tiistai 18. maaliskuuta 2014

KALJUPÄISIÄ UUTISHAVAINTOJA OSA L

1. Hän, joka päihitti Epäilyksen Pirun

Muutamassa viime kirjoituksessa olen käyttänyt roolihahmoina Epäilyksen Pirua ja sitä kautta tietynlaista inhimillistä mielenlaatua jota olen pyrkinyt kuvailemaan. Edellisessä kirjoituksessani Epäilyksen Piru törmäsi suureen joukkoon ihmisiä, joille hän ei voinut mitään, sillä niitten ihmisten päissä ei ollut tilaa epäilyksille, vaan ne vaimensi toistuvaa Kumbayaa soittava rikkinäinen vinyylilevy joka junnasi koko ajan paikallaan.

Tällaiset ihmiset eivät ole mielikuvituksen tuotetta. Tuoreimpana esimerkkinä on eräs toimittaja nimeltä Emmi Tuomisto, joka kirjoitti Etelä-Suomen Sanomiin avautumisen, joka selvästi riisuu Epäilyksen Pirun kaikista aseista. Kirjoitus on lajityypissään täydellisyyttä hipova, ja jos itse yrittäisin tehdä samanlaista piruilumielessä todennäköisesti epäonnistuisin. Lukija epäilemättä tuumisi, että onko tuo heppu tehnyt juttunsa kieli poskessa. Tällaiseen suoritukseen vaaditaan aito usko ja totaalinen asialle omistautuminen.

Emmi Tuomiston kirjoituksesta saa vahvasti sellaisen kuvan, että häntä ärsyttävät tavalliset, elämässään suht koht pärjäilevät suomalaiset:

Vaikka oikeastaan minulle on ihan sama, minkä leiman alla kuljen. Minulle on myös ihan sama, jos joku sossun asiakas, kantasuomalainen tai maahanmuuttaja, sitten saakin vaikka uuden läppärin tai pesukoneen tai vaikka molemmat. Se ei ole olennaista.

Sen sijaan minua ärsyttävät ihmiset, jotka kulkevat elämässä laput silmillä ja nokka pystyssä kuvitellen, että he ovat omassa erinomaisuudessaan rakentaneet koko elämänsä ihan itse. Silkkaa erinomaisuuttaan jättäneet masentumatta ja pelkällä tahdonvoimalla torjuneet niin työttömyyden kuin päihdeongelmankin.

Näin äkkiseltään Tuomiston vuodatuksesta voisi saada sen kuvan, että maassamme on olemassa jonkunlainen erityistukikoneisto kaikille suomalaisille ja se, ja vain se on estänyt ihmisiä joutumasta työttömiksi, tulemasta juopoiksi ja sortumasta mielenterveyden ongelmiin. No, tällaista jokaista suomalaista koskevaa koneistoa ei ole, minkä toimittaja itsekin kyllä tietää ja pääosin ihmiset ovat rakentaneet elämänsä aivan itse. Eikä heidän mielessään pyöri se, että tässä oltaisiin jollain tavalla erinomaisia. Suurinpiirtein näinhän tätä elämää eletään, tuumivat he. Mutta jostain syystä nämä tavalliset ihmiset ärsyttävät toimittajaa. Ja sitä kautta hänelle on selvästi epäolennaista, jakaako sosiaalitoimi läppäreitä ja pesukoneita ja missä määrin. Siinähän on kysymys vain rahasta, ja rahvaanomainen rahan laskeminen kuuluu tietysti vain näille tavallisille ihmisille, jotka suuresti ärsyttävät toimittaja Tuomistoa.

Herää vain kysymys, että tulisiko tavallisten ihmisten jotenkin pyytää anteeksi toimittaja Tuomistolta sitä, että he eivät ole syrjäytyneitä ja alkoholisoituneita mielenterveyspotilaita? Kun loppujen lopuksi nämä toimittajan halveksimat ihmiset, jotka tilaavat Etelä-Suomen Sanomia elättävät myös toimittajan itsensä.

Kun toimittaja Tuomiston juttua lukee enemmän, voi päätellä tämän ärsyyntymisen johtuvan siitä, että nämä tavalliset ihmiset eivät koe yhtä kaunista maailmantuskaa kuin Tuomisto itse.

Selaamme tyynesti yli uutisista, joissa kerrotaan ihan oikeiden ihmisten hädästä. Syyriassa, Bangladeshissa, jossain kaukana kumminkin. Kun Afrikassa kuihtunut vauva hiipuu äitinsä käsille, ajattelemme, että se siellä ovat varmaankin tottuneet siihen. Ei se varmaan silloin tunnu pahalta, eihän.

Unohdetaan nyt se kysymys, että eivätkö suomalaiset ole Tuomiston mielestä ”oikeita ihmisiä” ja jos eivät, niin mitä ne sitten ovat. Jatketaan muuten. Tämän tyyppisen kirjoittamisen yksi peruspiirre, jonka Tuomistokin hallitsee, on se, että kehitetään omassa päässä joku vastenmielinen ajatus ja sen jälkeen väitetään, että toimittajan inhoama kohderyhmä ajattelee näin, joten heidän inhoamisensa on näin oikeutettua. Toimittaja itsekin varmaan ymmärtää, että ei tavallista suomalaista millään muotoa naurata ajatus, että Afrikassa kuolee lapsia nälkään. Ei tavallinen suomalainen väitä, että omien lapsien kuolemaan jotenkin tottuisi.

Tavallinen suomalainen vaan toteaa, että miksi ihmeessä niitä lapsia tehdään siellä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa niin tolkuttomasti, jos niitä ei ole varaa elättää. Luonnollisesti toimittaja Tuomistolla ja hänen kaltaisillaan ihmisillä voisi olla ratkaisuna se, että koska jokaisella ihmisellä on oikeus elää, niin me rikkaat pohjoismaalaiset voimme elättää liikaväestön. Ja siinä vaiheessa kun tavallinen suomalainen, jota toimittaja niin kovasti inhoaa, kysyy (taas kertaalleen) että mikä on piikin ja elatusvelvollisuuden raja ja kuka sen määrittelee, alkaa toimittajan päässä pyörivä rikkinäinen Kumbaya pyöriä savikiekkonopeudella, ettei asiaa tarvitsisi ajatella. On helpompi syyllistää.

Tämänkaltaisessa kirjoituksessa yleensä seuraava vaihe on asettaa kuvitteellisesti suomalainen vastaavaan tilanteeseen kuin tänne pyrkivä, pääsevä ja pysyvästi elätettävä etnisesti edistyksellinen maahanmuuttaja:

Puhumattakaan niistä onnellisista, jotka saavat jättää kotinsa ja muuttaa ummikkoina Suomeen. Kuinka kauan muuten arvelet, että itseltäsi kestäisi päästä yli siitä, että perheesi ja naapurisi tapettiin silmiesi edessä ja kuinka pian arvelet, että puhuisit sujuvaa arabiaa?

Okke. Tässähän on tietysti oletusasetuksena se, että esim. tänne tulevien somalien perheet on ammuttu alta pois. Perheet lienevät olleet varsin laajoja, sillä tänne tulleet sosiaaliperäiset maahanmuuttaja harvoin ovat niitä sukunsa viimeisiä. Somalimiehillä on noita vaimojakin useampia, minkä taas mahdollistaa mainio suomalainen sosiaalijärjestelmä. Toimittajalla ei tietenkään tule mieleen se vaihtoehto että siirtyminen Suomeen tarjoaa parikymmentä kertaa suuremmat ja varmemmat tulot kuin lähtömaassa.

Mutta tuo arabiankielen vertaus on sinänsä mainio. Toimittaja syyllistää tavallista suomalaista siitä, että turvapaikanhakija ei tahdo oikein oppia suomen kieltä. Ja oikeassahan hän on siinä mielessä, että aika hankalasti se arabian kielikin jollekin Lötjöselle tuppaa taipumaan. Toimittaja vaan tietoisesti jättää kertomatta sen, että Lötjösellä ei ole mitään tarvetta opetella arabiaa. Kas kun Lötjönen ja muut hänen kaltaisensa ovat omassa maassaan hoitaneet asiat siihen malliin, että he eivät ole kansainvälisiä avuntarvitsijoita vaan jostain syystä niitä kansainvälisiä avunantajia. Tosin Lötjönen ja kaltaisensa eivät ole aivan varmoja, että kysyivätkö he ehdoin tahdoin tätä asemaa.

Lötjönen nimittäin asuu maassa, joka raaka-aineköyhyydestään huolimatta on onnistunut rakentamaan varsin toimivan yhteiskunnan. Ja siinä kyse ei ole tuurista, vaan ihmisistä.

