesti siirtymään tuhoisan politiikan leiriin että samaan aikaan tuhoamaan täydellisesti oman tulevaisuutensa äänestäjien päätettävissä olevissa asioissa?

Tiedetäänkö siellä, että äänestyksiä ei enää tule, tai että niillä ei ole 2 vuoden kuluttua enää kuin näennäistä merkitystä? En keksi mitään muuta vaihtoehtoa.

Vedetään me Tsuhnan lippu salkoon. Iloista juhannusta kaikille!

Anonymous said...

Uuvatit keksivät astetta repäisevämmän nimen uudelle puolueellensa Sininen tulevaisuus. Uutisesta lainattua:

"Terhon mukaan Sininen tulevaisuus on ”ilon ja toivon liike”.

– Nimi kuvastaa vakautta, rauhaa, isänmaallisuutta, tuloksellisuutta ja uudistusmielisyyttä, Terho sanoo.

– Ryhmämme ja tulevan puolueemme ydinajatus on ihmisyyden kunnioittaminen ja ihmislähtöisyys. Me uskomme suomalaiseen ihmiseen ja hänen kykyynsä viedä Suomea eteenpäin, Terho sanoi."

En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa? Sininen tulevaisuus, no joo onhan EU:n lippu sininen. Se missä Napoleon ja Aatu epäonnistuivat yhdistämään Euroopan asein, niin nyt se tehdään hienotunteisemmin Brysselistä käsin. Silkkihansikkaat kädessä mutta keinoja kaihtamatta.

Afrikan väkiluvun on arvioitu nelinkertaistuvan tämän vuosisadan loppuun mennessä yhdestä miljardista neljään. Jollei toi EU:n ulkorajojen kontrolli parane oleellisesti niin Irwiniä siteeratakseni "kusessa ollaan"...


- Soomepois Eestist -

Anonymous said...

Sininen tulevaisuus voidaan kai sitten lyhentää muotoon SINTU. Sintuhan on sitä valjua nestettä, joka jää jäljelle, kun piimästä siivilöidään arvokkaampi osa pois.

Toinen professori

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Qroquius Kadille, Veijo Hoikalle, Reijo Koiraalle, Anolle, Vasarahammerille, Historixille, Pörri Oravalle, Soomepoisille Eestist ja Toiselle professorille & kiitos kommenteistanne. Kaiken kaikkiaan voisin todeta, että en enää näe nykyisellä poliittisella eliitillämme ja Kuusisen hallituksella mitään eroa. Vasarahammer omassa kommentissaan tiivisti nykytilanteen:

” Kun hallituspuolueiden johtajat ja tasavallan presidentti yhdessä osallistuvat vehkeilyyn, jolla pyritään nollaamaan puolueen uuden puheenjohtajan valinta, on syytä kysyä, mihin kaikkeen nämä ihmiset vielä pystyvät.

Voidaanko enää luottaa vaalien rehellisyyteen? Gallupien rehellisyyteen harva enää luottaa. Entä jos vaalitulos ei miellytä eliittiä? Löydetäänkö jostain yllättäen lisä-ääniä?”

Nuo uuvatit onnistuivat löytämään itselleen vielä höhlämmän nimen kuin se entinen. Jaska Brown kirjoitti muuten varsin mainion analyysin asiasta ja hänen keksimänsä termi ”petku” sopii tilanteeseen täydellisesti.

http://jaskanpauhantaa.blogspot.fi/2017/06/tuli-iso-petku.html

Anonymous said...

