maanantai 6. marraskuuta 2017

OPERAATIO AALLONMURTAJA

Maarianhamina, torstai, 21. päivä kesäkuuta kello kymmenen aamulla.


Ahvenanmaan maakuntahallinnon merkittävimmät henkilöt oltiin kutsuttu salaiseen tapaamiseen, jossa mukana oli suomalainen pääesikunnasta saapunut siviilipukuinen puolustusvoimien yleisesikuntaeversti. Tapaaminen oli määrätty tasavallan presidentin toimesta sillä evästyksellä että kyseessä oli tapaaminen, josta ei todellakaan kannattanut olla poissa. Presidentti oli myös ilmoittanut että everstillä oli kaikki tarvittavat valtuudet ja hän puhuu suoraan Suomen poliitisen johdon suulla. Eversti oli kohteliaasti esitellyt itsensä, kertonut sen jälkeen antavansa maakuntahallinnon edustajille sen tason sotilaallisia tiedustelutietoja joita ei siviilihallinnolle oltu annettu viimeksi kuin vuonna 1944 eikä ahvenanmaalaisille varsinaisesti koskaan tätä ennen. Mutta nyt toimittiin pakon sanelemana ja asialla oli enemmän kuin kiire. Sitten hän aukaisi salkkunsa, jakoi kaikille osallistujille tabletit ja pyysi osallistujia tutustumaan niitten sisältöön. Sisällön katsominen kesti noin varttitunnin. Everstin ei tarvinnut sanoa sanaakaan, sillä tablettiin laadittu ohjelma ja sen sisältämä tilannekatsaus selvitti tilanteen varsin perinpohjaisesti.

Ohjelma ja sen sisältämät tiedot tekivät vaikutuksen. Tablettia seuraavilla ahvenanmaalaisilla ilme osoitti ensiksi mielenkiintoa, sitten silmät muuttuivat teevadeiksi ja lopulta suu jäi auki joka oli tietysti paha protokollavirhe kaikille poliitikoille maasta ja kielestä riippumatta. Mutta tässä tapaamisessa ei heidän onnekseen ollut mediaa mukana. Huoneessa vallitsi hiljaisuus kun hallinnon edustajat kävivät läpi tabletilla olevia tietoja. Lopulta tehtäväänsä hiljattain valittu varsin nuori miespuolinen älykkääksi ja maltilliseksi tunnettu maakuntahallitusta johtava maaneuvos sulki tabletin, kohotti katseensa ja kysyi everstiltä:

- Tiedot siis pitävät paikkansa? Siis… aivan varmasti ja kiistattomasti paikkansa?

Eversti vastasi:

- Muistattekos, että puolustusvoimien pääesikunnasta on aikaisemmin tullut edustajia tällaisen kriisikokouksen nimissä Ahvenanmaalle? Edes talvi- ja jatkosodan aikana? Ei me sieltä tulla ilman syytä vaan annamme mielellämme teidän olla kaikessa rauhassa, aivan omissa oloissanne ja teitä millään muotoa häiritsemättä. Mutta kyllä, tiedot pitävät paikkansa. Olemme saaneet ne niin Puolustusvoimien Tiedustelulaitokselta sekä muutamista muistakin luotettavista lähteistä ja ne pitävät täysin paikkansa. Niin kuin ohjelmassa ollut sateliittimateriaalikin teille selvästi kertoi. Oletan, että teistä jokainen osaa katsella satelliittikuvia.

- Mutta sehän tarkoittaa siis sitä, että Venäjä aikoo miehittää Ahvenanmaan.

- Nimenomaan sitä se tarkoittaa. Lähipäivinä. Juhannus on ehkä paras mahdollinen ajankohta kohdistaa Suomeen sotilaallista toimintaa. Joulun ohella. Odotamme Venäjän hyökkäystä juuri juhannukseksi. Pihkovassa sijaitseva Venäjän 76. maahanlaskudivisioona on täydessä valmiustilassa, täydessä vahvuudessa ja täysin varustautunut. Se odottaa vain lentokuljetusta. Samoin kuin Kaliningradissa oleva merijalkaväkiprikaati. Kaliningradissa  lastataan etujoukkona kohti Maarianhaminaa lähtevää suurikokoista Liberian lipun alla kulkevaa venäläistä joukkojen kuljetusta varten rakennettua siviilialukseksi naamioitua ro-ro-alusta jossa uskomme olevan vähintään kolme komppaniaa merijalkaväkeä sekä parikymmentä rynnäkkövaunua.

- Ahvenanmaalla on jo tällä hetkellä hajaantuneena ja piiloutuneena venäläisiä spetsnaz-yksiköitä. Ne tulevat valmistelemaan iskua ja toimivat ensimmäisinä. Lähinnä ne keskittyvät Maarianhaminan lentokentälle ja satamaan, Ahvenanmaan poliisivoimiin, tiedonvälitykseen ja muihin hallinnon kannalta olennaisiin kohteisiin. Mutta me olemme paikallistaneet kyseiset yksiköt ja pystymme myös neutraloimaan ne. Puolustusvoimat ei vietä tänä vuonna juhannusta. Me olemme valmiina. Venäläisten on tarkoitus tehdä Krim-tyyppinen nopea ja väkivallaton operaatio jolla se ottaa pysyvän sotilaallisen jalansijan Ahvenanmaalta. Jonka seurauksena me jäisimme sormi suussa ihmettelemään vallitsevaa tilannetta eikä meillä olisi muuta mahdollisuutta kuin esittää joitain protesteja EU:n ja YK:n kautta. Protesteja, joitten merkitys olisi nolla. Niin kuin oli Krimilläkin. Mutta me emme anna sen tapahtua. Me estämme sen etukäteen.

Maaneuvos raapi hieman päätään eikä näyttänyt ollenkaan niin itsevarmalta kuin niin monessa median haastattelussa ennen tätä hetkeä. Sitten hän totesi:

- Ahvenanmaa on kylläkin kansainvälisten sopimusten mukaisesti demilitarisoitu. Mutta… se taitaa olla tässä tilanteessa pelkkää sanahelinää… ymmärän henkilökohtaisesti sen että jos Suomi pystyy estämään Venäjän invaasion ennen kuin se tapahtuu, niin se on meille ilman muuta parempi vaihtoehto. Vaikka en ajatuksesta sinänsä pidäkään. Mutta joskus on tehtävä valintoja epämiellyttävän ja katastrofaalisen välillä. Ehdotan, että suomalaisten valmiusoperaation toteuttaminen hyväksytään. Mutta aikaa on vähän. Juhannusaatto on huomenna. Antamienne tietojen mukaan Venäjä toimii silloin. Mikä on tietysti varsin luonnollinen ajankohta tällaiselle operaatiolle. Juhannuksenahan liki koko maa on mökeillään juovuksissa. Eikä Ahvenanmaa tee siitä poikkeusta.  Mutta kuinka te pystytte saamaan vastaoperaation aikaiseksi niin nopeassa ajassa? Emmehän mekään saa edes maakuntapäiviä koolle siinä ajassa. Aikaa on vain vuorokausi.

Eversti katsoi kelloaan ja vastasi:

- Operaatio on alkanut puoli tuntia sitten. Ja sitä on valmisteltu puoli vuotta. Maakuntapäiviä ei tarvitse kutsua koolle. Tätä osattiin ennakoida ja uhkaan reagoidaan asianmukaisin keinoin. Ja asian ilmoittamisen lykkääminen johtui yksinkertaisesti siitä, että näin tieto operaatiosta ei ehdi vuotaa.

- Eli tämä tilaisuus ei ollut keskustelu, vaan ilmoitus.

- Nimenomaan sitä se oli.

Tässä vaiheessa pitkäaikainen maakuntapolitiikassa kunnostautunut 60-vuotias nainen nosti metelin ja sanoi, että Ahvenanmaa oli kansainvälisten sopimusten mukaan demilitarisoitu ja sellaisena sen tulisi myös pysyä, olosuhteista ja vallitsevasta tilanteesta riippumatta. Hän ilmoitti että tulee esittämään maakuntapäivillä ettei Suomen puolustusvoimilla ole minkäänlaista laillista oikeutta toimia Ahvenanmaan alueella ja puolustusvoimat eivät voi tehdä Ahvenanmaan alueella yhtään mitään ilman maakuntapäivien hyväksyntää. Hän tulisi pitämään henkilökohtaisesti huolen siitä, ettei kyseistä hyväksyntää koskaan tule. Hän olisi valmis viemään asian tarvittaessa vaikka YK:n käsiteltäväksi. Ahvenanmaasta ei tulisi koskaan suomalaisten militaristien leikkikenttää. Tämä oli rauhan maakunta. Eversti oli hiljaa ja hymyili hieman. Uusi maaneuvos kuunteli aikansa ja kivahti sitten:

- Håll käften, du gamla höna! Förstår du inte att det är ju krig nu? Jävla idiot!

Eversti kommentoi tähän:

- Maaneuvos on oikeassa, kaikella kunnioituksella. Jos te haluatte että Maarianhamina on jatkossakin Mariehamn eikä Mariegrad niin teidän ei kannata juurikaan vastustaa niitä toimia joita puolustusvoimat tulevat aivan lähihetkinä tekemään. Se kun tekee ne joka tapauksessa teiltä lupaa kysymättä. Teidän tietysti kannattaa ilmoittaa tulevista toimista maakuntahallinnolle. Tosin se huomaa ne kyllä varsin pian itsekin. Jo ennen teidän ilmoitustanne.

Sitten eversti kiitti tapaamiseen osallistuneita ja poistui paikalta. Maaneuvos kysyi vielä:

- Minne te aiotte mennä?

- Sinne, missä minua tarvitaan. Meillä on sota estettävänämme.


Ytterby, Jomala, Ahvenanmaa, torstai, 21. päivä kesäkuuta kello 9.30 eli puoli tuntia ennen everstin tapaamista maakuntahallinnon johdon kanssa


Österviken-lahden rannalla ollut kesämökki näytti varsin rauhalliselta ja tavanomaiselta mökiltä rauhallisessa ja tavanomaisessa mökkimaisemassa. Niin kuin tietysti Ahvenanmaalla sijaitsevat mökit yleensäkin näyttivät. Sen pihalla ei näkynyt juurikaan liikettä. Mökin pihalla oli Suomen rekisterissä oleva Mercedes-Benz Sprinter 416-pikkubussi. Pihalla oli aika ajoin käynyt nuoria ja hyväkuntoisen näköisiä miehiä. Aina korkeintaan kaksi kerrallaan, eivätkä he olleet ulkona käydessään puhuneet sanaakaan. Selvää oli, että mitään tavallisia juhannusta juhlivia mökkiläisiä he eivät olleet.

Sen tiesi myös mies, joka kiikaroi mökkiä parinsadan metrin päässä. Tiedettiin, että miehiä oli kaikkiaan neljätoista kappaletta. Kiikaroiva mies oli puolestaan suomalainen yliluutnantti, Utin erikoisjääkäri ja mukana olevan kuudentoista miehen erikoisjääkäriosaston komentaja. Taempana tukena oli myös joukkue varusmiespalvelustaan sopimussotilaina jatkaneita Utin sotilaspoliiseja. Kaikki sotilaat olivat täysissä varusteissa ja aseistettuina. Aikaisemmin aluetta oltiin tutkittu siviilipukuisina ja pienemmällä joukolla. Mökissä olevat miehet olivat virittäneet mökkitielle yhden ja maastoon toisen riistakameran mutta ne oltiin huomattu ja tutkittu aluetta kameraan nähden kuolleista kulmista.

Tiedettiin että nuo mökillä olevat, vielä tällä hetkellä siviilipukuiset miehet olivat venäläisiä spetsnaz-erikoisjoukkoja joitten tulisi osaltaan valmistella Ahvenanmaan veretöntä valtausta. Puolustusvoimien tiedustelulaitos oli saanut ensimmäisiä merkkejä operaation valmistelusta jo edellisenä syksynä ja Ahvenanmaalla se oli tarkkaillut ja selvittänyt erityisesti kesämökkien taustaa. Niin vuokrattavien kuin puhtaasti yksityisten. Kyseinen mökki, jota yliluutnantti tarkkaili oli ostettu edellisen vuoden lokakuussa. Ostajana oli eräs turkulainen vihreä kunnallispoliitikko joka oli saanut rahoituksen mökin ostoon ulkomailta kuvitellen avustavansa Greenpeacea joka käyttäisi mökkiä tukikohtanaan tarkkaillakseen Ahvenanmaalla tapahtuvia mahdollisia ympäristörikoksia. Poliitikon toiminta ja rahaliikenne oltiin selvitetty niin tilisiirtojen kuin puhelinkuunteluitten sekä salaa äänitettyjen keskustelujen myötä. Hän ei ollut itse häneen kohdistetusta petoksesta perillä. Niin kuin ennen kaikkea ei siitäkään, että tosiasiassa rahoitus tuli Venäjältä. Hän oli koko ajan uskonut auttavansa Greenpeacea. Kuluvan vuorokauden aikana poliitikko pidätettäisiin ja hänen rikoksensa käsiteltäisiin aikanaan oikeudessa. Syyte tulisi olemaan törkeä maanpetos eikä hyväuskoisuus tai typeryys olisi silloin lieventävä asianhaara.

Samanlaisia mökkejä oli Maarianhaminan ympäristössä kaikkiaan yhdeksän kappaletta. Jokaisessa oli 12 – 18 miestä joitten tulisi jossain vaiheessa juhannusta, todennäköisesti juhannusaaton ja juhannuspäivän välisenä yönä ottaa haltuunsa Ahvenanmaan miehityksen kannalta tärkeimmät strategiset kohteet. Eli toisin sanoen Maarianhaminan lentokentän, sataman, poliisi- ja merivartioasemat sekä tietoliikenneyhteydet. Spetsnaz-joukot valmistelisivat ja turvaisivat varsinaisen invaasion alkamisen. Heitä oli saarella toistasataa miestä ja se määrä olisi hyvin riittävä kun ottaa huomioon, että Ahvenanmaalla ei ollut mitään varsinaista sotilaallista voimaa.

