torstai 16. syyskuuta 2010

PAHAN SILMÄN PELKO

Tuli törmättyä Hommaforumia lukiessani uutiseen naapurimaastamme Ruotsista. Uutisethan sieltä päin ovat pitkään olleet jo yhtä ja samaa, eikä tämäkään sinänsä pahemmin poikkea linjasta. Smoolantilaisessa koulussa oltiin järjestetty 8. syyskuuta kouluvaalit, ja oppilaat, juuttaat, olivat äänestäneet väärin. Ruotsindemokraatit olivat kaikkein menestyksekkäin ryhmä (23,2 % äänistä) ja kansallisdemokraatitkin olivat saaneet 7 prosenttia.

Kouluhan reagoi sitten vallan nopeasti ja nyt se tulee ”tarkistamaan kouluopetusta parantaakseen oppilaiden mielipiteitä”. Kouluhan tietysti antaa ymmärtää, että siellä ollaan huolissaan tietyistä poliittisista suuntauksista, joitten harrastajat tykkäävät mielellään tuulettaa oikeaa kainaloansa. Selväähän sinänsä on, että ruotsindemokraatteja ei tässä mielessä tartte pelätä. Ennemminkin voi todeta, että taas ajetaan karkuun kuviteltua pirua oikean belsebuubin avulla, mitä on harrastettu niin Ruotsissa kuin täällä Suomessakin ahkeraan.

Vaan meikäläinen kun on tämmönen ihan tavallinen Ykä, niin sekä tämä kuin moni muukin tapaus saa päähäni ajatuksen. Semmoisen, että nuo smoolantilaiskoulun opettajat ja muutenkin opetuksesta vastaavat viranomaiset eivät varsinaisesti nakkaa paskaakaan koulukkaitten oikeista tai vääristä mielipiteistä. Tärkeintä oli reagoida nopeasti ja julkisesti, ettei vain kukaan kuvittelisi, että heillä itsellään olisi vääriä mielipiteitä, ja ettei oppilaitten ”väärät” mielipiteet ole ainakaan heidän syytään.

Nopea ja julkinen reagointi on välttämätöntä, jotta torjuttaisiin virkamiehen päälle lankeava paha silmä, julma loitsu ja armoton kirous, jonka seurauksena virkamiestä saatettaisiin alkaa epäillä suvaitsevaisuusasenteeltaan epäluotettavaksi. Ja kyseessähän on sen luokan paaria-asema, että mieluummin otetaan vaivoiksi vaikka märkärupi tai vasemman reiden kierteismurtuma.

Samanlaista ilmiötä esiintyy Suomessakin. Minkä ihmeen takia muuten olisi mediamme jatkuvasti täynnä niin pääkirjoituksia kuin uutisina esitettyjä mielipidekirjoituksia, joissa säännöllisesti jankataan sitä samaa, eli Fazerkin kerran, miksei Ali nyt / Amerikan sosiaalitoimisto ruokki aikanaan tolkuttoman määrän suomalaisia / riistetty on urakalla, nyt siten Maksamme Velkaa / ettekö te ihmiset välitä, ettekö te rakasta / mitään suomalaisutta ei olekaan, kaikki on pöllitty muualta / muualla ei oo pöllitty mitään, vaan kaikki on niin ihqua ja uniikkia / näin tapahtuu joka tapauksessa, koska jossain näin sovittu on.

Tämmöisiä lukiessani käy mielessä, että eikö ne tosiaankaan muuta keksi, ja kenenkä pään ne luulee tommoisilla kääntävänsä? Ajattelutapani on lähtökohtaisesti väärä. Ei tämmöisiä juttuja kirjoiteta rahvaalle, vaan uskonveljille ja sisarille. Monikulttuuriuskonnossahan ei riitä hiljainen usko ja sanaton rukous, vaan se vaatii julkista, äänekästä ja toistuvaa tunnustusta. Muuten epäilyksen paha silmä lankeaa uskovaisen päälle.