Erittäin hyvää pohdiskelua, kiitos!
Itse olen tuota komiszaari Kataista ja hänen ”uraansa” pohdiskelut ja varsinkin hänen toimintansa vaikutusta meidän nykyisiin johtajiimme.
Enemmän ja enemmän pintaan nousee ajatus, että Kataisen palkintovirka on eu-direktoraatin juonikas ”täky”, tarkoituksena houkuttaa muitakin provinsiaalisen rälssin jäseniä maanpetokselliseen toimintaan. ”Hoida hommas niin kuin käsketään niin kyllä sinullekin on Juncker-sedällä jotain kivaa takataskussa.” Kataiselle keksityn komissaarin postin tehtävä on näyttää, että petos ja suhmurointi palkitaan. Ilman moista konkreettista esimerkkiä paratiisipaikasta monikaan rälssiläinen ei varmaankaan eu:n autokraattien myyntipuheisiin uskoisi, luulen ma.
Nyt kun Sturbelon kaltainen matikkanerokin palkitaan epäonnistumisistaan, niin monilla keskinkertaisuuksillakin haaveet eu-paratiisipaikasta noussevat mieleen kun tylsä eduskuntatyöskentely synkistää ajatukset…

T. Riku Raunioilla

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Riku. Varmaan omassa pohdiskelussasi on perää. Keskinkertaisuuksille tai niitäkin alemmalla tasolla oleville tarjotaan huikea ura. Ei tarvitse muuta kuin noudattaa määräyksiä kirjaimellisesti. Ja tulee muistaa, että ne määräykset tulevat ulkomailta.

Ukkeli said...

Baltian maiden olisi kannattanut sotia, koska niiden sotilaat tapettiin kuitenkin leireillä. Sama se olisi ollut kaatua ase kädessä.

Jussi Halla-aho kirjoitti 2007 tähän malliin itsenäisyydestä.

"Eliitti ei identifioitunut hallitsemaansa kansaan vaan muiden valtioiden eliitteihin. Valtiot olivat yleiseurooppalaisen eliitin keskenään jakamia läänityksiä. Valtiot olivat olemassa eliittiä varten. Niiden funktio oli elättää oma eliittinsä. Muuta funktiota niillä ei ollut."

Olemme siis palaamassa vanhoihin huonoihin aikoihin, kun valtiot olivat eliittiä varten ja kansa vain verotettavaa rahvasta, josta ei tarvinnut muuten välittää. Tämä ei pääty hyvin. Joku porukka on selvästi päättänyt, että Eurooppa tarvitsee taas kunnon sodan.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Ukkeli. Jussi oli oikeassa tuossa kirjoituksessaan. Uusrälssi jyrää. Ja nuo paskat saavat sen sotansa kyllä aikaiseksi. Käsikirjoituksena voi pitää Libanonia. Maa, jota aikanaan sanottiin Välimeren helmeksi. Sitten siellä sitä tiettyä uskontoa tunnustavien määrä ylitti kriittisen rajan. Ja kuinkas kävikään?

Thorvald Eskilinpoika said...

Kuten eräs kollegani muinoin sanoi: " nämä ovat vain liian pitkän rauhankauden aiheuttamia oheisongelmia...."

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Thorvald Eskilinpoika. Kollegasi oli oikeassa. Mutta milloin ihmiskunta oppii järkiintymään ilman, että sitä täytyy säännöllisin väliajoin pistää turpaan?

Anonymous said...


Ei vakuuta. Kriittisimmät äänet hiljennettiin.

Tätä puoluetta kannattavat ne jotka eivät ole
päässeet nettiin lukemaan arvostelua.

https://yle.fi/uutiset/3-9677535

Anonymous said...

Suurin osa suomalaisista ajattelee samalla tavalla kuin Yrjö pohtiessaan ansiokkaasti nykyisten ministereiden vaikuttimia, syitä ja kannustimia. Meissä useimmissa asuu vielä entisajan hyvät arvot; rehellisyys, oikeudenmukaisuus sekä halu auttaa itseä heikommassa asemassa olevia ihmisiä.

Vaikka ajat ovat muuttuneet, eikä entistä maata enää ole, niin siitä huolimatta tavallinen kansa vastustaa yhä korruptiota, hyväveli-suhmurointia ja kansalle valehtelua, jota nykyiset ministerit harrastavat.

