keskiviikko 5. tammikuuta 2011

JA KURITTA KASVAVAT JATKOSSAKIN

Hommaforumin kautta törmäsin Kymen Sanomissa julkaistuun uutiseen jossa puhutaan koulujen nykytilasta. Opettajat eivät enää pärjää oppilaiden kanssa, luokissa vallitsee oppilaiden anarkia, moni opettaja ottaa töistään ritolat ja vielä useampi suunnittelee samaa.

Eihän tää koulujen tilanne sinänsä mikään salaisuus ole. Opettajia kyllä käy sääliksi. Peruskoulun myötä aikanaan 1970-luvulla opettajan arvovalta nollattiin, opettajista tehtiin jonkunlaisia nuoriso-ohjaajan ja rippikoulun isoisten sekoituksia joitten tuli ihan vaan kaverina ohjata oppilaita, joita niitäkin piti ruveta kohtelemaan aikuisina ihmisinä vaikka murrosikäinen nulikka oli nulikka silloin ja on nulikka nyt.

Hyvin moni ihminen tietysti tuumii, että kyllähän kouluihin on palautettava työrauha ja kurinpalautus täytyy laittaa päälle nyt eikä viidestoista päivä. Ja minähän olen ihan samaa mieltä. Mutta kun olen itsekin noita kurinpidollisia toimia harjoittanut ammatikseni jo vuodesta Koivisto, tulee mieleeni muutama kysymys:

Miten se kuri palautetaan? Ketkä sen tekevät? Ja ennen kaikkea millä valtuuksilla?

Ajatellaanpa koulujen kurinpalautuksen alkavan tällä tutulla julkishallinnollisella tavalla, että opetushallituksesta lähetetään kirjallinen ohjeistus, jossa todetaan, että oppilaitten tulee jatkossa käyttäytyä oppitunneilla asiallisesti, kunnioittaa opettajaa ja muutenkin sitoutua ahkeraan koulutyöhön. Julkishallinnossammehan on se autuas usko, että jos jostain asiasta on kerran päätös, niin asiahan ilman muuta toimii päätöksen mukaisesti.

No, peruskoulun kahdeksannen luokan 31-vuotias naispuolinen luokanvalvoja menee sitten kirjallisen ohjeistuksen kanssa luokkaan, kiinnittää sen nastalla luokan ilmoitustauluun ja toteaa luokalle että mitenkäs möllit nyt suu pannaan. Tässä vaiheessa lukijan kannattaisi olla kärpäsenä katossa, sillä jos lukija ei aikaisemmin ole kuullut äärimmäisen paskaista joukkonaurua, niin nyt asia kyllä korjaantuisi.

Tässä vaiheessa lukija voi todeta, että palkataan helvatussa sitten huomattava määrä miesopettajia. Eikä huono toteamus olekaan. Vaan asia ei tälläkään konstilla korjaannu ihan hetkessä. Ajatellaanpa erästä tulevaa opettajaa, olkoon hänen nimensä vaikka Pekka Pöntinen. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi viime keväänä, on tällä hetkellä suorittamassa asevelvollisuuttaan, josta hän vapautuu ensi kesänä, ja sen jälkeen hän menee lukemaan opettajaksi. Opettajaksi hän valmistuu sanotaanko vuonna 2017.

Vaikka Pekka on ihan järkevä ja asiallinen nuori mies, niin vuonna 2017 hän ei ole vielä mikään karismakasapanos, vaan hänellä on edessään ankarat noviisivuodet ja vasta pitemmän ajan kuluessa hän muuttuu sellaiseksi kokeneeksi opettajaksi, joka arvovallallaan saa aikaan työrauhan. Ja koska kouluihimme ei tosta vaan pystytä pieraisemaan tuhansia kappaleita parinkymmenen vuoden opettajanuran tehneitä konkareita, ei Pekka korjaa tilannetta heti kohtakaan.