Lötjösen yhteiskunnassa ei ole nähty järkevänä suistaa maata anarkiaan.

Eikä Lötjösellä ole mitään tarvetta muuttaa sanokaammeko vaikkapa arabiankieliseen Saudi-Arabiaan nostaakseen elintasoaan kaksikymmenkertaiseksi, sillä Saudi-Arabia ei Lötjöstä elätiksi huoli. Mikäli Lötjönen jostain syystä pääsisi Saudi-Arabiaan, hänen olisi melko välttämätöntä opetella arabian kieli ASAP, sillä maassa ei taatusti tarjottaisi hänelle verovaroin maksettuja tulkkipalveluja (joitten jatkuva tarjoaminen saattaa muuten hieman vaikeuttaa Lötjösen somalialaisen jalustalle nostetun vastineen suomenkielen opettelua) eikä myöskään kehitettäisi suomalaisia jalustalle nostavaa puolestaloukkaantumiskoneistoa eikä ns. positiivista erityiskohtelua.

Tietenkin jos Saudi-Arabia kehittäisi sellaisen, voisi olla, että Lötjönen alkaisi opetella arabian kieltä huomattavalla antaumuksella.

Yhtä kaikki, toimittaja Tuomisto onnistuu syyllistämään suomalaiset siitä, ettei suomen kieltä ole helppo opetella, varsinkaan kun sitä ei tarvitse opetella.

Toimittaja Tuomisto muistaa syyllistää tavallisia suomalaisia myös kotikutoisista ongelmista.

Ostarin deekut, piripäissään keskustassa horjahteleva punasilmäinen tyttö tai se outo omiaan mutiseva mies aamubussissa aiheuttavat kiusaantuneen olon. Miksei näille tehdä mitään? Mutta ei kyllä meidän perheen verorahoilla, ne on tarkoitettu herttaisille vanhuksille ja kilteille lapsille ja ehkä sille työttömälle, joka tajuaa olla kaikista nöyrin ja näkymättömin.

Toimittaja luo mainion kuvan siitä, että tavallisella suomalaisella verorahat olisivat jotenkin korvamerkittyjä. Tosiasiassa tavallisella suomalaisella ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mihin hänen verorahojansa käytetään. Toki hänellä on siitä oikeus mutista. Toimittaja nähtävästi haluaa viedä sen mutinaoikeudenkin pois. Tuo ”piripäissään keskustassa horjahteleva punasilmäinen tyttö” muuten osoittaa, että toimittaja ei itse ole tainnut olla narkkareiden kanssa missään tekemisissä. Piripäissään oleva ihminen kun ei horjahtele humalaisten lailla, vaan se on nopea, aggressiivinen ja ihan helvetin vaarallinen.

Juttu jatkuu ja tällä kertaa toimittaja puhuu aivan totta:

Voin sanoa, mitä haluan ilman pelkoa. Voin vaikka kirjoittaa sen lehteen.

Olen niin järjettömän onnellinen, että sanat eivät riitä sitä kuvailemaan.

Aivan. Hän voi sanoa mitä haluaa ilman pelkoa. Lehti jopa haluaa tämäntyyppisiä kirjoituksia. Niitä kirjoituksia, joissa ollaan onnellisen toimittajan kanssa eri mieltä ei taas haluta, ja niistä on Suomessa saatu tuomioitakin. Toimittajalla on syytä olla onnellinen. Hän on nii-in hyvä ihminen, ja nyt moni ihminen ESS:n levikkialueella sen tietää.

Hänen kuuluu olla myös onnellinen sen vuoksi, että hänen ei tarvitse millään muotoa vedota faktoihin. Lukija voisi ajatella, että tämäkin toimittaja Tuomiston vuodatus on pelkkää lukion ekaluokkalaisen kaunista angstia. Mutta eihän tällaista juttua muuten voi kirjoittaakaan. Tällainen kirjoitus, joita on kirjoitettu ehkä jo noin tuhat kappaletta täytyy kirjoittaa näin. Jos kirjoittaja alkaa kirjoittaessaan ajatella, hän yhtä-äkkiä huomaa, että eihän tätä juttua saa kirjoitettua ollenkaan.

Suvaitsevaisia maailmantuskakirjoituksia voisi verrata rakkauskirjeisiin. Niitä ei saa lukea kirjoittamisen jälkeen, vaan ne pitää tehdä antaumuksellisella tunteella ja sen jälkeen välittömästi sulkea kuoreen ja postittaa.

Palataan vielä kertaalleen jo esitettyyn toimittaja Tuomiston lauseeseen. Rakas vaimoni Ylva nimittäin huomasi, että siinähän on paradoksi:

Sen sijaan minua ärsyttävät ihmiset, jotka kulkevat elämässä laput silmillä ja nokka pystyssä kuvitellen, että he ovat omassa erinomaisuudessaan rakentaneet koko elämänsä ihan itse. Silkkaa erinomaisuuttaan jättäneet masentumatta ja pelkällä tahdonvoimalla torjuneet niin työttömyyden kuin päihdeongelmankin.

Oletusarvona voi pitää, että Tuomisto on rakentanut elämänsä suht koht itse, ja silkkaa erinomaisuuttaan jättänyt masentumatta ja pelkällä tahdonvoimalla torjunut niin työttömyyden kuin päihdeongelmankin.

Ärsyttääköhän Tuomistoa katsoa peiliin? Sieltähän katselee juuri sellainen ihminen jota hän halveksii.

2. Edelliseen liittyen

Niin kuin tiedetään, niin nykyisen evlut-kirkkomme edustajat ovat sen verran teflonia, että Epäilyksen Piru ei edes viitsi vaivautua. Sen myötä voi palata arkkipiispamme Kari Mäkisen avautumiseen, jossa hän painottaa tulevien EU-vaalien tärkeyttä nimenomaan niitten ihmisten kannalta, jotka ovat vaaleissa ilman äänioikeutta ts. jotka ovat laittomia maahanmuuttajia:

Arkkipiispa Kari Mäkinen esitti kirkon EU-neuvottelukunnan kokouksessa perjantaina puolueille ja EU-vaalien ehdokkaille vetoomuksen, että vaaleissa ja tulevissa päätöksissä kuuluisi myös niiden eurooppalaisten ääni, joilla ei ole äänioikeutta tai jotka tuntevat olevansa ääntä vailla.

Äkkiseltään tulee mieleen, että ”ne eurooppalaiset, joilla ei ole äänioikeutta” eivät ole eurooppalaisia muuten kuin Arkkipiispa Mäkisen haavekuvissa mutta jotenkin alkoi mieltä hiertää tuo termi ”jotka tuntevat olevansa ääntä vailla”.

No hemmetti, minähän tunnen olevani ääntä vailla, sillä näen tulevan liittovaltiokehityksen sellaisena, joka alistaa Suomen tyhjänpäiväiseksi Euroopan syrjämaakunnaksi, jonka hyvinvointi ei kiinnosta kuin suomalaisia ja suomalaisiltahan ei kysytä. En kylläkään usko, että Mäkinen on huolissani minusta, vaan hänen huolensa keskittyy toiseen suuntaan:

Arkkipiispa Mäkinen korosti puheessaan ihmisten vapaan liikkuvuuden tärkeyttä. Rajojen vartiointiin keskittyvä Eurooppa on heikko Eurooppa.

– Euroopan tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on se, miten suhtaudutaan tänne muuttaviin, erityisesti niihin, jotka tulevat pakolaisina ja turvapaikanhakijoina. Ihmisten vapaa liikkuvuus on eurooppalaiselle rauhan kertomukselle keskeistä.

Tämmöselle tavalliselle ihmiselle tulee tietenkin mieleen kysymys, että onko asiakseen maahan jos toiseenkin kantaväestön elättämistä ihmisistä muodostuvien ghettojen rakentaminen jollain lailla voiman osoitusta? Taloudellisen voiman ehkä? Kieltämättä jos Eurooppaan otetaan sata miljoonaa elätettävää, niin kyllähän siinä virallinen bruttokansantuote kasvaa. Mutta kasvaako siinä varsinaisten eurooppalaisten hyvinvointi ja jos kasvaa, niin millä tavalla?

Arkkipiispa Mäkinen painotti, että äänestäminen EU-vaaleissa on rauhanteko äänioikeutta vailla olevien puolesta.

