perjantai 8. marraskuuta 2013

TOTANOIN FILOSOFIAA

Tämä Pekka Himasen ”Kestävän kasvun malli” onnistui tavoitteissaan melko hyvin täällä hotellin respassa. Hyvinä hallintoalamaisina nimittäin tietenkin kuuntelemme, mitä suuresti arvostamallamme pääministeri Jyrki Kataisella on sanottavaa asiasta ja Katainenhan totesi, että ei sisällöllä sinänsä niin suurta lukua, mutta tärkeää on, että herättääkö se ajatuksia. Ja herättihän se, paljon vanhan toistoa ja yhden ihan ahaa-elämyksen. Ajatuksena vanhan toistoa ovat äkkiseltään vaikka seuraavat huomiot, jotka kieltämättä on märehditty monta kertaa ennenkin. Kerrataanpa tämä potpurri:

- Nykymaailmassa ulkonäkö hämää. Jos kohtaat tyylikkäästi pukeutuneen ulkomaalaisen vuonna 1942 syntyneen herrasmiehen, joka on tehnyt mittavan akateemisen uran, sinun tulee muistaa, että sama heppu eli mitä suurimmalla antaumuksella hippikesää vuonna 1967, eikä ole minkäänlaista varmuutta, etteikö se hänen päässään vieläkin jatkuisi. Joka tapauksessa suomalaisten tulee nyt tarkkaan kuunnella, mitä tämä herrasmies suomalaisille opettaa.

- Sotaan saa vedota, jos siihen vetoaa oikeaoppisin perustein. Jos meikäläinen toteaa, että ”mikäli vuoden 1944 kokemuksia ajattelee, olen sitä mieltä että…”, niin en ehdi lauseessani sen pidemmälle, sillä minulle todetaan, että ekkönää urpo tajua, että se sota loppui montakytseittemän vuotta sitten. Mee nurkkaan häpeemään ja haise pahalle. Sen sijaan mikäli tämä samainen tyylikäs vanha herrasmies toteaa, että pitäisi muistaa, että maailma auttoi Suomea yhdessä vaiheessa historiaa. Muuten olisitte osa Neuvostoliittoa. Olitte itse sodassa, mutta se ei olisi riittänyt, on asia sinänsä aivan toinen.

- Asiahan on aivan toinen sen vuoksi, että silloin aikanaan Suomen pelastanut ”maailma” ts. Natsi-Saksan antama ase- ilma- ja ruoka-apu on jollain tavoin muuttunut suomalaisten kiitollisuus- ja maksuvelvollisuudeksi Etelä-Euroopan valtioita ja heidän ”syssymmällä sitten”-talouksia kohtaan. Suomalaisten tulee maksaa velkansa monessa sukupolvessa, monella tavalla ja monelle vastaanottajalle. Mikäli näin ei tapahdu, voidaan suomalaisten todeta syyllistyneen kollektiivisista synneistä ehkä hirveimpään eli solidaarisuuden puutteeseen. Maallikkoa tietysti hieman harmittaa, että miksi tämmöistä logiikkaa käytetään vain silloin, kun suomalaisille esitetään velvollisuuksia. Eikö voisi ajatella niin, että kun suomalaiset aikanaan taistelivat Neuvostoarmeijaa vastaan ja näin pelastivat Jamaikan itsenäisyyden, on Mosambik meille velkaa Vietnamissa sijaitsevat Norjan öljykentät?

- Kyseinen logiikkahan toimii vain toisin päin, koska Adolf Butler sen aikanaan niin päätti. Suomalaiset tästä hieman sitten mutisevat ja toteavat, että eikös Suomi ole sinne Etelä-Eurooppaan jo sitä tukea laittanut huomattavasti enemmän kuin sen kuuluisan portugalilaisen sardiinilastin verran? Ja Suomi pumppaa miljardin verran kehitysapuun joka vuosi.  Ja tarjoaa pysyvän turvapaikan ja sitä myötä koko elämää koskevan elatuksen ihan kenelle tahansa afrikkalaiselle tai aasialaiselle, joka on jalkansa maamme kamaralle saanut. Eikä aja pois, jos tyyppiä ei itseään huvita lähteä. Eikös tuossa tuota solidaarisuutta ensi hätään, hä?

- Mikä on tietysti maallikon näkökulmasta melko hyvin kysytty, mutta silloin hätiin rientää akateeminen ammattilainen Pekka Himanen ja toteaa, että eipä riitä tämä sitä kuuluisaa kestävyysvajetta korjaamaan sillä Suomen kannattaisi ottaa 10 000 työperäistä maahanmuuttajaa joka vuosi, koska silloin yhteiskunnan kestävyysvaje pienenisi kahdella miljardilla eurolla.

- Maallikko saattaisi itsekseen tuumia, että ihanko oikeasti se pelkkä maahanmuuttajien absoluuttisen lukumäärän nostaminen näitä vajeita korjaa ja kun meillä ei ole työtä omillekaan, niin eikös se sana työperäinen ole tässä tapauksessa vähän sanahelinää?