Lisäksi saattaa olla niin, että Pekkaa ei ylipäänsä valita opettajakoulutukseen. Jos opettajankoulutukseen pyrittäisiin toden teolla saamaan lisää miehiä, niin sekä poliittisella-, virkamies- ja tutkijatasolla nousisi ilmoille välitön älämölö ja itkupotkuraivari, koska kyseessä olisi silkka sovinismi. Meillä kun on paljon vaikutusvaltaisia ihmisiä, joitten mielestä me voidaan mennä vaikka porukalla helvettiin, kunhan vaan mennään heidän tasa-arvonäkemyksensä mukaisesti. Joten Jaska Brownin sinänsä erinomainen ehdotus opettajakoulutuksen uudeksi pääsykokeeksi tuskin tulee toteutumaan.

Siks toiseks, vaikka Pekka kouliintuisi konkariopettajaksi, ei hänellä loppulaskussa ole nykysysteemin mukaan muita työvälineitä kuin puhe. Ja joka luokassa alkaa löytyä niitä kuningaskusipäitä, joille puhe ei kertakaikkiaan riitä. Ja jos Pekka saa kuningaskusipäästä tarpeekseen ja nostaa hänet hiphop-housujensa persuuksista naulakkoon roikkumaan pariksi tunniksi, on Pekka seuraavana päivänä entinen opettaja ja mahdollisesti hänellä on pahoinpitelysyyte niskassa. Ja kuningaskusipää jatkaa amatöörihumoristin uraansa samassa luokassa edelleen.

Tässä vaiheessa tietysti lukija saattaa tuumia, että helevetti sentään, hankitaan sinne kouluun sekä hauista että valtuuksia. Onhan meillä eduskunta lakeja säätämään ja kyllä tästä maasta vielä miehiä löytyy.

Löytyypä hyvinkin. Tosin ennen helvetti jäätyy ennen kuin nykyinen eduskunta lisää valtuuksia. Mutta leikitään ajatuksella että niitä valtuuksia lisättäis. Asia ei ole silti ihan yksinkertainen. Itsekin töissäni painimiseen turhankin hyvin tottuneena voin todeta, että on perin helppoa sanoa, että mene ja tee. Paljon vaikeampaa on mennä ja tehdä itse. Olisi periaatteessa vallan hyvä, jos kouluihin hankittaisiin esim. erityiskouluavustajan tittelillä paljon kavereita vaatimuksella koko & asenne, ja kaverit voisivat tarvittaessa tuupata riehuvan tollon tonttiin ja lyödä rautoihin sekä kuskata muutamaksi tunniksi karsserikoppiin.

En väitä yhtään, etteikö tommonen rupeaisi pitemmän päälle puremaan, ainakin osalle, mutta tulee muistaa, että karsseriin heitetyllä tollolla on useimmiten isoveli, ja isoveljellä kavereita, ja erityiskouluavustajankin naama on jäänyt muistiin. Isoveli kavereineen saattaa hyvin mielellään jatkaa siitä, mihin koulupäivänä jäätiin. Ja kun kouluavustajan palkka ei kovin kaksinen ole, saattaa erityiskouluavustajan päähän pälkähtää, että lieneekö tämä sen arvoista. Ja yleensäkin ne ihmiset, jotka ovat työssään joutuneet käyttämään voimaa, eivät ehdoin tahdoin halua yleistorpedoksi ruveta. Toi painiminen ammatin puolesta kun on pitemmän päälle melko tympeetä touhua, ja sitähän olisi peruskouluissamme tarjolla yllin kyllin. Joten luulen, että vapaaehtoisia näihin tehtäviin löytyisi yllättävän vähän.

Ja tuokin oli pelkkää spekulaatiota. Ei mitään valtuuksia lisätä. Miesopettajia ei palkata lisää. Opettajilla on aseenaan jatkossakin vain puhe. Lisäksi asiasta tehdään yliopistollisia tutkimuksia, jotka sisältävät 360 sivua freejazzia ja tiivistelmän, jossa todetaan että ”opettajan ja oppilaan aidon kohtaamisen turvaamiseksi on käytettävä vuorovaikutuksellisia keinoja”. Suomennus lukijalle: Vuorovaikutukselliset keinot = Termi, jota käytetään silloin, jos pitää sanoa jotakin, muttei keksi mitään. Se kuulostaa komealta, oppineelta, ja mikäli joku koiranleuka kysyy piruuttaan että mitäs ne oikeastaan tarkoittavat, voi siihen vastata, että mikäli sinulla ei ole edes perustermistö hallussa, niin minun on turha haaskata aikaa kanssasi.