Tai niin venäläiset kuvittelivat. Ahvenanmaalle oli tullut – yhtä lailla mökki- ja muihin tilapäismajoituksiin – kuluneen kuukauden aikana huomattava määrä suomenkieltä puhuvaa sotilaallista voimaa josta paikallinen maakuntahallinto ei tiennyt. Siviiliasusteissa, sotilasvarusteet mukanaan autoissa ja putkikasseissa. Saarella oli komppanian verran erikoisjääkäreitä ja kahden joukkueen verran merivoimien erikoistoimintaosaston miehiä jotka olivat erikoisjääkäreitten tavoin ammattisotilaita joilla oli pääosin samanlainen huippuluokan koulutus. Lisäksi saarella oli komppanian verran erikoisrajajääkäreitä jotka olivat jatkaneet palvelustaan sopimussotilaina sekä saman verran sotilaspoliiseja. Kaikki joukot olivat raskaasti aseistettuja ja laittaneet aamulla päällensä sotilasvarustuksen.

Yliluutnantti katsoi kelloaan ja nyökkäsi vieressään olevalle, venäjänkielen taitoiselle miehelle. Mies otti esille megafonin.


Samaan aikaan suomalaisten joukkojen tarkkailemalla mökillä.


Venäläinen spetsnaz-kapteeni pelasi pennipanoksilla korttia parin ryhmänsä jäsenen kanssa. Muut miehet puuhailivat kuka mitäkin. Suurin osa heistä katsoi mökillä olevan satelliittiantennin kautta  tulevaa venäläistä tv-lähetystä. Yksi miehistä oli laittanut saunan lämpiämään. Heillä oli vielä tässä vaiheessa varaa ottaa rauhallisesti. Toiminta alkaisi vasta juhannusaaton ja juhannuspäivän välisenä yönä kello 02.30 jolloin saari ja koko Suomi olisi hiljentynyt ja nukkuisi syvää humalaisen unta. Kapteenin neljäntoista miehen ryhmän tehtävänä olisi tunkeutua Maarianhaminan poliisiasemalle, ottaa se haltuunsa ja siirtää paikalla olevat poliisit selliin. Tehtävä ei ollut ehkä aivan niin tärkeä kuin niillä ryhmillä jotka ottaisivat haltuunsa Maarianhaminan lentokentän ja sataman, mutta toisaalta poliisiasema oli ainoa paikka, jossa olisi odotettavissa minkäänlaista aseellista vastarintaa. Tosin sekin olisi epätodennäköistä ja muutama paikalla oleva konstaapeli ymmärtäisi varmasti, että neljätoista hampaisiin asti aseistettua erikoisjoukkojen sotilasta oli astetta, ja montakin astetta kovempi vastus kuin jostain paikallisesta kuppilasta kyytiin noukittu humalainen. Kun suurin osa paikallisista poliiseista ei ollut edes joutunut koskaan ottamaan virkapistooliaan pois holsterista tositilanteessa.

Ahvenanmaa otettaisiin venäläisten sotilaalliseen hallintaan suomalaisten nenän edestä laukaustakaan ampumatta. Pienet vihreät miehet yllättäisivät jälleen. Tosin tällä kertaa avoimesti venäläisissä univormuissa ja venäläisin arvomerkein varustettuna. Ahvenanmaallahan oli hieman vaikeaa esittää miehityksen selitykseksi paikallisten venäläisten separatistien tukemista. Tämä operaatio olisi kylmää valta- ja sotilaspolitiikkaa. Mutta tehtävän suorittamiseen oli aikaa vielä hieman yli puolitoista vuorokautta. Nyt olisi aika levätä, rentoutua ja keskittyä. Miehet pukisivat univormut päälleen juhannusaattona hieman ennen puoltayötä, varustautuisivat mukanaan kuljettamilla aseilla jotka oltiin SVR:n toimesta tuotu kätköihin jo edellisenä kesänä. Spetsnatzit eivät olleet pitäneet mökillä varsinaista vartiota, sillä he tiesivät sen herättävän vain tarpeetonta mielenkiintoa.

Yksi miehistä tosin katsoi koko ajan tietokoneella näkyvää kahden riistakameran lähettämää kuvaa mutta niissä ei ollut näkynyt mitään hälyttävää. Operaatio tulisi onnistumaan eikä kapteeni uskonut että ahvenanmaalaiset poliisit edes yrittäisivät vastarintaa. Suomalaisillakaan tuskin oli käsitystä siitä, mitä pian tapahtuisi. Niillä oli kyllä käynnissä AALLONMURTAJA-harjoitus, mutta se oli loppumassa kuluvan vuorokauden aikana, harjoitusalue oli Helsinki ja siinä harjoiteltiin Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan maihinnousuhyökkäyksen torjumista. Tsuhnien joukot olivat aivan väärässä suunnassa ja harjoittelivat väärää uhkaa vastaan.

Helvetti… mitäs nyt…

Ulkoa alkoi kuulua megafonin ääni. Venäjäksi.

- Venäläiset sotilaat! Te olette piiritettyjä, ja teitä vastassa on ylivoima! Aivan ensimmäiseksi pyytäisin teitä välittömästi maastoutumaan, sillä pihalla räjähtää hetken kuluttua!

Koulutetut sotilaat tajusivat että vaikka he eivät tienneet mitä heillä oli vastassa he ymmärsivät, että megafoniin puhuja oli tosissaan. Kaikki heittäytyivät mökin lattialle. Kolmea sekuntia myöhemmin pihalla räjähti, ja mökin ikkunat lensivät sisälle. Lasinsirpaleitten seasta noussut kapteeni huomasi heti, ettei alueelta kuitenkaan kuulunut laukauksia, joten hän käski muitten miesten olla matalana ja kurkisti ikkunasta ulos.

Metsän reunassa näkyi suomalainen univormu päällään oleva sotilas, joka piti selkeästi esillä kapteenille tuttua RPO-A Shmel-sinkoa joka ampui termobaarisia kranaatteja. Pihalla oleva mersun pikkubussi oli räjähtänyt kappaleiksi ja paloi raivolla. Kapteeni mietti hetken. Aikanaan Spetsnazin kunniakoodiin oli kuulunut ettei sodassa jääty vihollisen käsiin elävänä. Mutta nykyisin koulutuksessa todettiin, että järjen käyttö oli sallittua. Metsän reunasta nousi esille lisää raskaasti aseistettuja suomalaisia sotilaita. Kapteeni ymmärsi, että Ahvenanmaan valloitus oli menossa myttyyn jo ennen kuin se oli alkanutkaan. Eli mitään sotaa ei siis ollut. Eihän sitä tosin ollut tarkoitus ollakaan. Yhtä kaikki, kapteeni päätyi siihen johtopäätökseen, että hänen hyviä miehiään oli turha tapattaa suotta. Hän huusi ikkunasta:

- Me antaudumme!

Megafonimies vastasi:

- Teitä tullaan kohtelemaan hyvin. Henkenne ei ole vaarassa. Mutta koska tiedämme teidän olevan erikoisjoukkojen sotilaita ja hyvin vaarallisia miehiä, me emme ota mitään riskiä. Tulette yksi kerrallaan, kädet ylhäällä ja menette sitten makuulle keskelle pihaa kädet niskan takana ja odotatte pidättämistänne.

Kapteeni mietti hetken, katsoi miehiään jotka yhtä lailla älykkäinä ja tilannetajuisina sotilaina nyökkäsivät. Kersantti Volkov sanoi:

- Jos minä menen ensimmäisenä. Jos ne nirhaavat minut, niin voitte sentään panna hanttiin ja viedä muutaman mukananne.

Kapteeni nyökkäsi, Volkov meni pihalle ja jäi makuulle kädet niskan takana. Paikalle tuli suomalaisia sotilaita joitten taitavista liikkeistä kapteeni päätteli niitten olevan niitä suomalaisia erikoisjääkäreitä joista puhuttiin että he olivat vähintäänkin samanveroista kuin spetsnazit. Volkoville laitettiin ranteisiin nippusiteet, lyötiin reppu päähän ja sitten hänet siirrettiin eteenpäin toisten paikalle tulleitten sotilaitten valvonnassa. Kapteeni pani merkille, ettei Volkovia lyöty eikä tönitty vaan ohjattiin. Yksi suomalaisista sotilaista heilutti kädellään näyttäen että seuraava voisi tulla.

Kapteeni nyökkäsi seuraavalle sotilaalle. Miehet vietiin eristystiloihin. Venäläisten spetsnaz-joukkojen Ahvenanmaan valtauksen aloitusoperaatio torjuttiin lähes verettömästi. Ainoastaan yhdellä mökillä venäläisten johtaja päätti koettaa onneaan. Käydyssä taistelussa kaatui kahdeksan venäläistä ja kolme suomalaista sotilasta. Ne olivat toteutumatta jääneen Operaatio Ahvenanmaan ainoat laukaukset.


Maarianhaminan lentokenttä, torstai, 21. päivä kesäkuuta kello 10.55


Maarianhaminan lentokentän lennonjohtajat olivat hetkeä aikaisemmin saaneet Turun lennonjohdolta yllättävän viestin jonka mukaan kaikki lentoliikenne tuli ohjata Maarianhaminan sijasta Turkuun tai Tukholmaan. Ohjattavina olivat sillä hetkellä Finnairin lento AY 215 Helsingistä Maarianhaminaan sekä Next Jetin lento 2N 802 Tukholmasta Maarianhaminaan. Lennonjohtajat kyselivät tilannetta ihmeissään.

- Maarianhamina Turkuun. Mistä on kysymys? Ei täällä ole mitään ongelmaa.

- Turku Maarianhaminaan. Teille ilmoitetaan pian. Toimikaa ohjeitten mukaan. Kentälle on saapumassa kolme konetta. Antakaa niitten laskeutua.

Koneet näyttivät olevat Finnairin kalustoon kuuluvia ATR 72-212A-koneita. Ne eivät olleet reittilentolistassa mutta koneitten transponderit kertoivat niitten olevan normaalissa rahtikäytössä ja matkalla Tukholmaan. Sitten transponderin signaali muuttui ja koneet olivatkin matkalla Maarianhaminaan. Pian koneet laskeutuivat, rullasivat lennonjohtotornin läheisyyteen ja alkoivat purkaa lastiaan. Lennonjohtajien silmät pyöristyivät:

- För helvete! De är soldater! Men är de…

Yksi lennonjohtajista katsoi kiikareillaan:

- Ei nuo venäläisiä sentään ole. Suomalaisia. Hyvä kai sentään niin. Mutta mitä helvettiä täällä tapahtuu? Mitä ne täällä tekevät?

Samalla soi puhelin. Yksi lennonjohtajista vastasi:

- Mariehamns flygplats. Ja, herr lantråd… ja… ja… jag förstår…

Lennonjohtaja sulki puhelimen ja sanoi:

- Se oli maaneuvos. Meidän täytyy luovuttaa lentokentän valvonta noille suomalaisille sotilaille ja auttaa heitä kaikin mahdollisin tavoin.

Koneista purkaantuvat sotilaat näyttivät olevan sekä sotilaspoliiseja että ilmatorjunnan miehiä, joilla oli mukanaan olalta ammuttavia Stinger-ilmatorjuntaohjuksia. Suomalaiset sotilaat saapuivat lennonjohtotorniin ja joukkoa johtava majuri sanoi:

- Oletan, että olette saaneet asiaan liittyvän puhelinsoiton?

- Olemme. Mutta mistä on kysymys? Miehittääkö Suomi Ahvenanmaan?

- Kyllä miehittää. Mutta miehityksen vaihtoehto miellyttäisi teitä vielä huomattavasti vähemmän.

Lennonjohtajat olivat toki hyvin perillä Itämeren kiristyneestä tilanteesta. Niinpä he eivät kyselleet asiasta sen enempää vaan avustivat suomalaisia sotilaita. Kaikki siviililiikenne tuli ohjata Turkuun tai Tukholmaan. Ja kentälle oli tulossa kolme sotilaskonetta lisää. Suomalaiset sotilaat alkoivat ottaa aluetta haltuunsa. Tunnin sisällä puolustus oltiin saatu siihen malliin, että ainakin maihinlaskuyritys päättyisi mitä varmimmin hyökkääjän tuhoon.


Maarianhaminan satama, torstai, 21. päivä kesäkuuta kello 14.50


Maarianhaminan sataman satamakapteeni, 62-vuotias Kenneth Grönstrand katseli satamaan saapuvaa suurta rahtialusta. Hän tiesi jo mitä sen sisällä oli, tai ainakin osasi melko varmasti arvata. Satamaan oli tullut jo aikaisemmin kantosiipialus jossa oli komppanian verran jalkaväkeä sekä jonkun verran kuorma- ja pakettiautoja. Samaan aikaan kaupungin urheilukentälle oli laskeutunut kymmenen NH90-helikopteria jotka olivat purkaneet sisältään pari joukkuetta punabarettisia laskuvarjojääkäreitä. Joukot ottivat haltuunsa kaupungin tärkeimmät strategiset pisteet. Luonnollisesti paikalliset ahvenanmaalaiset olivat peloissaan siitä mistä oli kyse ja mitä jatkossa tapahtuisi. Niin oli myös Kenneth, vaikka hän oli saanut maakuntahallinnon ilmoituksen siitä, että satamaan saapuneita suomalaisia joukkoja tuli avustaa kaikin mahdollisin keinoin.