- Vaan tähänhän Himanen opettaa, että kyllä meillä tsuhnilla on ihan oikea ongelma ja jatkaa, että ulkomaalaisperäisen väestön osuus meillä Suomessa on vain onnettomat 4,2 prosenttia, kun se Ruotsissa on kumminkin jo 14,1 prosenttia ja Ameriikan Piilaaksossa jo ihan helvetisti prosenttia. Ja tässä vaiheessahan maallikkokin tietysti tajuaa, että se Piilaksossa toimiva tietotekniikan tohtori Wang ja Tukholmassa autoja poltteleva Ahmed ovat osa samaa voimavaraa, joita ei voi erotella keskenään, sillä silloin syyllistyy ksenofobiaan. Kauneus piilee sittenkin absoluuttisissa lukumäärissä. Jos meille hankitaan viisikymmentä Ahmedia, voi olla, että jossain vaiheessa saamme jostain yhden Wangin. Tosin vielä tässäkin vaiheessa maallikko saattaa tuumia, että näinköhän Wang viihtyy kovin kauan tässä korkean verotuksen ja alati lisääntyvien teoriassa hyvien, mutta käytännössä kovin kalliiksi käyvien voimavarojen (lue: Ahmedien) maassa. Wang kun lienee oletettavasti järkevä ja asiallinen heppu.

- Tässä vaiheessa sitten todetaan että Perussuomalaiset perkeleet, kun ovat menneet ja hässineet koko eurooppalaisen solidaarisuuden ja hippikesää elävä akateemikko toteaa, että tästä voi kuulkaa olla suomalaisille ikäviä seurauksia, joka saa maallikonkin lopulta hiljenemään sillä hippikesää elävä yksittäinen akateemikko voi varmaankin aikaan saada hyvin, hyvin vakavia seuraamuksia.

No, tämä sosiospedesteetinen yleishilipata on kuultu niin moneen kertaan, että ei siitä oikeastaan sen enempää. Merkitään tiedoksi. Ei aiheuta toimenpiteitä. Vaan mikä se oli se hotellin respassa koettu henkilökohtainen ahaa-elämys?

Se pohjautuu ihan oikeasti tähän Himasen lausumaan. Mies on kovasti huolissaan suomalaisesta hyvinvoinnista. Ja toteaa, että suurin yhteiskunnallinen haasteemme on henkinen kestävyysvaje. Ymmärtäisin, että Himanen tarkoittaa tällä termillä ihan puhdasta vitutusta.

Esitän lievää hiomista yhteiskuntaan. Se ei varsinaisesti muuta sen rakenteita, mutta saattaa omalta osaltaan hyvinkin poistaa henkistä kestävyysvajetta tavallisten ihmisten elämässä.

Ehdotukseni menee näin:

Jatkossa Suomessa mitä ankarimmin kielletään sanan ”hyvinvointi” käyttö missään perhepiiriä suuremmissa ympyröissä. Sanan julkisesta käytöstä tehdään kertakaikkinen tabu. Tavalliset ihmiset voivat määritellä oman ja perhepiirinsä hyvinvoinnin jatkossa korkeimman omakätisesti, eikä kenenkään toisen tule sitä millään tavoin määrittelemän.

Tätä myötä työpaikoilla lopetetaan välittömästi nämä pakkohyvinvointikehittämislaajentamis-yleisvatkaamispäivät, joissa joku toinen, yleensä esimies määrittelee, mitä tavallinen ihminen tarvitsee hyvinvointinsa lisäämiseksi. Kun nämä poistetaan, niitten aikaansaama laaja henkinen kestävyysvaje poistuu myös.

Erityisesti sanan ”hyvinvointi” käyttäminen ja ennen kaikkea ”hyvinvoinnin” tavallisen ihmisen puolesta määritteleminen kielletään niin poliitikoilta, tutkijoilta kuin yleensäkin kaikilta tahoilta, joilla ei ole minkäänlaista kosketuspintaa tavallisen ihmisen elämään. Sääntö on ehdoton, ja mikäli nämä tahot rikkovat tätä sääntöä, heidät tuomitaan vietäväksi Hirveään Paikkaan, jossa heidät sidotaan tuoliin, peitetään silmät, laitetaan korviin kuulokkeet ja soitetaan 24/7 non-stoppina Janos Valmusen Bussipysäkillä-kappaletta. Tätä jatketaan niin pitkään, kunnes voidaan olla varmoja, etteivät he enää ikinäkoskaanmilloinkaan halua määritellä tavallisen ihmisen hyvinvointia tavallisen ihmisen puolesta ja aidosti uskovat, että tavallinen ihminen osaa määritellä hyvinvointinsa ihan itse.

Jos lukija tuumaa, että tuo metodihan on silkkaa Kellopeli Appelsiinia, tuumaan siihen, että pitää paikkansa, eikä edes hävetä. Itse asiassa jo ajatus tällaisesta opetustilanteesta saa aikaan selvästi havaittavaa henkisen kestävyysvajeen vähentymistä. Eikä tää mun ehdotus maksanut veronmaksajille rahapennin vertaa.

31 kommenttia:

Becker kirjoitti...

Voi hyvä luoja! Toi Valmusen biisi sais jo parin soittokerran jälkeen mut tunnustamaan vaikka tapahtumattoman isoäidin murhan. Tässäpä muuten pollareille erinomainen kuulustelun väline.
Faijalla oli tapana todeta, että helvetti on pieni huone missä Pokelat laulaa.
Muttä tämä oli kyllä karvat nostattavaa.
Toi Käteisen naama, kun hän hölisee hyvinvointiyhteiskunnasta ja samalla vetää tuon typerän virneen saa kyllä veren kiehumaan.
Jätkä on sen näköinen kuin olisi sannut hetki sitten vierasta tuheroa porttikongissa.
Että kun on suht siisti habitus ja pikkasen barytonia äänessä, niin noilla eväillä kelpaa Suomen pääministeriksi, ainakin Sekoomuksen mielstä. Korvien välissä ei tarvitse olla yhtään mitään.
Tuota Himanen ceissiä jo kommetoin tuolla Smith & Wesson blogissa.
Muuten ihan asiaa turiset Ykä. Mitä helvettiä joku Epanjalainen kommari on arvostelemaan Suomen sodankäyntiä tai historiaa.
Tuo Himasen opus ei kelpaa edes ahterin pyyhkimiseen, sillä sehän on jo tayttä paskaa.