Henkilökohtaisesti uskon, että lähitulevaisuudessa perustetaan huomattava määrä yksityiskouluja, joissa työrauha taataan, ja joihin asiakseen haetaan. Kun taas tavallinen peruskoulu muuttuu ennen pitkää kaaokseksi, jossa opetustavoitteet ns. ajanmukaistetaan, eli keskitytään siihen, että oppivatpahan edes lukemaan ja kirjoittamaan. Niin että kun edistykselliset ihmiset aikanaan jyräsivät vanhan oppikoulu / kansalaiskoulujärjestelmän tilalle peruskoulun, niin käytäntö ennen pitkää palauttaa sen takaisin. Anarkistisemmassa muodossa tosin. Kannattiko?

Niin muuten, ensi vaaleissa veikkaan että opettajia aikaisemminkin mielellään neuvonut Päivi Lipponen putoaa eduskunnasta. Ja pitäähän mammalle joku suojatyöpaikka löytää. Ja arvatkaapas huviksenne mistä se löytyy?

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Päivää!

Kansakoulu-oppikouluaikaan pidettiin koulussa jotain kuria ja oppilaiden käytös asiallisena edes oppituntien ajan.

Kuria oltaisiin tarvittu minunkin aikana, kun minua kiusattiin seiskalla ja ysillä. Tässä tapauksessa oli kyse huonosta välituntien valvonnasta ja tilanteesta jossa välitunnilta siirrytään luokkiin. Tunneilla minua ei kiusattu.

Isäni ja äitini kävivät koulunsa vanhan kansakoulu-oppikoulu systeemin mukaan valkolakkiin asti. Sitten he menivät yliopistoon ja isästä tuli hammaslääkäri ja äitistä lääkäri. Työssä on kumpikin ollut eikä päivääkään työttömänä. En ole tarkemmin keskustellut heidän kanssaan kansakoulu-oppikoulu-systeemistä mutta muista että he olisivat sanoneet siitä mitään kielteistä.

Kävitkö Ykä aikoinaan kansakoulu-oppikoulu-systeemin vai jouduitko peruskouluun?

Onko niin että pitäisi olla joku naishenkilö, joka sanoisi sen mitä sinä nyt? Nykyilmapiirissä se otettaisiin vakavammin, joskin sekin teilattaisiin. Tarvittaisiin kai jokin Marjatta Väänäsen tapainen naishenkilö. Väänäsestä sanottiin 1970-luvulla että hän oli hallituksen ainoa mies. Hän uskalsi kulttuuriministerinä olla antamatta tiedostaville kulttuuripiireille valtion rahaa, mistä he kävivät kantelemassa Urkille. Tuosta tilanteesta Kari teki hyvän pilapiirroksen.

Juuso kirjoitti...

Tervehdys, Ykä. Haluan näin heti kärkeen todeta, että olen libertaari, eli minusta edes valtion olemassaolo ei ole moraalisesti oikeutettu. Jos nyt kuitenkin olet sitä mieltä, että valtion pitää ehdottomasti järjestää jonkinlainen koulutus, minulla olisi vaihtoehtoinen ratkaisu tähän kurinpito-ongelmaan:

Mitä tuumaisit siitä, jos oppivelvollisuutta itseään rukattaisiin jonkinlaiseksi "oppimisoikeudeksi". Tarkoitan siis sellaista systeemiä, jossa jokainen lapsi pääsisi kouluun, mutta häiriköt erotettaisiin. Nämä voisivat napsua porrastetusti siten että ensin tulisi esimerkiksi viikon jäähy ja jos käytös ei muutu, olisikin tarjolla jo kuukausi, lukukausi, lukuvuosi jne.

Perusteluni on tietenkin se, että häiriköivä oppilas ei tällöin enää pääsisi häiriköimään niitä, jotka oikeasti yrittävät oppiakin jotain. Lisäksi voitaneen olettaa, että häirikkö ei ymmärrä tai ole kiinnostunut opetuksen aiheista, joten hän itsekään ei hyödy siitä, että hänet väen vängällä istutetaan pulpettiin.

Tietenkin tämä järjestelmä saattaisi johtaa juurikin sellaisiin tapauksiin, jotka osaavat vain "lukea ja kirjoittaa", kuten itse asian ilmaisit, mutta kyseiset henkilöt olisivat kuitenkin omalla häiriökäytöksellään ja piittaamattomuudellaan aiheuttaneet itselleen kyseisen asiantilan.

