torstai 8. kesäkuuta 2017

ANTERO LÄRVÄNEN JA PAPERITTOMAT


- Hyvää päivää, hyvät kuuntelijat. Täällä Antero Lärvänen Huitsinnevadan paikallisradion suorassa lähetyksessä. Olemme tällä hetkellä Hömpstadin keskustorilla, sillä saimme tuoreeltaan tietoomme että täällä on menossa paperittomien mielenosoitus. Tilanne täällä paikan päällä vaikuttaa sinänsä varsin rauhalliselta, mutta tiedustelen tilannetta kuitenkin Hömpstadin poliisilta. Tässä partioautossa istuvat vanhemmat konstaapelit Hannes Teppana ja Käykö Keuhko. Vanhempi konstaapeli Teppana, onko tilanne rauhallinen? Täällä torillahan ei  näytä olevan kuin tämä yksi partioauto.

- Ei ole autoja enempää eikä tarttekaan, sillä niin kuin itse näette niin ei tuolla mitään hulinaa ja häiriköintiä ole menossa. Oikeastaan se ei ole edes mielenosoitus, vaan eräänlaiset paperittomien messut. Ne ovat jakaantuneet eri pisteisiin ja kertovat siellä tarkemmin asiastaan. Menkää rauhassa tutustumaan. Ei siellä ole takkutukkia eikä suvaitsevaisen raivotaudin vallassa riehuvia kirkollishenkilöitä. Ja jos niitä tulee, niin tulkaa sanomaan. Me kuskataan ne huuthemmettiin. Tiedä vaikka vähän pamputettaisiinkin, vaikka fasismiahan se sellainen nykyisin on.

- Kiitokset, vanh konst Teppana. Mennäänpäs tuohon ensimmäiseen mielenilmauspisteeseen. Antero Lärvänen Huitsinnevadan paikallisradiosta päivää. Mitäs teidän mielenilmaisunne koskee?

- No kun me ollaan paperittomia. Yhteiskunta ei ole suostunut antamaan meille tarvittavia papereita.

- Yhteiskunta yleensäkö vaiko joku yhteiskunnan osa? Ja kuinka paperittomuus teihin on vaikuttanut?

- No sehän on vaikuttanut siten, että minä en saa ajaa autoani. Ja se yhteiskunnan osa on toi merkeleen katsastuskonttori. Kun se ei laittanut autoani leimaan. Eihän siinä ollu kuin vähän ruostevauriota ja jarrutkin olis pelannut paremmin jos vaan olisin muistanu vähän enemmän pumpata niitä katsastukseen mennessä. Eikä se auto ny niin vanhakaan ole. Volvo 343 vuosimallia ysikakkonen. Mutta kun ne perhanan päästöarvotkin oli liian suuria. Tartteis vissiin säätää kaasutinta. Ja hylsy tuli tolle mun kaverillekin. Sillä nyt tietysti on vanha Punto jossa vika ei ole sinänsä vika vaan ominaisuus, varsinkin jos Fiatin sähkövioista puhutaan, mutta paperittomia nyt tässä ollaan joka tapauksessa kumpainenkin eikä tiedetä, että mikä eteen. Autolle olis kyllä tarvetta eikä tässä tavallisella jannulla ole varaa niitä joka kymmenes vuosi mennä ostamaan. Ja oikeastaan tuo kaverini on semmonen uuspaperiton, sillä kaksi vuotta sitten sen Punto hylättiin, mutta se sai sen laiteltua kuntoon ja sai sen takaisin leimaan. Nyt se on hylätty uudestaan. Niin että tässä on nyt paperiton ja uuspaperiton. Kyllä jurppii. Meinaan, eihän se siitä voi kiinni olla että automme ei täytä laillisia vaatimuksia. Koska me kumminkin halutaan ne leimaan. Eikös se haluaminen riitä niillä laittomilla turvapaikkahuilailijoillakin? Ja niitten puolesta on perustettu helvetti soikoon kansanliikkeitäkin. Entäs meidän puolesta sitten? En näe yhtään takkutukkaa tai punapäistä pastoria täällä riekkumassa meidän paperittomien puolesta. Ettei meillä vaan olis väärä orvaskeden väri? Ja eikös se semmonen ole sitä rasismia se?

- Ei ole ihmekään että jurppii. Eikä kansanliikkeistä ole tietoakaan. Selvää suomalaisiin kohdistuvaa rasismia. Entäs tämä nuorempi kaveri tässä? Oletteko tekin paperiton?