Anonyymi kirjoitti...

Nyt täytyy sanoa, että oma henkinen kestävyysvajeeni pieneni huomattavasti määriteltyäsi ko. termin.

On kyllä aivan totta, että nämä sovelletun spedestiikan ja kärsänsä työntämisen akakoomiset ammattilaiset todellakin tuppaavat aiheuttamaan vakavaa henkistä kestävyysvajetta.

KKi

Becker kirjoitti...

Mulle tuli tässä vielä mieleen kun luin muutamia blogeja, erityisesti Jukka Hankamäen kirjoittaman. Niin tämä taitaa olla osa sitä Kataisen, Stubbin ja muiden liittovaltio hurahtaneiden osasuunnitelmaa jolla kansa kusetetaan syvemmälle EU:n ytimeen. Tällä filosofisella hölynpölyllä perustellaan mitään ymmärtämättömälle rahvaalle, miksi liittovaltion on se taivas, hyvinvointiyhteiskunta.

Anonyymi kirjoitti...

Kauppalehden keskustelupalstalla, talous- ja talouspolitiikkaosastolta löytyi kommentti, joka irvi mukavasti Kataisen/Himasen hyvän kehää.
Näin nimimerkki Ethos; "Hauska muuten tuo hyvän kehä kappale. Siinä on putkeen läjä lauseita, jotka eivät näytä liittyvän mitenkään toisiinsa. Kahvi on parempaa kuin tee, mutta valonnopeudessa massa kasvaa exponentiaalisesti. Siksi meidän pitää luottaa. Kenkä, mono, monta nimeä. Hyvän kehä."

Eilisiä uutisia ja filosofien haastattelua kun katselin, mietin vain että siellä sitä nyt yritetään vakuuttaa, että me ollaan oikeasti tosi kovia filosofeja. Sitä paitsi Ylen mukaan joku englantilainen kustantamo vai painotaloko se oli, julkaisee tämän tutkimuksen kirjana ja siellä ei mitä tahansa pilipali-tutkimuksia käsitellä lainkaan. Vakuuttavaa.

Sitäkin mukavampaa oli sitten lukea hesarista(!), kun kaksi professoria murskasivat koko hengentuotteen.
"Yleensä huonostakin kirjasta jää jotain käteen. Tästä ei jää mitään. Siksi ensimmäinen tunne on säälin tunne:Miksi henkilö on ajautunut tekemään tällaista?" Näin siis taloustieteen professori Pertti Haaparanta.

maallikko

Närpes varg kirjoitti...

Tämä Himanen on kyllä sellainen veikko, että se vetää sanattomaksi tällaisen impivaaralaisen peräkammarin pojan. Kun hän alkoi puhua telkussa silmät sairaalloisesti tuijottaen ajattelin, että mitähän tuokin on vetänyt ennen lähetystä ja vaihdoin kanavaa. Ei sitä kerta kaikkiaan voinut katsoa! Jos joku olisi vain kertonut, että tuollaisia filosofeja olisi olemassa, en olisi uskonut. En oikein usko vieläkään, vaikka omin silmin näin.
Ykä on tapansa mukaan vetänyt tärkeimmät mutkat suoriksi, eikä siihen ole paljon lisäämistä.
Ykä myös kommentoi hyvin tämän sotakiitollisuuden, mitä meidän pitäisi tuntea. Tuo Himasen kaveri, harmaantunut hippi ei takuulla ole kuullutkaan osasto Kuhlmeystä, joka pelasti Suomen joutumasta yliajetuksi suurhyökkäyksen aikana. Osaston iskukyky oli yhtä suuri kuin koko Suomen ilmavoimien, toiminta vain hiukan tehokkaampaa. Venäläisten panssarikeskityksistä tuli melkoista silppua, kun Saksan pojat panivat tuulemaan. Tietenkään Saksa ei auttanut meitä pelkästään sinisten silmiemme tähden - ei kukaan auttanut. Mutta onneksi heillä oli omat syynsä tulla hätiin juuri kriittisimmällä hetkellä. Niin että kiitos vaan kaikille kainalontuulettajille.

Tapio Tuuri kirjoitti...

”Tämän haasteen suhteen on tärkeää arvioida Suomen empiiristä kokemusta tässä suhteessa. Suomea koskee sama kuin kaikkia muitakin maita:

yksittäisen yrityksen vaikeudet eivät olisi niin merkittäviä, jos informationaalinen innovaatiopohjainen talous laajenisi yrityksen ulkopuolella ja jopa hyödyntäisi sen luomaa kehitysimpulssia.”

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Beckerille, KKi:lle, Maallikolle, Närpes Vargille ja Tuurin Tapiolle & kiitos kommenteistanne.

Becker: Voisiko olla niin, että kun akateeminen taho hankkii akateemisen ulkomaalaisen esittelemään akateemista tuubaa, niin kuvitellaan ulkomaalaisuuden tuovan automaattisesti jonkunlaista tieteellistä katu-uskottavuutta? Valitettavan useinhan se toimii, mutta nähtävästi tässä tuli jonkunlainen raja vastaan. Kun jopa akateemisilta tahoilta todettiin, että eihän tässä ole järjen häivääkään.