Ei mulla oikeastaan muuta sanottavaa tähän ollut. Voimia eloon, kuten itse tykkäät toivottaa.

VonPee kirjoitti...

Meikäläinen on sitä ikäluokkaa, että kävin peruskoulun ihan ensimmäisten joukossa. Olin lapsukaisena aika villi, enkä silloinkaan osannut kunnioittaa kuviteltuja auktoriteetteja, mutta todellisia kylläkin. Jo 10 vuotiaana sain monien opettajien pasmat täysin sekaisin.

Mutta sitten oli niitä vanhan koulun opettajia, joista oikein huokui auktoriteetti, ja heidän tunneillaan olin niin kilttiä ja tunnollista poikaa. Nämä maikat olivat "vanhoja" kalmoja, ainakin 40 tai jopa yli, yhteistä kaikille oli voimakas persoona ja vahva tahto.

Sama ilmiö toistui koko peruskoulun ajan ja vielä amiksessakin. Kyseessä oli puhtaasti henkinen taistelu. Jos voitin, maikalla ei ollut enää otetta mihinkään, jos hävisin, opiskelin kiltisti.

Varsinkin pojat kokeilevat rajojaan, mutta jos mitään rajoja ei koskaan tule vastaan, ollaan pöpelikössä. Ja kaukana.

Tämän takia opettajakoulutukseen pitäisi valita ainoastaan voimakkaan persoonan ja vahvalla tahdolla varustettuja ihmisiä. Pekka ei välttämättä ole valmistuttuaan karismakasapanos, mutta hän voi olla tahtotelamiina, jos vaan valinta on osunut oikeaan henkilöön.

P.S. Amiksessa meillä oli yksi (harjoittelija)maikka, ketä oli minua vain 8 vuotta vanhempi, mutta koskaan ei tullut mieleenikään "haastaa" häntä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vieraalle, Juusolle ja VonPeelle sekä kiitos kommenteistanne.

Vieras:

Koulun kykenemättömyys puuttua koulukiusaamiseen ja asian peittely esmes ”mutta meidän koulussammehan on laadittu kiusaamattomuusstrategia ja se löytyy rehtorin hyllystä”-selityksin sylettää minua erityisesti. Nykyisin vaan kiusatuksi joutuvat oppilaitten lisäksi opettajat.

Minun kouluhistoriani oli sekä-että, eli aloitin kansakoulussa, joka sitten muutaman vuoden päästä muuttui peruskouluksi.

Tuossa naishenkilöasiassa olet varmaan hyvinkin oikeassa. Meikäläisen kirjoituksen saattaa joku talipää tulkita niin, että siinä ne ukot taas elvistelee ja väittää ettei naisista ole mihinkään. Vaikka eihän tässä siitä ollut kysymys. Jos useampi naisopettaja avautuisi julkisuudessa ja toteaisi että homma on täysin perseellään, niin sillä saattaisi olla vaikutusta. Toisaalta kun sanon näin, niin rikon periaatetta ”tee itse, äläkä sano toiselle että mene ja tee”. Eihän tässä muuta voi kuin toivottaa opettajille voimia eloon.

Juuso:

Tuo olisi yksi vaihtoehto, eikä mitenkään mahdoton. Tietysti äärihumanistit metelöisivät että nythän tieten tahtoen pudotetaan ihmisiä yhteiskunnan ulkopuolelle, mutta valitettava tosiasia on, että tietty määrä tekee sen joka tapauksessa ihan tieten tahtoen. Vatipään elämään ei välttämättä ajaudu, vaan se voi olla myös valinta.

Minä kyllä hyväksyn valtion olemassaolon paikassa x asuvan kansakunta x:n puolustus- ja edunvalvontajärjestelmänä. Mutta tästä en lähde kiistelemään, kun olen huomannut muilla foorumeilla, että se ei johda mihinkään. Toivotan mielummin voimia eloon.

VonPee:

Hjuu, enhän niitä helpoimpia mukuloita varmasti ollut minäkään, myöntää täytyy. Ja laitokseenhan sitä tulikin sitten päädyttyä ja lusiminen on kestänyt jo hyvän matkaa kolmattakymmentä vuotta.