- Olen kyllä.

- Autoanne ei siis hyväksytty katsastuksessa?

- Ei kun minä reputin inssiajon. Ei antanut yhteiskunta paperia. Nyt mä vaan olen ja ihmettelen.

- Kiitos teille ja voimia eloon yhteiskunnan sorron alla. Siirrytäänpä seuraavaan paperittomien pisteeseen. Kerrotteko kuuntelijoillemme, että kuinka teistäkin on tullut paperittomia?

- Vaan kerrotaanpa hyvinkin. Minä olisin ostanut tuolta Hömpstadin Ase- ja Neuvotteluliikkeestä ittelleni puoliautomaattisen AR 15-rynkyn. Nimenomaan olisin ostanut. Kun ei se sitten onnistunut. Vaikka rahalla olisin kyllä maksanut ja sen hinnan mitä pyydettäisiin.

- Jaa? Mikäs kaupan esti?

- No kun toi valtesmanni, se juuttaan mieliharmi ei myöntänyt tarvittavaa paperia. Eli siis ostolupaa. Ihme jätkä. Kun mulla noita muita pyssyjä on ollut vuosikymmenet eikä edes ensimmäistäkään ylinopeussakkoa. Ja tolla mun kaverillani on ihan yhtä huono tilanne. Ettei huonompikin.

- Kerrotteko hieman tarkemmin?

- No kun tuli ostettua yhdeltä Jevgeni Peliverkkarinovilta semmonen pikkuisen laillisuushaasteinen Tokarev TT33-pistooli ja satsi patruunoita. Mutta enhän minä sitä uskalla edes sinne valtesmannille viedä. Se veisi pyssyn pois ja tiedä vaikka panis minutkin putkaan. Vaikka ihan kodinturvaksi minä sen hankin. Kun nykyisin ei tiedä, että minäkö päivänä se allahu on täälläkin akpaar ja joku keksii lähteä ajelemaan Scanialla ohjaus- ja jarrutushaasteisesti. Siinä paljon auta se, että pääministerin thoughts and prayers are in Hoempstad, kun itte on palasina. Siks toiseks tää on ollu joskus Neuvostoliiton aikaan ihan laillinen palveluspistooli ja nyt sitten laiton että sen mukaan minäkin olen nyt semmonen uuspaperiton. Ja minäkin haluaisin tämän laittoman aseen lailliseksi ihan vaan sen takia kun mä haluan, mutta ei minun puolestani mitkään punapäänarskut tule ääntänsä nostamaan. Ne nostaa äänensä vain etnisesti edistyksellisen laittomuuden puolesta. Kai ne saa siitä jonkunlaisia kicksejä ja värähtelyjä strategisiin paikkoihinsa.

- Joo kyllä minunkin on pakko sanoa, että valtiovallan prioriteetit tuon kansalaisten yleisen turvallisuuden suuntaan ovat enempi yleisanaalisesti suuntautuneita. Mutta hetkinen… tähän on tulossa joku herrasmies… olisiko teillä kommentoitavaa tähän paperittomuusasiaan?

- No tavallaan. Kun et viittis Antero jättää jämiä tuosta Voimasavuke Bostonista. Mulla kun on vaan sätkätupakkaa mukanani ja minä kehno vie unohdin sätkäpaperit kotio. Niin että minäkin oon nyt paperiton. Ainakin sätkäpaperiton.

- Jaa, no en minä jämiä jättele, mutta tarjoan kyllä kokonaisen Bostonin. Ja tossa on hei vielä one more for the road.

- Kiitti Antero. Sä oot reilu jätkä.

- Suoritan vain kansalaisvelvollisuuteni. Onhan kirkkommekin voimakkaasti ilmaissut, että meidän täytyy auttaa paperittomia kaikin mahdollisin keinoin. Vaan mennäänpäs tähän seuraavaan paperittomien pisteeseen. Antero Lärvänen Huitsinnevadan paikallisdemokraatista päivää. Kertoisitteko omasta tilanteestanne?

- Terve, Antero. Minähän olen Hruittalan Väne ja mulla on yritys nimeltä Vänen Työ ja Taaperrus. Ja jurppii ihan sipilänä, kun olis urakoitakin tarjolla mutta ne on usein sellaisia, ettei niitä kannata ottaa.

- Mikä estää urakoinnin?