Tällä lausunnollaanhan arkkipiispamme määrittelee, kuinka vaaleissa tulisi äänestää. Avoimien eurooppalaisten sisärajojen ja avoimien eurooppalaisten ulkorajojen puolesta. Minä aion äänestää toisin. Aion äänestää Jussi Halla-ahoa. Antamani äänen myötä ilmaisen, että minä ei kiinnosta laittomien siirtolaisten hyvinvointi eikä varsinkaan se, että niitten tänne haaliminen olisi jonkunlainen itseisarvo. En ole tosin varma, soisiko arkkipiispamme minulle sen oikeuden. Evlut-kirkkomme on hanakka puhumaan lähimmäisistä ja lähimmäisenrakkaudesta.. Näyttää vain siltä, että kyseinen kirkko on laittanut Suomen keskipisteestä kolmentuhannen kilometrin harppiympyrän, ja todennut että ne lähimmäiset löytyvät vasta sen ulkopuolelta. Vain heitä voi rakastaa.

Tavalliset suomalaiset eivät tähän harppiympyrään mahdu. Me ollaan oikeasti olemassa. Lihassa ja veressä. Täällä Suomessa. Näkyvänä ja tuntuvana. Ollaanko me suomalaiset sitten kiusallisia liikalähimmäisiä?

3. Jotain ihan muuta 21,48 eli hotellin ravintola suosittelee eli tsössihässäkkä

Suomalaisen kulttuurin yksi parhaimpia ilmiöitä ovat miesten keskeiset saunaillat ja niistä vielä kehitetympi versio eli miesten saunaviikonloput, jotka yleensä tehdään jollain mökillä. Naisille voi kertoa sen sinänsä masentavan tiedon, että naisista ei puhuta näitten sessioitten aikana ollenkaan. Nehän ovat miesten viikonloppuja. Hittoako niihin naisia sotkemaan?

Yksi perinteinen tällaisiin sessioihin kuuluva asia on kiuaslenkki. Mainio, mainio keksintö. Tosin nykyiset kiuaspussit ovat siinä mielessä naurettavia, että niissä jo lukee, että ei saa laittaa kiukaalle. Mikä kiuaspussi se semmonen on? Mutta esimerkiksi S-marketista löytyy vielä ihan kunnollisia kiuaspusseja, jotka kestävät kiukaankin. Tätä myötä on hotellin keittiössä kehitetty turboviritetty malli kiuaslenkistä. Tarvitaan:

- Pötkö balkaninmakkaraa, joka leikataan palasiksi
- Samoin jotain hyvää metukkaa (oheisessa kuvassa on Chef Wotkinsin salamimetukkaa)
- Pekonipalasia
- Lihapullia (aina parempi jos on itse tehtyjä)

Nämä laitetaan kiuaspussiin, pussiin lisätään hieman olutta ja sotketaan sekaan purkillinen Creme Fraichea ja laitetaan kiukaalle hyväksi aikaa. Ruokaa odotellessa on suotavaa nauttia hyvää olutta ja kertoa lauteilla tyhmiä vitsejä.

Tsössihässäkkä näyttää kieltämättä lähinnä koiranmuonalta, mutta sen makua voisi kuvailla termillä ”miellyttävän epäterveellinen”.



Noin yleensäkin hotellin keittiö suosittelee pötkömakkaraa, mikäli halutaan leivän päälle jotain edes aavistuksen verran makkaralle maistuvaa. Valmiit maksimarketin leikkelemakkarat ovat mautonta jauhomössöä.

4. L

Tässähän lähti jo liikkeelle jo viidennetkymmenet kaljupäiset uutishavainnot. Piti ihan varmistaa, että kuinkas ne roomalaiset numerot menivätkään. Kaljupäiset uutishavainnot ovat olleet minulle varsin käyttökelpoinen formaatti käsitellä sellaisia asioita, joista en ehkä kirjottaisi yksittäistä juttua.

Mutta huomaan tässä tämän vanhenevan ihmisen huomion, eli aika kulkee aina vain nopeammin. Aloitin blogini noin suurinpiirtein viikko sitten, mutta kas, sehän onkin ollut pystyssä jo seitsemän
vuotta. Kaksi viikkoa sitten aloitin urani silloin vielä varsin epävarmana lastensuojelun työntekijänä. Hetkonen, siitähän on kulunut jo neljännesvuosisata. Ja kolme viikkoa sitten olin tupakinpolttoa opetteleva nulikka, joka ei edes vielä miettinyt, että mitähän sitä elämällään tekisi. Mutta siitähän on jo… hemmetti… armeijastakin on jo kolmisenkymmentä vuotta… mihinkä se aika oikein hulahti?

Varmaankin lukijoilla on samanlaisia kokemuksia.

35 kommenttia:

Ghettomaksaja kirjoitti...

En nyt muista keneltä tämän ajatelman alunperin luin (omani se ei joka tapauksessa ole), mutta siihen, että vanhemmiten aika kulkee koko ajan nopeammin, on selkeä syy. Nimittäin se, että ihmisen pääkopassa olevan tallennusmuistin määrä on vakio.

5-vuotiaana elämän edellinen vuosi tuntui todella pitkältä, koska se edusti siihen asti eletystä elämästä 20 prosentin osuutta. Ei ollut mitään ongelmaa muistaa mm. toissaviikkoisen piiloleikin tuloksia (Esa hävisi 18 kertaa ja Kalle vain kahdeksan - tai jos ei vielä osattu laskea, niin joka tapauksessa niin että Esaa vietiin kuin litran mittaa), kesän ensimmäisen uimareissun päivämäärää, kestoa ja sitä miten mummi sanoi taas kerran että ei saa hypätä laiturilta veteen eikä varsinkaan siihen vasemmalle puolelle missä on iso kivi, sekä sitä että Petri sai taas kerran käyttää sitä uimapatjaa missä oli sinisiä lohikäärmeen kuvia.

50-vuotiaana taas edellinen vuosi ei tunnu missään, koska se edustaa vain 2 % osuutta koko eletystä elämästä, eikä mieleen tule enää siinä vaiheessa lapsuuden piiloleikkikaverien nimiä tai uimapatjoja ollenkaan, ja eilispäivän lounaspaikankin muistaminen tuottaa vaikeuksia. Syynä ei (välttämättä) ole dementia, vaan yksinkertaisesti se, että kiintolevy on täynnä ja jostain pitää ylikirjoittaa. Näin ollen aivot ystävällisesti pyyhkivät yli eilispäivän lounaan, koska se oli sitä samaa stroganoffia kuin edellisillä 84:llä kerrallakin ja samassa lounaspaikassa missä on käynyt jo 542 kertaa, eikä siitä näin ollen ole kuitenkaan mitään ns. jälkipolville kerrottavaa, ellei kukaan työporukasta onnistunut naurattamaan Jormaa hyvällä vitsillä niin että Jormalta olisi tulleet keitetyt maissit nenästä tai mitään muuta huomionarvoista.


Tätä samaa selitystä voi yrittää käyttää myös emännälle siinä vaiheessa kun poikien baari-illan tapahtumista ei muista mitään ja perustella siten aukottomasti että mitään merkittävää ei käynyt, mutta menestys ei välttämättä ole aivan yhtä hyvä.

Anonyymi kirjoitti...

Jostain kumman syystä nämä erilaiset "koen maailmantuskaa siitä että ihan jokainen muu ei jaa minun henkilökohtaista maailmantuskaani ja pidän näitä ei-jakajia epäkelpoina yksilöinä" -henkilöt tuovat usein mieleeni erään mielenterveyden häiriön.

Epävakaa persoonallisuushäiriö kuuluu narsismihäiriöiden jatkumoon. Siinä henkilön tunne-elämä on silleen jäntskästi epästabiili. Epävakauden aste vaihtelee sitten eri tekijöiden mukaan. (Tässä kirjoituksessa voi sitten olla lääketieeellisesti epätarkkoja tai kyseenalaisia elementtejä. Se johtuu siitä että tämä ei ole lääketieteellinen artikkeli vaan maallikkomölinää. Suomaa moiset anteeksi.)

Epävakaat eli vanhakantaisesti rajatilahäiriöiset eli borderlinet tuppaavat olemaan tunne-elämältään ailahtelevia, usein hallitsemattoman impulsiivisia ja ihmissuhteiltaan häiriöalttiita. Tunne-elämä painaa vuoristorataa. Asiat ovat mustavalkoisia. He elävät jokotai -maailmassa eikä muiden sekäettä -maailma aukene heille. Muut ihmiset, muut ajatukset, muut tavoitteet ja muut tiedot ovat jatkuvan kahteen laatikkoon jakamisen kohteena. Mustaa tai valkoista. Idealisoitavaa ja ihannoitavaa tai demonisoitavaa ja torjuttavaa.