Kun minä aloittelin kansakouluni, oli meillä vielä opettajina miehiä, jotka olivat hankkineet elämänkokemusta mm. Syvärillä, Rukajärvellä ja Tali – Ihantalassa. Eikä heidän todellakaan tarvinnut edes korottaa ääntään. Heistä voi vain sanoa sen sanonnan, että on miehiä, joitten paidassa lukee ”minulle ei vittuilla”, ja sitten on miehiä joille ei vittuilla.

Tietysti siihen aikaan opettajan auktoriteetti oli itsessään niin vahva, että eipähän sitä naisopettajillekaan suuta soitettu. En ymmärrä, mitä niin suurta vikaa siinä systeemissä oli, että se piti tieten tahtoen romuttaa nykyiseksi anarkismiksi.

Toivotaan tosiaan, että opettajakoulutukseen ajautuu paljon tahtotelamiinoja, joista sitten aikanaan tulee karismakasapanoksia.

Lakeudenmies kirjoitti...

Tervehdys Ykälle.

Minusta nykyisessä opettajakoulutusjärjestelmässä on surullista aktoriteetin riisuminen joka suoritetaan jokaiselle opettajaksi haluavalle.

Vaikuttaa siltä että nykyisen koulutuksen myötä opettajaoppilaat oppivat uskomaan kaikkiin opetuspsykologisiin seikkoihin ja kaikkiin muihin hienoihin teorioihin. Heille myöskin tunnutaan annettavan se "tieto" että kaikki oppilaat ovat koulussa toteuttamassa näitä pedagokiikan riemupolkuja.

Tuntuu että nykyinen opettajan koulutusjärjestelmä ei ole edes ajatellut sellaista vaihtoehtoa jossa oppilas kusee luokan lattialle eikä suostu poistumaan kehoituksista huolimatta.

Ari Laakso kirjoitti...

Ja mistä kaikki juontuu? Peruskoulu oli aikoinaan vasemmiston aikaansaannos. Samasta syystä poliiseista ja vankilalaitoksesta on tehty sosiaalityöntekijöitä. Kirkon ja kristillisyyden arvovalta on murennettu. Puolustusvoimat ovat ulkomaisia "kriisinhallintatehtäviä" varten jne jne.
Kaikkialta paistaa kansallisten arvojen nollaus. Niiden arvojen, joilla hyvinvointi- oikeusvaltio on luotu.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Lakeudenmiehelle ja Arille & kiitos kommenteistanne.

Lakeudenmies: Tietysti jos tyypillä on jo hieman elämänkokemusta ennen kuin lähtee opettajaksi lukemaan, niin eihän se pahin diibadaaba silloin uppoa. Mutta suoraan kirjoituksista yliopistoon meneville kympin tytöille varmasti uppoaa. Kun ei vertailukohtaa ole.

Myös sosiaalialalla opiskelussa on sama ilmiö. Ei tää uusi AMK-tutkinto juuri varsinaiseen työhön valmenna.

Ari: No näinhän se taitaa olla. Silloin vaan kansallisia arvoja murennettiin, koska oppi tuli idästä. Nythän se tulee sitten etelästä. Tosin osa porukkaa kattelee vieläkin vuoden 1972 kalenteria.

buuri johannesbuurista kirjoitti...

Kävin kansakoulua 4 luokkaa, opettajana Raateen tien ja Kiestingin upseeri ja hänen vaimo.

Silloin ei häiriköity, silloin oltiin kunnolla. Muistuu mieleen tosi tapahtuma...

Opettaja kysyi luokalta: "Mitä tekisit jos voittaisit veikkauksessa miljoonan?"
Kivelän Tomppa viittasi ja vastasi innokkaasti: "Ostan lastin viinaa ja olisin päissään kuin ellun kanat".
Opettaja: "Mitä sanoit, sano se uudestaan! sano se uudestaan!"

(Tässä vaiheessa kaikki muut pojat luokassa rukoili, että ole Tomppa hiljaa... Mutta ei se ollut)

Tomppa: "Ostan lastin viinaa ja olisin päissään kuin ellun kanat".

Ja kaikki luokan pojat istui jälki-istunnossa 2h (kukaan ei voinut olla nauramatta) ja Tomppa vietiin niskavilloista jalat ilmassa sätkien nurkkaan seisomaan.

