Monday, March 16, 2009

LYHYESTI NIMISTÄ JA VAINOISTA

Helsingin sosiaaliviraston työntekijää Harri Eerikäistä kohtaan on aloitettu varoitusmenettely, mikä protokollan mukaan saattaa johtaa myös irtisanomiseen. Syynä on virallisesti kaksi vuotta sitten lähetetty sähköposti, mutta käytännön syynä on tietysti se, että kaveri on omalla nimellään esittänyt nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivia mielipiteitä.

Asiasta kerrotaan Hommafoorumissa ja sitä ovat jo hyvin kommentoineet Uusi Viesti ja Kullervo Kalervonpoika. Heidän kommenttinsa vastaavat omia mielipiteitäni, joten en niitä tässä turhaan toista.

Muistelen vaan, että suvaitsevaistomme on jatkuvasti marmattanut, kun maahanmuuttokriittisiä kirjoituksia tehdään nimimerkin takana. Tämä, niin kuin muutamat aikaisemmatkin esimerkit osoittavat, että ehkäpä nimimerkin suojassa kannattaa pysyä. Suvaitsevaiston logiikka on vähän samanlaista kuin se, jos puna-armeijan tarkka-ampujat olisivat sodan aikana marmattaneet, että suomalaiset ovat ihan epäreiluja, kun pysyvät suojassa juoksuhaudoissaan ja kattelevat vaan periskoopilla. Nostaisivat nyt nuppinsa ihan reilusti näkyville vaan.

Allekirjoittanut toimii sosiaalialalla niin kuin Eerikäinen. Ja pysyy toistaiseksi nimimerkin suojassa. Sosiaalialan työntekijän, niin kuin yleensäkin julkishallinnossa toimivan ei parane olla omalla nimellään eri mieltä. Sellaista on elämä DDR:ssä vuonna 1972. Vai oliko se Suomessa vuonna 2009.

Voimia eloon Harri. Olet rohkea mies, ja mikäli tarvitset rahallista apua mahdollisiin oikeudenkäynteihin, niin sitä löytyy sekä tältä suunnalta, ja varmasti Homma^^^n kannattajilta yleensäkin.

8 comments:

Juha Kettunen said...

Nimimerkillä kirjoittelu on yksi tapa. Toinen tapa on esiintyä alusta lähtien reilusti omalla nimellään, tuli mitä tuli. Huutoa ja mekastusta nettiin mahtuu äärettömästi, mutta ainakin itse toivon, että tiukan paikan tullen, kuten Eerikäisen tapauksessa, omalla nimellä esiintyminen yhdistettynä mahdollisimman laajaan julkisuuteen on edes hieman vahvemmalla pohjalla kuin anonyymi örinä.

Jos minulle käy joskus eerikäiset ja jos saan jopa kengän kuvan perseeseen, keskityn vuosien ajan a) pitämään kokopäiväisesti asiasta mahdollisimman kovaa ja näkyvää meteliä, sekä b) rahoittamaan toimintani yhteiskunnan tuella eli nostan kaksin käsin kaikki mahdolliset etuudet sossun luukulta. Ei välttämättä auta akuuttiin tilanteeseen, mutta kyllä pienikin mielipiteiden muokkaus on aina kotiin päin.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Juhalle. Allekirjoittaneella on huushollin elanto kovasti riippuvainen tosta työpaikastani, joten itse en riskiä ota. Nostan pipoa rohkeudellesi.

Ari Laakso said...

Tere "Ykä"!
Olen itse tehnyt tietoisen valinnan, kaikkine riskeineen. Olen omalla nimelläni harrastanut maahanmuuttopolitiikan kritisoimista jo 90-luvun alusta saakka, huolimatta "asemastani" valtion virkamiehenä. Viranhoito ja poliittiset mielipiteet on pidettävä erillään toisistaan, se on selvä. Kun aiheena on monikulttuurisuus, se ei suvaitsevaistolle välttämättä riitä. Saattaa olla, että jonakin päivänä minulta ainakin yritetään viedä mahdollisuus elättää perheeni (joka on kasvamaan päin). Jos niin käy - noudatan Juha Kettusen linjaa!

Ymmärrän toki kaikkia teitäkin, jotka nimimerkkien suojassa toimitte. Panokset ovat kovat. Olen kuitenkin sikäli optimistinen, että muutoksen tuulet puhaltavat Suomessa. Saattaa olla, että tässä maassa ei ihmisiä kauan enää vainota väärien mielipiteiden vuoksi. Se loppuu jos ei muusta syystä, niin siksi, että suvaitsevaisto pelkää, jotta kansan herätessä vainotut nousevat marttyyreiksi.

Uskon, että länsimaisen oikeusvaltion ja lain kunnioitus vielä voittaa.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Ari.

Jos tekee työtään vartijana, niin ehkä hänelle sallitaan hieman tiukemmat julkiset mielipiteet. Itse kun teen hommiani sosiaalipiipertäjänä, on tilanne toinen. Sinänsä huvittavaa, sillä hyvin suuri osa alani suorittavan työn tekijöistä on hyvinkin nuivia. Mutta johtotaso elää Uranuksessa ja heillähän se valta on.

Lisäksi alallani on paljon nuoria työntekijöitä, joitten työsuhdetta ei ole vakinaistettu, elikkä he joutuvat aina odottamaan jatketaanko työsopimusta. Ei siinä paljon uskalla metelöidä, varsinkin, kun he ovat aikuiselämänsä alkutaipaleilla. Talo pitäis hankkia, muksut maailmaan saattaa jne.

"Uskon, että länsimaisen oikeusvaltion ja lain kunnioitus vielä voittaa."

Tähän täytyy uskoa. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

Yleensäkin voimia eloon. Jos joskus tavataan, tarjoan tuopin. Ja jos asuisin siellä missä sinä, olisit saanut ääneni kunnallisvaaleissa.

Ykä.

weekendsoldier said...

Sanokaa vaan mua pessimistiksi, mutta tällä hetkellä ainakaan ei kauheesti siltä näytä, että lainkunnioitus ja oikeus voittaisivat. Ei ainakaan kun Jättipää ja Ilmianto ovat viroissaan.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Viikonloppusotilaalle. En minä sinua pessimistiksi sano, vaan realistiksi. Mutta niin minä kuin Arikin puhuttiin uskosta tiettyyn asiaan ja sitä kautta tietysti halusta toimia sen puolesta.

Ei heitetä vielä kirvestä järveen. Halkoja tarvitaan jatkossakin, enkä ole varma, kuinka eräs Johanna taitaa pilkkomisen.

Voimia eloon tv Ykä.

Turjalainen said...

Harvoin kommentoin näitä juttujasi, vaikka tuleekin luettua. Lainasin pätkän kirjoituksestasi naamakirjaan, kun mielestäni se kuvaa niin osuvasti nykyisin vallitsevaa ilmapiiriä:

"..suvaitsevaistomme on jatkuvasti marmattanut, kun maahanmuuttokriittisiä kirjoituksia tehdään nimimerkin takana. Tämä, niin kuin muutamat aikaisemmatkin esimerkit osoittavat, että ehkäpä nimimerkin suojassa kannattaa pysyä... "

T: Nimellä tunnettu nimimerkkikirjoittaja

Yrjöperskeles said...

Voimia eloon myös Turjalaiselle.