Ilmiöhän ei ole mitenkään tuore, kohde vaan on vaihtunut. Kun Kekkosen aikaan kävin peruskoulun yläastetta, kuului opettajien perussettiin yya-meiningin ylistäminen. Tai ainakin ankara tuomitseminen, jos opettaja kuuli meidän pojankölvien heittävän esim. Itä-Berliini/Länsi-Berliinivitsejä, ja niitähän kyllä heiteltiin. Panin merkille, että ankara tuomio tuli, vaikka muita opettajia ei ollut lähimaillakaan ja opettaja olisi hyvin voinut teeskennellä, ettei kuullut mitään. Ehkäpä opettajilla oli silloinkin pahan silmän pelko, ja tuomio tuli esittää, että pahan silmän saattoi manata pois.

Sillä ei ollut mitään väliä, oliko kyseessä SKP:läinen vaiko Kokoomusta kannattava opettaja. Tietysti varsinaisessa opetustyössä moni opettaja osasi taiten esittää asian niin, että selväksi tuli, mitä opettaja oikeasti asiasta ajatteli. Sanoisinko, että opettaja osasi kehittää ääneensä ns. tahallisen vaihevirheen. 1970-luvulla eläneet muistavat tämän Yleisradion stereotestissä käytetyn termin (Aiheutamme nyt tahallisen vaihevirheen. Ääneni pitäisi nyt kuulua epämääräisestä suunnasta ja monovastaanotossa häipyä lähes kuulumattomiin).

No, se oli sitä aikaa se. Silloin tuohon pelleilyyn oli omat syynsäkin. Neuvostoliitolla oli huomattava määrä divisioonia ja niihin armottomasti arsenaalia ja amitsioonia. Monikulttuurilla ei ole kuin paha silmä.

7 kommenttia:

Kumitonttu kirjoitti...

Ehkä tässä käy vielä sillä tavalla, että ruotsalaiset valkoiset heteromiehet (ne molemmat, hehheh) muuttavat Suomeen turvaan.

Neuvostoliiton aikaan oli hauskaa kun armeijassa huudettiin sarjatulta, ja aina vihulainen hyökkäsi idästä. Nyt kun Ruotsi on kuohinut armeijansa vaakunakollilta kassit ja laittanut loputkin varusnaiset pois kasarmeita sotkemasta, niin tässähän joutuu tällainen ikäloppu härmäläinen etsimään vielä tetsarit ja kaivamaan poteron länsirannikolle. Vihulainen on perskutirallaa salaa kiertänyt maamme länsipuolelle.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Kumitontulle ja kiitos kommentista. Eikös se joku koiranleuka sanonut, että ruotsalaisille ei enää kukaan antaudu. Miehille ei ilkeä ja naisille ei uskalla.

Noin vakavasti ottaen, jos (kun) Ruotsissa menee kuppi nurin ja mitta tulee täyteen, niin uskon, että kyllä sieltä miehiä siinä vaiheessa löytyy.

Anonyymi kirjoitti...

Terve, Yrjö!

Olen löytävinäni joitakin yhtäläisyyksiä nykyhetkestä ja YYA-ajoista.

monikulttuurisuususkonto = marxismi-leninismi Neuvostovenäjällä

monikulttuurisuuden vastustaja = neuvostovastainen

monikulttuurisuuden kritiikin kieltäminen = suomettuminen Kekkosen aikana

Vihreä liitto = Skp:n vähemmistösiipi, stalinistit

mokuttaja = stalinistikommunisti

rasismin vastainen laki = rauhanlaki

laki joka kieltää islamin arvostelun = rikoslain pykälä joka kielsi Neuvostovenäjän arvostelun

tunnetuimmat mokutuksen vastustajat = Väinö Tanner, Veikko Vennamo, Tuure Junnila, Georg C. Ehrnrooth silloin kun Kekkonen oli vallassa

henkilö joka ei julkisesti täysin vastusta mokutusta, tai on oikeasti mokutuksen vastustaja, joka toppuuttelee mokuttajia, mutta joutuu mahdollisesti taktikoimaan ja asettamaan sanansa taiten = Johannes Virolainen, työmies-, sotaveteraani- ja enemmistökommunisti Aarne Saarinen, Karin piirtämä kypärapappi-Kokoomus silloin kun oli Paasikiven ja Kekkosen aika