Tämmöisen ressukan minäkokemus on tasapainottelua (usein muilta salattavan) häpeän, vajavaisuudentunteen ja puutteellisuudenkokemuksen sekä oman (sisällöllisesti tyhjän) grandiositeettihurmoksen välillä. Moinen minäkokemus ei tietenkään siedä konflikteja tai kritiikkiä. Sen sijaan se pyrkii rakentamaan itseään idealisoidun minäkuvan suuntaan, utooppiseksi hyvis-ihanneminäksi, jollaista ei oikeassa elämässä voi edes olla olemassa.

Ja kun se utooppinen idealisoitu ihanneminä kerran jää tavoittamattomaksi niin siinähän pitää sitten purkaa oman onnistumattomuuden luomat pettymykset sellaiseen tahoon, joka voidaan pään sisällä demonisoida näyttämään sen oman ideaaliminän vastapoolilta.

Termi "rajatilahäiriö" viittaa siihen että näillähän puuttuu se terve raja heidän ja muiden välillä. Eli jos tämmöinen rajatilatapaus on vaikka ahdistunut ja naapuri ei, niin se ei ole sen borderlinen pään sisällä kahden henkilön välinen ero vaan ikään kuin sisäinen sisäinen ristiriita. Aivan kuin toinen ihminen olisi osa häntä itseään ja hän olisi itsensä kanssa eri mieltä ja eri tunteilla. Ratkaisu on se, että toiselle pitää ihan väenväkisin saada syntymään se täsmälleen sama ahdistus (tai muu vallitseva negatiivinen tunne) joka sille epävakaalla tapauksella itsellään on. Silloin "sisäinen ristiriita" häviää kun molemmat puolet "hänestä" (hän ja se toinen henkilö) elävät samassa tunnetilassa.

Rajatilahäiriön esiintyvyys on aika matala - noin 0.6% väestöstä. Mutta se on todella paljon useammin naisten kuin miesten riesa. Ja jotenkin tuntuu vähän siltä että se saattaa hyvinkin olla hyvin vahva primus motor monien moraalisäteilevien maailmantuskaisten maailmanparantajien, journalistien ja aktivistien takana.

Jos luit tänne asti niin sovitapa epävakaalle persoonallisuushäiriölle tyypillistä manttelia usean tärähtäneistöläisen päälle ja katso että miten hyvin mantteli istuu.


Come by Jah eli tulkaa Herran tykö. Se ei oo mikään ituhippibiisi vaan evankelioiva hengellinen laulu jolla ei ole yhtään mitään tekemistä sen "kumbaijanlollotuksen" kanssa joka siihen usein liitetään.

Anonyymi kirjoitti...

Ehkä roomalaisten numeroiden meno olisi kannattanut tarkistaa jo vähän aiemmin. Niissä nimittäin ei ikinä ole neljää samaa merkkiä peräkkäin, vaan ihan samaa systeemiä I II III IV V VI VII VIII IX X noudatetaan myös kymmenissä ja sadoissa. Samoin näitä "vähennyksiä" voi laittaa vain seuraavaan kokoluokkaan, eli ykkösiä voi vähentää vain vitosesta (V) ja kympistä (X) ja kymmeniä vain viidestäkympistä (L) ja sadasta (C) ja satasia vain viidestäsadasta (D) tai tuhannesta (M). Koska roomalaset eivät ole tämän isompaa numeraalia katsoneet tarpeelliseksi keksiä, niin ilmeisesti 3999 (MMMCMXCIX) riittää kaikille. Joka tapauksessa roomalaiset numerot viidenkympin ympäristössä menevät: 45 XLV 46 XLVI 47 XLVII 48 XLVII 49 XLIX (ei IL) 50 L 51 LI 52 LII 53 LII 54 LIV 55 LV 56 LVI 57 LVII 58 LVIII 59 LIX 60 LX jnpp.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä blogi on ollut ja on edelleen. Keep up the good work.

korpisoturi kirjoitti...

Mäkin silmäilin sitä Tuomiston kirjoitusta, vastenmielistä, joten parempi lukeminen jäi.
Tämän henkisiä vuodatuksia siinä ESS:ssä on nykyään useinkin. Istuu linjaan. Sitä aviisia tekee nykyisin etupäässä nuoret suvikset. Vanhempi kaarti alkaa olla jo potkaistu pois eläkkeelle tai putkeen. Pissistytöt on talolle halvempi kustannus. Ne tykkää kirjoittaa hömppää ja viherpiipertää. Olin itsekin tässä lehdessä pitkään duunarina, taittaja/kuvankäs. ym.tehtävissä. Joten tuntumaa on ...

Toimittajat ovat yliarvostettu ammattikunta, ainakin nykytasolla.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Ghettomaksajalle, Ano1:lle, Ano2:lle, Ano3:lle ja Korpisoturille & kiitos kommenteistanne.

Ghettomaksaja: Tuo voi kyllä hyvinkin pitää paikkansa. Tietysti aikakin on suhteellista. Armeijassa aika tuntui matelevan, mutta kun oli saanut sotilaspassin kouraan niin silloin tuntuikin siltä, että se inttihän vaan humpsahti tuosta vaan.

Ano1: Tuo voi tietysti pitää paikkansa yksittäisissä tapauksissa, mutta tätä yleistä (varsinkin toimittajakuntaan liittyvää) hysteriaa sekään ei selitä. Jotenkin vaan ei uskalleta olla eri mieltä ja se, että ei olla eri mieltä on tuotava julkisesti esillä blogissa käsitellyn kirjoituksen kaltaisilla vuodatuksilla. Voi tietysti olla, että toimittajat ovatkin porukalla aivan samaa mieltä, jolloin tietysti herää kysymys, että mitä toimittajakoulutuksessa on aikanaan tapahtunut.

Ano2: Joo, moka on ollut tiedossa jo aiemminkin. Jaska Brown huomautti asiasta aikanaan, mutta kun tuo neljäs kymppi oli jo alkanut neljällä äksällä niin ajattelin, että menköön loppuun samalla lailla.

Ano3: Kiitokset. Yritän parhaani.

Korpisoturi: Olet varmaankin oikeassa. Eräs Jaska Brownin Pekan Porstua-blogissa esittämä kommentti voisi sopia tähänkin:

”Mediasta olen miettinyt, että silloin kun minä olin vielä lapsi ja nuori oli olemassa vasemmistolaiset lehdet ja oikeistolaiset lehdet. Jälkimmäisissä toimittajakunta oli varsin konservatiivista. Sitten markkinatalous tuhosi vasemmistolehdet. Lyhytaikainen voitto, mutta toimittajat siirtyivät oikeistolehtiin ja vasemmistolaistivat ne. Paljon parempi ratkaisu olisi ollut tukea yhteiskunnan varoin vasemmistolehdet olemattomin levikein elossa oleviksi, jolloin toimittajat olisivat saaneet kirjoittaa noita tiedostavia juttuja toisilleen ja muille hörhöille. Kotimaakunnassakin olisi edelleen se vasurilehti levikillä 5000 ja oikeistolehti levikillä 50000. Nyt siellä on vain vasurilehti levikillä 50000.”

keski-ikäinen pikkupoika kirjoitti...

Sellaistahan se on, että kun vielä vähän aikaa sitten viikossa oli vain maanantai ja perjantai niin nyt alkaa olla kuukaudessa vain ensimmäinen ja viimeinen päivä. Kaverit kehu, että sen jälkeen on vain vuoden eka päivä ja viiminen. Sitten toivon mukaan jo tuleekin noutaja.

Itse hämmennyin aika totaalisesti kun joku feispuukissa linkkasi uutisen jossa Lieksa ilmoitti ettei ota pakolaislapsia ja kommenteissa sitten tietty kehui kaikkia lieksalaisia peräkylän junteiksi, perussuomalaisiksi, rasisteiksi ja muuten vain huonoiksi ihmisiksi. Että kyllä sinne Lieksaan nyt olisi nättejä pakolaislapsia mahtunut.

Joku toinen yritti siinä kertoa että ehkä kyseessä oli kuitenkin ns. matti kukkarossa -syndrooma vaan voihan herra isä siitä syntynyttä kalabaliikkia. Itsekin tunsin itseni kovasti huonoksi ihmiseksi vaikken ehtinyt edes mitään kommentoimaan, olinpahan vain ihan yksikseni miettinyt että olisiko kuitenkin ihan OK jos Lieksassa mietittäisiin miten lieksalaisten asiat saataisiin parempaan malliin eikä yritettäisi pelastaa koko maailmaa sitä ennen.

Vaan ei se niin mene, menossa on oikea hyvien ihmisten juhla ja kaikki laulaa kuorossa.