- No se, kun ei ole tarvittavia papereita. Meinaan nykyisin joka jätkällä pitää olla parin tonnin edestä erilaisia työkortteja alkaen pultinväännön lupakortista päätyen työkaluvyön kiinnittämiskorttiin. Joka hemmetin kortti maksaa ja ne pitää vielä aika ajoin uusiakin. Jos mulle tarjotaan tommonen viikon mittainen lyhyt urakka jossain ja minä hankin jätkille kaikki tarvittavat kortit niin minähän jään semmosesta persneton puolelle. Ja tää on kumminkin yritys eikä mikään sosiaalihuolto. Isoilla firmoilla on tietysti varaa palkata vaikka kouluttajatkin. Ja on se nyt muutenkin syvältä ja poikittain, että tyyppien täytyy todistaa osaavansa tehdä sitä, mitä ne on työkseen tehneet kolmekymmentä vuotta. Ei kai ne olis hommissa olleet jos eivät osaisi? Kuka niitä osaamattomana olis palkannu, hä? Firmat ovat firmoja eivätkä mitään akateemisten suojatyöpaikkoja. Niin että on tää paperittomien syrjiminen yhtä helvettiä. Yhteiskunta olis voinut käyttää noissa päätöksissä järkeäkin mutta oletan, että sitä ei yliopistoissa opeteta.

- Semmonen mielikuva on minullakin ja kyllähän tässä on huutava epäkohta. Pistää miettimään, miksei yhteiskunta tule paperitonta vastaan? Yliopistoista ja varsinkin niitten yhteiskuntatieteellisistä tiedekunnista en tässä suorassa lähetyksessä sen enempää kommentoi, ettei tule sanottua Pahaa Sanaa. Mutta on selvää, että tämän lähetyksen aikana on käynyt selväksi, että paperittomuus ja uuspaperittomuus on maassamme todella huomattavasti suurempi ongelma kuin mitä on tullut ajateltuakaan. Mutta tuolta bajamajojen luota kuuluu kova jyske ja älämölö. Mennääs katsomaan… se näyttää tulevan tuosta yhdestä tietystä bajamajasta. Hei, siellä huusissa! Protestoitteko te jotakin vastaan?

- Enhän minä semmosta. Pisti vaan äkkiä mahan löysälle. Onneks oli tää ulkohyysi tässä paikalla. Just kun sain housut kinttuun niin räjähti semmonen seittemän kilon savi ainakin kymmenen baarin paineella. Voi että helpotti. Mutta nyt mulla on se ongelma, että tässä bajamajassa ei oo paperia. On persposket meinaan niin kuralla että en minä oikein pyyhkimättäkään… ei teillä olis paperia antaa… paperittomana kun on vähän huonoo… sen takia minä täällä meteliä pidin…

- Jaa, hemmetti. No pitäähän sitä paperitonta auttaa. Hösse hei, eikös sulla oo mukana se tuore Helsingin Sanomat?

- Joo, täällähän tää. Pääsee arvoiseensa tehtävään.

- Jospa te siellä vessassa hieman raotatte ovea… no niin… olkaapa hyvä.

- Suuret kiitokset. Nythän tässä pääsee kaksi paskaa vastakkain.

- Olettekos te muuten mukana tässä mielenilmauksessa?

- Ei kun minä olen muuten vaan käymässä täällä morjestamassa velipoikaa. Mulla kun on nykyisin tuota aikaa, kun minä olen työtön paperimies tuolta Kuusankosken Voikkaalta.

- Mutta mepä emme häiritse tämän pidempään. Hyvää päivänjatkoa teille ja hesarinpuhtaita persposkia. Tai siis ihan kokonaispuhtaita. Käydääs vielä moikkaamassa sheriffejä… terve taas, konstut. Tää mielenilmaus on mennyt kyllä rauhallisesti ja kaikilla paperittomilla on ollut painavaa sanottavaa. Me kun ensiksi luultiin, että tää on sellainen paperittomien ja uuspaperittomien maassa notkuvien etnisesti edistyksellisten ja niitten hangaroundien mielenosoitus.

