ANTERO LÄRVÄNEN JA MAANHÄVITYSKORKEAKOULU

- Hyvää päivää, hyvät kuuntelijat! Täällä Antero Lärvänen Huitsinnevadan paikallisradion ja Huitsinnevadan Paikallisdemokraatin yhteislähetyksessä. Tällä kertaa uutisoitavana on breaking news suomalaisessa yliopistomaailmassa. On tulossa huomattava uudistus ja edistysaskel, ainakin näin meille on ilmoitettu. Emme halunneet kysyä asiasta tarkemmin opetusviranomaisilta sillä tiedämme, että suurin osa kuuntelijoistamme ei ymmärrä virallisena virastokielenä käytettävää sesmellellemkukkuuta. Näin ollen turvaudumme jälleen suomalaisen selitteläätiön Grand Old Maniin tohtori Adolf Butleriin. Tohtori Butler, tervetuloa taas kertaalleen lähetykseemme.

- Morjens, Antero, ja tervehdys kaikille pinnanmaalaisille kuuntelijoille. Tästähän on tullut jo tapa, mutta kieltämättä mukava sellainen.

- Tohtori Butler. Mistä tässä suuressa koulutusuudistuksessa on oikein kysymys?

- Kysymys on siitä, että jo tämän lukuvuoden alusta akateemiseen koulutuskenttään perustetaan uusi tekijä, eli tarkemmin sanottuna Maanhävityskorkeakoulu.

- Maanhävityskorkeakoulu? Onko kyseessä joku Maanpuolustuskorkeakoulun osa, joka keskittyy pioneeritoimintaan? Pioneereillehan perinteisesti kuuluu kaikenlainen maanhävitystoiminta, suluttaminen, räjäyttäminen, murrostaminen ja hävittäminen noin yleensäkin.

- No voi Antero, eihän nyt toki. Kyseessä on ihan puhtaasti yhteiskunnallinen akateeminen koulutus sekä sen kehittäminen ja päivittäminen nykyaikaan. Niin kuin itsekin tiedät, ovat selitteläätiö, sovellettu spedestetiikka, yleishöpedäätiö, käsitehässiminen sekä luokkatietoinen alaleukaväpättävä yleisnillitys maassamme varsin vahvoissa kantimissa. Mutta sen opetus on kuitenkin varsin hajanaista, useisiin yliopistoihin ja erillisiin oppiaineisiin pirstoutunutta ja sitä kautta se ei ole  läheskään niin tehokasta ja kokonaisvaltaista kuin se voisi olla. Tällä uudistuksella tämä puute korjataan ja koko opetustoiminta keskitetään yhteisen hallinnon ja ideologiavalvontakoneiston alaisuuteen.

- Uudistus kieltämättä vastaa nykyajan muuttuvan ja tiedostavan maailman tarpeisiin, mutta kuinka se käytännössä tapahtuu?

- Maanhävityskorkeakoulu on hallinnollisesti täysin itsenäinen ja erillään muista yliopistoista, se on opetus-, oikeus-  ja moraalivastuullinen vain itselleen, sillä on yksi johtaja ja koska sen tarjoamien palvelujen kysyntä on jatkuvasti voimakkaassa kasvussa se jakautuu fyysisesti kolmeen erilliseen toimipisteeseen eli Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun, jossa opetus tapahtuu ruotsiksi. Edistyksellistä on se, että toisiaan varsin paljon muistuttavat selitteläätiön, sovelletun spedestetiikan, yleishöpedäätiön, käsitehässimisen sekä luokkatietoisen alaleukaväpättävän yleisnillityksen maisterin tutkinnot yhdistetään jatkossa yhdeksi maanhävitystieteen maisterin tutkinnoksi. Ja sitä myötä tuotetaan tietysti myös maanhävitystieteen tohtoreita. Eikä muuten ihan vähän tuotetakaan.