Hep0nen kirjoitti...

Ärtyneen fundamentalistikonservatiivin vuodatus:

Erosin luterilaisesta kirkosta taannoin kahdesta syystä: se vaikutti mielestäni liian kankealta ja etäiseltä, palvelulaitokselta. Voihan olla, ja toivottavasti onkin, että joissain seurakunnissa on vielä tallella sellaista lämmintä yhteishenkeä mikä seurakunnassa pitäisi olla, muuallakin kuin kuppikunnissa ja "sisäpiirissä".

Mutta asiaan: toinen syy oli luterilaisen kirkon älytön konformismi. Helsingin piispa väläytti tilojen vuokraamista muslimeille, vaikka tietyin varauksinkin. Kirkon ulkomaanapu kehotti boikotoimaan Israelin tuotteita. Kirkko ja kaupunki-lehdessä toivotettiin moskeija tervetulleeksi. Vantaalla puuhattiin tutustumisreissu paikalliseen moskeijaan. Mäkinen kertoi, että kirkkoon voi kuulua vaikka ei uskoisi Jeesuksen neitseestä syntymiseen. Tosiaan, voihan siihen kuulua vaikka ei uskoisi ollenkaan. Ruotsissa, vaikka se eri valtio onkin, luterilainen teologiraati ei keksinyt miksi muhammed ei voisi olla profeetta. Koskahan täällä? Samaa tietä ollaan menossa, kymmenen vuotta jäljessä vain, kuten aina.

Voin olla väärässäkin, mutta mielestäni taustalta alkaa paistaa läpi kulttuurimarxismin ruusunpunainen sarastus. Kuinkahan pitkälle kristinuskoa voi vielä vesittää ennen kuin se lakkaa olemasta kristinuskoa? Vai onko jo lakannut?

Anonyymi kirjoitti...

Jostain syystä media on unohtanut kertoa sen, että mistä tossa Krimin kaappaamisessa oikeasti on kyse. Vinkkinä… Samat hiilivedyt liittyvät nyös Transnistriaan, Abhaasiaan ja Etelä-Ossetiaankin. Eli voi olla ettei valloitusinto ulotukaan tänne Suomeen asti. Toivotaan ja rukoillaan.

Käyttäkää ahkerasti laskinta tätä linkkiä lukiessanne niin että asiat saavat mittakaavaa.

http://www.businessinsider.com/crimea-annexation-would-include-offshore-gas-reserves-2014-3

Siunausta laskutaitoisille!

Anonyymi kirjoitti...

Heposelle:

Kun ev.lut. kirkko hylkää kristityt ja kristinuskon niin kristityillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin todeta että he eivät hylkää kirkkoa vaan kirkko hylkäsi heidät. Sen jälkeen voikin sitten etsiä itselleen sopivaa hengellistä kotia herätysliikkeistä, karismaattisista yhteisöistä, muista kirkkokunnista (vapaakirkko, adventistit, metodistit, ortodoksit, anglikaanit, kalvinistit….

Uskovaisten pako kirkosta on alkanut jo yli vuosikymmen sitten, mutta kun virta on suuntautunut aika suuressa määrin ns. vapaisiin suuntiin päin niin kirkko ei ole tajunnut ottaa ilmiötä tosissaan.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Keski-ikäiselle Pikkupojalle, Hep0selle Ano1:lle ja Ano2:lle & kiitos kommenteistanne.

Keski-ikäinen Pikkupoika: Mullahan ei sinänsä ole viikossa ollut enää vuosikymmeniin ensimmäistä eikä viimeistä päivää, kaikki on ihanasti rempallaan ja vuorotyöläisen viikonloppu on silloin, kun vapaita on. Siihen on tottunut, eikä osaa enää oikein muunlaista elämää ajatellakaan. Tuo ajan nopeutumisen ajattelu varmaan liittyy siihenkin, että se puolen vuosisadan rajapyykki on aika lähellä ja ns. horsmia alkaa kasvaa takapihalla. Siinä alkaa jotenkin enemmän muistella menneitä. Nuorena eli tässä päivässä ja tulevaisuudessa. Nykyisin tulee paljon enemmän katseltua taaksepäin ja muisteltua sitä kokonaisuutta jota kutsutaan erään Yrjön elämäksi.

Tuo Lieksan touhu on pelkästään röyhkeää maahanmuuttoteollisuutta. Sitähän on käsitelty Hommaforumilla melko ansiokkaasti ja töngitty taustoja ja melkoiselta mafiatouhulta tuo vaikuttaa. Jos verrataan asiaa vaikka tavalliseen yksityiseen lastensuojelulaitokseen, niin mikäli se ei saa asiakkaita, niin se menee pankrottiin ja sillä hyvä. Ei siihen mikään lautakunta eikä kaupunginhallitus edes ota kantaa.

Hep0nen: Minähän tuumailin pikkasen ennen kuin aloin tätä blogia pitämään että olisin liittynyt takaisin kirkkoon vastalauseena tälle islamin edessä nöyristelylle. Onneksi en liittynyt, sillä en oikein keksi organisaatiota, joka nöyristelisi sen edessä enemmän kuin evlut-kirkkomme. Kulttuurimarxilaisuutta tietysti tungetaan selitykseksi vähän joka paikkaan, mutta ei sitä tässä tapauksessa voi sinänsä ohittaakaan. Ehkä kirkko ei toimi kulttuurimarxilaisesti tietoisesti, mutta se on vaan jotenkin hahmottanut, että juuri tällä tavoin tulee toimia ja lopputulema on enempi vähempi ihan sama oltaisiinko se tehty tietoisesti tai vahingossa.

Kristinusko on varmaankin vielä kristinusko, ainakin osassa maailmaa, mutta sen pohjoismaalainen versio, tai ainakin sen virallinen laitostunut versio ei ole enää uskonnon kanssa missään tekemisissä. Voisi muuten kysyä toisinpäinkin, eli kuinka paljon islamilainen maailma on harjoittanut tuota ekumeniaa kristinuskoa kohtaan. Lista ei ole pitkä. Itse asiassa sain kommentistasi idean mahdolliseen kirjoitukseen, kiitos etukäteen.

Ano1: Joo, olen lukenut tuosta muualtakin. On ehkä julmaa sanoa näin, mutta toivottavasti tuo on totta. Silloin Venäjän Karhun nälkä olisi ehkä tyydytetty eikä hyökkäystä Itä-Ukrainaan (ja pitemmällekin) tulisi.

Ano2: Mediammehan mainostaa kovasti, että kirkosta erotaan nimenomaan siksi, kun kirkko ei ole esim. seta-hypetyksessä niin kovasti mukana kuin hypettäjät ts. esim. toimittajat itse haluaisivat. Itse en kyllä usko tuon olevan suurin syy ollenkaan.

korpisoturi kirjoitti...

Etelä-Suomen Sanomat oli ennen konservatiivinen lehti ja siinä arvostettiin maanpuolustusta. Sitä jopa haukuttiin "sotilaspiirin sanomiksi". Ossi Kivekäs oli pääjohtaja ja pääomistaja. Lupsakka, persoonallinen ja lempeä patruuna. Mutta, tarvittaessa otti ohjaat tiukasti käsiinsä.
Sodissa Kivekäs toimi joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä. Kuulemma perin rauhallinen mies tiukoissakin paikoissa.
Moni vanha työntekijä puhuu lämmöllä "Ossista".

Jos eläis, niin linja tuskin tämmönen???

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Korpisoturi. Siinä maakunnassa, missä vietin lapsuuteni ja nuoruuteni oli myös samanlainen maakuntalehti. Nyt se on yksi pahimmista mokuttajista. Sääliksi käy. Niin kuin olen monesti aikaisemminkin todennut, näitten lehtien paras liittolainen on aamukahvi. Ihmiset tykkää aamulla lukea jotain, joka rapisee. Täysin riippumatta sisällöstä. Onhan siellä sentään urheilu-uutiset ja sarjakuvat.

Tom Kärnä kirjoitti...

Laitetaan tämä vielä tänne:

Vihreä kukkahattu – suvaitsevaisuuden ja ympäristön puolesta

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Tom. Tuohan oli loistava. Kaikki kootut kliseet kerätty kieli poskessa. Toivottavasti heppu jatkaa kirjoittamistaan.

korpisoturi kirjoitti...

Tapahan se lehti on. Mä inhoan erityisesti kulttuurisivuja, surkeeta ja käsittämätöntä mössöä. Taitaa monikin pitää tilauksen voimassa kuolinilmoitusten takia, että näkee kuka on lähteny öljymäkeen.

Hep0nen kirjoitti...