Asian tilaa paransi ja pelkoa osaltaan vähensi se tieto että joukot olivat lähes kaikki ruotsinkielisiä sotilaita Nylands Brigadista ja he käyttäytyivät äärimmäisen kohteliaasti paikallisväestöä kohtaan. Näin käyttäytyi myös sataman haltuunsa ottanut komentajakapteeni, joka ilmoitti että siviililiikenne ohjataan toistaiseksi pois Maarianhaminasta. Kenneth oli älykäs mies ja siinä mielessä harvinainen ahvenanmaalainen että hän oli aikanaan käynyt vapaaehtoisena varusmiespalveluksen jonka oli suorittanut moottorialiupseerina tykkivene Karjalassa. Hän oli kysynyt komentajakapteenilta:

- Meinaako tää sitä, että ryssät suunnittelevat hyökkäystä tänne? Tietääkö tämä sotaa?

Komentajakapteeni oli miettinyt hieman ja vastannut sitten:

- Eivät suunnittele. Enää. Enempää en voi sanoa.

Satamaan saapuneet joukot olivat tähän mennessä olleet vain kevyesti aseistettuja jalkaväkijoukkoja ja Kenneth oli kuullut että samanlaisia oli tullut Maarianhaminan lentokentälle. Nyt satamaan saapuneesta rahtilaivasta purkautui kaksi komppaniaa lisää joukkoja sekä lisäksi rynnäkköpanssareita ja taistelupanssarivaunuja. Sotilaallista tilannetta harrastusmielessä tarkasti seuraava Kenneth pani merkille, että panssarit olivat T-55M-vaunuja, jo vanhempaa mallia joita suomalaiset olivat modanneet parempaan kuntoon. Myös ryntövaunut olivat venäläisiä BMP2-vaunuja. Ne uusimmat vermeet taisivat sittenkin olla suomalaisilla varastossa jossain kaakonkulmalla. Kaiken varalta.

Seuraavasta rahtialuksesta purettiin ensimmäisenä sekä Crotale-, että NASAMS-ilmatorjuntaohjuslavetteja jotka aloittivat matkansa välittömästi kohti Maarianhaminan lentokenttää. Satamaan oli tullut myös Hamina-luokan ohjusvene Hanko ja tietojen mukaan muut ohjusveneet partioivat Ahvenanmaan saaristossa. Myös kolme Pansio-luokan miinalauttaa partioi alueella valmiina miinoittamaan tärkeät väylät mikäli siihen olisi tarvetta.

Ahvenanmaan radio kertoi uutislähetyksessään että suomalaiset joukot eivät puutu normaaliin ahvenanmaalaiseen elämänkulkuun millään tavoin ja näytti siltä että uutinen piti paikkansa. Joukot pitivät hallussaan satamaa, lentokenttää ja tiettyjä muita strategisia kohteita mutta muualla Maarianhaminan keskustassa olevat sotilaat eivät olleet valvomassa, vaan ne olivat lähinnä aina matkalla jostain jonnekin. Ainoat aseistetut joukot jotka varsinaisesti kulkivat kaduilla olivat ahvenanmaalaisia poliiseja jotka oltiin komennettu lomiltaan palvelukseen. Suomalaiset puolestaan perustivat telttamajoitusalueita kaupungin ulkopuolelle. Radion uutislähetys kertoi myös, etteivät räjähdykset Maarianhaminan eteläpuolella tarkoittaneet taisteluita, vaan suomalaiset pioneerit olivat louhimassa puolustusasemia Svinössä, Lagneskärillä, Granössä ja Yttre Korsössä.

Maarianhaminan yli lensi neljän suomalaisen Hornetin parvi. Kenneth ajatteli, että niissä oli todennäköisesti täysi ohjuslasti mukana. Niin kuin myös satamassa olevassa ohjusvene Hangossa. Tuoreimmasta satamaan saapuneesta rahtilaivasta purettiin näköjään Pasi-sisuja ja meritorjuntaohjuksia.

Jokin oli tämän päivän aikana muuttunut Ahvenanmaalla. Jokin olennainen ja todennäköisesti myös pysyvästi. Kenneth ajatteli, että protestien määrä olisi todennäköisesti valtava mutta järkevänä miehenä hän myös ymmärsi, että suomalaisilla oli varmasti hyvin perusteltu syy toimintaansa. Tällaista ei todellakaan tehty turhaan eikä hetken mielijohteesta. Hän katsoi satamavalvomon ikkunasta ja huomasi, että niin kaupungilla kuin satamassa oltiin nostettu Ahvenanmaan lippuja salkoon. Yhtään Suomen lippua ei näkynyt. Ei edes suomalaisilla joukoilla. Sen sijaan hän huomasi, että lipputankojen ohitse kulkevat sotilaat pysähtyivät, tervehtivät Ahvenanmaan lippua sotilaallisesti ja jatkoivat sitten matkaansa.

Se herätti toivoa. Varsinainen miehittäjä nostaisi salkoon oman lippunsa eikä välittäisi valloitettavan lipusta.


Itämeri, jossain Latvian länsipuolella torstaina, 21. päivä kesäkuuta kello 15.05


Liberian lipun alla oleva rahtialus Banana Harbour eteni reittiään jonka mukaisesti se kulkisi Kaliningradista Pietariin. Tosiasiassa alus oli venäläinen Ropucha-luokan maihinnousualus Caesar Kunikov, jonka kansirakenteet oltiin Sevastopolissa naamioitu näyttämään tavalliselta konttilaivalta ja laivan AIS-järjestelmä oltiin muunnettu esittämään alusta, joka tosiasiassa makasi purkuaan odottamassa malesialaisella telakalla. Alus oli edennyt Mustaltamereltä Kaliningradiin ja siihen oltiin siellä lastattu kaikkiaan 340 venäläistä merijalkaväen sotilasta, kaksitoista BMP-3 rynnäkköpanssarivaunua ja neljä T72-panssarivaunua. Kannella oleviin naamiokontteihin piilotettuna oli kaksi 57-millistä tykkiä ja kevyitä ilmatorjuntaohjusryhmiä.

Aluksen oli tarkoitus edetä reitillään hiljalleen, heittää pieni mutka Suomenlahdella ja kääntyä Hangon kohdalta kohti Maarianhaminaa, johon sen tulisi saapua juhannusaaton ja –päivän välisenä yönä kun spetsnaz-joukot olisivat ottaneet Maarianhaminan sataman haltuunsa, purkaa kuormansa, vallata niin satama kuin kaupunki ja varmistaa Kaliningradista etenevien kahden muun miehistönkuljetusaluksen turvallinen saapuminen. Samaan aikaan 76:n maahanlaskudivisioonan kärkijoukot hyppäisivät laskuvarjoilla Maarianhaminan lentokentälle, miehittäisivät sen ja odottaisivat raskaita kuljetuskoneita jotka toisivat paikalle lisää joukkoja sekä ilmatorjuntayksiköitä. Lopulta kentälle laskeutuisi laivue Sukhoi Su 27-hävittäjiä.

Ahvenanmaa siirtyisi Venäjän täydelliseen sotilaalliseen valvontaan parissa tunnissa ja suomalaiset voisivat vain niellä tapahtuneen. Kaikkiaan saarelle sen haltuunoton jälkeen siirrettäisiin noin 4.000 sotilasta ja vaikka Suomen puolustusvoimat olivatkin vielä suhteellisen voimakkaat, ei niillä olisi saariryhmän takaisinvaltaamiseen tarvittavaa niin maihinnousu- kuin maihinlaskukalustoa. Eivätkä suomalaiset uskaltaisi ottaa riskiä täysimittaisesta sodasta Venäjän kanssa muutenkaan.

- Kapteeni! Tutkahavainto! Neljä suomalaista Hornet-hävittäjää!

Kapteeni komensi olkapääohjuksia käyttävät ryhmät valmiuteen mutta käski niitten pitää ohjukset vielä piilossa. Samoin kän komensi tykkiryhmät valmiustilaan. Neljä Hornetia lensi kohti alusta, mutta ne eivät olleet käynnistäneet ohjustutkiaan. Yksi Horneteista oli kaksipaikkainen koulutusversio jossa kyytiläisenä oli venäjää taitava Puolustusvoimien Tiedustelulaitoksen kapteeni. Hän aloitti lähetyksen jota kuunneltiin laivan komentosillalla yllättyneenä. Tiedot Ahvenanmaalta eivät olleet vielä saavuttaneet alusta. Asiaa tultaisiin aikanaan puntaroimaan Venäjän omissa tiedusteluelimissä pitkään. Suomalaisten vastaoperaatio oli alkanut jo tunteja aikaisemmin. Mistä ilmoituksen viive johtui?

- Venäläinen maihinnousualus Caesar Kunikov. Tiedämme, että kuljetatte venäläistä merijalkaväkeä sekä raskasta sotilaskalustoa ja määränpäänne on Maarianhamina. Operaationne on jo tässä vaiheessa epäonnistunut ja suomalaiset joukot ovat pureutuneet saaristoon. Suomen puolustusvoimat eivät tule estämään liikkumistanne Itämeren kansainvälisillä vesialueilla millään muotoa. Mutta mikäli ylitätte Suomen aluevesirajan teitä varoitetaan silloin yhden ainoan kerran ja sen jälkeen joku ohjusveneistämme ampuu alukseenne kaikki neljä ohjustaan. Tiedätte kyllä, mitä silloin tapahtuu. Teidän ei tarvitse vastata viestiin, mutta painakaa tangenttia kolme kertaa, että tiedämme viestimme tulleen perille.

Aluksen kapteeni tiesi oikein hyvin mitä Hamina-luokan kuljettamat neljä RBS 15-ohjusta tekisivät hänen laivalleen. Hän huusi radiomiehelle:

- Ja sitten saatananperkeleenhelvetin äkkiä yhteys Kaliningradiin! Ja sinä hei siellä, avaa televisio ja katso löydätkö sieltä Suomen Yleisradion lähetyksen. Ja sitten, äh, ja vitut…

Kapteeni painoi lähettimen tangenttia kolme kertaa. Mitäs tässä teeskentelemään. Suomalaiset näyttivät olevan oikein hyvin perillä siitä, mitä oltiin yrittämässä. Suomalainen lähimpänä ollut Hornet heilutti siipiään ja hävittäjäparvi kääntyi takaisin kohti Suomea. Yksi miehistä toi kapteenille tabletin jossa oli menossa muutama minuutti aikaisemmin alkanut suomalainen uutislähetys. Kapteeni ei ymmärtänyt kieltä mutta videomateriaali kertoi tilanteen paremmin kuin hyvin. Samalla radiomies pyysi kapteenin viestilaitteen luo. Kapteeni luki lyhyen viestin ja ajatteli:

Niin että peruuttakaa operaatio. No totta helvetissä perutaan. Mutta olisivat voineet ilmoittaa vähän aikaisemmin. Entäs jos joku it-miehistä olisi ollut yli-innokas, pudottanut suomalaiskoneen ja suomalaiset olisivat vastanneet tuleen? Kapteeni oli kyllä lukenut Mainilan laukauksista eikä halunnut kunniaa sotilaana jonka alukselta ammuttiin uudet sellaiset. Kapteeni oli isänmaallinen venäläinen ja ammattisotilas. Ammattisotilaana hän ajatteli että sotilas on kuin mulkku. Se menee siihen läpeen mihin isäntä käskee sen mennä. Arvostelematta ja kyseenalaistamatta. Mutta silti hänen päällimmäisin tunteensa operaation peruuntumisesta oli kuitenkin helpotus. Onnistuessaan operaatio olisi kieltämättä taannut Venäjälle pysyvän sotilaallisen läsnäolon erittäin tärkeällä strategisella saariryhmällä. Mutta entäs jos suomalaiset eivät olisi nielleetkään asiaa kiltisti, niin kuin strategisissa arvioissa oltiin päätelty? Nyt näytti siltä, että ne eivät nielleet sitä alunperinkään. Ehkä näin oli kuitenkin parempi. Ainakin kapteeni saattoi ajatella, ettei hänen aluksensa muuttuisi suomalaisten ohjusten seurauksena Itämeren pohjaan uponneeksi rautaromuksi ja satojen miesten hautausmaaksi.

Kapteeni antoi käskyn ja Caesar Kunikoviksi paljastunut Banana Harbour käänsi kurssinsa takaisin kohti Kaliningradia.


Pihkova, 76. maahanlaskudivisioona, torstai, 21. päivä kesäkuuta kello 15.10


Venäläinen VDV-joukkojen kapteeni löhöili punkassaan ja tavaili tabletista venäjänkielistä siviilisivustoa Ahvenanmaasta. Normaalisti hän asui perheensä kanssa kerrostaloasunnossa varuskunnan lähistöllä mutta juuri nyt hän halusi olla kasarmiolosuhteissa miestensä kanssa. Hänen komppaniansa tulisi olemaan puolentoista vuorokauden kuluttua se kärkijoukko jonka hyvin koulutetut sotilaat hyppäisivät laskuvarjoilla Maarianhaminan lentokentälle ja aloittaisivat valloitusoperaation joka tulisi onnistumaan laukaustakaan ampumatta. Suomalaiset yllätettäisiin housut kintuissa, pakotettaisiin nöyrtymään ja hyväksymään vallitseva tilanne. Kapteeni tutkaili Ahvenanmaata käsittelevää sivustoa puoliksi ajan tappamiseksi ja puoliksi sen vuoksi, että hän halusi tietää aina tehtävänä olevasta kohteesta mahdollisimman paljon. Myös siviilinäkökulmaa, sillä sen myötä saattaisi tehdä vielä havaintoja joita kieltämättä jäykkä ja byrokraattinen venäläinen sotilaskoneisto ei osaisi tehdä.

Hänen miehensä puuhasivat kuka mitäkin. Suurin osa lepäsi punkissaan. He olivat ansainneet leponsa. Takana oli kuukauden kova harjoittelujakso. Vastuksen piti olla minimaalinen tai olematon, mutta potentiaalisen vihollisen – vaikka täysin avuttomaksi arvioidun – aliarvioiminen oli aina mahdollinen tie katastrofiin. Miehet olivat suoriutuneet kovasta koulutusjaksostaan hyvin. He olivat olleet huippuammattilaisia jo ennen sitäkin, mutta nyt kapteeni tiesi, että he toimisivat Ahvenanmaalla kuin huippuunsa viritetty ja hyvin öljytty kone. Kapteeni ajatteli, että miehet olisivat ansainneet jokainen ison pullon votkaa, mutta sen aika olisi myöhemmin. Sitten kun Ahvenanmaa olisi valloitettu niin votka virtaisi, kapteeni saisi itse keihäänkärjen komentajana Venäjän Federaation Sankarin kultaisen tähden ja takaisi itselleen nousukiidon uralleen. Ehkä hänen olkapoleteissaan olisi kymmenen vuoden kuluttua suuria ja kimaltelevia tähtiä.