Becker & Maallikko: Kyllähän kun ns. tutkimuksen tilaajana on kokoomuslainen pääministeri, niin tarkoitus on rummuttaa EU-liittovaltiota. Kuviteltiinko niin, että kun pannaan läjään tarpeeksi suuri määrä sekavaa tekstiä, ei kukaan uskalla sanoa vastaan, ettei vaikuttaisi yksinkertaiselta? Ja tietysti vastaansanoja voi vaikuttaa jopa persulta ja sehän on kuolemaa hirveempi asia. Toinen vaihtoehto on tietysti se, että Jykä ihan oikeesti halusi hankkia kaverilleen hyväpalkkaisen projektin ja tuumi, että eihän kukaan tommosesta vajaasta miljoonasta nakkaa paskaakaan. Maassa jossa on jo muutenkin kehitetty oma seteliholocaust.

KKi: Joo, yleensähän on niin, että kun tämän kaltaiset tahot alkavat määrittelemään hyvinvointia, se aiheuttaa valitettavasti täällä rahvaan tasolla pahoinvointia. Asiaa voisi tietyllä tavalla verrata esim. ilmoituksiin ”Nordea-pankki kehitää palveluitaan”. Ts. Nordea-pankki lopettaa 16 konttoria, 18 maksuautomaattia, 26 seteliautomaattia ja jäljelle jäävät konttorit ottavat asiakkaita vastaan ma-ti klo 9-11.

Närpes Varg: Näin tämä. Toki Saksalla oli oma lehmä ojassa, mutta milläpä sotaa käyvällä valtiolla ei olisi? Natsi-Saksan tuki ja vain se pelasti Suomen. Ja pelasti muuten siltä, minkä kohteeksi sitten lopulta itse joutui. Tässä muuten täytyy mainostaa, että Saksan avun lisäksi nuo kesän 1944 taistelut olivat kyllä myös suomalaisen tykistön suurnäytöksiä. Samoin kuin suomalaisen radiotiedustelun. Eikös tuolla yhteistyöllä tuhottu yksi naapurin divisioona hyökkäysryhmitykseensä?

Tapio: Tuosta lausehirviöstä tämä Kemppinen totesi varsin osuvasti:

”Tällaisen leimaaminen akateemiseksi jargoniksi halventaa akateemista jargonia.”

Anonyymi kirjoitti...

Mitähän tuo henkinen kestävyysvaje tarkoittaa suomenkielellä?

Kovasti nämä herrasmiehet tuossa koetettavat todistella, että suomalaisilla on kurjaa ja synkkää. Jonkun peijakkaan OECDn tekemät mittaukset väittävät toista. Niiden mukaan suomalaiset ovat elämäänsä tyytyväisiä. OECD:n mittailijat käyttävät sellaista termiä kuin life satisfaction ja heidän asteikoillaan Suomi on sijaluvulla 7. Jokseenkin samoissa pistelukemissa ovat hiukan ylemmäksi sijoittuneet Norja, Ruotsi ja Tanska sekä hiukan alemmaksi sijoittuneet Australia ja Kanada. Ranska, Saksa ja USA ovat jo paljon alemmalla tasolla, Espanjasta nyt puhumattakaan.

Ei se henkinen kestävyysvaje voi tarkoittaa sitäkään, että me emme kestä näitä konsulttijargoneita, kun me kerran näytämme panevan niille hanttiin niin peijakkaan sitkeästi. Tietysti se voisi tarkoittaa sitä, että nämä puppusanageneraattorin pyörittäjät alkavat väsyä, mutta sehän olisi vain hyvä asia.

Anonyymi kirjoitti...

Jos olisin pääminsteri, niin olisin käyttänyt nuo 700000 euroa+ALV siihen että tilaisin Yrjöperskeleeltä raportin. Tässä tehtäisiin varmaan niin että laskutusteknisistä ja kirjanpitoteknisistä syistä maksun saaja olisi Hotelli Yrjöperskeles. Hintaan lisätty ALV on sitten läpikulkuerä.

Mitä Ykä olisi saanut aikaan tuolla rahalla jos raportin tekoon olisi varattu yhtä pitkä aikataulu kiun tuohon saunasytykkeeseen oli käytetty?

Olisin kutsunut jonkin korkean profiilin nuivan ulkomaisen merkkihenkilön esitelmöimään raportin julkistamistilaisuudessa. Antero Lärvänen ja äänimiehet olisivat hoitaneet julkistamistilaisuuden mediajärjestelyt.

Castor kirjoitti...

"–Pitäisi muistaa, että maailma auttoi Suomea yhdessä vaiheessa historiaa. Muuten olisitte osa Neuvostoliittoa. Olitte itse sodassa, mutta se ei olisi riittänyt, Castells sanoi.

Ei ihme, jos tutkimus on tasoltaan kyseenalainen, kun tutkijat eivät edes tunne historiaa. Isäni sotapäiväkirjan mukaan "Jaha, nyt on Englanti julistanut sodan Suomelle, päivää ennen Itsenäisyyspäivää. Pitää näemmä täyttää kolmaskin lipas". Isäni haavoittui viisi (5) kertaa noissa kahinoissa, joista ei todennäköisesti olisi selvitty ilman hänen kaltaisiaan miehiä, mutta aivan varmasti niistä selvittiin ilman Castells et al. ajatuksia ja apuja. Kolmas valtakunta kyllä auttoi, Ruotsista oli pari käyttökelvotonta pataljoonaa, mutta omilla oltiin.