Säästelin paukkuja koska monelta menee teologinen puoli yli hilseen, mutta ruilautetaanpa menemään. Kuvitelkoon seurakunta hetkisen, että ottaisi uskon 100% tosissaan.
On sellainen sana kuin antikristus. Tulee sanoista anti=jnkn tilalla tai jtkn vastaan oleva. Islam vastustaa Jeesusta JA sisältää jäljitelmän, joka on sattumalta kaikesta samaa mieltä kuin muhammed. Islam on siis sanan koko merkityksessä antikristuksen uskonto. Ja Helsingin piispa käy heidän kokouksessaan ja kokee sen, että hän kelpaa paikalle, suurena kunniana. Yhtä hyvin voisi käydä aseratarhassa tai bakkanaaleissa ihastelemassa, vaikkakaan silloin asia ei olisi niin paha, aseran tai bacchuksen palvonnassa kun ei tarjoiltu jäljitelmää Kristuksesta.
Neitseestä syntyminen on merkityksellistä siksi, että muinoin oli eräs harhaoppi nimeltä gnostilaisuus, joka kielsi Kristuksen ihmisyyden. Tämän opin levittäjille apostolit käskivät näyttämään muitta mutkitta ovea.
Ei ole pitkää aikaa siitä kun eräs pappi julkesi arvostella seurakunnan meininkiä, mm. Juoppoutta ja huoraamista, jota oli nähnyt ollessaan evankelioimassa (kappas vain), hellareiden kanssa. Hänet vaiennettiin.
Luterilainen piispa on kuin paimen, joka juoksee lauman perässä minne se nyt sattuukin olemaan menossa. Voipahan väittää olevansa lauman keskellä.
Mitähän uskottavaa luterilaisessa enää on? Voisi kuvitella miten piispat yrittävät asiaa ratkoa. Millainenhan keskustelu siitä tulisi? Sylikoirajeesus joka ei koskaan loukkaa ketään ja hyväksyy kaiken, tai ei ainakaan tuomitse, paha juttu se tuomitseminen. Ei tykkää kukaan siitä. ja.. miten olisi vaikka pyhyys? Siinäpä hyvä idea, sehän muotoutuu vaikka miksi. Melkoinen barbapörrö tämä pyhyys.

vieras kirjoitti...

Kristinusko on uskonto, tai tarkalleen otten usko. Se on ollut valmis varmaan siitä asti kun Raamattu saatiin täyskokoiseksi, kun oli sekä Vanha testamentti että Uusi Testamentti samassa kirjassa.

Kirkko taas on sinänsä pelkkä organisaatio jonka puitteissa kristittyjen yhteisö on järjestäytynyt. Kirkon tulisi olla Raamatun tuote ja näin järjestytynyt kristittyjen yhteisö. Ei päin vastoin. Ei kirkko ole mikään kirkko, kristittyjen yhteisö, jos siellä ei toimi uskovaisia krisittyjä. Jos ei usko Jumalaan, jos ei pidä Raamattua Jumalan sanana, ja jos ei tunnusta Jeesusta henkilökohtaiseksi vapahtajakseen, niin en käsitä mitä sellainen tekee kirkkokunnan jäsenyydellä. Ellei sitten kyseessä ole soluttautuminen ja pyrkimys muuttaa kirkko sisältä käsin vastaamaan omaa agendaa?

Tiedän että Ykä ei yleensä pähkäile uskonasioita mutta kai tässä kommentissa on asiaa?

Kirkollisvero menee kuulemma niin että jos ei eroa ennen vuodenvaihdetta niin joutuu silti maksamaan seuraavan vuoden kirkollisverot. Joten jos eroan niin maksan silti. Tosin en tiedä millaista porukkaa on siinä seurakunnassa jossa olen. Jos siellä onkin ok-porukkaa niin sitten. No, voin minä syksyllä äänestää seurakuntavaaleissa persuja, kuten viimeksi.

Anonyymi kirjoitti...

http://www.youtube.com/watch?v=KdGBIvT7KbU#t=44

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Korpisoturille, Hep0selle, Vieraalle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Korpisoturi: Tapahan se. Meillekin tulee maakuntalehti kun Ylva tykkää lukea sanomalehteä aamukahvilla.

Hep0nen & Vieras: Minä en sinänsä ole uskonasioitten tuntija, mutta mielestäni asiaan liittyvät tuumailunne olivat kyllä ihan asiallisia, enkä voi väittää vastaan. Vieraalle erikseen: kirkollisvero menee juuri niin kuin oletit. Ja ainakin silloin kun itse erosin kirkosta, eroaminen piti tehdä marraskuun aikana. Jos erosi vasta joulukuussa, niin joutui maksamaan koko seuraavan vuoden.

Ano: Kiitos linkistä.

Becker kirjoitti...

Tuo Tuomisto on varmaan ollut oppilaana siinä Hemanus henkisessä Tamperelaisessa toimittajaopistossa. Niinkuin moni muukin suomalainen toimittaja.
Noin tiivistetysti olen sitä mieltä, että tänne ei raahata ainottakaan parasiittia niinkauan kuin yksikin suomalainen seisoo leipäjonossa.
Jos somali joutuisi seisomaan leipäjonossa, niin siitä syntyisi kansallinen hätätila, eduskunnassa säädettäisiin poikkeuslaki, liput vedettäisiin puolitankoon ja pääministeri pyytäisi kansalaisten puolesta anteeksi tapahtunutta.
Suomi on muuten ainoa pohjoismaa, joka saa EU:n ruoka-apua ja jossa on leipäjonoja. Ja Katainen ja Urpilainen sen kun vaan jakelevat poskipusuja Brysselissä.Voi pyhä Sylvi!
Televisiossa oli hiljakkoin joku ohjelma jossa käsiteltiin jotain maahanmuutto ohjelmaa. Noh, sielläpä istuivat Halla-Aho ja tämä kepulainen somali, mikä lie nimeltään. Kuinkahan monelle tuli mieleen, että tämä ylimielinen somali, vaikkakin veisteli ja piti Halla-Ahoa pilkkanaan, niin itseasiassa hän kunnon muslimina piti koko häntä elättävää kritillis-länsimaista kulttuuri ja elämäntapaa pilkkanaan.
Äänestän myös muuten Halla-Ahoa.
Ruotsissa ja Suomessa alkavat papit jo olla niin mamumyönteisiä, että muslimien ei tarvitse rakentaa omia moskeijoitaan vaan rukouskutsuista saadaan pian nauttia ihan kotoisista kirkontorneista kuultuina.

Olen joskus maininnut, että minullakin oli päivän tärkein hetki se aamun kaffe, nortti ja lehden rapistelu. Mutta ei, Hesari alkoi olla niin mahdoton luettava, että se ennemminkin pilasi päivan kuin käynnisti sen. Siinä suhteessa se aviisi on vieläkin samalla tasolla.

On se muuten tosiaan kumma että kun alkaa muistelemaan jotain ajanjaksoa, esim.kun vaikka poikuus vietiin huomattavasti kokeneemman naisen toimesta, niin se ei tapahtunut viime viikolla vaan oikein helevetin monta vuosikymmentä sitten, niinkuin momi muukin asia. Ikääntymisessä on se hyvä puoli, että alkaa muodostumaan käsitys siitä että kaikkeen ei enään kerkee. Eli sen sijaan, että kerää kaikenlaista krääsää ympärilleen periaatteella, että ehkä tuotakin joskus tarvitsee, niin nykyjään sitä alkaa hävittämään kaikenlaista tarpeetonta.
Juu ja päivät menee kyllä aika pirunmoisella vauhdilla. Viikon kohokohdat olivat ruoka ja viinakaupassa käynti. Jessus!

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Becker. Tampereen yliopston kautta kai niistä suurin osa tulee. Minulla on jotenkin semmonen mielikuva, että joskus aikaisemmin sanomataloilla oli omaakin toimittajakoulutusta.

Tämä kertomasi ohjelma kuvaa hyvin nykyistä tiedotusmeininkiä. Halla-aho puhui asiasta ja kepulainen somali Halla-ahosta. Sama heppu muuten totesi muutama vuosi sitten yhtä lailla Ylen ohjelmassa että kun afrikkalaiset auttoivat sodan aikana verorahoillaan Suomea talvisodan aikana, niin nyt on suomalaisten vuoro auttaa Afrikkaa.

Se päivä tärkein hetki oli joskus aikanaan ihan mukava. Eivät uutiset silloinkaan varsinaisesti hyviä olleet, mutta niistä sentään uutisoitiin. Ennen kaikkea lehdissä ei ollut sitä nykyisin jokapäiväistä ”esitelemme maahanmuuttaja X:n / maahanmuuttajaperhe Y:n”-osiota,

Kun miettii ikääntymistä niin harvassapa ne on viime vuosina olleet asiat, joita tekisi ensimmäistä kertaa.

jere kirjoitti...