- Lisäksi opetus muuttuu entistä kokonaisvaltaisemmaksi pysyvään ja turvattuun urakehitykseen tähtäväksi opetukseksi, sillä maanhävitystieteen opiskelu alkaa jatkossa jo melko pian peruskoulun päätyttyä. Tällöin opiskelijat pystyvät jo alussa keskittymään heille olennaisen tärkeisiin ainekokonaisuuksiin ja samalla myös tietysti varmistetaan heidän henkilökohtainen opillinen soveltuvuutensa. Ja tämänhän takaa viisivuotinen Maanhävityskorkeakouluun valmistava opetusjakso.

- Ehkäpä keskitymme tässä alussa juuri tuohon valmistavaan opetusjaksoon. Voitteko kertoa siitä hieman tarkemmin?

- Kerron ensin niistä perusteista, joiden vuoksi tämä valmistava opetusjakso on nähty välttämättömäksi. Niin kuin tiedät, on yliopistoissamme annettava yhteiskunnallinen opetus poliittisesti kokonaisvaltaisen tiedostavaa, ja sen puolesta pitäisi lopputuloksena olla sataprosenttinen määrä toisiaan toistavia kloonimaistereita. Tämä on siis tavoite.

- Tämän minäkin ymmärrän.

- Mutta tähän sataprosenttisuuteen ei olla kuitenkaan päästy. Vieläkin löytyy valmistuneitten joukosta soraääniä, joitten mukaan yhteiskuntatieteellinen opetus on alistettu puhtaasti poliittisiin tarkoitusperiin ja tutkimuksen peruslähtökohtana on se, että ensin tehdään poliittiseen ideologiaan sopiva johtopäätös ja sen jälkeen etsitään sitä tukeva aineisto.

- No mutta niinhän se meneekin.

- No niin menee niin. Ei se ole ongelma. Siihenhän tässä on pyrittykin. Ongelmana on se, että tämä poliittisilta tarkoitusperiltään hyvä ja tavoiteltava lopputulos esitetään negatiivisessa valossa. Aivan kuin siinä olisi jotain väärää. Ja koska näitä soraääniä edelleenkin on, voidaan opetuksen todeta siltä kohdin epäonnistuneen. Ja yksi epäonnistumisen syy on siinä, että opiskelu on aloitettu liian vanhana.

- Eli vähän niin kuin Tähtien Sota-leffassa. Jedikoulutus on aloitettava tarpeeksi nuorella iällä. Muuten on riski, että Jedioppilas voikin ajautua Voiman Pimeälle Puolelle?

- Juuri niin, Antero. Juuri tuosta on kysymys. Voiman Pimeälle Puolelle. Ja se saa aikaan aina uusia Darth Vadereita.

- Mutta koska tavoitteena on saada aikaiseksi yhdenmukaista ja poliittisesti syväpuhdasta ajattelua, ei ikä varmaankaan ole ainut kriteeri opiskelijoiden värväämisessä?

- Ei suinkaan. Tietysti tarkkailun alaisena on yleinen soveltuvuus. Tämä mitataan parhaiten erilaisissa ainekirjoitustehtävissä, jotka käsittelevät tiedostavia aiheita. Opettajia on peruskoulussa ja lukion ensimmäisellä luokalla ohjeistettu seuraamaan näitä ainekirjoituksia ja nostamaan esille poikkeuksellisen lahjakkaita ja soveltuvia yksilöitä. Ja täytyy sanoa, että materiaali näyttää tällä hetkellä erittäin lupaavalta. Varsinkin esille nostetut lukion ekaluokkalaiset suoltavat järjestään aivan puhdasta pääkirjoitustason materiaalia. Sopivat ja halukkaat yksilöt aloittavat sitten Maanhävityskorkeakouluun valmistavat opinnot samaan aikaan kun muu ikäluokka aloittaa lukion kakkosluokan.

- Tarkistetaanko opiskelijoiden taustat ja vaikuttavatko ne mahdolliseen valintaan?