- Kai toimittaja tietää, ettei sellaisia paperittomia ole olemassakaan. Se on pelkkä urbaanilegenda. On olemassa ainoastaan laittomasti maassa oleskelevia. Ja niille meillä Hömpstadin poliisissa löytyy kyllä tarvittavat menettelytavat. Onhan meinaan niin, että meillä Hömpstadissakaan ei hipit hillu eikä anarkistit askartele. Ja onhan myös niin että ei ne niin sanotut paperittomat maassaoleskelijat mitään paperittomia ole. Niillä on hallussaan virkakoneiston antama paperi, jonka mukaan niitten tulee suksia maasta huuthemmettiin. Ja jos ne sen hävittävät, niin printataan sitten uusi. Vaikka maassa monenlaisia paperittomia onkin, niin paperia täällä sentään riittää. Ei se suinkaan kesken lopu.

- Herättää kyllä suurta iloa huomata, että maassa on asiallista, ammattitaitoista ja kansalaisista välittävää virkakuntaa jolla on sydän oikealla paikallaan.

- Ja on myös hienoa huomata, että maassa on vielä sentään edes jonkun verran asiallista mediaa. Ainakin täällä Pinnanmaalla. Mutta nyt meidän pitää lähteä ja häätää nuo paperittomat tuosta HÖÖ-marketin edestä.

- Paperittomat? Eihän siellä pyöri kuin puolen tusinaa teiniä?

- Juuri niitä minä tarkoitin. Ne nimittäin kyttää, että ne löytäisivät hakumiehen, joka hakisi niille kaupasta limuviinaa. Niin että ne pääsisi kolmen vadelmasidukan jälkeen euforiseen housuunpissimis- ja elämänruikuttamistilaan. Ja kun tuo HÖÖ-market on heidän kannaltaan siinä mielessä ikävä paikka että se kysyy papereita.

- Hienoa! Jos estää teinipissismin, niin voi olla että estää jonkun pissiksen muuttumisen ajan myötä vanhemmaksi poliittiseksi pissikseksi joka johtaa jotain vasemmistopuoluetta joka puolestaan pissii koko kansan päälle. Kiitos konstaapeleille, kiitos paperittomille ja kiitos kuuntelijoille. Täällä Antero Lärvänen, Hömpstadin keskustori. Siirto rutioon.

- Ja täällä Huitsinnevadan paikallisration rutio. Jatkamme ohjelmalla ”Kulunut viikko sosiaalisessa mediassa” ja tällä kertaa hollantilainen laulu-, soitin- ja jodlausyhtye Focus  esittää neljä minuuttia kolmekymmentäseitsemän sekuntia kestävän tiivistelmän Rasmus ry:n sivuilla kuluneen viikon aikana käydystä keskustelusta.



Lämmin kiitos Jaska Brownille pohjaideasta.

23 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...



Dan Park tuntee myös myötätuntoa paperittomia kohtaan. Tässä kuvassa hän jakaa paperia paperittomille:

https://2.bp.blogspot.com/-TlDrH_vG-zo/VsqVvk_7zOI/AAAAAAAAArE/mt0iAXcsPqc/s320/dan-park.jpg

Johan

Anonyymi kirjoitti...

Voi juma.. miten hauskaa veistelyä! Kiitos tästä. Ensimmäisen kohteen puoliväliin luettuani minulle tuli kutka, että tuota bajamaja-juttuakin tässä ehkä hyödynnetään. Ja niinhän siinä sitten kävikin. Aiheesta puheen ollen, nämä paperittomiksi nykyään kutsuttavat paperinsa hävittäneet ovat tällä elämänalueella käsittääkseni erittäin usein ihan kirjaimellisesti paperittomia: tortun jäljet koetetaan pestä vettä ja vasenta kättä käyttäen. Sopii kait oikeinkin hyvin niukkavetiseen aavikkokulttuuriin. Ilmankos vokeissa vedenkulutus per lärvi on ihan helvetinmoinen, kuulemma. Meikäläisiin perinteisiin on sentään kuulunut lehtevien luonnonantimien käyttö tähän tarkoitukseen, ennen paperin yleistymistä. Nykyiset Hesarit ym. sanomalehdet vaan lienevät paperilaadultaan aavistuksen liian kovia, ohuita ja liukkaita tähän(kin) touhuun.

Erityinen kunniamaininta kuitenkin menee sen yrittäjän murheille. Tosiaan, miksi tilaajan kanssa tehty sopimus kunnollisesta työstä ei riitä, vaan tekijöiltä vaaditaan älytön määrä eri juttujen ns. hallinnan kortteja? Ja mitäs siellä ammattikoulussa opetetaan, jos ei työntekoa turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen?

Terv. Achtung

Oinomaos kirjoitti...