Koko ajatus siitä, että kyseenalaisesti historiaa tuntevat "ajattelijat" kuten Castells, antavat neuvoja meille siitä, miten meidän tulisi ajatella, on pöyristyttävä. Castellsin olisi syytä perehtyä oman maansa koloniaaliseen historiaan paremmin, mies on syntynyt 1942 eikä ajatus näytä enää kulkevan."

Laitoin tuon, omalla nimelläni, Uuden Suomen kommentteihin. Minulla kun ei tosiaankaan ole mitään menetettävää, työpaikan tai muunkaan suhteen.

On se kummallista, että nämä saatanan tupeksijat antavat neuvoja, miten meidän tulisi elää! Onpa tuo Castells, paettuaan pelkurina Francoa, opettanut Ranskassa sellaista ajatusten Tonavaa kuin Daniel Bendit-Cohn. Tietysti molemmat olivat aktiivisia vuoden 1968 opiskelijaliikkeessä.

Sekä Castellssille että Danielille voi sanoa, että "bend it, I kick it".

Voi vittu että suomalainen eliitti on tyhmää perseennuolijasakkia!!! Nämähän juuri aiheuttavat äärioikeiston nousun ja antavat aseet käteen kaikille ääriliikkeille. Kai tästä vieläkin pitäää ruveta, noin Akselia tapaillen...

Castor kirjoitti...

Ykä, postissani kerroin isästäni. Silloin kun komppaniat taistelevat rykmenttejä, jopa divisioonia vastaan, ei kannata paljon castellsien ja himasten ajatuksia kuunnella. Näille himasille elämä on ihan toisenlaista olemassaoloa kuin niille jotka olivat rintamalla. Nämä butlerit kun aina pakenevat siihen turvallisimpaan paikkaa.

Kun eräs veteraani (oli ollut samassa rykmentissä isäni kanssa) oli taannut poikansa juoppovelkoja, markka-aikaan siinä 120 tonnia, laitoin alkuperäiset velkakirjat 2002 läpi silppurin, kun pankki ja velkajärjestelijä olivat antaneet hänelle kaikki alkuperäiset asiakirjat, tyhmyyttään pankki, koska ne piti antaa velkajärjestelijälle. Nyt juttu on vanhentunut, mutta ihan mielelläni olisin ottanut tuomion tuosta! Ymmärrät(te) varmaan, mitä tarkoitan.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Anolle, Vieraalle ja Castorille & kiitos kommenteistanne.

Ano: Tuo ”henkinen kestävyysvaje” on yksi niitä ilmiöitä, joihin töissänikin törmään. Eli keksitään jollekin olemattomalle uusi sana tai jotakin vanhaa termiä kuvaamaan uusi termi ja kuvitellaan, että nyt on keksitty tai muutettu jotain, vaikkei itse asia ole muuttunut yhtään mihinkään eikä olematon ole saanut lihaa luittensa ympärille, kun ei ole niitä luitakaan. Sana ”kotouttaminen” on myös hyvä esimerkki. Kokeilepas piruuttasi netin käännöskoneilla kääntää se englanniksi.

Suomi on pääosin ihan hyvä maa ja täällä on ihan fiksu kansa joka pärjäilisi kyllä ja olisi suht tyytyväinenkin. Meillä on vaan jostain syystä kehittynyt tämä ammattimitätöijien ammattiryhmä, joka saa palkkaa siitä, että heittää mahdollisimman paljon kuraa sen kansan päälle, joka elättää tämän kuranheittäjän.

Vieras: No näin äkkiseltään olisin tehnyt varmaankin niin, että olisin etsinyt jonkun hyvin menestyvän keskisuuren yrityksen. Sitten olisin palkannut sieltä kokeneen ekonomin. Olisin luvannut ekonomille palkkaa 300.000 euroa ja antanut tehtäväksi etsiä valtionhallinnosta keski- ja välijohdon joutokäyntiä. Perusajatuksena olisi taata peruspalvelut eli suorittavaan portaaseen ei koskettaisi lainkaan. Ekonomin tulisi käyttää työssään pohjanaan sen keskisuuren yrityksen pomo/työntekijäsuhdetta ja etsiä varsinaiseen peruspalvelutyöhön liittyvät turhat tyypit ja projektihenkilöt. Sitten olisin käskenyt ekonomia printtaamaan tästä joutokäynnistä printin ja olisin vetänyt 400.000 euroa omiin liiveihini.

Julkistamistilaisuudessa olisin ojentanut Kataiselle sen printin ja todennut, että näille kun annatte kenkää ja palkkaatte edes puolilla säästetyillä rahoilla suorittavan tason henkilökuntaa niin jo helpottaa. Sitten olisin lähtenyt Anteron, Hössen ja Pertan kanssa Lällävedelle ryyppäämään.

Castor: Noitten miesten muistoa ei ryvetä se, että joku ulkomaanpelle puhuu pehmosia. Sen sijaan valtakoneistomme arvostusta ryvettää se, että se pelle asiasta tehden kutsutaan tänne puhumaan pehmosia. Ja median muutenkin ojassa rypevää arvostusta ryvettää se, että se pelle saa niin paljon mediatilaa ja se taidetaan ottaa vielä ihan tosissaan.