Sen verran kommentoin, että se nykyään niin kukkahattuinen ESS oli 70-luvulla tiedostavissa ammattipiireissä nimeltään "Etelä-Suomen Sotilasläänin sanomat, mutta on siellä vieläkin oikeaa henkeä. viime viikonvaihteessa oli ihan asiallinen k sivun juttu Helsingin ilmatorjunnasta helmikuussa 1944.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Castorille: Ota esille tuomassasi asiassa yhteys sähköpostiini yrjoperskeles@gmail.com. Sillä mainitulla alueella, mistä kysyit on asiantuntemukseni kyllä kovin vähäinen, mutta katsotaan.

Anonyymi kirjoitti...

Lappeenrannassa taisi olla jossain vaiheessa kristillinen koulu ja päiväkoti. Sitten joku Etelä-Suomalian Sanomien koti-, uskonto- ja isänmaavihamielinen toimittaja otti muistaakseni yhden "kun maailma ei toimi minun haluamallani tavalla niin minä kostan sen verisesti" -tahon lähteekseen ja kävi älyttömään, tosiasioita selvittämättömään ja niistä piittaamattomaan hyökkäykseen kyseisiä laitoksia vastaan.

Kyseinen hyökkäys saattoi alkaa varsinaisen päätoimittajan loman tai vapaapäivien tms. aikana vähän silleen "pistetään päätoimittaja hankalaan välikäteen jossa sen on pakko olla joko oman talon puolella tai sitä vastaan".

Noissa kristillisissä päiväkodeissa ja oppilaitoksissa iso osa työstä tehdään vapaaehtoisduunina tai muuten vähän sellaisella yhteishyvämentaliteetilla.

Niinpä sinänsä käsittääkseni varsin hyvät laitokset ottivat koko maakunnalta ja sen mielipideilmastolta turpaansa, monet vapaaehtoiset joutuivat syyttä kärsimään, yksi kaaho sai kostonsa ja toimittaja sai haluamansa sulan hattuunsa.

http://yle.fi/uutiset/kristillinen_koulu_jai_ilman_opetuslupaa/5323351

Muslimeille pitää kyllä järjestää kaikki mahdollinen mutta kristityt eivät saa järjestää edes itse mitään tai Etelä-Saimaa ryntää keksimään, liioittelemaan, panettelemaan ja käyttämään hyvin, hyvin valikoiden lähteitä. Vain kostonhimoiset, alistettavissa olevat ja antikristilliset lähteet kelpaavat.

Anonyymi kirjoitti...

Tosta kristillisen koulun jutusta vielä. Päivämäärät kertovat asian.

http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=129&search=true

Päätoimittaja lähtee joululomalle. Nimeltä mainitsematon toimittaja päättää käyttää jouluaatonaattoa kymmenien ihmisten joulun pilaamiseen. 23.12.2010 ESS julkaisee yhden vihaisen ("ne ei tottele mua, mä kostan!") vanhemman höpinöitä lähteenä käyttäen jutun jossa vihjaillaan "uskonnolliseen hyväksikäyttämiseen", "henkiseen väkivaltaan uskonnon varjolla" jne.

http://www.esaimaa.fi/Online/2010/12/23/Kristillisessä+koulussa+kuohuu/2010110240394/4

28.12.2010 kuusitoista asiasta perillä olevaa henkilöä saa mielipidepalstalle vastineen jossa aatonaaton panetteluja oiotaan.

http://www.esaimaa.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2010/12/28/Omenapuun+päiväkoti++on+hyvä+ja+turvallinen/2010110256509/68

Mutta koska 16 asiasta perillä olevaa on vähemmän kuin yksi kristillisvihamielinen toimittaja niin…

Ja vaikka asiasta tehty selvitys ei löytänyt minkäänlaisia viitteitä siitä että Etelä-Saimaan panettelujutussa olisi mitään pohjaa, niin…

http://www.esaimaa.fi/Online/2011/02/07/Selvittäjä+ei+löytänyt+painostusta+Omenapuu-yhteisöstä/2011110497755/4

ESS avaa asian uudelleen käyttäen tällä kertaa ylikuormittunutta opettajaa valikovalla tavalla lähteenään ja saa tällä tavoin koulun tuhottua.

vieras kirjoitti...

Hieman sivulle menen. Persut pomppasi parin vaalin kautta 1 prosentin puolueesta tuonne 20 prosenttiin. Perussuomalaisten nimellä sen kannatus oli eduskuntavaaleissa
1999: 0,99 %
2003: 1,57 %
2007: 4,05 %
2011:19,05 %

kunnallisvaaleissa
1996: 0,93 %
2000: 0,66 %
2004: 0,90 %
2008: 5,39 %
2012:12,34 %

eurovaaleissa
1996: 0,67 %
1999: 0,79 %
2004: 0,54 %
2009: 9,79 %

Tässä nyt tulee jossitelua ja ottiatuotaa. Mitä Ykä arvelee, miten paljon parempi olisi ollut että persut olisi ehtinyt muutamassa aiemmassa, jytkyä edeltäneessä vaalissa, olla tuommoinen 10-15 prosentin puolue? Tuona aikana olisi ehtinyt totutella olemaan ja vakiinnuttamaan toimintaa. Tuosta sitten olisi selvästi lyhyempi matka hypätä tasolle 20-25 tai ylemmäs.

Ongelma oli varmaan siinäkin että Smp ei betonoinut asemiaan niin että olisi pysynyt koko ajan vähintään 10 prosentissa ja siirtämään perintöään persuille. Sen sijaan Smp joutui hajaannukseen ja meni konkkaan. Pekka Vennamo karkasi säätiön rahojen kanssa jonnekin hornan tuuttiin. Nykyään Pekkaa käytetään lausuntoautomaattina jolla valtamedia yrittää lyödä persuja. Tosin jostain luin jonkin nuivaksi oletetun nyky-persun kommentin että ei Pekka ole niin persu-kielteinen kuin valtamedia yrittää väittää.

vieras kirjoitti...

Olen jatkuvasti kummastellut miksi toimittajat kannattavat vasemmistopuolueita ja vihreitä. Kyse on kai siitä että he ovat kannattaneet niitä jo ennen kuin päättivät ryhtyä toimittajiksi.
Heille toimittajan asema tuo mahdollisuuden julistaa ja levittää omaa ideologiaa ja agendaa. Näin he voivat muokata julkisuutta ja julkisuuskuvaa ja sitä kautta vaikuttaa toisten käsityksiin ja mielipiteisiin. Eli tyrkyttää omat käsitykset ja mielipiteet toisille. Heille toimittaja ei ole tiedon välittäjä vaan "yhteiskunnallinen vaikuttaja", "mielipidevaikuttaja", ja "kansalaiskasvattaja"...pitäiskö olla lainausmerkit vai ei?

Mediajulkaisut väittävät olevansa sitoutumattomia, mikä tuo harhakuvan yleisön mieliin. Tuota harhakuvaa toimittajat käyttävät tarkoituksella hyväkseen. He julkaisevat hevonpaskaa tai jonninjoutavaa josta annetaan ulospäin objektiivinen ja arvovaltainen ulkokuori. Sitoutumattomuus on tehnyt monista medioista samanlaisia, ainoa ero on toimituksen osoite.

Kommentoin mediasta enemmän ttuolla. Löydät ne sieltä.

http://vasarahammer.blogspot.fi/2014/02/valtamedia-ja-homoseksuaalisuus.html

Median omistajat voivat olla porvareita ja oikeistolaisia. Porvaria ja oikeistoa kiinnostaa ensi sijassa bisnes eli kääriä voittoja. He sietävät palkkalistoillaan toimittajia jotka kannattavat vasemmistopuolueita ja vihreitä. Omistajat olettavat että heidän juttunsa myyvät kun heillä on valtaa luoda julkisuus ja julkisuuskuvia.

Konservatiivisia, porvarillisia, oikeistolaisia, kansallismielisiä toimittajia ei ole montaa. Mistä johtuu? Ehkä toimittajan työ on huonosti palkattua ja epävarmaa varsinkin tällaisena mediakentän myllerryksen aikana.