Ohessa "paperittomiin" liittyvä hyvä ja oivaltava kuva. Dan Park: Papper till papperlösa

Lemminkäinen kirjoitti...

Hieman kummallista. Voimapaperi on monella hakusessa, mutta näillä joilla on voimapaperia, niin heillä on yleensä myös yhdistetyt "krooninen shokkitulehdus + syyntakeettomuus" paperit perstaskussa. Ja valtaa.

Reijo Koiras kirjoitti...

Ai jumalauta, tätä lukiessa sai kyllä hekotella oikein kunnolla. Suorastaan herkullista luettavaa. Paras kohta oli bajamajassa istuva paperiton, jolle tarjottiin hesaria pahimpaan hätään:) Ja olihan kirjoituksessa hyvä pointtikin. Tämä oli ehdottomasti yksi parhaista kirjoituksistasi, eikä se ole ihan vähän sanottu.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Johanille, Achtungille, Oinomaokselle, Lemmikäiselle ja Reijo Koiraalle & kiitos kommenteistanne.

Johan & Oinomaos: Kas, Dan Park on siis hoksannut saman. Vaan helppohan tämä on hoksata.

Achtung: Kiitokset. Nykyiset sanomalehtipaperit ovat myös laadultaan melko huonoja sytykkeitä. Tuo työntekijään kohdistuva korttisulkeinen on jotain, mitä en kerta kaikkiaan käsitä.

Lemminkäinen: Yleensäkin termiä ”paperiton” käytetään siinä mielessä että yhteiskunta on lyönyt hänet laimin kun ei päästä häntä pysyvän elatusautomaatin piiriin.

Reijo: Lämmin kiitos. Olen otettu. Ja se tuorein Ryppy-sarjiksesi oli todellinen ässä.

RI kirjoitti...


Aina, kun puhutaan paperista, tulee mieleeni tapaus vuodelta -78. Oltiin purjehdittu Puolaan ja tietysti Itämeren ylitystä piti juhlia. Paikallisessa ravintolassa oli loistava tsekkivarietee ja ilo ylimmillään. Rahaa oli vaihdettu ja sitä oli paikallisen kuukausien palkan verran. Moraalisesti omatunto soimasi, ei oikein tuntunut hyvältä, mutta vodka teki vaikutuksen. Menin tietysti jossain vaiheessa WC:n ja sen hoitaja, vanha reumatismin runtelema rouva ojensi pienen paperin jolla oli kai tarkoitus pyyhkiä perse. Minä tivasin lisää paperia, mutta rouva ei suostunut. Yht´äkkiä sain ajatuksen vaihtokaupasta. Tarjosin rouvalle 500 slotia ja hän ei tajunnut mitään. Minä tivasin : tässä sinulle paperia vaihdetaan. Ja sain tahtoni läpi. Pöydässä laskin, että maksoin 2000 ihmisen sisäänpääsyn hinnan. Muistin kyllä mainita rouvalle, että olen suomesta ja tottunut tuhlaaman paperia. Puolasta jäi hyvät muistot, sitä tosin ihmettelin, etten onnistunut tapaamaan yhtään kommaria.

Becker kirjoitti...

Minäkin olen käynyt läpi jos jonkinmoista kurssia ja saanut niistä tiploomin/lupakirjaa/korttia. Tyypillistä niissä on ollut vain se, että olen jo kaikissa tapauksissa ollut pätevä ennen koko kurssin käyntiä, joten pakolliset litterat ovat olleet lähinnä hallinnon rahastusta.

Ensinnäkään Ruotsista ei voi tulla turvapaikanhakijoita, paitsi ne kantaväestöön kuuluvat jotka pakenevat islamisaation alle tukehtuvaa kuningaskuntaa.
Omituista tosin on että nämä islamilaiset "paperittomat" ovat kyllä onnistuneet säilyttämään nämä kännykkänsä ja täydessä latinkissa vielä, vaikka paperit, paitsi seteliraha, ovat päässeet häviämään mystillisesti reissun aikana.

Olen varmaan täälläkin joskus todennut että eräs ongelma sekä paikallisessa että suomalaisessa lehdistössä on se että ne eivät oikein sovellu perseen pyyhkimiseen, sillä ne ovat jo täynnä paskaa. Sytykkeinä tulee käytettyä näitä nesteitä, sillä noita aviiseja ei pahemmin nurkissa näy kun ei ole tullut ostettua, mutta uskon kyllä että Hesari ei kelpaa edes siihen.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys RI:lle ja Beckerille & kiitos kommenteistanne.

