SISUSTAMISTA JA SÄÄSTÄMISTÄ

Uutiset kertoivat, että Helsingin sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen vähän sisusteli työhuonettaan. Lasku oli tosin varsin rohkea, eli 72.000 euroa, millä rahalla ainakin täällä Huitsinnevadassa saa ostettua ihan mukavan asumuksen itselleen.

Tästä on tietysti vetäisty porot nokkaan vähän siellä sun täällä, ja aihetta kyllä onkin, sillä onhan tuo aika härskiä toimintaa. Mutta nuokin eurot ovat oikeastaan vaan pisara hukkameressä. Helsingin sosiaalipuolellahan pyyhitään joka vuosi hikeä otsalta ja laskeskellaan, että säästää täytyy, kun ei ole varoja kaikkeen. Säästöt suunnataan luonnollisesti suorittavalle taholle, eli sille taholle, minkä vuoksi sosiaalivirasto on yleensäkin olemassa.

Suorittavan tahon työstä vaan ei varsinaisesti tarvitsisi säästää. Tietynlaista ilmaa on hallinnossa. Otetaan esimerkiksi yksi osa Helsingin sosiaalivirastoa eli Hallinto- ja kehittämiskeskus ja tarkastellaan nopeasti, minkälaisia ammattinimikkeitä sieltä löytyy:

1 x hallinto- ja kehittämisjohtaja
1 x henkilöstöpäällikkö
2 x hallintopalvelupäällikkö
1 x palvelussuhdepäällikkö
1 x henkilöstöhallintapäällikkö
1 x viestintäpäällikkö
1 x johtaja
1 x johtava neuvoja
1 x apulaisjohtaja / erityissuunnittelija
1 x johtava tutkijasosiaalityöntekijä
3 x tutkijasosiaalityöntekijä
1 x erikoistutkija
1 x tiedottaja
4 x projektipäällikkö
1 x projektijohtaja
6 x projektityöntekijä
3 x projektitutkija
5 x projektisuunnittelija
4 x projektikoordinaattori
1 x projektisihteeri
2 x erityissuunnittelija
1 x suunnittelija
1 x tutkijatohtori
1 x käytäntötutkimuksen professori
4 x erityisasiantuntija
1 x kehittävä sosiaalityöntekijä
1 x tutkija
1 x johtava kehittämiskonsultti
2 x yliopisto-opettaja

Tämä näin äkkiä katsottuna. Lisäksi osa yhteystietojen sivuista ei auennut, joten tarkistamatta jäi Strategiatiimi, Strategia- ja viestintäpalvelu ja Urban-yhteistyöaloiteohjelma, joista olisi voinut löytyä mielenkiintoisia työntekijöitä.

Lukija saattaa huomata, että nuo ylläolevat ammattinimikkeet ovat juuri sellaisia, joilla ei ole suorittavan tason työhön minkäänlaista vaikutusta (parhaassa tapauksessa) tai sitten työtä häiritsevä vaikutus (huonoimmassa tapauksessa). Mutta palkka heille maksetaan, työhuoneet hankitaan, samoin kuin puhelimet ja tietokoneet. Eikä ole puhettakaan, että säästötoimenpiteitä kohdistettaisiin virastoportaaseen.

Eikä niitä sinne tulla kohdistamaankaan. Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut, meillä koulutetaan aivan liikaa maistereita. Yksityinen sektori ei niitä palkkaa, kun se ei niillä mitään tee. Näin ollen suojatyövastuu jää julkishallinnolle. Jonkunlaista sosiaalityötä kai tämäkin.

Tarkastelussani oli vain yksi osa Helsingin sosiaalivirastoa. Ja sosiaalivirasto on vain yksi osa Helsingin kaupunkia. Ja Helsinkikin on vain yksi osa Suomea. Joku voisi piruuttaan ynnäillä hukkatyön määrän suomalaisessa julkishallinnossa.

Minulla ei ole ylläolevien työntekijöitten ihmisarvoa vastaan yhtään mitään. Leipäähän heidänkin tulee elääkseen syödä. Mutta julkishallinnossa olisi ehkä aika muistaa se, että mitä varten se yleensä on olemassa.