Jos puhutaan puhtaana bisneksenä niin luulisi omistajien tajuavan että jos tilaajat sanovat irti ja jos mainostulot tippuvat, niin kassavirta laskee ja kannattavuus sitä kautta. Jos kannattavuus heikkenee, niin liiketoiminnassa, myytävissä tuoteeissa ja palveluissa jotain vikaa. Luulisi että jos hevonpaska ei myy, niin sitä ei enää tuoteta. Jos nuivailu ja öyhötys myy, ja uskon että se myisi heti ja kannattavuus paranisi.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Jerelle, Anolle ja Vieraalle & kiitos kommenteistanne.

Jere: Kun en sitä lehteä tilaa, niin vaikea kiistääkään. Asiallista maanpuolustukseen liittyvää uutisointia on löytynyt yllättävältäkin tahoilta. Aikanaan 1980-luvulla mm. Kansan Uutisissa oli hyvinkin asiallisia maanpuolustukseen liittyviä artikkeleita.

Ano: Tuosta kristillisen koulun tapauksesta en sinänsä pysty sanomaan varmaksi mitään, kun en ollut siihen törmännyt. Mutta en sinänsä epäile, etteivätkö sellaiset olisi tiedostavan toimittajakunnan hampaissa. Eikä minulla ole sinänsä mitään yksityisten, kristilliseen arvomaailmaan pohjautuvien koulujen perustamista vastaan, sillä opetusta julkisissa kouluissa kuvaa opetushallituksen ohjeistus:

*

Ohje rasismin kitkemisestä opettajille: "Kaikki negatiivinen sivuutetaan ilman huomiota"



"Eri tutkimusten mukaan toimivin keino on vaihtoehtoisten toimintamallien luominen. Ellei se enää ole mahdollista, on koulun tehtävä lopettaa rasistinen toiminta interventiolla. Tässä kuten muussakin pätee sääntö: positiiviset kokemukset luovat positiivisia asenteita, negatiiviset kokemukset ja esimerkit luovat vihaa.

Lasten ja nuorten ennakkoluuloihin ja rasismiin on onnistuneesti vaikutettu yksinkertaisella, mutta pitkäjänteisellä toiminnalla seuraavin askelin:

- nostetaan esille positiivisia esimerkkejä ja kertomuksia, kaikki negatiiviset kertomukset sivuutetaan ilman huomiota

- nostetaan esille esimerkkejä myönteisestä kehityksestä ja tehdään positiivisista tapahtumista näyttäviä dokumentteja ja suuria uutisia

- edellinen nostaa esille lisää positiivisia esimerkkejä, joille annetaan näyttävää julkisuutta

- näin kerätään näyttöä sille, että ilmapiirissä tai jonkin ryhmän käytöksessä muutos on mahdollista, muutoksesta on myönteisiä esimerkkejä ja että juuri minun ryhmäni jäsenillä on positiivisia kokemuksia ja he ovat muuttaneet asennettaan."

*

Tuossa linkki juttuun:

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/miina%20ville%20opetushallitus-12341

Vieras:

Viesti 1:

Olisihan silloin puolueen ilman muuta ollut helpompi kehittyä pikkuhiljaa ja masinoida koneistonsa toimimaan paremmin. Ja samoin opettaa puolueväkeä tekemään vähemmän julkisuusmokia. Sinänsä mediakaan tuskin olisi sanotaanko seitsemän pinnan vahvuudella eduskunnassa olevaa puoluetta aivan yhtä palavalla vihalla pommittanut. Yksi syy persuvihaan mediassa on varmaankin meinaan se, että se tuli kuitenkin aivan puun takaa. Ei vielä vuottakaan ennen vaaleja haaveiltu mistään jytkystä, vaan elettiin toivossa että tässähän saatetaan päästä jopa kymmeneen prosenttiin ja ehkä vielä vähän ylikin.

Siitä SMP:ltä peritystä kannatuksesta en oikein osaa sanoa, sillä miellän persut kuitenkin nykyisin ihan omana puolueenaan. Pekka Vennamosta en ole varma, mutta oletusasetushan on, että kaikkeen valtamedian kertomaan tulee suhtautua varauksella.

Viesti 2:

Voi olla, että toimittajan ammatti on nykyisin paljolti seurausta tietystä poliittisesta ajattelutavasta. Ja toimittajakoulutukseen ei välttämättä siten hakeudu erilaisten aatesuuntien kannattajat. Syyn ymmärtää. Aika yksinäiset opiskeluvuodet taitaisivat olla edessä eikä työllistyminen olisi varmaa. Eräänlaista miellyttävää uutta aaltoa edustaa Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila, joka on diplomi-insinööri ja joka on tullut mediaan valtamedian ulkopuolelta Hommaforumilta. Piti myös aikanaan tosi hyvää Laiva on täynnä-blogia.

Tuo sitoutumattomuus on minustakin ongelma, sillä toimittajat ovat niin huomattavasti vihervasemmistolaisia. Jos lehti on ”sitoutumaton” se antaa tietysti mielikuvan myös ”neutraaliudesta” ja sehän ei pidä paikkaansa. Ennen vanhaan lehdet olivat selkeästi jonkun poliittisen ryhmän äänenkannattajia, ja se oli minusta lukijoita kohtaan reilumpaa. Lukija tiesi, että esim. Savon Sanomissa puhuu maalaisliitto ja sittemmin kepu. Lehteä kutsuttiinkin siten lempinimellä Mullikka.

Tuo lehtien omistajien ajattelumaailma on minullekin mysteeri. Luulisi niittenkin osaavan lukea levikkiä.

Ekku kirjoitti...

Enpä olisi aikoinaan uskonut, että kaipaisin Keskisuomalainen-lehden aikaisempää tyyliä, missä kepulainen päätoimittaja Laatikainen ajoi imelän omahyväisesti omaa poliittista näkökantaansa.

Verrattuna tähän nykyiseen "Viher-sosialistiin" sekin linja oli paremmin perusteltua tavaraa ja todellinen asia oli helpommin suodatettavissa jutuista.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ekku. Joo, lapsuus- ja nuoruusmaakunnassani oli myös poliittisesti sitoutunut lehti, joka myöhemmin sitten muuttui ”sitoutumattomaksi”. Silloin, kun lehti oli vielä sitoutunut, aviisia oli huomattavasti helpompi lukea, kun tiesi, mitkä jutut piti lukea filtterin läpi ja mitkä olivat ihan oikeita uutisia. Nyt siihenkin aviisiin tarvitaan jo kaasunaamari.

Anonyymi kirjoitti...

Maapallo ankarassa boikotissa - NASAn mukaan.

http://www.theguardian.com/environment/earth-insight/2014/mar/14/nasa-civilisation-irreversible-collapse-study-scientists

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ano. Tiedä häntä, voihan noin käydäkin. Tuota suomenkielistä uutista samasta asiasta kun kattelin, niin siinä kovasti painotettiin taloudellista tasa-arvoisuutta, mutta väestönkasvun hillitsemisestä en huomannut mainittavan. Luulis, että sekin olis kyllä olennaisen tärkeää.

Anonyymi kirjoitti...

*Tavallinen suomalainen vaan toteaa, että miksi ihmeessä niitä lapsia tehdään siellä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa niin tolkuttomasti, jos niitä ei ole varaa elättää.*

Niinpä. Itä-Euroopan syntyvyys on köyhyyden taka hyvin alhainen. Miksi afrikkalaisia ei voi vaatia vähentämään lapsimääräänsä? Suuri syntyvyys ja köyhyys ovat heidän oma valintansa. Moniavioisuus ja monet tyttöystävät ovat myös heidän oma valintansa.

Afrikka on tietääkseni luonnonvaroiltaan maailman rikkain manner, mutta kanta-asukkaat eivät tee juuri mitään hyödyntääkseen niitä. Puhun nyt timanteista,öljystä yms. en leijonien metsästämisestä. Entäpä keksinnöt? Missäs ne viipyvät???

On äärimmäisen röyhkeää liikakansoittaa oma maansa ja tunkea sitten vielä väkivalloin Välimeren yli Eurooppaan. Ihmiset, jotka rikkovat raja-aseman muurin ja heittelevät vartijoita kivenmurikoilla ovat maahantunkeutujia! Eivät maahanmuuttajia!

*Arkkipiispa Mäkinen korosti puheessaan ihmisten vapaan liikkuvuuden tärkeyttä. Rajojen vartiointiin keskittyvä Eurooppa on heikko Eurooppa.*

Hohhoijaa. Nimenomaan rajojen vartiointiin keskittyvä Eurooppa on vahva. Se on ainut keino estää anarkia täällä.

Kommentoijanainen

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Kommentoijanaiselle. Ei minulla lisättävää. Tottahan tuo on. Joka sana. Rajojen vartioinnista luopuva Eurooppa on hyvin nopeasti persaukinen Eurooppa.