Viimeaikaiset ministerien ja presidentin julkiset esiintymiset farssimaisine tapahtumineen toivat mieleeni joskus -70 - 80 -luvulla lukemani Mario Buzon Kummisetä-kirjan, josta Coppola teki samannimisen elokuvan. Pääosaa, Don Corleonea, näytteli Marlon Brando.

Mediassa on ollut esillä Sipilän tekemät bisnekset veronmaksajien rahoilla, Italian mafian erittäin tuottoisat bisnekset maahanmuuttajien ihmissalakaupalla, Orpon vaimon bisnes laittomien maahanmuuttajien oikeudenkäynneissä, Soinin takinkäännöt ja puolueensa "myynti" ministerinpestistä sekä presidentti Niinistön sekaantuminen sisäpolitiikkaan.

Tätä veijaritarinaa seuratessani mietiskelin kuka poliittisesta eliitistä mahtaa olla Suomessa se todellinen il padrino eli The Godfather? Kuka taas kuuluu Corleonen perheeseen ja mitä roolia he esittivät etukäteen kirjoitetussa hallitusnäytelmässä.

Voisiko Orpo olla Don Corleone? Orpo kehoitti suomalaisia siirtolaistulvan aikana 2015 ottamaan nämä rajan yli juuri kävelleet muslimit kummilapsikseen. En usko Orpon kykyjen riittävän koko hallitusstrategian suunnitteluun. Orpo on oletettavasti perheen juoksupoika, joka tekee niinkuin käsketään.

Olisiko Sipilä Don Corleone? Ainakin hän on onnistunut käyttämään veronmaksajien rahaa yritystensä pyörittämiseen vuosikausia. Viimeisin episodi oli Terrafamen ihmepelastus/Chempolis sekä kaupat Intiassa. Kaikki tehdään suvun eduksi ja ehkä lestadiolaisyhteisönkin hyväksi. Viimeinen spontaani äänestäjien harhautustempaus nähtiin, kun Sipilä lensi Turkuun, teki autolla u-käännöksen Naantalissa ja lopuksi poltti hallituksen eropaperit Kesärannan takassa. Kyllä Sipilä voisi olla Suomen Don Corleone, hänellä saattaisi riittää siihen älyllistä kapasiteettia, mutta vähän epäilyttää hänen aktiivinen toimintansa viestinviejänä ja kansan sumutuksen toteuttajana. Tekisikö todellinen pomo itse likaisen työn?

Olisiko Soini hallituskuvion pääsuunnittelija, jolla olisi langat käsissään. Vaikea on kuvitella puolueensa halpaan hintaan "myynyttä" tyyppiä Don Corleoneksi. Kyllä siinä kävi varmaan niin, että oikea Don Corleone teki Soinille niin hyvän tarjouksen (ministerinpestin jatkuminen), että Soinin oli siitä mahdoton kieltäytyä.

Vai olisiko Suomen Don Corleone sittenkin presidentti Niinistö? Hänellä ei ole aikaisemmin ollut julkisuudessa tapana puuttua puolueiden sisäisiin henkilövalintoihin. Nyt ehkä panokset olivat niin kovat (Eu-integraatio, EU:n yhteinen puolustus ja tammisunnuntain presidentinvaalit), että hän päätti tulla julkisuuteen ajatuksineen.

Niinistö voisi olla Suomen Don Corleone. Edellisen hallituksen aikana hän torppasi Nato-keskustelun ja on vieraillut usein Venäjällä Putinin luona, mutta ei ole kertonut keskusteluista. Salakähmäistä touhua. Niinistöllä on aikaa miettiä linnassaan erilaisia strategioita ja taktiikoita. Hän valitsee itselleen mieluiset työkumppanit, joihin voi kaikissa tilanteissa luottaa.

Suuren johtajan erehdys voi olla kohtalokas. Niinistö erehtyi miettimään Halla-aholle jo suoritetun tuomion jälkeistä lisärangaistusta "tehokasta katumusta". Kansa huomasi Niinistön epäoikeudenmukaiset kaksoisstandardit sekä koko hallituksen henkilöä syrjivän politiikan armottomuuden.