- Kyllä ja kyllä. Ensinnäkin mikäli opiskelijoiden vanhemmissa tai lähisuvussa ilmenee perussuomalaisuutta tai muutaman muun pienemmän puolueen kannatusta, ei opiskelijaa valita. Kyllä sukurasituksen luoma epävarmuus on tässä aivan liian suuri riskitekijä. Ei omena kauas puusta putoa, eikä meillä laariin laiteta mätiä omenoita muita pilaamaan. Lisäksi jos opiskelijan vanhemmista edes toinen on suorittavan tason töissä, ei opiskelijaa voida valita. Hänen maailmankuvansa on silloin jo mitä todennäköisimmin perustavalla tavalla häiriintynyt. Sama koskee sitä, jos opiskelija on ollut itse kesätöissä. Hän on törmännyt silloin tiedostavaa maailmankuvaa peruttamattomalla tavalla vääristäviin ympäristötekijöihin.

- Eli tässä on tarkoitus siis rekrytoida niin sanottuja ideologisia neitsyitä?

- Juuri niin. Ja neitsyyttä suojellaan tarkasti. Ensimmäiset kaksi vuotta valmistavissa opinnoissa suoritetaan suljetussa sisäoppilaitoksessa, jossa yhteydet ulkomaailmaan ovat tiukasti rajoitetut. Tiedot ulkomaailmasta tulevat vain virallisen median välityksellä ja yhteyksiä minkäänlaiseen valvomattomaan sosiaaliseen mediaan ei sallita. En tosin usko, että opiskelijoilla on edes halua olla sellaisen kanssa tekemisissä. Joka tapauksessa tässä suojellaan nuoren ihmisen haurasta, mutta niin kauniin varmaa maailmankuvaa arki- ja työelämän unelmia vääristäviltä kokemuksilta.

- Tämän vuoksi ei opiskelijoilla ole myöskään kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana mahdollisuus lomailuun sisäoppilaitoksen ulkopuolella. Poikkeuksena ovat mahdolliset ulkomaanmatkat vanhempien tai muiden luotettavaksi tarkistettujen valvontahenkilöiden seurassa. Tämä tietysti estää myös kesätyöt, ja sen vuoksi opiskelijoille maksetaan opiskelijapalkkaa, joka on lukuvuoden aikana päivärahamuotoinen ja kesäkuukausina 1.285 € kuukaudessa. Miespuoliset opiskelijat ovat luonnollisesti vapautettu asevelvollisuudesta, sillä maksimissaan kokonaisen vuoden mittainen lykkäys heidän osaamisensa täyteen käyttöön ottamisesta olisi yhteiskunnan taholta täysin järjenvastaista tuhlausta.

- Kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelijan maailmankatsomus katsotaan lopullisesti betonoiduksi, ja sen jälkeen heille annetaan asteittain suurempia vapauksia olla yhteydessä ulkomaailmaan. Opiskelijapalkka luonnollisesti maksetaan myös tässä vaiheessa. Viiden vuoden koulutuksen jälkeen he siirtyvät sitten lopullisesti opiskelemaan Maanhävityskorkeakouluun.

- Minkälaista opetusta tässä valmistavassa koulutuksessa sitten annetaan? Miten se eroaa esimerkiksi tavallisesta lukio-opetuksesta?

- Se eroaa huomattavasti. Siinä on opiskelijoiden urakehityksen kannalta tarpeettomat aiheet jätetty kokonaan pois ja korvattu ne opetusideologiaan paremmin soveltuvilla ainekokonaisuuksilla.

- Mitä aineita jää pois?

- Matematiikka nykymuodossaan jää pois ja se korvataan yhteiskuntavastuullisella uskomustaloustieteellä. Fysiikka ja kemia jäävät tarpeettomina kokonaan pois. Biologia korvataan kaupunkivihreällä ympäristöopilla. Liikunta jää kokonaan pois. Maantiede jää pääosin pois, tosin tiettyä poliittista maantiedettä opetetaan. Historia muuttuu sovelletuksi historiaksi. Uskonto muuttuu suvainto-opiksi.

- Vaan minkälaista on tämä yhteiskuntavastuullinen uskomustaloustiede?