RI: Luulen muuten, että monella aikanaan Leningradiin matkanneella oli samat kokemukset. Ja hurjaa muuten ajatella, että nykyisin on jo paljon suomalaisia, jotka eivät hahmota, että mikäs se Leningrad olikaan.

Becker: En tiedä olisko tään korttisulkeisten takana se, että saadaan työllistettyä opettajia. Joku tietysti tällä turhalla kurssituksella tienaakin. Ns. paperittomuushan on meillä jo vanha ilmiö, eikös meinaan se nuori ja innokas lakinainen vuonna 1991 neuvonut somaleita Tallinkin laiturilla repimään passinsa ja huuhtomaan ne vessasta. Sanomalehtipaperin laatu on muuttunut. Syttynestettä minäkin käytän, tosin silloin kun haluaa hifistellä niin tulee vuoltua kiehisiä. Metsässä on tietysti fiksuinta potkia nurin tervaskanto ja hakata siitä sytykkeitä.

Lemminkäinen kirjoitti...

Osaston psykologin Taavetti Hermosen väitöskirjasta "Suurus ja Empatia": "Suomi tarvitsee 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa", "Me tienataan tällä", "10 on 90", "Monikulttuurisuus on rikkaus", "Olen shokissa", "Olen shokissa", "Olen shokissa". Muutamia pedagogisia ja emotionaalisia lauseita Suomen suuruuksilta. Päästäkseen Suomen pääministeriksi, niin ei riitä että osaa lukea, täytyy myös ymmärtää. (Tuo ymmärtäminen tarvitsee vielä hieman lisätutkimuksia, koska substanssiymmärtäminen on saatanan vaikeaa ja sen ymmärtää Urpokin ilman palloa ja siitä enemmän lisäliitteessä). Psykologisella osastolla emme ymmärrä lainkaan paperin tärkeyttä, koska paperihan on vaarallista. Paperista voi saada vaikka haavan sormeen ja kukas se sitten lohduttaa, häh? (Otan pienet). Täytyy muuten kehaista että vihreät ja punaiset ovat erittäin kiinnostuneita tästä väitöskirjasta, kuten myöskin kaverit osastolla. Heipparallaa ja kukkokiekuu. (Samaa mieltä Reijon kanssa).

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Lemminkäinen ja kiitokset. Ja jos joku nuorempi lukija ei muista, niin pannaan muistutukseksi. Sleepy Sleepers ja Urpon Pallo:

https://www.youtube.com/watch?v=wSkjZIsIXy8

Vasarahammer kirjoitti...

Tästä jutusta tuli mieleen pakinoitsija Ollin parhaat tekeleet. Ei muuta kuin paperia paperittomille Dan Parkin tapaan.

Anonyymi kirjoitti...

Hulvaton juttu ja voi juma kun tuosta hollantilaisesta musiikkipätkästä tuli todellakin hokkuspokkus-olo päähän, se meni tuosta pyörällensä.

OT:nä Australia vs. Saudi-Arabia jalkapallon MM-karsintaosttelusta kuuluu kummia, SA:n pelaajat kieltäytyivät osoittamasta kunnioitusta Lontoon terrori-iskun uhreille. Kuten eräs kommentoija tuolla totesikin

"Same thing with the Turks. Booing and jeering during the minute silence for the Paris attack victims.

Nothing to see here. Turks and Saudis are completely different countries, no.

Couldn't have anything in common?"

Qatarillekin myönnettiin lajin MM-kisat v. 2022, öljyrahalla ilmeisesti jotain vaikutusta asiaan? Taitaa olla hiukan lämmintä pelata, elleivät sitten pidä otteluita aamuisin ja iltaisin. Niiden stadioneiden rakennustyömaat ja -olot lienevät mielenkiintoiset ja epäilenpä et suurin osa duunareista on kotoisin Pakistan-Intia-Bangladesh-Nepal-Filippiinit linjalta. Ei siellä taida paljoa arabeja näkyä...

- Soomepois Eestist -

QroquiusKad kirjoitti...

Minulla on ilo ja kunnia saada kuulua alati hupenevaan kansamme osaan, joka on pyyhkinyt perseensä sammaleella. En muista tarkkaa ajankohtaa, mutta joskus 1970-luvulla se tapahtui.