Komppanian päivystäjä koputti oveen, tuli luvan saatuaan sisään ja ilmoitti että kapteenia kaivataan välittömästi pataljoonan komentajan toimistossa. Jaa… mikähän nyt? Ehkä jotain viime hetken hienosäätöä.

Viisitoista minuuttia myöhemmin hän palasi ja sanoi päivystäjälle selvästi pahantuulisena että käy hakemassa joukkueenjohtajat hänen toimistoonsa. Kolme luutnanttia saapui toimistoon ja otti asennon. Kapteeni totesi:

- Operaatio on peruutettu. Komppania siirtyy normaaliin varuskuntapalvelukseen. Miehet ovat olleet pitkään kiinni. Kertokaa heille, että he voivat hakea lomia komppanian vääpeliltä.

Luutnantit ihmettelivät:

- Herra kapteeni. Miksi? Kuka jänisti?

Kapteeni vastasi:

- Ei kukaan. Suomalaiset ehtivät ensin.


Kreml, Moskova, torstai, 21. päivä kesäkuuta kello 21.00


Venäjän armeijan pääesikunnan kenraalit odottivat presidentti Vladimir Putinin työhuoneen edessä ja pyyhkivät hikeä otsiltaan. Venäläinen perinne oli aina ollut se, että onnistumisista kertoi mielellään, mutta epäonnistujan osa oli usein katkera. Kohtalokaskin. Viestintuojakin ammuttiin usein. Kenraali ajattelivat että onneksi ei sentään eletty Stalinin aikaa. Silloin heidän mielipidettään ja selityksiä oltaisiin tuskin edes kysytty vaan edessä olisi ollut Lefortovon vankilassa niskaa vasten asetettu pistoolin piippu. Naispuolinen ja huomattavan hyvännäköinen kapteeni saapui odotustilaan, aukaisi oven ja viittasi kenraalit peremmälle. Vladimir Putin istui työpöytänsä ääressä. Työpöydän eteen oltiin varattu tuoleja. Se oli sinänsä hyvä merkki. Keskusteluissa istuttiin. Kuulusteltava seisoi. Putin totesi:

- Olkaa hyvät ja istukaa. Muistutan, että emme elä vuotta 1938 joten en ole tässä päättämässä siitä kuka teistä saa silmukan kaulaansa. Haluan vain tietää, että mitä tapahtui ja ennen kaikkea miksi. On kuitenkin selvää, että Операция Аланды sitten muuttuikin suomalaisten suorittamaksi Operaatio Aallonmurtajaksi ja me emme voi saada Ahvenanmaata sotilaalliseen hallintaamme ilman täysimittaista sotaa. Jota me emme halua ja johon emme ole valmiita.

Eräs kenraaleista vastasi:

- Kyllä, herra presidentti. Tilanne on juuri sellainen. Suomalaisilla on tällä hetkellä Ahvenanmaalla jo noin 1.500 miestä, panssareita, tykistöä ja ennen kaikkea ilmatorjuntayksiköitä. Lisäksi Suomen niin ilma- kuin merivoimat partioivat alueella jatkuvasti. Tulee myös huomioida, että hyvin suuri osa alueella olevia joukkoja ovat eliittijoukkoja. Joko ammattisotilaita tai sitten varusmiespalvelustaan sopimussotilaana jatkavia. Lisäksi alueella olevat varusmiehet ovat koulutuksensa loppuvaiheissa ja heitä voi pitää täysin oppineina sotilaina. Suomalaisen varusmieskoulutuksen merkitystä ei kannata aliarvioida. Suomalaiset ovat siirtämässä alueelle vielä lisää joukkoja ja oletamme, että ensi viikon alussa niitä on siellä jo noin 3.000 miestä. Minkäänlainen erikoisjoukkojen operaatio jota me suunnittelimme ei onnistuisi ilman äärimmäisen raskaita tappioita. Eikä onnistumista voitaisi taata sittenkään.

Toinen kenraali jatkoi:

- Lisäksi Suomessa on menossa liikekannallepano. Mutta se on vain osittainen, ja se on samalla viesti meille. Suomalaisten sotilasasiamies Moskovassa ilmoitti tämän minulle hetki sitten. Suomalaisten valmiusyksiköt eli Karjalan Prikaati, Porin Prikaati ja Kainuun Prikaati täydennetään ja ollaan tällä hetkellä täydennetty kirjavahvuuteensa. Lisäksi kaikki 26 maavoimien ja yhdeksän merivoimien maakuntakomppaniaa on mobilisoitu ja ne ovat asemapaikoillaan. Vielä tämän lisäksi suomalaiset ovat mobilisoimassa kymmenen alueellista pataljoonaa.

- Mutta suomalaisen sotilasasiamiehen mukaan siihen mobilisointi loppuu ja tärkeintä lienee se, että tiedustelumme mukaan kaikki joukot ovat kokoontumispaikoillaan. Yhtään yksikköä ei olla siirretty rajalle. Siinä on suomalaisilta meille selvä viesti. He osoittavat, että pystyvät turvaamaan täyden liikekannallepanon halutessaan. Mutta viesti on myös se, että he eivät halua sotaa kanssamme.

Kolmas, SVR:n kenraali totesi puolestaan:

- Lisäksi minun on pakko tunnustaa, että olemme aliarvoineet suomalaisen sotilastiedustelun toimintakyvyn. Jo se, kuinka hyvin suomalaiset löysivät ja neutraloivat spetsnaz-yksikkömme Ahvenanmaalla on osoitus siitä. Totta kai on selvää, että suomalaiset ovat saaneet tiedusteluaineistoa myös Yhdysvalloista.

Presidentti Putin mietti hieman ja kysyi sitten:

- Mutta kuinka suomalaiset oikein onnistuivat toimimaan nenämme edessä? Ja tekemään noin suuren operaation? He hoksasivat sen, mitä me olimme valmistelemassa. Se on ymmärrettävää. Niin voi käydä. Mutta miksi me emme hoksanneet heidän vastatoimiaan?

Eräs kenraaleista vastasi:

- Syynä on yksinkertaisesti se, että me itse olemme tottuneet suhtautumaan suomalaisiin hyväuskoisina ja kiltteinä tsuhnina jotka noudattavat kansainvälisiä sopimuksia vaikka heillä olisi puukko kurkulla. Tällä kertaa niin ei sitten käynytkään. Suomalaiset eivät toiminutkaan oletuksen mukaisesti. Itse asiassa kaikki oli nähtävissä, mutta me emme tajunneet sitä koska uskoimme suomalaisen olevan sellainen hyväuskoinen, kiltti ja sopimuksista typeryyteen asti kiinnipitävä, no, tsuhna niin kuin aina ennenkin.

- Täsmentäkää.

- Tarkoitan suomalaisten Aallonmurtaja-harjoitusta. Sehän oli suuri, kymmenentuhannen miehen harjoitus jossa suomalaiset harjoittelivat Helsinkiin suuntautuvan maihinnousuhyökkäyksen torjuntaa. Me naureskelimme sitä kuinka suomalaiset julkaisivat harjoituksesta jatkuvasti materiaalia youtubessa ja suoraan sanoen kertoivat meille sen, kuinka he toimisivat meidän mahdollisesti hyökätessämme. Näin jälkeenpäin ajatellen kyseessä oli selkeä venäläistyyppinen kusetus. Erityisesti meidän olisi pitänyt tajuta varoitusmerkit siitä, kun Aallonmurtaja-harjoitukseen kuului suurten joukkomäärien siirtäminen harjoitusmielessä rahtilaivoilla Helsingistä Hankoon josta niitten olisi harjoituksen päätteeksi pitänyt palata moottorimarssina takaisin joukko-osastoihinsa. Nyt ne laivat vaan eivät pysähtyneetkään Hankoon vaan jatkoivat matkaansa Ahvenanmaalle, emmekä me edes kuvitelleet että suomalaiset olisivat niin röyhkeitä. Pakko tunnustaa, että käyttämällä hyväkseen olettamaamme suomalaisten kaikkeen luottavaista ja kaikkeen kuuliaista typeryyttä ne puolestaan vedättivät meitä pahemman kerran.

Putin hymähti huvittuneena. Näytti siltä, että suomalaiset olivat onnistuneet lopultakin kasvattamaan munat takaisin itselleen. Näin saattoi joskus käydä. Putin oli pelimies eikä ollenkaan huono sellainen. Mutta pelimiehenä hän ymmärsi, että pelin saattoi joskus myös hävitä. Hänen pääministerinsä Dmitri Medvedev oli länsimaisen heavy-musiikin ystävä. Hänen kauttaan Putin oli tutustunut englantilaisen Motörhead-yhtyeen kappaleeseen Ace Of Spades. Hän muisti kappaleesta sen olennaisen:

If you like to gamble, I tell you I'm your man,
You win some, lose some, it's all the same to me,

The pleasure is to play, makes no difference what you say,

You win some, you lose some. Niinhän siinä tällä kertaa kävi. Suomalaiset olivat voittaneet Ahvenanmaan nollasummapelin. Venäläisille ei jäänyt mitään. Ainakaan tällä kertaa. Eikä siinä mitään, Venäjä ajatteli asioita nollasummapelien kautta. Joku voitti. Joku hävisi. Tällä kertaa se oli Venäjä. Mutta Putin tiesi, että suomalaiset eivät olleet kertoneet kansainväliselle medialle venäläisten valloitussuunnitelmasta. Se antoi mahdollisuuden toimia kasvoja menettämättä ja teeskennellä, ettei mitään merkittävää ollut tapahtunut. Itse asiassa Suomi olisi tarinan roisto. Pelin voittanut sellainen tosin ja suomalaiset näyttivät olevan valmiita kantamaan rosvon viittaa. Ehkä Venäjän kannattaisi omasta puolestaan hieman pehmentää tuota roiston asemaa. Voisi tietysti olla, että tieto Venäjän valmistellusta invaasiosta valuisi jotain kautta medialle, mutta koska Venäjä ei oman operaationsa epäonnistuttua vastustaisi Suomen sotilaallista läsnäoloa Ahvenanmaalla, se tuskin nousisi salaliittoteoriaa kummemmaksi uutiseksi. Hän totesi kenraaleille:

- Jatkatte tehtäviänne normaalisti. Aion huomenna antaa Venäjän televisiossa lausunnon, jossa totean Venäjän Federaation hyväksyvän suomalaisten sotilaallisen läsnäolon Ahvenanmaalla. Ilmoitan, että Ahvenanmaa sotilaallisena tyhjiönä on aina ollut omiaan lisäämään alueen epävakautta. Alunperinkin Ahvenanmaan demilitarisoimista koskeva sopimus on ollut epärealistinen ja puhtaaseen toiveajatteluun perustuva. On hyvä, että Ahvenanmaan miehittää nimenomaan sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen joukot. Suomalaiset antoivat viestin meille vain osittaisella liikekannallepanollaan. Minä annan heille viestin lausunnolla, joka koskee Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta. Ehkä se saa suomalaiset ajattelemaan. Aloitamme välittömästi kulissien takana neuvottelut Suomen ja Venäjän suhteitten normalisoimisesta ja tietysti vankien palauttamisesta. Suomalaisillahan on toistasataa sotilastamme vankeina. Onneksi suomalaiset ovat pitäneet kyseisen asian täysin uutispimennossa. Ne miehet, jotka siellä kaatuivat saavat postuumisti Venäjän Sankarin tähden ja he ovat virallisesti menehtyneet erikoistehtävissä Syyriassa. Ja kaivakaapas kenraalit sieltä mapeistanne esille Gotlannin ja Öölannin kartat. Ahvenanmaa ei ole enää sotilaallinen tyhjiö. Mutta kyseiset ruotsalaiset saaret ovat sellaisia. Teillä on toki suunnitelmat niitten miehittämistä varten, mutta haluan ne päivitettynä nykyhetken tilannetta varten sanotaanko… no, kahden viikon kuluttua.

- Kyllä, herra presidentti!

Maarianhamina, torstai, viides päivä heinäkuuta


Ahvenanmaan maaneuvos tuumi itsekseen että kriisitilanteissa demokraattinen järjestys olosuhteitten pakosta aina väliaikaisesti kumotaan ja asioista päättää kulissien takana tietty voimaryhmittymä jonka päätöksen sitten varsinainen kansanedustuslaitos tai mikä kulloinkin kyseessä onkaan vahvistaa. Niin oli ollut talvi- ja jatkosodassa, niin se oli ollut Suuressa Lamassa ja niin se oli myös nyt juuri estetyssä sodassa. Tapaamisessa olivat läsnä samat maakuntahallinnon edustajat sekä sama suomalainen eversti kuin viimeksikin. Maaneuvos oli ymmärtänyt, että joskus nopeus ja tehokkuus oli tärkeämpää kuin parlamentaarinen järjestys. Hän ymmärsi, että jos oltaisiin toimittu maakuntahallinnon haluamalla – erittäin demokraattisella mutta perin hitaalla tavalla – hän saattaisi olla edelleenkin tässä tapaamisessa mutta suomalaisen everstin tilalla olisi venäläinen komendantti.