- Se perustuu bruttokansantuotteeseen. Elätettävälle sosiaaliperäiselle maahanmuuttajalle maksettavat etuudet lisäävät bruttokansantuotetta. Häntä kotiuttamaan pyrkivälle työntekijälle maksettu palkka lisää bruttokansantuotetta. Kun hän on saanut hermoromahduksen, häntä burn-outista ylös nosteleva terapeutti saa palkkaa ja tämä lisää bruttokansantuotetta. Tätä systeemiä ylläpitävä virastopäällikkö saa palkkaa jne jne jne. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Mitä suurempi bruttokansantuote, sen suurempi hyvinvointi. Yhteiskuntavastuullinen uskomustaloustiede etsii aina vain uusia keinoja kasvattaa bruttokansantuotetta. Se ei ole kova, vaan moraalinen tiede, ja aikanaan sen kautta tullaan kehittämään uusia taloudellisia termejä kuten ”uskomushyvinvointi” sekä ”moraalinen euro”.

- No tämähän selvis. Mutta mitä aineita jää, ja mitä tulee lisää?

- Kielten- ja psykologian opetusta jatketaan entiseen malliin. Kaikenlaisten taide- ja yleisten itseilmaisuaineitten osuutta lisätään. Ammatinvalinnan ohjaus säilyy, mutta aiheeltaan rajoitetumpana. Siinä keskitytään median, poliittisen koneiston ja virkamieskoneiston tarjoamiin työllistymis- ja uramahdollisuuksiin Täysin uusi aine on yleinen ja yksityinen aseistariisumisoppi. Uutena aiheena on myös seksuaalisen monimuotoisuuden ylistämisen avulla omaa julkiegoa korostava julistusoppi. Samoin uutena aineena on rasismin ja vihapuheen etsimis-, löytämis- ja tuomitsemisoppi. Tässä aineessa opiskelijat joutuvat kohtaamaan sen verran vastenmielistä oppiaineistoa, että nämä tunnit päätetään aina Kahden Minuutin Oikeutettuun Vihaan. Tärkein uusi oppiaine on yleinen arvo-orientoituminen, jolle on varattu jokaisen koulupäivän iltapäivätunnit.

- Nuo muut minä kyllä jotenkuten hahmotan, mutta mitä on ”yleinen arvo-orientoituminen”?

- Yleinen arvo-orientoituminen on sopivassa seurassa ja opettajan tukemana keskustellen tapahtuvaa oman itsensä ja oman viiteryhmän tärkeyden ja välttämättömyyden hahmottamista suhteessa ympäröivään ja rajoittuneiseen yhteiskuntaan.

- Eli jo valmiiksi itseään täynnä olevien ihmisten keskinäistä paskanpuhumista, jolla kehitetään heidän päähänsä lisää pissiä?

- Sitäpä juuri.

- Mutta minusta tuntuu, että näillä opetuksilla ja henkilökohtaisilla ominaisuuksilla varustetut ihmiset ovat kyllä jo täysin valmiita maanhävitystieteen maistereita. Mitä siellä varsinaisessa Maanhävityskorkeakoulussa sitten opetetaan?

- Edellä mainittujen aineitten opetus tietysti jatkuu myös varsinaisen korkeakoulun puolella, mutta mukaan tulee myös syventäviä opintoja. Esimerkiksi kansallinen syyllistämisoppi, jolla etsitään jo olemassa olevien stetsonista keksittyjen perusteitten lisäksi uusia stetsonista keksittäviä perusteita sille, että nimenomaan suomalaiset ovat velvollisia maksamaan etnisesti edistyksellisiin ilmansuuntiin keksittyjä entisiä, nykyisiä ja vielä keksimättömiä tulevia velkoja.

- Valmistelevassa vaiheessa mainittu kaupunkivihreä ympäristöoppi laajenee globaaliksi viherymmärrykseksi, joissa yhdistetään globaalin hiilijalanjäljen pienentämiseen pyrkivät toimenpiteet sekä alikehittyneistä maista länsimaihin tapahtuva massiivinen maahanmuutto yhdeksi loogiseksi ja perustelluksi kokonaisuudeksi, joka saa aikaan ilmastonmuutoksen hidastumisen ja lopulta pysähtymisen, tosin ehdottomasti sillä edellytyksellä ettei tätä maahanmuuttoa millään muotoa lopeteta eikä edes vähennetä.