Kommenttisi Uuteen Suomeen oli hyvä (tosin se hukkuu sinne, sillä US:n kommenttiosio on melkoista jankutuspuuroa) ja muutenkin olet oikeassa. Valtaeliittimme ei sitä tunnu tajuavan, mutta nykymeiningillä se suorastaan auraa tietä äärioikeistolle. Tai auraisi, jos sitä tässä maassa edes olisi. Äärioikeistoksi kelpaa niille vaikka tämä blogi, ja yleensäkin maltilliset ainekset, jotka kysyvät asiallisia kysymyksiä, joihin valtaeliitti ei pysty vastaamaan. Asiaa voisi verrata vaikka siihen, että aikanaan maltilliset demarit olivat oikeistonkin paras ase radikaaleja kommunisteja vastaan. Tuki maltillisten turpa ja yritä hiljentää ne, niin saatat tehdä maltillisestakin radikaalin. Vaan niin kuin olen ennenkin todennut, ei valtaeliitillämme taida olla enää edes kysymys mistään politiikasta vaan ihan omien kasvojen säilyttämisestä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Vieraalle vielä: julkistamistilaisuuteen en kutsuisi luennoimaan kuin erään motokuskin aiheesta "työ on asia, jota aikamiehet tekevät, ja josta te vaan puhutte, ja joskus työ ottaa päähänkin". Luento kokonaisuudessaan tuossa:

http://www.youtube.com/watch?v=xuywUEdkvTM

Anonyymi kirjoitti...

Tuosta ulkomaalaisten henkilöiden, ulkovaltojen tai ylikansallisten organisaatioiden käyttämistä sisäpoliittisena lyömäaseena kilpailijaa vastaan, muistuu mieleeni muutama vertailukohta. YYA-aikana puhuttiin että Kremilissä sanotaan näin joten meidän täytyy tehdä näin. EU-aikana sanotaan että EU sanoo näin joten meidän pitää tehdä näin. YK-jäsenyyden aikana on sanottu että YK sanoo näin joten meidän pitää tehdä näin. Yleinen retorinen ilmaisu on sanoa että kansainväliset sopimukset sanoo näin niin joten meidän pitää tehdä näin. Ruotsi-kortti ja Pohjoisaat-kortti on yleinen; pakkoruotsi on pidettävä koska mitä ne siellä Ruotsissa ja Pohjoismaissa sitten meistä ajattelee tämän jälkeen. Islamilaiset maat eivät myy öljyä eivätkä osta aseita jos sallimme islamin arvostelun.

Tuollaisissa ilmenee se millä tavalla "mitä ne meistä ajattelee"-asenne toimii politiikassa.

Etsi täältä kohta 4:10-5:51. Siinä Jussi toteaa että suomalaisia poliitikkoja on aina vaivannut se että päätöksiä ei uskalleta tehdä itse omissa nimissä vaan aina pitää nojata johonkin ulkopuolisen voimaan, ja sanoa että meidän on toimittava näin koska jossain muualla sanotaan näin.

Anonyymi kirjoitti...

Meikä aikoo paistaa uunissa ankan koipia. Mitä suosittelet mausteeksi? Kuinka pitkän ajan pitäisit uunissa, joko suljetussa tai avoimessa kulhossa?

Anonyymi kirjoitti...

Yrjöltä jälleen loistava kirjoitus.Lueskelen niitä täällä Eestissä ja muuallakin. Tulee mieleen Erno Paasilinna, samaa terävää oivaltamista ja asioiden ymmärtämistä.

Luulin kerran olevani väärässä, mutta olin väärässä.

Anonyymi kirjoitti...

Yrjöltä jälleen oivaltavaa tekstiä. Tulee mieleen Erno Paasilinna. Samaa asioiden ymmärrystä,joka taito vain harvoilla on.

Kerran luulin olevani väärässä, mutta olin väärässä.

Anonyymi kirjoitti...

Mullon vähän sellainen käsitys että Himanen tuki Kokoomusta vaalityössä, markkinoinnissa tms. ensin ja Katainen kuittasi moiset velat sitten veronmaksajan pussista teettämällä Himasella copypastepamfletin. Kun siihen otettiin mukaan muutama hörhö ulkomailta niin Himanen sai mahdollisuuden siirtää osan rahasta yrityksensä kautta Suomen verottajan ulottumattomiin.

Eli ihan samaa linjaa kuin se että Arhinmäki kulttuuritukee niitä muusikoita jotka olivat mukana Vassareiden vaalityössä.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä sinne itärajalle oli kesällä 1944 keskitetty niin helvetisti neuvostoliiton voimia, että sen olisi pitänyt kaiken järjen mukaan jyrätä Ruotsin rajalle aivan helposti. Mutta kun ei. Kyllä ne ryssät sai silloin vastaansa niin helvetin kovia ukkoja, oli ne sitten suomalaisia tai saksalaisia, että maailmanhistoriassa ei vastaavia joukkoja ole ollut kuin yhden (no ehkä kahden) käden sormin laskettavissa. Ja niihin saksalaisiin se apu sitten jäikin. Jokunen vuosi sitten käkäteltiin jutulle kuinka joku maa, olisko ollut just espanjalaiset, olivat lähettäneet apua ehkä sadan euron edestä, muutaman sardinirasian yms. Liioittelen toki mutta jotenkin näin se meni.

Mitä tulee henkiseen kestävyysvajeeseen niin sehän on sitä samaa paskaa jota on aina kerrottu suomalaisten itsetunnosta. En tiedä onko tällä ollut koskaan mitään perää, uskoisin jotain perää olleen siinä 40 vuotta sitten. Mutta tänään, ei saatana. Nykyään huonosta itsetunnosta kärsii suomessa ainoastaan median ja eliitin edustajat. Muut eivät nakkaa paskaakaan mitä meistä muualla ajatellaan vaan ollaan tyytyväisiä päinvastoin tyytyväisiä itseemme. Näin ainakin mä olen havainnoinut. Mulle tuli tästä mieleen, että Himasta on varmaan laiskottanut ja sen on tää sama paska täytynyt kierrättää taas kerran. No koko työhän on pelkkää tällaisten ideoiden kierrätystä muutenkin. Kyllä tällaisella hetkellä tulee mieleen, että on sitä ammatinsa taas niin väärin valinnut.