Ahvenanmaa oli pysynyt yllättävän rauhallisena vaikka aseistettujen sotilaitten ilmestyminen olikin totta kai järkytys. Ihmiset olivat kyllä ymmärtäneet kuinka agressiiviseksi Venäjän virallinen kielenkäyttö Ahvenanmaan sotilaallista tyhjiötä vastaan oli muuttunut ja osanneet tehdä siitä omat johtopäätöksensä. Varmaankin nähtiin, että sinivalkoinen kokardi oli huomattavasti pienempi paha kuin se toinen, jota oli tarjolla. Asiaa auttoi sekin, että vaikka miehitystä vastaan oltiin järjestetty joitain mielenosoituksia joissa oli mukana mantereelta tulleita anarkisteja eivät suomalaiset sotilaat olleet puuttuneet niihin millään lailla. Puolustusvoimat olivat todenneet että mielenilmaisu on laissa taattu oikeus, sotilaitten tehtävä on toimia maanpuolustuksessa ja jättää sisäiset asiat muille viranomaisille.

Mielenosoituksessa mukana olleet ammatti- ja taparäyhäävät anarkistit olivat olleet rauhalliselle paikallisväestölle jotain hyvin outoa jota vieroksuttiin. Itse asiassa anarkistien mukaantulo oli toiminut tarkoitustaan vastaan ja vienyt mielenosoituksilta suurimman terän ja kun vuosikymmenien rauhanunesta herätetyt ahvenanmaalaiset poliisit olivat antaneet pahimpia anarkistiräyhäreitä selkään, oli seurauksena ollut lähinnä aplodeja. Tärkeintä oli tieto, että suomalaiset sotilaat olivat pysyneet telttaleireissään eivätkä tulleet edes näkyville. Leireille oltiin rakentamassa elementtiparakkeja ja tämä kertoi osaltaan, että tilanne taisi olla pysyvä.

Eversti aloitti tapaamisen ja totesi alkuun, että hän puhuu jälleen suoraan hallituksen ja presidentin suulla. Ensimmäisenä hän kävi läpi sotilaallisen tilanteen.

- Venäläiset erikoisjoukot ovat siirtyneet täysin normaaliin varuskuntapalvelukseen. Välitöntä uhkaa ei siis ole. Samoin – niin kuin olette itse heti kriisin alussa kuulleet – Venäjä hyväksyy Suomen sotilaalliset toimet Ahvenanmaalla. Vangitut venäläiset erikoisjoukkojen sotilaat ovat omien joukkojemme valvonnassa, heidän läsnäolostaan Ahvenanmaalla ei tiedetä ja heidät palautetaan Venäjälle mahdollisimman pian. Itse asiassa he eivät ole enää edes Ahvenanmaalla, vaan jo mantereen puolella.

Tähän eräs maakuntavaltuutetuista kommentoi:

- Mutta jos välitön vaaratilanne on kerran ohi, niin eikös silloin olisi aika ja suoranainen velvollisuus siirtää kaikki joukot pois Ahvenanmaalta ja palauttaa Ahvenanmaan demilitarisoitu asema? Nythän on selvää, että venäläisillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista poliittista tahtoa uusia yritystään, jota ei sitten loppulaskussa edes tullut.

Eversti ajatteli itsekseen että itselleen valehtelu ja asian siloittelu mielensä mukaiseksi on todellakin sekä voima- että tekniikkalaji. Mutta hänen ei tarvinnut vastata, sillä maaneuvos ehti ensin:

- Venäläisethän yksinkertaisesti lausunnollaan pelastivat kasvonsa. Nehän olivat valmistelemassa Ahvenanmaan valloitusta ja olisivat tehneetkin sen elleivät suomalaiset joukot olisi ehtineet ensin. Ei Venäjän halu ole minnekään kadonnut. Ja poliittinen halu on sinänsä yhdentekevää. Se voi muuttua yhdessä yössä. Tärkeintä tässä asiassa on sotilaallinen kyky. Se Venäjällä on edelleenkin. Jos Ahvenanmaalla ei ole suomalaisia joukkoja eikä meillä ei ole mitään, niin millä estää uutta yritystä? Joutuisimme pelkäämään joka yö, että se poliittinen halu onkin muuttunut. Mutta kysyisin everstiltä, että kuinka nyt jatketaan. Minkälaiseksi Suomen sotilaallinen läsnäolo täällä muotoutuu?

- Herra maaneuvos. Alueelle tullaan perustamaan Ahvenanmaan Rannikkorykmentti, jossa on sekä rannikkojääkäripataljoona, sotilaspoliisikomppania, panssarintorjuntakomppania, kranaatinheitinkomppania, pioneerikomppania, huoltokomppania sekä ilmatorjuntapatteristo. Lisäksi alueelle perustetaan merivoimien erikoistoimintaosaston toinen yksikkö. Alueella tulee myös partioimaan merivoimien yksiköitä jotka tukeutuvat Ahvenanmaalle. Rykmenttiin tullaan sijoittamaan pääosin ruotsinkielisiä varusmiehiä. Järjestelyn myötä Nylands Brigad muuttuu suomenkieliseksi Uudenmaan Prikaatiksi.

- Se tietää muuten aika pitkiä lomamatkoja mantereelta tuleville ruotsinkielisille varusmiehille.

- Sellaiseen ovat tottuneet aikanaan esmes Pohjois-Karjalan varusmiehet sen jälkeen kun eräs aluepolitiikkaa tehnyt RKP:n poliitikko lakkautti Pohjois-Karjalan Prikaatin. En muista, että Ahvenanmaalla oltaisiin suuremmin valitettu epäkohdasta. Uudenmaan prikaatiin varataan kyllä myös yksi ruotsinkielinen komppania, noin tiedoksenne. Ja mikä teille lienee tärkeintä on se, että Ahvenanmaan Rannikkorykmentti niin kuin muutkin perustettavat osastot tulevat tietysti pysymään omilla varuskunta- ja harjoitusalueillaan eivätkä häiritse Ahvenanmaan siviilielämää.

- Mutta se tietää myös sitä, että sotilaspukuisia lomalaisia liikkuu Ahvenanmaalla. Ja osa niistä epäilemättä on suomalaisia. Siis suomenkielisiä.

- Kyllä. Mutta niillä on päällään M05-maastopuku eikä venäläinen vastaava. Muistuttaisin siitä uhasta, minkä nimenomaan suomalaiset joukot torjuivat kaksi viikkoa sitten. Te selvisitte ilman sotaa ja voitte jatkaa elämäänne niin kuin ennenkin. Luuletteko, että se onnistuisi venäläisen sotilashallinnon alla?

Maaneuvos ymmärsi kyllä tilanteen mutta ajatteli, että kun edessä oli kerran niin hallituksen kuin presidentin suulla puhuva eversti, niin nostetaanpas koemielessä se viimeinenkin kissa pöydälle.

- Entä jos Ahvenanmaa haluaa itsenäistyä?

Everstillä ei ilmekään värähtänyt kun hän vastasi:

- Me sallimme sen. Suomi on ensimmäisenä tunnustamassa Ahvenanmaan itsenäisyyden.

- Sallitte?

- Kyllä. Yhdellä ehdolla.

- Joka on?

- Te teette kanssamme sotilaallisen liittosopimuksen jonka perusteella me takaamme Ahvenanmaan koskemattomuuden.

- Eli joukot jäisivät tänne silti.

- Kyllä. Jos meillä olisi itäisenä naapurimaanamme sanotaanko vaikkapa Alankomaat, niin me olisimme todennäköisesti kannustaneet teitä itsenäistymään jo aikaa sitten. Meille olisi ihan yksi lysti jos hollantilaiset miehittäisivät alueenne. Mutta niin kuin monesti on todettu, niin maantieteelle me emme voi mitään. Ja siellä idässä kun sattuu olemaan se yksi tietty valtio. Eikä se ole Alankomaat.

Tässä vaiheessa aikaisemmassakin neuvottelussa kirkastuskohtauksen saanut 60-vuotias maakuntapolitiikan veteraani puuttui keskusteluun, tosin aikaisempaa rauhallisemmalla äänensävyllä:

- Mutta voimmehan me perustaa omatkin puolustusvoimamme. Puolustamme itse itseämme.

Naisen vieressä istuva maaneuvos muistutti täydellisesti suoritetun facepalminsa kanssa erehdyttävästi Star Trekin kapteeni Jean-Luc Picardia. Eversti puolestaan säilytti pokerinaamansa ja vastasi kohteliaasti:

- Kaikelle kunnioituksella, rouva, mutta te ette ilmeisesti oikein tunne maanpuolustukseen liittyviä asioita ja ennen kaikkea vahvuuksia. Ahvenanmaalla on pikkuista vajaa 30.000 asukasta. Jos julistaisitte yleisen asevelvollisuuden – mihin teillä ei ole pienintäkään halua – ja tekisitte viisitoista vuotta lujasti työtä, niin te saisitte väkilukuunne nähden kasaan suurinpiirtein saman kokoisen reservin kuin Suomella nyt on. Eli teidän tapauksessanne se lukumäärä olisi noin 1.500 miestä. Te saisitte sillä kasaan yhden jalkaväkipataljoonan ja huolto- sekä esikuntayksikköjä päälle. Ei tykistöä. Ei erillistä panssarintorjuntaa. Ei ilmatorjuntaa. Eikä varsinkaan ilma- ja merivoimia. Jo Pihkovassa sijaitsevassa 76. maahanlaskudivisioonassa on tuplasti enemmän miehiä. Kaksi viikkoa sitten te katsoitte kuiluun ja kuilu katsoi takaisin. Ainoa asia, mikä sen kuilun ja teidän välissä on, olemme me.

Eversti piti pienen luovan tauon antaen sanojensa vaikuttaa ja jatkoi sitten:

- Oletan, että seuraavana te heitätte pöytään vielä Ruotsikortin. Mutta kuinka luulette Ruotsin puolustavan teitä kun se ei pysty nykyisellä armeijallaan puolustamaan itseäänkään? Lisäksi jos maakunnastanne tulisi osa Ruotsia, ei se olisi enää mikään erityisalue, vaan tavallinen ruotsalainen maakunta. Jonka asukasluku lisääntyisi nopeasti kolmestakymmenestä neljäänkymmeneen tuhanteen. Yksikään uusista tulijoista ei puhuisi suomea, mikä ehkä miellyttäisi teitä. Mutta ei niistä yksikään puhuisi myöskään ruotsia. Tiedätte kyllä mistä päin maailmaa ne tulisivat. Sen sijaan osana Suomea te olette tilanteessa jossa teillä on kaikki itsenäisen valtion oikeudet ilman mitään itsenäisen valtion velvollisuuksia. Jokainen muutos vallitsevaan tilanteeseen on teille muutos huonompaan. Mutta tehän sen päätätte. Suomalaiset sotilaat eivät ole täällä päättämässä puolestanne vaan turvaamassa, että nimenomaan te saatte tehdä ne päätökset jatkossakin.

Eversti nousi, kumarsi ja poistui paikalta jättäen maakuntahallinnon voimaryhmän hiljaisena huoneeseen.


Vaalimaa, perjantai, kuudes päivä heinäkuuta klo 03.30

Sekä Suomen että Venäjän puolelle puoli kilometriä ennen rajaa oli asetettu tilapäinen tiesulku. Liikenne tähän aikaan yöstä ei ollut kovin vilkasta, mutta kummallakin puolella rajaa pysäytetyt rekkamiehet ihmettelivät tilannetta. Heille oltiin lyhyesti ilmoitettu, että sulku avataan viimeistään puolessa tunnissa. Tielle on kaatunut poikittain pakettiauto ja sitä ollaan nostamassa. Rajalla odottivat omilla puolillaan sekä suomalaiset että venäläiset rajavartijat. Kummallakin puolella oli myös varsinaisia molempien maitten puolustusvoimien edustajia.

Rajaa lähestyi Suomen puolelta kolme ajoneuvoa. Kaksi suomalaista siviililinja-autoa sekä pikkubussi, jossa oli himmennetyt ikkunat. Ajoneuvot pysähtyivät rajalle. Linja-autojen ovet aukenivat ja sieltä astui ulos varsin nuoria ja silmiinpistävän hyväkuntoisen näköisiä lyhyttukkaisia miehiä. Miehet odottivat vielä hetken ja näkivät, kun suomalainen rajavartioston kapteeni näytti heille kädellään suuntaa antaen heille luvan jatkaa matkaansa. Miehet kävelivät rajan yli hiljaisuuden vallitessa ja nousivat sitten Venäjän puolella odottaviin busseihin jotka kääntyivät ympäri ja poistuivat kohti Viipurintietä.

Tämän jälkeen pikkubussi ajoi rajalinjan tuntumaan. Kuljettaja nousi autosta ja Venäjän puolelta saapui jalkaisin toinen kuljettaja, joka nousi ajoneuvoon, sulki oven ja käynnisti moottorin. Niin suomalaiset rajavartijat kuin sotilaat ottivat asennon ja tervehtivät autoa sotilaallisesti. Pikkubussin lastina oli kahdeksan arkkua, jossa olivat koskaan käymättömän sodan venäläiset uhrit.

Pikkubussi ylitti rajan ja yksi rajavartioista antoi radiolla ilmoituksen, että tiesulun saattoi avata.




Lukijalle: Idea tähän aikuisten satuun tuli Reijo Koiraan Ryppy & Reikä-sarjakuvasta jossa sivuttiin asiaa hieman ja asiaa sivuttiin myös kommenttipuolella. Käytän vielä tilaisuuden hyväksi ja mainostan Ryppyä & Reikää, joka on ehdottomasti Suomen paras sarjakuva.

37 kommenttia:

Vittuuntunut NettoVeronmaksaja kirjoitti...

Näyttää siltä, että ensi kesänä on jotain jännättävää. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Huometa Ykä. Perskeles, että olet taas jutun riipaissut!!
Harmi vaan, että se on olevinaan fiktiota, vaan hyvin todentuntuiista ja aivan mahdollisuuksien rajoissa. Paitsi että ei nyky-Suomen oloissa toteutumiskelpoinen tietäen maan johdon tilan ja tason.
Arvelee Huru-ukko

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vittuuntuneelle NettoVeronmaksajalle ja Huru-ukolle & kiitos kommenteistanne.