- Varmasti joku nykyään ajattelee about "hyi kuinka väkivaltaista jne."

Nope, se oli oikein, se oli mukavaa ja nyt jälkikäteen niille tapahtumille voi nauraa kaihoisasti kyynel silmäkulmassa.

///

Siitä keskikouluun (oppikoulu) joka 3 luokan alussa muuttui yhdeksi ensimmäisistä peruskouluista (kokeilu) Suomessa.

Siihen aikaan opettajat olivat enimmäkseen miehiä ja jos naisopettajaa yritettiin kiusata, haettiin rehtori paikalle jolla oli oikeus nostaa häirikkö niskavilloista pihalle jäähtymään.

Yhden itkuppotkuraivaritapauksen muistan, kun opettaja vei häirikön väkisin luokasta ulos. Ko. häirikön iskä ja äiskä oli kauppiaita (eli herroja ja hidalgoja) ja eivät suvainneet, että heidän pikkuhöpönassua pahoin kohdeltiin ja tulivat kouluun valittamaan.

Silloin ei onneksi valituksella ollut vielä merkitystä, se muuttui sitten -70 loppupuolella siten, että höpönassut 'saivat luvan' vapaasti mellastaa, sitä mukaan kun peruskoulu otettiin käyttöön koko maassa.

///

Koulukiusaamista nykyisessä mittakaavassa ei ollut ja varsinkin paha väkivalta puuttui kokonaan.

Sanallista kiusaa, tönimistä ja pikku nahistelua tietenkin oli - se nyt on selvä, pojat haluaa aina painia.

Tytöt ei toisiaan fyysisesti kiusanneet. Ja en koskaan huomannut/kuullut, että olisivat edes sanallisesti kiusanneet toisiaan.

Ja itseasiassa kukaan ei koulussa uskaltanutkaan pahemmin kiusaa tehdä, koska siitä olisi joutunut kiinni ja vastuuseen. Silloin opettajilla oli 'rangaistus valta'.

- buuri johannesbuurista -

buuri johannesbuurista kirjoitti...

Jos edellinen/pitkä viesti tuli 2 kertaan, toisen instanssin voi poistaa, kiitos. Yhteys hieman tökkii...

Juuso kirjoitti...

"Minä kyllä hyväksyn valtion olemassaolon paikassa x asuvan kansakunta x:n puolustus- ja edunvalvontajärjestelmänä. Mutta tästä en lähde kiistelemään, kun olen huomannut muilla foorumeilla, että se ei johda mihinkään. Toivotan mielummin voimia eloon. "

Näin arvelinkin. Juuri tästä syystä jätinkin asian tässä keskustelussa ikäänkuin "taka-alalle".

Itse asiasta: Minulla on toinenkin syy, miksi ehdotin erottamiskäytäntöä "vanhoihin hyviin aikoihin" palaamisen sijaan. Minusta on nimittäin erittäin huono idea antaa millekään ihmisryhmälle (mukaanlukien opettajat) avoin valtakirja käyttää väkivaltaa psyykkisesti ja fyysisesti heikointa väestönosaa kohtaan.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Arille eli Buurille Johannesbuurista ja Juusolle & kiitos kommenteista.

Johannesbuurin Buuri: Samanlaisissa kouluissa ollaan nähtävästi oltu ja tuo aikataulukin pitää kutinsa, eli minunkin mielestä se mopo lähti käsistä just siinä 1970-luvun loppupuolella.

Siinä on tosin ero, että kyllä minä muistan koulukiusaamista olleen silloinkin, ikävä kyllä.

Ensimmäisen kuuden vuoden ajan muuten meillä jälki-istunto ei ollut mikään istunto, vaan se seistiin opettajainhuoneen vastapäätä ollutta "itkumuuria" vasten siten, että nenän tuli olla sentin päässä seinästä. Siinä kun tunninkin verran jökötti, mietti taas kaksi kertaa, että onko törttöily vaivan arvoista.

Juuso: Ihan hyvä näkökulma sulla. Kolikossa on tietysti kaksi puolta, ja nykyiset (niin kuin tietysti entisetkin) häiriköt yms. kouluterroristit eivät välttämättä ole ryhmässään ensinkään sitä hiekoimmassa asemassa olevaa porukkaa. Nykyinen peruskoulumme suo aloitteleville psykopaateille mainion kentän hioa taitojaan.