Äidinäitini oli tullut Hämeen viljavilta vainioilta Pohjolan tuntureiden ja Pohjanmaan lakeuksien välimaastoon katsomaan pieniä lapsenlapsiaan, joista vanhemman kanssa läksi tutustumaan ympäröivään metsämaastoon. Siellä pikkuiselle tuli kakkahätä, jolloin mummu opasti mitä tehdä. Kyykkypaskan jälkeen paperia kysyvälle pikkuiselle hän näytti kädestä pitäen miten anaalihygienia hoidetaan sammaleella. Katoavaa kansanperinnettä, jonka katoamisesta en ole oikeastaan niin pahoillani.

En tiedä, millaista oli sanomalehtipaperi siihen aikaan, kun sitä huusipaperina yleisesti käytettiin. Vanha äitimuorini ei kyllä senkään laatua ihan ilolla ole muistellut verrattuna wc-paperiin, joka on tietysti aivan eri asia. Nykyinen sanomalehtipaperi on joka tapauksessa niin liukasta, ettei sitä voi siihen tarkoitukseen käyttää. Aikakauslehtipaperia ei voi edes kuvitella siihen käyttävänsä.

Mummuvainaa on ollut kohta viisi vuotta haudassa, tai tarkemmin ripoteltuna muistolehtoon toiveensa mukaisesti. 1990-luvun puolivälin jälkeen hänen puheenparteensa tuli yhä useammin lause: "Jos oisin sotavuasina tienny millanen kaarti täällä aikanaan nousee valtaan, niin oisin ollu sillon kaksin käsin tänne ryssää ajamassa!"

Pidin sitä alkuun sopimattomana. Tälle vuosituhannelle tultua aloin yhä enemmän ymmärtää hänen näkökantaansa, joskaan en sitä voinut hyväksyä. Nykyään tuon tuostakin huomaan ajattelevani, että Suomen olisi kenties todellakin pitänyt saada se oppimiskokemus, minkä virolaiset ja unkarilaiset saivat 1944 - 1991.

Onneksi mummuvainaan ei tarvitse tätä enää olla näkemässä. Veljeni lapsia vain käy yhä rankemmin sääliksi. Bloggauksen lopun jodlausvideo tuo onneksi iloisempaa mieltä useampaankin kertaan kuunneltuna, nimenomaan siinä mielessä, missä se meille lukijoille esiteltiinkin.

Ja muistetaan nyt vielä, ettei kaikki ole menetetty ja luetaan Vänrikki Stoolin tarinoiden runo "Vänrikin tervehdys", erityisesti sen viimeinen säe. Sillä se on juuri tänään taas mitä ajankohtaisin.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vasarahammerille, Soomepoisille Eestist ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.

Vasara: Lämmin kiitos. ”Yliesiapulaisvuorovarausraivausratkaisupäällikkö”.

Soomepois: Kiitokset. Tuo saudien temppu oli kyllä totaalisen mauton ja kuvaa hyvin sitä ajattelua mitä islamilainen maailma edustaa.

Qroquius Kad: Olen muuten sammalella joskus pyyhkäissyt minäkin. Silloin ennen vanhaan minun mielestä sanomalehti oli jotenkin karkeampaa, se sopi hyvin sytykkeeksi. Venäläisiä en tänne kaipaa missään oloissa. Ne eivät tulisi vapauttajina, vaan valloittajina. Miehitetyssä maassa ei ole koskaan hyvä olla.

QroquiusKad kirjoitti...

Tuota, en kyllä mielestäni millään lailla ollut toivomassa tänne nyt venäläisiä, joita kohtaan minulla on täsmälleen sama asenne.

Ajatteluni oli kontrafaktuaalisessa historiassa, jossa Suomi olisi parhaassa tapauksessa voinut vuosina 1944 - 91 saada samanlaisen rokotuksen ulkopuolelta saneltua kansanvaihtoa vastaan kuin virolaiset ja unkarilaiset, mutta toisaalta aivan yhtä hyvin saattaisimmen ollakin nyt vatjalaisten asemassa, joita on olemassa enää n. 60.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Qroquius Kad. Joo, huomasin kyllä ja olen samaa mieltä kanssasi. Siinä vaihtoehtohistoriassa olisi se rokotus voinut tulla, mutta vatjalaistenkin kohtalo olisi ollut mahdollinen. Suomalaiset kun pistivät sen verran paljon Venäjän ukkoa kylmäksi että kosto olisi ollut ankara.