VNV: Jätin tarkoituksella nuo vuosiluvut laittamatta. Tiedostavalle yksilölle voi tietysti aiheuttaa hämmennystä se kysymys, että olenko minä Putinin trolli vai Putinin vihollinen vaiko ehkä molempia.

Huru-ukko: Kiitokset. Oikein arvelet. Tää oli vaan tämmönen aikuisten satu.

Unknown kirjoitti...

Ykä perkele! Suurkiitokset! Tämä antoi voimia aloittaa uusi viikko veroa Suomeen maksavana kansalaisena. Oli siihen sitten todellista aihetta tai ei. Yhtä kaikki, kuten Fido sanoi, thirst is nothing, image is everything!

Veijo Hoikka kirjoitti...

No hyvä, että voitettiin!
Koska saamme tosi-fiktiivisen kertomuksen Suomen miehittäneistä 3-4 divisioonan vahvuisista savanni- ja hietikkosoturilaumoista, jotka suvantit (suvakkidesantit) muljuttivat rikastuttamaan köyhiä puolustusvoimiamme? Ja mitähän siitä seurasi? Voisi kysyä mv-lehdessä ansioituneen kapiaisen ja hänen takanaan puuhastelevien miesten mielipidettä 🙌.
Mitä mieltä olitte Diarrhoea Fartin nokkelasta analyysistä koskien Sallan taudin invalidisoimia kehitysvammaisia? Raju ulostulo ulkomuodollisesti haasteelliselta malilaisen miehen ja kommunistisen suomivenakon jälkeiseltä? https://mvlehti.net/2017/11/06/paivan-kuva-vihrea-fatim-diarra-itseaan-paremmassa-seurassa/

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Pörri Oravalle ja Veijo Hoikalle & kiitos kommenteistanne.

Pörri: Lämmin kiitos sinullekin. Ja se työn ies odottaa minuakin. Tarttee pitää maa kunnossa että turvapaikkahuilailijoilla on mukavaa huilailla jatkossakin.

Veijo: Pannaan mietintään, tosin en lupaa mitään. Minä en muuten myöskään ole kovin innostunut siitä, että noita muualta tulleita tyyppejä pannaan suomalaiseen asekoulutukseen. Jos on halu osallistua, niin joku lääkintä- tai pelastuskoulutus olisi paikallaan. Tuosta etnisesti oikean orvaskeden omaavasta vihreästä totean, että nainen kuvitteli heittävänsä suurenkin läpän ja uhriutuu nyt, kun todettiin että läppä oli syvältä ja poikittain. Ajatellaanpa, että joku kansallismielinen olisi heittänyt edes puoliksi tuon tasoisen jutun? Lööpit olisivat ulvoneet. Jos muuten kyseisen naisoletetun mielestä maalla on kamalaa, niin sehän on win-win tilanne sekä hänelle, että minulle. Hänen ei tarvitse tulla maalle, eikä minun tarvitse kuunnella täällä maalla asuvana hänen valitustaan naamakkain. Pysyköön Helsingissä.

Vasarahammer kirjoitti...

Taannoin oli pikku-uutinen jostain venäläisestä porukasta, joka olisi ollut menossa Ahvenanmaalle.

https://yle.fi/uutiset/3-9800315

Arto Luukkanen on esittänyt blogissaan skenaarion, jossa tässä jutussa kuvattu tapaus voisi toteutua.

http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245605-avoin-kirja-natosta-markku-huuskolle

En lähde spekuloimaan eri skenaarioiden realistisuudella.

Lemminkäinen kirjoitti...

Ykä, ei helvetissä Oolantia kannata puolustaa. Putinille tai Ruotsille tai kenelle vaan voisi maksaa että Suomi pääsisi eroon parasiittisaaristosta. Oolanti saa vuosittain n. 200-300 miljoonaa (ja vinkuvat perkele vielä lisää) könttäsummana, mikä mahdollistaa Oolannin 16 kuntaa ja että työkuntoisista on n. 35% julkisen sektorin leivissä. Oolannissa ei myöskään raikaa suomen kieli koska sitä ei ole pakko opiskella. Manner-Suomessa on toisin, meinaan ruotsin kieltä. Manner-Suomessa ei valmistu edes lääkäriksi ilman mittavia ruotsin opintoja ja virkamiesruotsitutkintoa. Suomenkieliset ovat polvillaan ruotsin edessä kuin muslimi matolla. On pelkästään etu Suomelle jos Putin ensin pommittaa Oolannin paskaksi ohjuksilla ja täyttää Oolannin ydinkärkiohjuksilla, koska silloin myös Ruotsi saisi tuntea miedon kaalisopan tuoksun rajoillaan, lol.

Lemminkäinen kirjoitti...

Vihreän naisen haastattelu. -Edessäni seisoo vihreä nainen ja ajattelin hieman kysellä häneltä vihreitä ajatuksia. -Ensinnäkin kysyisin että mikä on tuo rupelli päässäsi ja siitä lähtevä lanka? -Rupelli ja siitä lähtevä lanka lataa taskussa olevaa Powerpankkiani. -Testaan ensimmäistä kertaa tuulella ladattavaa Powerpankkia. -Jahaa, ja mitä mieltä vihreä nainen on Suomen metsistä ja silleen? -Kävin tänään tutustumassa Suomen metsiin Rovaniemellä, mikä on siinä ihan Helsingin lähellä ja tutustuin kolmeen eri puusorttiin, honkaan, mäntyyn ja petäjään ja me vihreät tulemme rauhoittamaan hongan, koska honkaa tulee levittää ja kasvattaa enemmän Suomessa. -Tuota joo, no mitenkäs se sähkö järjestetään jossakin kaukaisessa korvessa missä sitä ei ole? -Me lähetämme poran ja pistorasian kaikille joilla ei ole sähköä että he saavat sähkön suoraan seinästä ja silloin he voivat piestä muijiansa ihan olan takaa. -Oliko vielä muuta kysyttävää? -No ei, tuota, ainakaan tällä kertaa, että onnea nyt sen latauksen kanssa ja kiitos.

Unknown kirjoitti...

Loistavaa kerrontaa, ainoastaan (wanhana kurvarina) jäin kaipaamaan merivartioston/rajavartiolaitoksen suurempaa roolia; huomioiden kuinka rajan valmiusjoukkueista saadaan se vajaa komppania erikoiskoulutettuja ammattimiehiä mukaan toimintaan. Kuin myös poliisin Karhusta puolijoukkue till (asia joka kesällä ilmeni sen kesämökille tapahtuneen asekaappivarkauden jälkitoiminnassa).
Lisäksi Vartiolentolaivueen kalustosta etenkin Super Pumat voivat kuljettaa huomaamattomasti sekä tavallaan ns laillisesti sotilaita mantereelta A-maalle. Kuin myöskin merivartioston laivakalusto joka saa aseistettunakin, toisin kuin merivoimat, purjehtia Ahvenanmaan saaristossa...

LSMV:n asemaverkosto:
http://www.raja.fi/download/40b707eeded43c02a56347a561c36ad7057b1557.jpg

Jotain tästä skenaarion todenmukaisuudesta kertoo sekin kuinka Raja- ja Merivartiokoulun meriopetus ollaan siirtämässä Porkkalasta Turkuun ja sinnehän ne Merivoimienkin alukset on jo Upinniemestä keskitetty...

-Tvälups-

Jk koska jehovat on vapautettu niin saman suon myös muslimeille.

KKi kirjoitti...

Kiitoksia kivasta iltasadusta. Nyt onkin hyvä syärä mustaa makkaraa pualahillolla ja Rommelin punkalle pötkölleen. :D

Tästä:
"
Jos muuten kyseisen naisoletetun mielestä maalla on kamalaa, niin sehän on win-win tilanne sekä hänelle, että minulle. Hänen ei tarvitse tulla maalle, eikä minun tarvitse kuunnella täällä maalla asuvana hänen valitustaan naamakkain. Pysyköön Helsingissä.
"
Aivan sataprosenttisen samaa mieltä. Minusta on herttaisen yhdentekevää mitä mieltä viherpunafatimat ovat minusta. Kunhat ovat mieltään mahdollisimman kaukana.

Omassa kuplassaanhan saavat kirjoitella aivan mitä tykkäävät. Ei vaikuta läskisoosin makuun millään tavoin.

Reijo Koiras kirjoitti...

Paljon kiitoksia blogini mainostamisesta. Vaan väsäsitpäs taas rautaisen tarinan. Kuinkahan todellisuudessa kävisikään kyseiselle demilitarisoidulle alueelle, jos tilanne tarpeeksi kiristyisi. Siinä eivät kauniit puheet ja kansainväliset sopimukset taitaisi paljoa painaa. Niijen piälle nostaa koira jalan, niinkuin Rahikainen sanoisi.

Anonyymi kirjoitti...

Ihan mielenkiintoinen juttu ja skenaario. Aiheeseen Ruotsin osalta liittyen, maa kun lopetti asevelvollisuuden ja reservin varustamisen, yritteliäät ostivat laadukasta ruotsalaista sotamateriaalia "kuumia" tuotteita lukuunottamatta. Esimerkiksi Savenmaa.fi myy tuota roinaa edelleen ja myynti alkoi vuosia sitten. Ilmeisesti Ruotsi on ollut hyvin varustettu koko kylmän sodan ajan. Ruotsalainen lusikka-haarukka-veitsi on parempi kuin suomalainen. Kuuluisia ruotsalaisia hiusverkkoja en löytänyt kun selailin.

Hemuli kirjoitti...

Suomessa koulutetaan varusmiehistä (erikois)rajajääkäreitä. Rajajääkärit ovat rajavartiolaitoksen palveluksessa. Rajavartiolaitos taas on sisäministeriön alaisuudessa.

(Erikois)rajajääkärit ovat täten poliiseja eikä mikään sopimus kiellä poliisien kouluttamista affenanmaalla. Suomi, niin halutessaan, voisi ylläpitää melkoista voimaa Ahvenanmaalla jos niin haluaisi.

Kahden vuoden karkoitus kirjoitti...

Perhana kun meni taas siivu työpäivästä mielenkiintoisempien juttujen parissa! Sentään maltoin iltaan odottaa kommenttieni kanssa.

Jokunen vuosi takaperin hyysärissä oli jotain juttua Affenanmaasta. Olisiko ollut joku julkisuuteen "vuotanut" suunnitelma, miten Suomen armeija toteuttaisi operaationsa saarella. Totta hemmetissä asiasta on ja pitää olla suunnitelma! Tähän joku silmää tekevä (muistaakseni Astrid Thors) kirjoitti, että Ahvenanmaan koskemattomuuden takaa monet kansainväliset sopimukset, jotka myös Venäjä on vahvistanut.

En tiedä, onko Thors (pahoitteluni, jos ei ollut Thors, ja haukun väärää puuta) oikeasti noin naiivi, vai puhuiko pehmoisia kenties virkansa puolesta ja velvoittamana. Totta hemmetissä Venäjä haluaa pitää sotilaat pois saarelta, koska se mahdollistaa heidän osallistumisensa kilpajuoksuun, kun lähtölaukaus kajahtaa.

Ja aika monta hehtaaria metsää oli pitänyt kaataa, että oli saatu tehtyä kaikki se määrä paperia, joille oli tehty ne kansainväliset sopimukset, jotka ns. de-ratifioitiin toisen maaottelun tuoksinassa.

Täältä tähän.

t. Brysselin Bobrikov

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vasarahammerille, Lemminkäiselle, Taisteluvälineupseerille, KKi:lle, Reijo Koiraalle, Anolle, Hemulille ja Brysselin Bobrikoville & kiitos kommenteistanne.

Vasara: Spekuloimaan en lähde minäkään, mutta olen varsin pitkälti samaa mieltä Luukkasen kanssa. Se Nato-momentum oli 1990-luvulla ja silloin Natolla oli vielä syömähammastakin. Jos Natosta puhutaan, niin tulee muistaa, että pääasia ei ole tuo neljä kirjainta vaan se, mitä sieltä on tarjolla. Nimenomaan sotatilanteessa.

Lemminkäinen:

Viesti1: On totta, että Ahvenanmaa on Suomelle rasite. Mutta Suomi saattaa vielä jossain vaiheessa päätyä pahemmillekin tukkanuottasille Venäjän kanssa. Ja silloin ei ole kovinkaan hyvä Suomen kannalta jos Ahvenanmaa on täynnä Venäjän ukkoa ja arsenaalia. Se kaalisoppa haisee meille silloin paljon enemmän kuin mietona.

Viesti2: Kattava haastattelu. Vihreät ovat maailman onnellisimpia ihmisiä sillä he ovat vapauttaneet itsensä loogisen ajattelun ikeestä.

Tvälups: Kiitokset. Ja ihan hyviä huomioita tuosta rajan porukasta ja kirjoituksen puutteista heihin nähden. Lätsän nostoa rajan suuntaan. Vapautuksen voisi antaa ainakin vuoden 1990 jälkeen tulleille muslimeille. Suomalaiset tataarit taas ovat olleet mukana jo talvi- ja jatkorähinässä joten kaikki kunnia heille.

KKi: Ollos hyvä. Satuhan tää oli, niin kuin totesit. Ja jos nuo kuplassaan asuvat pysyisivät sen sisällä niin ei niistä olisi harmia, mutta kun ne niin mielellään tunkevat kärsänsä sen kuplan ulkopuolellekin ja siellä asuvien ihmisten asioihin.

Reijo: Ja kiitokset myös Suomen parhaasta sarjakuvasta. Tosipaikan tullenhan Ahvenanmaalle alkaisi kilpajuoksu.

Ano: Joo, ihan kelpo tavaraa siellä on myynnissä ja olen ostanut itsekin. Ruotsalaiset osaavat tehdä kyllä ihan hyviä vermeitä ja vempeleitä.