Närpes varg kirjoitti...

Piti sitten kuunnella se Janos-laulajan kappale, jossa oltiin bussipysäkillä. Se kyllä lyö laudalta Pokeloiden "Laula kukko, laula kukko"-esityksen, jota Valpo käytti kuulustellessaan väärinajattelijoita Ratakadun kellareissa. Viiden soittokerran jälkeen pahinkin vakoilija tunnusti itkien kaiken.
Janoksen esitys toi mieleen jonkinlaisen kafkamaisen sekoituksen, jossa ovat mukana P.Saarikoski, Agit Prop, Käpy Selän Alla ja Rydman sekä vielä Vesku Ploiri. Siis sellainen tiedostava 70-lukulainen pläjäys.
Mitäs jos äänestettäisi se seuraaviin euroviisuihin, niin saataisi oikein joukolla ihmetellä, mitä muu maailma meistä ajattelee.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vieraalle, Ano1:lle, Ano2:lle, Ano3:lle ja Närpes Vargille & kiitos kommenteistanne.

Vieras: Kyllä minä olen pannut tuon merkille maailman sivu, ja hyvin Halla-aho tilannetta kuvaili. Mutta näkisin, että tuo itsetunnon puute ja pakollinen tarve nojata johonkin koskee lähinnä (ja on pitkään koskenut, alkoi varmaankin sieltä YYA-ajoilta) poliittista valtaeliittiämme. Ja myös mediaa, joka hampaat irvessä pitää yllä suomalaisuuden mitätöintikampanjaa. Ihan tavallinen suomalainen heppu tuskin tunnistaa tuosta itseään. Ei tavallisen suomalaisen itsetunnossa ole mitään vikaa. Suomalaisuuden aliarvioiminen ja häpeäminen opetetaan ylhäältä päin.

Tuohon ankka-asiaan en tällä kertaa osaa oikein suurempia kommentoida, kun mulle tuo ankka on vieraampi ruokalaji. Ei ole vaan tullut koskaan tehtyä. Sorsaa on tullut syötyä paljonkin, mutta tää on varmaankin ollut tarhattua ankkaa, joten siinä tuskin riistan makua on. Kannattaa varmaan ihan googlata, eiköhän sieltä vinkkejä löydy.

Ano1: Kiitokset kommentista ja kannustuksesta. Tosin näen tuossa kyllä kritiikkiäkin. Toivottavasti näissä kirjoituksissani ei ole ihan noin itseään täynnä oleva asenne. Jos näin on, niin täytynee ruveta vilkuilemaan peiliin huomattavasti useammin.

Ano2: Mahdollista tuokin. Se tässä episodissa on hyväksi, on se, että tähän mennessä on voitu syötää lähes minkä sortin tuubaa hyvänsä, ja reaktiona on ollut lähinnä hyväksyvää muminaa. Nyt jopa yliopistopiireistä on ilmoitettu, että tuuba on tuubaa, julkaistiin se millä oppiarvolla ja kuinka korkean tahon tilaamana hyvänsä.

Ano3: Ja täytyy muistaa, että siellä oli sitten vielä taempana se Salpa-linja. Venäläisten hyökkäysarmeija oli kuitenkin kuluttanut jo parhaan teränsä, ja mies- ja panssarimäärä olis pitänyt vielä tuplata.

Huonosta itsetunnosta kommentoin jo Vieraan viestiin ja niin kuin huomaat, samaa mieltä ollaan. Kyllä mullakin on mielessä käynyt tuota Himasen episodia (ja ennen kaikkea palkkausta) seuratessani, että tuliko valittua ammattinsa väärin. Vaan ei sitä enää tässä iässä jaksa vaihtaakaan.

Koko episodista (ja ennenkin, sinänsä) on pyörinyt mielessä tietty kysymys. Meinaan, Himanen & kumpp. pystyvät koulutuksensa pohjalta suoltamaan tekstiä, jota ei varsinaisesti ymmärrä kukaan muu kuin Himanen & kumpp, ja joka ei varsinaiseen reaalimaailmaan liity mitenkään. Mutta:

- Onko tämä kyky tullut koulutuksen myötä jotenkin puolivahingossa ja koulutuksella on kuitenkin pyritty johonkin järkevään?

vai

- Onko tuo koulutuksen nimenomainen päätarkoitus?

Närpes Varg: Toi kappalehan on sinänsä ihan oma lukunsa. Se tuli jo vuonna 1990, ja minä olin silloin jo aloittanut pitkän komennukseni Helsingissä. Siellä Radio City soitti kappaletta ihan jatkuvalla syötöllä, ja minä ihmettelin, että eikö niillä ihan oikeesti muuta soitettavaa ole. Myöhemmin kävi ilmi, että radion toimittajat olivat ajatelleet testata, että kuinka höhlästä kappaleesta saa hitin, jos sitä tarpeeksi soittaa. Ja se singlehän sitten itse asiassa möi aika paljon. Janos Valmunen käsittääkseni teki itse ns. henkilökohtaisen ratkaisun 1990-luvun loppupuolella joten R.I.P.

Anonyymi kirjoitti...

Ankankoivet: uuniin, suljettuun pataan matalaan lämpöön (90 - 120 astetta) niin pitkäksi aikaa kuin kehtaat. Tuommoinen vähintään 4 tiimaa niin aletaan puhua asiaa.