Karkaa ehkä aiheesta, mutta...Miehitystä ei voi totetuttaa ellei ensin käy sotaa ja voita vihollisen. Sitä en tiedä olisiko UKK:n aikana Neuvostovenäjä halunnut sotaa Suomen kanssa. Vai oliko tuo "jos emme pokkuroi Moskovaa, muuten puna-armeija miehittää maan" jokin sisäpoliittinen lyömäase toista vastaan, ja sillä yritettiin antaa Moskovalle vaikutelma että "hoida asiat minun kanssa, älä hänen kun hän ei ole ulkopoliittisesti luotettava".

Siksi pokkuroitiin ylilyönteihin asti ja harjoitettiin itsesensuuria ja etsimällä etsittiin "neuvostovastaisia aineksia" enemmän kuin veli venäläinen oikeasti edes odotti tai oli edes kiinnostunut.

Viktor Vladimirov taisi jälkikäteen eläkkeellä ollessaan kirjoittaa, että hän ihmetteli suomalaisten halukkuutta tulla omin päin Tehtaankadulle kertomaan tuoreimmat jutut.

Stalin kuulemma oli jälkikäteen hyvillään että ei vallannut Suomea, kun väitti suomalaisia liian uppiniskaisiksi joita ei jaksa hallita. Sanoiko Uncle Joe noin? Eikös tuo pitäisi ottaa kehuna?

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vieraalle ja kiitos kommentista. Löytämäsi yhtäläisyydet sattuvat varsin kohdalleen. Tosin onneksi sitä Neuvostoliiton arvostelemista kieltävää lakia ei tullut, mutta ymmärtääkseni sitä eräät piirit tosissaan puuhasivat.

Suomettumisen aikana tota YYA-korttia käytettiin kyllä sisäpoliittisena aseena, jossa varsinkin Maalaisliitto/Kepu oli mestari. Johtuen tietenkin siitä, että eräs UKK oli alunperin puolueen miehiä. Silloin 1970-luvullahan me elimme käytännössä yhden miehen diktatuurissa, ja itse asiassa olimme asiantilasta vielä ylpeitä.

Suomettumisen ajalta jää tietysti ilmaan paljon kysymyksiä, joihin ei tule koskaan vastauksia.

Ymmärtääkseni Setä-Joe sanoi Suomesta sodan jälkeen, että maa, joka taistelee niin kovasti itsenäisyytensä puolesta ansaitsee jäädä eloon.

Anonyymi kirjoitti...

Just one more thing niiku komisaario Columbo sanoo. Metsästyskausi alkoi jokin aika sitten. Onkos Ykällä suunnitelmissa käydä pyydystämässä hieman poperöä pöytään? Eiks se niin ollu että sie harrastat metsästystä?

Tämmöisen löysin.

Unknown kirjoitti...

Helvetin hyvin muotoiltu:

Nopea ja julkinen reagointi on välttämätöntä, jotta torjuttaisiin virkamiehen päälle lankeava paha silmä, julma loitsu ja armoton kirous, jonka seurauksena virkamiestä saatettaisiin alkaa epäillä suvaitsevaisuusasenteeltaan epäluotettavaksi.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vieraalle ja Kullervolle & kiitos kommentista. Joo, muutama kerta on tullut jo tänäkin syksynä käytyä mettässä rämpimässä. Nykyiset saalismäärät ovat tosin sellaisia, että pötyä joutuu pöytään hankkimaan myös lähikaupasta.