Hemuli: Aika mielenkiintoinen ajatus. Ja jos miettii noita laki- ja sopimuskikkailuja niin sehän saattaisi myös onnistua.

Brysselin Bobrikov: Onhan selvää, että pääesikunnan kassakaapeista löytyy suunnitelma Ahvenanmaan miehittämiseksi. Sillä Ahvenanmaan koskemattomuutta ei takaa mikään sopimus. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa se, että vielä marraskuussa 1939 Suomella ja Neuvostoliitolla oli voimassa keskinäinen hyökkäämättömyyssopimus. Menikö se venäläinen termi niin että ”kak bumaga jest bumaga, kak praktika jest praktika” tai jotain sinnepäin.

Becker kirjoitti...

Ten points ja papukaijamerkki hyvästä Ruotsin käännöksestä. Olin Ahvenanmaalla muutaman päivän pari vuotta sitten ja täytyy todeta on se pirun mukava kesäkaupunki. Pommerit ja Merimuseot tuli kierrettyä sekä paikalliset linnat ja kapakat.Suosittelen käyntiä saarella etenkin kesällä. Joten tarina oli siinäkin mielessä kiinnostava.
Ahvenanmaan miehitys on suunniteltu viimeistä piirtoa myöten ja se varmaan tajutaan saarellakin, vaikkei siitä paljoa mölytä. Ruotsi ei pysty saarta puolustamaan, ei edes kunnolla Tukholmaa nykynäkymillä. Tilanteen tullessa päälle voi kansainvälisillä sopimuksilla pyyhkiä hanuriaan. Luultavasti ainoa mikä on voimassa tapahtui mitä tapahtui on haittamamujen importti suomalaisten riesaksi.Sitäpaitsi joku 300 miljoonaa, jonka maakuntaa saa valtiolta on peanutseja. Sillä elättää n.300 somalia, joten Ahvenanmaalaisten elättäminen per capita on pirun paljon halvempaa.

Se vihertävä naispuolinen pikku järjenjättiläinen voitaisiin viedä jollekkin sikafarmille kesäksi töihin. Ja kauaksi urbaanista Helsingistä. Kiellettäisiin kännykkä ja punaviini. Ämmä kun saisi siistiä paikkoja sekä levitellä makkia pelloille ja kommunikoida älyllisesti samanalaistensa kanssa (anteeksi siat, tämä on sarkasmia), niin alkaisi varmaann jossain vaiheessa huomaamaan että maito ja lenkkimakkara tulevat jostain muualta kuin K-kaupan hyllyltä. Niin mutta hänhän on varmaan vegaani ja yrittää laihduttaa jotta tulisi pienempi hiilijalanjälki.

Juu ja olipas taas tasokasta luettavaa näin illan ratoksi. Kiitos.

Anonyymi kirjoitti...

Hemuli har det rätt

http://www.ambetsverket.ax/suomeksi/ahvenanmaan-merivartiosto

Virkatehtävissä Ahvenanmaan merivartiostoa voidaan täydentää vaikka koko rajavartiolaitoksen irtilähtevällä (komennus) henkilöstöllä (+2700) eli se 1000 henkilöä lähtee jo ensi aallossa. Runkomiehitys eli kolmanneksen jäädessä asemapaikoilleen jopa 1800 irtoaa vielä enemmän irvistelemättä. Mikäli sisäministeriö suorittaa lkp:n niin muuta meri- ja maarajaa voidaan täydentää sillä 8500 rajan reserviläisellä tai vaikka ohjata koko pumppu Oolantiin. Lisäksi tulli ja poliisi voi suorittaa omia temppujaan...

Mutta eihän RVL:lla ole kuin tiedustelijoita ym nurmiporia koulutettuina?
Avot! Siksipä paperilla voidaan siirtää SA-kokoonpanoja (tykistöä, ilmatorjuntaa, meriväkeä) organisaatiosta toiseen niin, että tuosta 8500 reservistä vaikka 2/3 onkin alunperin puolustusvoimien kouluttamaa ainesta...

ErRajaKtPsto tai ErRajaItR saattaa hyvinkin, mene tiedä, olla jossakin mapissa kassakaapissaan.

-Tvälups-

oravan pesän hävittäjä kirjoitti...

No tietysti niinkin! Olen kaiketikkin joku jäpäkyörä kun en osaa kauheesti hihkua tosta abborrelandiasta, mutta hupaisa juttu sinänsä. Kyllä mie näitä luen ennenko turpiin otan.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Beckerille, Taisteluvälineupseerille ja Tommi Rautiaiselle & kiitos kommenteistanne.

Becker: Kiitokset sinullekin. Minä olen käynyt myös Ahvenanmaalla samoin kuin Turun saaristossa ja molemmat ovat kyllä tosi kauniita paikkoja, nimenomaan kesäisin. Sinänsä olisi suotavaa, että tuollaiset paikat pysyisivät kaikenlaisten sotahommien ulkopuolella mutta niin kuin tässä aikaisemminkin on todettu, niin sopimukset ovat vain paperia. Jos me muuten puhutaan siitä samasta vihertävästä järjentättähäärästä niin sehän oli kokeillut sitä kerran ja todennut että hirveetäkamalaa. Ei siinä mitään, mutta ehkä kyseisen ihmisen tulisi tajuta että se kuuluisa kaupungin syke ei varsinaisesti ruoki ketään vaan sapuska tulee edelleenkin maalta. Niin että edes alkeellista kunnioitusta voisi osoittaa.

Tvälups: Perskeles, tätä en muuten hoksannut kirjoitusta tehdessäni ollenkaan. Mikä ettei näin voisi kikkaillakin. Piilottihan se PV:kin kenttätykistöstä ne tuhannen putkea merivoimien vahvuuteen. Sitä en tiedä, kuinka lailla Ahvenanmaan merivartiosto on alistettu suomalaiselle hallinnolle mutta sisäministeriön alainen se kumminkin on. Eikä käsittääkseni merivartijoitten määrälle ole laskettu sopimuksissa ylärajaa. Niin kuin ei kalustonkaan. Kai se Crotale tottelee it-miehen käskyjä vaikka hän virallisesti merivartija olisikin.

Tommi: Täällä ei tirvota ketään turpaan, mitä nyt silloin tällöin vähän poskea soitetaan. Niin että lukeepi rauhassa vaan.

Anonyymi kirjoitti...

ambetsverket/Ahvenanmaan-merivartiosto on osa Länsi-Suomen Merivartiostoa (LSMV), joka on yksi Rajavartiolaitoksen joukko-osastoista/hallinto-yksiköistä, ja RVL taas on sisäministeriön alainen laitos.

-Tvälups-

Lemminkäinen kirjoitti...

Jos jättää tuon sotaseikkailun sivuun niin Manner-Suomen ei missään nimessä kannata elättää saariston reserviruotsalaisia. Joko Suomi ottaa ja tekee saariston tavalliseksi Suomen maakunnaksi tai laittaa reserviruotsalaisille lapun otsaan ja lähettää heidät Rinkebyhyn tai ehkä Ruotsin persereikä, Malmö, on paras paikka heille. On perkele kummallista että suomenkieliset antavat sorsia itseään ruotsiksi Suomessa! Liekkö tässä on vaikuttamassa orjan mentaliteetti, mikä on hakattu suomalaiseen kahden roistovaltion puristuksessa vuosisatojen aikana. Ruotsi ja Tanska leikkivät suurvaltoja aikoinaan ja Ruotsin paskaisissa sotayrityksissä kuoli esi-isiämme pilvin pimein. Tänään Tanska on kuin pieni hikinen jalka ja Ruotsi leikkii vieläkin suurvaltaa, humanitaarista sellaista. On ehkä hieman ironista että Venäjän vallan aika oli parempi suomalaisille kuin Ruotsin vallan aika, kielellisesti ja kulttuurisesti. Suomalaisia merkkimiehiä Ruotsin vallan aikana ei löydy kovin montaa, tai sitten löytyy, koska suomalaiset olivat pakoitettuja vaihtamaan nimensä kyetäkseen kiipeämään ylöspäin yhteiskunnan rappusilla, esimerkiksi Anttilasta tuli Antell. Venäjän vallan aikana suomalaisia kulttuurihenkilöitä tuli esille joka nurkasta. Kun vertaan suomea ja ruotsia keskenään niin suomi on paljon kehittyneempi ja loogisempi kieli kuin ruotsi. Suomessa ei esimerkiksi ole mitään suhuäänteitä, suomea puhutaan niinkuin se kirjoitetaan. Tietystihän suomalainenkin suhisee joskus, mutta vain humalassa. Pakko-opetettu marginaalikieli ruotsi on pelkäksi haitaksi n. viidelle miljoonalle suomenkieliselle ja Suomelle. Suomi rulaa Suomessa (pitäisi ainakin) ja hyvin opitulla englannilla pärjää Pohjoismaissa ja isossa osassa maailmaa. Ruotsi on ujutettu Suomen kielilakeihin jazzin sävelin, silleen inhoittavasti. Ja kansanedustajille tiedoksi! Jos Suomen kielipolitiikkaa aiotaan muuttaa niin se täytyy alkaa virkamiesruotsin poistosta. Elikkä virkamiehen kielitaitovaade tulee laittaa viranomaisen kielitaitovaateeksi. Pakko- ja virkamiesruotsi korreloi keskenään. Jotta kaikilla suomalaisilla olisi teoreettiset ja tasavertaiset mahdollisuudet hakeutua valtion ja kuntien virkoihin, niin kaikkien on TASAVERTAISUUDEN vuoksi pakko opiskella ruotsia, tuota täysin tarpeetonta kieltä. Ruotsin tarve Suomessa on pelkkä kielilakien kehittämä tarve ja samalla se on mieletön etu ruotsinkielisille jaettaessa valtion ja kuntien virkoja. Vähemmistönä suuri osa ruotsinkielisistä osaa myös suomen olosuhteiden pakosta ja virkamiesruotsivaade työllistää heidät valtion ja kuntien virkoihin ennen Pekkaa, koska Pekan kouluruotsi ei riitä minkään viran hoitamiseen.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Taisteluvälineupseerille ja Lemminkäiselle & kiitos kommenteistanne.

Tvälups: Kiitos täsmennyksestä.

Lemminkäinen: No joo, tuosta pakkoruotsista ynnä muusta olen sinänsä pitkälti samaa mieltä mutta en minä nyt herra nähköön halua karkoittaa ahvenanmaalaisia jonnekin Rinkebyhyn. Kotonaanhan he kumminkin asuvat. En minä ihmisiä kodeistaan minnekään halua ajaa. Se mahdollisuus, että suomalaiset voisivat helpommin asettua Ahvenanmaalle on tietysti ihan eri juttu.

Ja juu, Venäjän vallan aikana muotoutui Suomi ja Suomen valtio. Ruotsin vallan aikana se ei olisi onnistunut.

Lemminkäinen kirjoitti...

Ykä, jos oolantilaiset haluaisivat että suomenkieliset asettuvat helpommin Oolantiin niin he olisivat tehneet sen mahdolliseksi jo kauan sitten, mutta he eivät halua. Joko Oolanti tavalliseksi maakunnaksi tai sitten itsenäisyys. Manner-Suomesta tulvivan rahavirran vuoksi oolantilaiset eivät mielellään halua itsenäisyyttä, mutta silloin heidät täytyy pakkoitsenäistää, lol. Putinia pelkäävät ruotsalaiset ovat asettaneet n. parisataa urheaa ruotsalaista sotilasta Gotlantiin. Itsenäinen Oolanti ehkä pystyisi samaan, lol. Ruotsin kieli pieksee suomalaisia tasan niin pitkään kuin suomalaiset antavat sen tapahtua. Suomen on aika ryhdistäytyä ja haistattaa vitut ruotsille. (Tuo oolantilaisten karkoittaminen oli kärjistettyä läppää).

Unknown kirjoitti...

Lemminkäinen, tuo virkamiesruotsin poisto on varsin huono veto siitä yksinkertaisesta syystä, että haittamamu saattaa vielä jotenkin jaksaa opetella suomea ja saada siitä virkamiespätevyyden. Mutta ruotsin opettelu sen lisäksi on jo ihan liikaa. Näin saadaan, ainakin vielä toistaiseksi, karsittua virkamiehistöstä pahimmat törpöt. Virkamiehistö pitää siis sisällään rajavartiolaitoksen, poliisivoimat ja puolustusvoimat. Ja niin kauan kuin edes nuo pysyvät kantiksien hallussa, niin meillä on toivoa jäljellä.

Tietysti jossain vaiheessa on todennäköistä, että valtaan pääsee punaviherhallitus joka poistaa moiset turhat kaksikielisvaatimukset. Ei toki kaikilta vaan ainoastaan niiltä, joiden kulttuuri on edistyksellisempi kuin kantasuomalaisten ja siksi olisi rasistista vaatia heiltä kahden heille täysin vieraan kielen hallintaa.

Kissamies kirjoitti...

Hyvä Ykä-tarinahan tuo taas oli. Luin mielelläni. Tuli vaan mieleen yksi hyvä dystopia-aihe, josta voisi iskeä tarinaa: Yleinen somepisteytysjärjestelmä, jonka perusteella määritellään, kuinka hyvä kansalainen ja yleensäkin ihminen kukin on. Jos ylä- ja alapeukkujen suhde ei ole tarpeeksi hyvä, lainan tai hyvän työpaikan saaminen saattaa olla mahdotonta. Pisteisiin vaikuttaisi myös kaverien pisteet luoden painetta karsia väärän mielipiteen omaavat ystäviensä joukosta. Itse asiassa Kiina on jo ottamassa tällaista järjestelmää käyttöön (hakusana: Social Credit System). Osaan kuvitella monia tahoja täällä lännessäkin, jotka rakastaisivat järjestelyä. Auta armias sitä, joka joutuu someraivon kohteeksi.

Tietenkin aihetta ovat jo hiljattain käsitelleet ainakin scifisarjat Black Mirror (3x1) ja Orville (1x7). Olisi vain hienoa nähdä Ykä-versio, jos inspistä löytyy.

kertsu59 kirjoitti...