Tämä siis jos tavoitteena on confit de canard -tyylinen juttu.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Ja siinäpä Vieraalle vinkiksi. Kiitos Anolle.

Castor kirjoitti...

Tämä oli sitä aikaa kun ei oltu poliittisesti korrekteja:

https://www.youtube.com/watch?v=G2IUvtsM-ew

Ja se oli helvetin hyvää aikaa!

Anonyymi kirjoitti...

Ykä,

Kiitos tästä.

Minulla ei ole tapana edes lukea kommentteja mihinkään saati itse niitä kirjoittaa, koska se on loputon suo. On muutakin, tärkeämpää, kirjoitettavaa, kuten modernia runoutta. Kaikki muuhan on turhaa paitsi purjehtiminen?

Kirjoituksiasi pitkään lukeneena "kielimiehenä", jos kaksimielinen ilmaus sallitaan, sanoisin, että tämä on helposti yksi parhaita tekstejä sinulta ikinä.

Parhaushan tietenkin on subjektiivinen näkemys ja omani johtunee osin ihan vain siitä, että viimeöisessä jallupöhnässä tämä kirjoitus sai nauramaan ääneen: eli siis poisti omaa muista asioista johtuvaa henkistä kestävyysvajeettani.

Teki sen saman tänäänkin pikauusintana.

Tässä kirjoitellessani ihmetyttää tämä modernin maailman teatterin tarve, kun oleellinen tuli sanottua jo heti alkuun kiitoksen muodossa.

korpisoturi kirjoitti...

Sota-aikana täällä suhnien kanssa veljeilleet ja ryypänneet saksalaiset ihmettelivät, että täällä on hevosilla vain kaksi nimeä.
- Saatana tai perkele.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Castorille, Anolle ja Korpisoturille & kiitos kommenteista.

Castor: Kiitos linkistä. Koko ”Rat Pack” on sekin ollut manan majoilla jo pitkään.

Ano: Kiitokset. Kun näitä juttuja väsäilee, niihin jotenkin kai sokeutuu, eikä osaa itse sanoa, tuliko kirjoituksesta ns. kirjallisesti onnistunut. Sinänsähän se ei ole pääasia, vaan se, että harjoitan Voiman Pimeän Puolen agitproppia täysin häpeämättä.

Korpisoturi: Joo, ja perinne elää. Mulla on ollut mm. autoja, moottorisahoja, trimmereitä ja monenlaista elektronista vempainta, joita on tullut kutsuttua samalla nimellä.

Anonyymi kirjoitti...

Edellinen ano kommentoi vielä, että kylläjuu, mutta tässä kirjoituksessahan on selkä, alku ja loppu ja vielä plussana päälle klassinen draaman kaari, niin ei voi kun kiitellä.

Hölmömmille sanoisin, että homma toimii nyt poikkeuksellisen hyvin muutenkin kuin vain asiasisältönsä puolesta.

Samaahan ei voi sanoa melkein mistään mitä telkkarista tänä päivänä tulee.

Sitä mitä tshuurnalistit tänä päivänä kirjoittaa en viitsi edes kommentoida.

Toivon tason nousevan entisestään!

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ano, ja kiitokset. Tshuurnalistienhan täytyy tehdä kirjoituksensa tietyn sabluunan kautta, joten lopputulema on säännöllisesti oikeaoppisen loukkaantunutta tylsää, vaikka toimittaja olisi sinänsä ihan hyvä kirjoittamaan.

Pyrin pitämään tason korkealla, mutta niin kuin aikaisemmalle Anolle totesin, en osaa itse oikein määritellä, oliko kirjoitus onnistunut. Apunani mulla on onneksi rakas vaimoni Ylva, jonka sensuurin läpi jokainen teksti menee. Tätä uusinta kirjoitustani en oikeastaan pitänyt kirjallisesti kovin kaksisena, mutta lukija on aina oikeassa.

Noin henkilökohtaisesti pidän onnistuneimpana kirjoituksenani kirjoitusta ”Tapahtui Huitsinnevadan poliisissa”:

http://yrjoperskeles.blogspot.fi/2008/12/tapahtui-huitsinnevadan-poliisissa.html

Anonyymi kirjoitti...

Nyt pääsi käymään niin, että sama anonyymi iski kaksi kertaa.

Ja tässä näyttää nyt käyvän juuri niin kuin pelkäsinkin. Pirulle, eli kommentoinnille, kun antaa pikkusormen, niin kohta rekisteröidään kaiken maailman hommafoorumeita, punkinfilandedaa ja muroja.

Sen verran tiukkana tulen kyllä olemaan, että hesarin tai iltapaskojen puolessa ei taatusti tapahdu mitään.

Linkitetyn olen kyllä kaiketi lukenut jonakin toisena yksinäisenä lauantaina (vai oliko se tiistai)ja meneehän se. Noista fiktiiivisistä turinoistahan on selvästi muodostumassa kirjan muodonkin ansaitseva isompi tarina.

Jos et nyt ala pitämään itseäsi minään elämää suurempana kirjailijana, niin ovat minun mielestäni ihan tervetulleita piristeitä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Sama Anonyymi. Ei muuta kuin tervetuloa joukkoon tummaan. Tätä blogia on siunattu hyvillä kommentoijilla, joitten kommentit usein kävisivät blogikirjoituksena itsekin.

En pidä itseäni elämää suurempana kirjailijana, sillä en pidä itseäni kirjailijana ollenkaan. Kirjailija elää kirjoittamisella ja minä en ole saanut näistä jutuista rahapenniä. Tienaan leipäni ihan muualla. Ja ihan tavallinen heppu minä olen muutenkin.