Jouko kirjoitti...

Vanhan koulutussysteemin mukainen ryhmysauva käyttöön alaluokille. Lait muutettava tietysti sen mukaisesti.
Katson että jo peruskoulujärjestelmän tulo aikoinaan tuhosi hyvän koulutussysteemimme. Ennen oli oppikouluhin pääsykoe ja kuri oli kova siellä ja myös kansakoulussa. Oppikoulu oli portti parempaan ammatilliseen koulutukseen ja lukioon. Se karsi aika tehokkaasti häriköitä oppilasaineksesta ja mahdollisti rauhalliset olosuhteet opinhaluisille.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Joukolle ja kiitos kommentista. Oppikoulun poistamisen myötä tuli myös se harha, että pitäisi kouluttaa mahdollisimman paljon maistereita. Jos maassa kaikki ovat maistereita, maa kuolee nälkään.

buuri johannesbuurista kirjoitti...

Meidän jälki-istunto oli semmoista, että siinä joutui lukemaan kirjoja ja opettelemaan runoja ulkoa.

Minutkin vietiin tulasta nurkkaan niin, että heilahti. Sitten jälki-istunnossa opettelin ulkoa kaikki maailman runot ja sammakko loikki.

Joskus pääsin 5 minuutin jälkeen kotiin, mutta monta kertaa ennen sitä opettaja kehoitti opettamaan toisille pojille.

Nyt kun jälkikäteen asiaa tarkastelee, niin taisikin olla niin, että jälki-istunnossa luin ja tein kotiläksyt. Siitä kiitos 'ankaran' Veikon.

Muuten en varmaan koskaan olisi kirjoja avannut ja mitään oppinut.

Ehkä se meidän koulu oli pienempi, kun tämmönenkin pahantekijä joutui kirjoja lukemaan. Varsinkin matematiikka, fysiikka ja kemia oli mukavia aiheita. Kunhan niistä rukokirjoista pääsi eroon. Ja eipä sitä sitten viimeisillä luokilla enää pajon innoteltukaan.

En muista, että meitä olisi muuten rangaistu, kuin sillä, että piti ulkoa opetella runoja ja kirjoittaa vihkoon laulunsanoja. Ja se oli kyllä tarpeeksi paha se.

- buuri johannesbuurista -

buuri johannesbuurista kirjoitti...

Toki, me vielä Tapanin kanssa painittiin ojassa 5 luokan syksyllä, kun muut meni lopettajaiskirkkoon.

Opettaja tuli kysymään, pojat ettekö te koskaan kasva aukuisiksi.

Me vain painittiin, kunnes kirkonmenot loppui. Ei opettaja enää pakottanut.

Sitten lukiossa Tapanin kanssa pelattiin korttia historian, uskononhistorian ja äidinkielen oppitunnit. Mutta matikassa, fysiikassa ja kemiassa luettiin pitkä oppimäärä ja vedettiin täydet pisteet. Tapania keljutti, kun sain matikassa 2 pistettä vaille maksimin.

Pistäkää häiriköt lukemaan runoja, kirjoittamaan sanat vihkoon. Kyllä se siitä lähtee.

http://www.youtube.com/watch?v=WWh6xkVNPmw

- buuri johannesbuurista -

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Arille eli Buurille ja kiitos kommenteista. Meillä taas ei jouduttu nurkkaan, me seisottiin siellä itkumuurilla.

Ja nyt kun muistelen, niin me taas ei oltu koulun kanssa koskaan kirkossa. Johtuu varmaan siitä, että asuin hyvin vasemmistolaisella paikkakunnalla.

Kiitos musiikkilinkistä. Täytyy vaan sanoa, että ei kolahda yhtä paljon kuin varmaankin sulle. Laulajalla oli kyllä hieno ääni ja Hammondin soundissa on aina jotain tiukkaa, mutta minä olen enempi progemiehiä.

Mutta biisiin vastataan biisillä, joten pannaanpa sulle vaikka Kansas-yhtyeen The Pinnacle:

http://www.youtube.com/watch?v=5ZzLPf_zyKk