Mielenkiintoinen ja täysin mahdollinen skenaario. Onnellisella lopulla tosin, mitä se ei välttämättä tosielämässä olisi. Mutta toivottavasti puolustusvoimiemme tiedustelu olisi noin hereillä kuin tässä tarinassa. Hallamaan perinteen velvoittamana.

Ukkeli kirjoitti...

Olipas toimintaa, kiitos vaan. Olisikin oikeasti noin reipasta meininkiä. Mietin, mitä kautta pihkovalaiset meinaavat lentää, tuskin sentään Natoon kuuluvan Viron yli. Varmaan Pietarin kautta ja Suomenlahdella, jossa heitä on helppo seurata.

Jos Venäjä oikeasti moista kaappausta yrittäisi, niin miten järjestäisi joukkojen huollon? Krim on Venäjän vieressä ja asukkaatkin taisivat tilanteen hyväksyä, mutta Ahvenanmaa on kaukana. Huolto olisi hyvin helppo estää, varsinkin talvella.

Sama tilanne on muuten Kaliningradissakin, sehän on kaukana Naton linjojen takana. Tosi paikan tullen se jyrättäisiin ensimmäisenä, ellei Venäjä yllättäisi. Onhan se mahdollista, mutta ei Venäjällekään kaikki suju kuin Strömsössä. Krim nyt onnistui, mutta Venäjällä oli siellä jo valmiina suuri tukikohta ja joukkoja.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Lemminkäiselle, Tavalliselle Agentille, Kissamiehelle, kertsu59:lle ja Ukkelille & kiitos kommenteistanne.

Lemminkäinen: Näkisin, että me olemme tästä asiasta varsin samaa mieltä, mutta tapamme ilmaista se on vaan erilainen. Siks toiseks mullahan on putkiaivot ja jos luen että joku haluaa karkoittaa porukan x paikasta y paikkaan z niin oletan, että se joku on tosissaan enkä välttämättä hoksaa kärjistystä.

Tavallinen Agentti: Joo, ymmärrän pointin, tosin pääideahan olisi palauttaa ne haittamamut sinne mistä ne ovat tulleetkin tai ainakin huuthemmettiin Suomesta. Se punaviherhallitushan voisi toimia juuri niin kuin totesitkin, eli sen sijaan että kymmenet eri kansallisuudet pantaisiin opiskelemaan suomenkieltä pantaisiinkin suomalaiset opiskelemaan kymmeniä kieliä ja alettaisiin siinä samalla muuttaa suomen kieltä jonkunlaiseksi pidgin-kieleksi ja oltaisiin kauhean ylpeitä aikaansaannoksesta.

Kissamies: Kiitokset. Niin kuin olen ennenkin todennut, niin en ole kovin hyvä noissa tilaustöissä. Toisaalta tuo aihe olis kyllä mielenkiintoinen ja hyytävä. Ja varmasti monelle tiedostavalle ihmiselle hyvin mieluinen. Pannaan hautumaan.

kertsu59: Joo, onnelliset loput ovat tosielämässä varsin harvinaisia. Elän toivossa että PV:n tiedustelu keskittyy nimenomaan tehtäväänsä eikä nykyajan poliittisiin realiteetteihin.

Ukkeli: Kiitos sinullekin. Varmaankin kuljetuskoneet joutuisivat tekemään mutkan Narvan itäpuolitse ja painamaan siitä sitten Suomenlahdelle. Sinänsä venäläisten Il 76-koneille se ei olisi kummoinenkaan lenkki. Luulen kyllä, että huolto järjestyisi ihan meritse. Ei niin Suomi, Nato eikä varsinkaan Ruotsi uskaltaisi estää sitä ja ottaa samalla riskiä täysimittaisesta sodasta. Kaliningrad on kyllä Venäjän kannalta pahasti Naton motissa. Sehän on sinänsä yksi maailman keinotekoisimmista alueista sillä itse asiassa kyseessähän on Itä-Preussi, jonka alkuperäinen väestö ajettiin pois ja korvattiin aivan toisella. No, sellainenhan Karjalakin on, tosin se on vieläkin fyysisesti kiinni Venäjässä eikä tietysti Kaliningrad silloin neuvostoaikana ollut pussissa. ja sen neuvostoajanhan piti jatkua loputtomiin.

Lemminkäinen kirjoitti...

Vielä hieman trolleista ja fake news. Ylessä on artikkeli "Perättömät uutiset. Trollit ja valeuutiset hämmentävät." Yle, Hs jne. ovat harrastaneet trollausta ja kansan aivopesua kymmeniä vuosia. Esimerkiksi Suomen kaksikielisyys ja ruotsin tarve Suomessa. Perustuslain mukaan virastojen ja tuomioistuimien tulee antaa palveluja molemmilla kielillä ja samoilla ehdoilla. Perustuslaki ei mainitse mitään pakko- eikä virkamiesruotsista. Määrätty taho on vetänyt perustuslaista tulkinnan että kaikkien virkamiesten tulee osata ruotsia ja että Suomi on perustuslain mukaan kaksikielinen maa, mikä on päin vittua vedetty tulkinta ja tätä tulkintaa levittävät mm. trollit Yle ja HS. Ja kuten aikaisemmassa kommentissa kirjoitin niin pakko- ja virkamiesruotsi korreloi keskenään ja on kehittänyt termin "tasa-arvo". Esimerkiksi Helsingissä on ruotsinkielisiä 5,7% ja Helsinki on "kaksikielinen". Jos Helsingissä asuisi 10 miljoonaa asukasta niin Helsinki olisi siitä huolimatta "kaksikielinen", koska lakipykälä "3000 ruotsinkielistä" tekee alueesta kuin alueesta kaksikielisen alueen. Sampo Terho on lätissyt vuosikausia Suomen kielipolitiikasta ja olen ihmeissäni miksi hän ei ole ottanut esille ongelman ydintä "virkamiesruotsia"! On yksinkertainen asia muuttaa virkamiehen kielivelvoite viranomaisen kielivelvoitteeksi ja kun niin on tehty, niin Helsinki voi palkata virastoihin 5,7% ruotsia osaavia koska enempää heitä ei tarvita ja nämä ruotsia osaavat voi palkata ruotsinkielisten omasta porukasta koska heistä suurin osa on kaksikielisiä. Jos ruotsinkielisistä ei löydy porukkaa palvelemaan omiaan niin se tarkoittaa sitä että kielipalveluille ei ole silloin tarvetta. Tänään suomenkieliset ovat ruotsin orjia ja tankkaavat täysin turhaa marginaalikieltä jokaisella koulutusasteella, koska "tasa-arvo" (virkamiesruotsi) vaatii sen ja mielettömämpää kielipolitiikkaa tuskin löytyy mistään muualta. Ykä, tämä ehkä meni hieman sivuun tarinasi sisällöstä, mutta on tavallaan taistelua päästä irti ruotsin mädättävästä vaikutuksesta Suomen infrastruktuurissa.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Lemminkäinen. Mitä tulee noihin fake newseihin, niin mehän eletään melko mielenkiintoisessa tilanteessa. Eli meillä on valtamedia, joka on puhdas propagandakoneisto eli käytännössä siis valhemedia ja se syyttää puolestaan niitä tahoja jotka tuovat esille valtamedian kusetuksen valemediaksi.

Mutta tuosta ruotsinkielen asemasta. Ymmärrän täysin pointtisi, enkä pane ollenkaan hanttiin. Mutta itse en näe sitä tällä hetkellä suurimpana uhkana. Suurin uhka on EU:n myötä tuotu pakkomonikultturismi ja sen myötä aina lisääntyvä haittamaahanmuuttajamäärä. Sen haittavaikutukset kun ovat ruotsinkieli potenssiin kolme ja se koskee myös suomenruotsalaisia ihan yhtä lailla. Kotihan tämä on heillekin ja tämä kehitys sattuu heihin yhtä lailla. Eivät he suinkaan kaikki ole mitään ankkalammikon miljonäärejä.

Mitä tulee tuohon pakko- ja virkamiesruotsiin niin totta kai olet oikeassa. Se on turha ja tarpeeton. Paljonkohan muuten Suomessa on ihan oikeasti ummikkoruotsalaisia?

Veijo Hoikka kirjoitti...

Ajattelin liittyä maalaiseen puolimalilaiseen erikoisen mustan huumorin joukkoihin. Tilasin vihreiltä niityiltä hakemuskaavakkeen. Näyttää olevan mutkikas, pitänee kysyä Migriltä apua. Eikös siinä ole myös kelan atm aivan lähellä?


PUOLUSTUSMINISTERIÖ
Siviiliasiain- ja ankein hoito-osasto

Vakaumuksenselvityskaavake

1. Kuinka usein vaihdatte miespartnerianne?
O usein
O helvetin usein

2. Montako kertaa olette ollut nuorisovankilassa?
O 3 kertaa
O 10 kertaa
O useammin

3. Kuinka runsaasti käytätte alkoholia?
O hyvin usein
O en muista

4. Mikä mielestänne on pahin kirosana?
O koti
O uskonto
O isänmaa

5. Älykkyysosamäärännen on?
O alle 50
O 50-60
O en ole muihinkaan kysymyksiin vastannut rehellisesti

6. Onko liimanhaistelu aiheuttanut teille suurempia henkisiä
vaurioita kuin
O kokaiini
O hashis
O LSD
O joku muu

7. Mitä tekisitte, jos olisitte maailman valtias?
O ampuisin sotilaat
O räjäyttäisin ydinvoimalat
O jotain muuta, mitä? _______________

8. Isäni ja äitini
O ovat eronneet
O eivät ole omia
O eivät ole tiedossa

9. Millaisia leluja teillä oli lapsuudessanne? ____________

10. Kuvailkaa lyhyesti vakaumustanne
O

11. Onko suvussanne ollut mielisairautta?
O ei tule mieleen
O on

12. Olisitteko valmis puolustamaan vakaumustanne asein?
O kyllä
O vakaumukseni ei ole tarpeeksi voimakas

13. Toivomukseni palveluspaikaksi
O Kakola
O Sing-sing (muusikoille)
O Novosibirsk (musikoille)

Tervehdys kotiväelle ________________

Allekirjoitus (rasti ruutuun) O






Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Veijo. Mullahan tuo hakemus tyssäisi jo ykköskohtaan.

Lemminkäinen kirjoitti...

Luin jostakin että Suomessa asuu n. 2000 riikinruotsalaista mutta sehän voi olla ihan huuhaa väite ja suomea osaamattomia "suomenruotsalaisia", eri lähteiden mukaan, 15000-50000. On selvä että kaikki heistä ei ole miljonäärejä, mutta työllistymisessä valtion ja kuntien virkoihin he ovat kuningasasemassa, koska virkamiesruotsi ja vähemmistönä heistä suurin osa osaa molemmat kielet olosuhteiden pakosta ja työllistyy suomenkielisiä helpommin valtion ja kuntien virkoihin. Virkamiesruotsi on siis taloudellinen etu "suomenruotsalaisille". Jos vastaava kielitilanne olisi Ruotsissa että ruotsalaisilla olisi pakko- ja virkamiessuomi, niin suomentaustaiset työllistyisivät ruotsalaisia helpommin valtion ja kuntien virkoihin. Eikä kaikki ruotsinsuomalaiset ole Slussenin miljonäärejä, lol. Suomen tulee harmonisoida kielilait Ruotsin kielilakien mukaan koska suomella on Ruotsissa tasan sama virallinen kansalliskieliasema mitä ruotsilla Suomessa, mutta sillä pienellä erolla että suomella on virallinen kansallinen vähemmistökieliasema. Pohjoismaiden lingua franca on englanti joten suomenkielinen pärjää englannilla jokaisessa Pohjoismaassa ja esimerkiksi jos hakeutuu vaikka IT-alalle Ruotsiin niin ruotsia ei tarvitse osata ollenkaan, mutta englannin osaaminen on vaatimus. Ruotsissa on englanti pakollisena ja kun ruotsalainen oppilas opiskelee kolmea kieltä, ruotsia - englantia + valinnaista kieltä niin silloin ruotsalainen oppilas oppii kaksi laajemmin käytettyä kieltä. Päästäkseen samaan Suomessa niin oppilaan on opiskeltava neljää kieltä, suomea - ruotsia (pakollisena) - englantia + valinnaista kieltä. Ruotsi on pelkkää persnettoa suomenkieliselle ja valtiolle nimeltä Suomi ja syyllinen persnettoon on kielilaki, siis virkamieheltä vaadittu ruotsin osaaminen. Stefan "olen yksinkertainen hitsari mutta osaan lukea" Löfven, Ruotsin pääministeri, on monikulttuurisuuden kannalla mutta epäilen vahvasti että hän ei ymmärrä kaikkea lukemaansa, kuten eivät myöskään näytä ymmärtävän Suomen vastaavat pellehermannit ja siksi tilanne on sitä mitä se on. Suomen omat pellehermannit eivät ymmärrä edes mitä he sanovat ja mielestäni paras esimerkki on: Suomi tarvitsee 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa. Ottaen huomioon digitalisaation, automaation ja Sophian, niin järjen vastaisempaa käsitystä kuin tuo 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa on tuskin olemassa. Ykä, jos Sophia ei pyyhkäise meitä käppiksiä muonavahvuudesta, niin sen tulee tekemään valitsemamme pellehermannit, lol.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Lemminkäinen. Tää kävi selväksi jo aikaisemmissa viesteissäsi. Menee jo toiston puolelle. Viesti on ymmärretty eikä sitä vastusteta.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos mainoista lukuelämyksestä, Y.P.! Kyllä näitä postauksia luetaan vaikka kommenttipuoli on jäänyt vähemmälle.

t. Löylyniemi

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Löylyniemi ja kiitokset. Kommentoi kun jaksat ja kerkeät. Mutta mukava on, kun tekstit miellyttävät.