- Minulla itselläni ei ole asian vaatimaa tarpeellista teoreettista osaamista, mutta jotenkin luulen, että globaalin viherymmärryksen laskukaavoissa käytetään yhteiskuntavastuullista uskomustaloustiedettä. Mutta tämä alkaa käydä mielenkiintoiseksi. Olisikos muita esimerkkejä syventävistä oppiaineista?

- No, soveltava historia syvenee opintojen edetessä soveltavaksi peruste- ja väitehistoriaksi, joka nykyistä historiantutkimusta syvemmin etsii historiasta perusteita nykymaailmassa vaikuttaville syy-, seuraus ja ennen kaikkea velanmaksuperusteille. Vaan mitäs minä sitä suotta selitän, tässä on asiaan liittyvä valmisteleva opinnäyte, joita on tehty harjoittelu- ja oppiaineen sisällön kehittämismielessä. Luepa vaikka tuo tiivistelmä tuosta.

- Jahah, no katotaas, khym… mjämjämjäm… mm… juupaniinpähjuu… öö… öö… brrgele… ai… ai… mutta tässähän sanotaan, että somalit ovat alun perin asuneet Suomessa, josta takapajuiset suomalaisheimot heidät noin vuonna 200 jaa. karkoittivat diasporaan ja nyt heidän Suomeen muuttonsa onkin paluumuuttoa ja somalit ovat palattuaan muuttamassa Suomea hedelmälliseksi ja teollistuvaksi maaksi, jossa heidän maatilansa ja yrityksensä ovat työllistäneet huomattavan määrän työttömiä suomalaisia, jotka silti suhtautuvat somaleihin vihamielisesti. Ensinnäkin tässä nyt on tainnut tulla sekoitettua pari kansakuntaa keskenään ja paskapuhettahan tää on muutenkin.

- Paskapuhettapa hyvinkin. Normaalilogiikalla. Mutta nyt sinä Antero menitkin miinaan. Soveltavan peruste- ja väitehistorian yksi osa-alue on nimittäin kumuloituvan vastatodistustaakan metodi. Ja sen mukaan sinä puhuit itsesi pussiin. Tyrmäsit väitteen perustelematta.

- Hä?

- No anskuma selitän. Oletko elänyt Suomessa noin vuonna 200 jaa?

- En muista eläneeni.

- Oletko nähnyt ensimmäistäkään dokumenttia, joka täysin vakuuttavasti todistaa sen, että somaleita ei ole siihen aikaan karkoitettu Suomesta.

- Täytyy myöntää, että en ole nähnyt. En ole toisaalta kyllä nähnyt dokumenttia, joka todistaisi päinvastaistakaan. Enkä sellaista, että niitä olisi yleensäkään ollut täällä silloin.

- Mutta et sellaistakaan, joka varmasti todistaisi, että ei ollut. Pelkkiä todistamattomia epävarmuustekijöitä. Eli perusteesi jää roikkumaan ilmaan jo vastaväitteesi alussa. Koko vastaväitteesi kulmakivi perustuu pelkkään oletukseen, jonka epävarmuuden itsekin tunnustit, joten sen loppuosaakaan ei voi pitää millään tavoin tieteellisesti uskottavana. Näin ollen somaleitten diasporaväite ei ollutkaan paskapuhetta.

- Ei tuo kyllä minua vakuuta.

- Sinua? Kuka sanoi, että sen tulisi vakuuttaa sinut? Se vakuuttaa jonkun maanhävitystieteen opiskelijan, joka väsää aiheesta gradun, valmistuu maisteriksi ja jatkaa tohtorinväitöskirjaansa, joka perustuu samaan aiheeseen ja nimenomaan siihen, että sinä epäonnistuit omissa perusteissasi. Ja se myös vakuuttaa huomattavan määrän muita maanhävitystieteen maistereita, jotka toteavat, että jätkä meni jäynään ja joutaisi mennä nurkkaan häpeämään. Sillä täytyyhän sinun ymmärtää, että ei tässä ole kyse mistään historiantutkimuksesta, vaan ruokitusta yhteishysteriasta ja röyhkeästä poliittisesta vaikuttamisesta. Ja röyhkeähän pärjää aina.