Taisi poikien mafiamainen puliveivaus viedä Niinistöltä seuraavissa vaaleissa presidentinpaikan ja persujen loikkareilta ministerin- ja kansanedustajien paikat.

Hyvän elokuvan tästä farssista saisi.

EU:n Don Corleone onkin sitten ihan toinen juttu.

Hyvää juhannusta kaikille!

Die Heimat

Veijo Hoikka said...

Taitaa tuo Sininen Tulevaisuus olla tosiaankin hillotolppamiesten projekti...
http://www.sukuposti.net/hevoset/blue-future/galleria/176373

Lemminkäinen said...

Katsoin tuon Laura Huhtasaaren tykityksen tilanteesta ja täytyy sanoa että jokainen sana oli paikallaan. Uuvatinsiniset ovat Kepun ja Kokoomuksen peukalon alla ja nämä kaikki kolme ovat Merkelin ja Macronin peukaloiden puristuksessa. Iso-Britannia on haistattanut vitut EU:lle, Ruotsi on ärähtänyt euron pakottamisesta jokaiseen EU-maahan, Unkari ja Puola ovat pyytäneet Merkeliä työntämään taakanjaon perseeseensä, mutta Suomen kiltit sylikoirat eivät ymmärrä että vain muutos on pysyvää.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Anolle, Die Heimatille, Veijo Hoikalle ja Lemminkäiselle & kiitos kommenteistanne.

Ano: Tälle porukalle käy mitä varmimmin kuin SKYP:lle aikanaan, tosin en usko uuvattien edes menevän seuraaviin eduskuntavaaleihin vaan ne hajoavat muihin puolueisiin.

Die Heimat: Mainitsemasi arvot ovat varmasti suurimmalla osalla suomalaisista. Minä en sinänsä lähtisi etsimään sitä kotimaista kummisetää, sillä onhan meillä ollut hyväveli/sullemulle-systeemi jo vuosikymmeniä. Tässä se on vain viritelty röyhkeimmilleen. Jos niitä eurooppalaisia kummisetiä etsii, niin ainakin Jean Monnet tulee mieleen. Hänen suunnitelmastaanhan tämä lähti kehittymään. En ole tosin varma, että tarkoittiko hän juuri tätä. Oikein mukavaa ja rauhallista juhannusta sinullekin.

Veijo Hoikka: Kyseinen tamma lienee kuitenkin syytön tähän sähläämiseen.

Lemminkäinen: Kyllä. Suomen ministerit eivät ole enää ministereitä vaan maakuntahallinnon käskyläisiä.

Vittuuntunut NettoVeronmaksaja said...

Casting Directors Choice of the Year:

Don Vito Corleone = Paavo Lipponen
Michael Corleone (nuori Don) = Juha Sipilä
Consigliere Tom Hagen = Petteri Orpo
Peter Clemenza = Timo Soini
Don Tommasino = Sauli Niinistö
Fredo Corleone = Sampo Terho / Simon Elo
Sonny Corleone = Jan Vapaavuori
Salvatore Tessio = Matti Vanhanen



Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Vittuuntunut NettoVeronmaksaja. Käviskös elokuvan ohjaajaksi Aki Kaurismäki ja elokuvamusiikin säveltäjäksi Paleface? Tai siis lähinnä kopioijaksi sillä kyseisen hepun suurin ”musiikillinen työ” on kappale Helsinki - Shangri-La, joka on kopio kappaleesta Mannakorven Mailla.

Veijo Hoikka said...

Tahtoo aika mennä tyystin Y-P:n, Vastavalkean, Jyrki Virolaisen, Professorin, Hankamäen, Tajukankaalla-Paavon ja monen muun blogistin txt ja etenkin kommenttien lukemiseen ja luullun ymmärtämiseen. Näillä sivuilla Valon mä näin (RIP Pekka Myllykoski ja F-M-E-J); toivon että Y-P:n Watit riittävät valaisemaan muutkin eksyneet. Ei me tiedetty mitään (saksalainen sananlasku vuodelta 1945)...
Ainoa hyvä puoli ajankäytön kannalta on se että ei riitä mikään paitsi ylenanto sille altamedialle nykyään.