Tuumailija kirjoitti...

Niin käsittämättömältä kuin se kuulostaakin, olen ollut monta kertaa paperittomana Japanissa! Pitäisikö minunkin järjestää mielenosoitus? Kas kun:

1. Täällä vessoissa ei ole käsipaperia. Kuivauspuhallin hoitaa homman, tai sen puuttuessa pitää vain ravistella käsiä ilmassa ja odottaa luonnollista kuivumista. Vessapaperia kyllä löytyy.

2. Kaikissa ravintoloissa ei ole servettejä. Tosin tämä koskee yleensä vain hyvin pieniä syömälöitä. Sen sijaan asiakkaalle annetaan kosteusliina tai pieni märkä kertakäyttöpyyhe.

Pikkuravintolat muuten ovat tunnelmaltaan vailla vertaa. Yrjö tykkäisi varmasti näistä hämyisistä n. 8 asiakaspaikan perinteisistä pikkuravintoloista, joissa voi yhä aistia ajan pysähtyneen jonnekin menneeseen. Se ei ole edes kuolevaa kansanperinnettä, sillä ko. paikkoja riittää ja ne ovat mahdottoman suosittuja. Asiakkaan ruoka valmistuu hänen silmiensä edessä ja samalla voi jutella ystävällisen kokin kanssa mukavia ja siemailla huurteista Asahi-olutta. Usein näillä rafloilla on myös vakiintunut asiakaskunta ja porukka tuntee toisensa.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Tuumailija. Varmaankin tykkäisin noitten pikkuravintoloitten tunnelmista. Tosin tuo japanilainen ruokavalio on mulle, no, miten sen sanois… ehkä hieman haastava. Tai sitten en ole tutustunut siihen tarpeeksi.

Anonyymi kirjoitti...


Samanarvoisessa yhteiskunnassa paperittomuus on toisen etu ja toisen ongelma.

Hyvä idea tekstissäsi.

Tarkkailija

QroquiusKad kirjoitti...

Eilen kehotin lukemaan Vänrikki Stoolin tarinoiden runon "Vänrikin tervehdys", erityisesti sen viimeisen säkeen.

Viel' uusi päivä kaikki muuttaa voi.
Nyt se suuri päivä koitti.
Tämähän on oikein onnen ja ilon päivä.
Halleluja! Halleluja!

No joo, ei vielä nyljetä karhua, jota ei ole kaadettu kun sitä ei olla oikeastaan edes vielä nähty. Otetaan pieniä ennakkoilon purskahduksia kuitenkin.

Vanhan kunnon Ludwig vanin "Oodi ilolle" sopii toki tilanteeseen alkupaloiksi, joiden jälkeen käykäämme pääruokaan kaivamalla YouTubesta tai miksei levyhyllystä kelpo Straussin "Also sprach Zarathustra" ja vääntäkäämme nupit kaakkoon!

Anonyymi kirjoitti...

Tänään on ollut terapeuttinen päivä seurata valtavirran median uutisointia & reagointia liittyen Jussi Halla-ahon puheenjohtavalintaan. Se jää sitten nähtäväksi muuttuuko mikään esim. maahanmuuttopolitiikan suhteen? Tilanne on päästetty yli sen pisteen, ettei siitä selvitä ilman radikaaleja toimenpiteitä. Tämä hallitus tuskin ottaa Unkarin tai Puolan linjaa.

Uudensuomen keskustelunavaus lähes tuoreeltaan kun PJ valinta oli selvinnyt.

Timo Soinin lauantai tiivistettynä "Se oli siinä".

Ylilaudalta löytyy hyviä kommentteja PJ:n valintaan liittyen, ainakin noi twiittaukset laittavat hymyillyttämään. On se niiiiin kauheeta ja hirveän kamalaa! Popparit ja oluet ovat olleet jo hyvässä käytössä.

Varapuheenjohtajistokin laitettiin uuteen uskoon, 1. varapj Laura Huhtasaari, 2. varapj Teuvo Hakkarainen. Kas siinäpä kunnon HHH värisuora!


- Soomepois Eestist -

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Qroquius Kadille ja Soomepoisille Eestist & kiitos kommenteistanne. Täytyy sanoa, että puheenjohtajavaalit menivät paremmin kuin hyvin ja itkupotkuraivarit ovat olleet eeppisen kauniita. Palaan asiaan varmaankin postauksen merkeissä.