Anonymous said...

Jätän tämän vain tähän - hyvää pohdiskelua ja tukee kyllä sitä, mitä tuolla ylempänä kirjoitin...
https://www.suomenuutiset.fi/sisapiirilahteet-kokoomus-jaanyt-brysselin-vangiksi/

Hyvää ja Rauhaisaa Juhannusta toivottelee
Riku Raunioilla

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Veijo Hoikalle ja Rikulle Raunioilla & kiitos kommenteistanne.

Veijo: Kiitokset. Jokainen näistä mainitusta, samoin kuin oma blogini on pikkutekijä, mutta yhdessä olemme osa suurempaa virtaa. Pisara pisaralta.

Riku: Niin kuin totesit, niin hyvää pohdiskelua oli. Oikein hyvää ja rauhallista juhannusta sinullekin.

Anonymous said...

Itseasiassa meidän eliitin perseilijöistä ei mafiosoiksi ole,oman perheen muroihin kuseva Massatimo Corsoini olisi ollut jo viikon kuolleena.Ministerin ja kansanedustajan perhe on oma kansa ja äänestäjät,joten meidän suhmurat toimivat kilpailevan,Brysselistä käskyjä jakavan,perheen Troijan hevosina,jotka kerran neljässä vuodessa lupaavat maat ja taivaat Suomisen perheelle,ja vaalien jälkeen nauravat paskaset naurut-nää pällit äänesti taas meidät jatkoon!
T:Vesku

DuPont said...

Yrjöperskeles: "Jokainen näistä mainitusta, samoin kuin oma blogini on pikkutekijä, mutta yhdessä olemme osa suurempaa virtaa. Pisara pisaralta."

Eivät nuo blogit pikkutekijöitä enää ole, noita tunnetaan aika laajalti. Tämänkin blogin lukijamäärä on kasvanut, pirun paljon noita kommentteja tulee nykyisin! Pienistä aalloista se tsunamikin syntyy.

Juhannuskiitokset ja -toivotukset tässä Yrjöperskeleelle ja monelle muullekin vaikuttajalle. Jakakoot Soini ja Terho ämpäreitä torilla, todellisuudessa Suomea parannetaan netin kautta. Kuten Veijo Hoikka edellä sanoi, näitä nettivaikuttajia on paljon, niin paljon, etteivät voi jäädä näkymättä. Soinin mädätys saadaan puhtaaksi, hyvää kansallisajattelua aikaiseksi tilalle.

Näin tehdään. Hyviä jusseja kaikille!

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Veskulle ja DuPontille & kiitos kommenteistanne.

Vesku: Valitettavasti näin. Käskyläisiä ovat. Käskyläisiä, joitten vallan linssiinpissittävät säännöllisesti vahvistavat.

DuPont: Kiitos kannustuksesta. Sinänsä tämän tyyppiset blogit ovat esim. muotiblogeihin verrattuna kuitenkin edelleen lilliputteja. Mutta askel askeleelta ja netti on meidän aseemme. Jussin jatkoja.

Veijo Hoikka said...

Juhannus alkaa mennä vaisulle osuudelle.

Miksi mun kommentteihin aina liitetään roskiksen kuva?

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Veijo. Vaisuudesta voi todeta sen vanhan sananlaskun: ”Se, joka ei koskaan ole ryypännyt, ei tajua kuinka mukavaa on herätä, kun EI ole krapula”. Tuo roskisjuttu meinaa varmaan sitä, että kun olet kirjautunut sisään ja kommentoit, niin oman kommenttisi kohdalla se kyllä näkyy ja sitä roskista painamalla voit halutessasi poistaa kommenttisi. Mutta ei se blogissa muille näy.