- Kieltämättä onhan tuo varsin loogista. Ja onhan se sentään helpottava tieto, että jos nää toimittajan hommat joskus loppuu, niin ainahan minä voin lähteä poimimaan appelsiineja somalikibbutsiin Närpiöön. Mutta epäilemättä vaikka minä tuossa nenille sitten oikeaopillisesti sainkin, niin sosiaalisessa mediassa tommosilla perusteilla tulee melko ravakasti korvamakeaa, eikä ihan nättiä tulekaan.

- Mutta kun ei saa tulla. Siitä tulee nimittäin maanhävitystieteen maisterille henkinen pipi. Joka on kumminkin monta astetta pahempi kuin tavalliseen kansalaiseen kohdistunut fyysinen pipi. Ja sitä henkistä pipiä vastaan taistelemaan on Maanhävityskorkeakoulussa oppiaineena myös Verkostouhriutuminen. Verkostouhriutumisessa opetellaan nopeaa reagointia sosiaalisessa mediassa.

- Kuinka tämä käytännössä, verkostouhriutumisen toimintamenetelmien mukaan tapahtuu?

- No se tapahtuu niin, että kun maanhävitystieteen maisteri A kirjoittaa vaikkapa kolumnin, jossa hän puhuu täysin tunteisiin perustuvaa ja faktat unohtavaa läpiä päähänsä, saaden aikaan voimakkaan sanallisen vastareaktion, jossa osoitetaan että hän puhui tunteisiin perustuvaa ja faktat unohtavaa läpiä päähänsä, kirjoittaa julkisuudessa maanhävitystieteen maisteri B, että maisteri A:ta kohtaan on menty henkilökohtaisuuksiin, ja tämän voi mieltää henkiseksi väkivallaksi.

- Sen jälkeen maisterit C ja D kirjoittavat, että maisteri A:ta kohtaan on kohdistettu huomattavaa henkistä väkivaltaa, ja henkisen väkivallan seuraava aste, mikäli sitä ei viranomaistoimin pysäytetä, on tietenkin fyysinen väkivalta.

- Tämän jälkeen maisterit E, F, G ja H kirjoittavat, että maisteri A:ta kohtaan on kohdistettu selkeä fyysisen väkivallan uhka.

- Jonka jälkeen maisterit I – Å, Ä och Ö kirjoittavat porukalla maatamme riivaavasta väkivallan aallosta, jonka kohteena ovat maanhävitystieteen maisterit ja tohtorit. Ja sen mukana media seuraa, komppaa, kommentoi ja liioittelee, niin kuin pitääkin.

- Ei paha, ei paha. Kun ottaa huomioon, että ainoa, mitä tosiasiassa tapahtui oli se, että maisteri A kirjoitti kolumnin, jossa hän puhui täysin tunteisiin perustuvaa ja faktat unohtavaa läpiä päähänsä. Ja lopputulemana on suurinpiirtein se, että Utin erikoisjääkärit on komennettava suojelemaan maisteri A:ta, ettei hän saisi kirjaimellisesti läpiä päähänsä salamurhaajilta joita ei ole olemassakaan. Kyllä tää koulutusohjelma on ammattimiesten, anteeksi ammattihenkilöiden suunnittelema. Oletan, että koulutuksesta vastaavaksi professoriksi palkataan Saska Saarikoski.

- Oletat aivan oikein. Mistäs arvasit?

 - Ihan semmonen villi arvaus vaan. Mutta mitenkäs tämä maanhävitystieteellinen koulutus suhtautuu maanpuolustukseen?

- Niin no, tässä on kyllä hienoinen ongelma. Meinaten, kyllähän edistyksellisissä piireissä koko maanpuolustus on so last millenium ja Suomen suurimpana turvana ovat kumminkin suomalaiset yliopistolliset kansainvälisen politiikan asiantuntijat sekä Erkki Tuomioja, joilta Venäjän niin sotilaallinen kuin poliittinen johto käy ainakin oman mielipiteemme mukaan kysymässä, että mitähän mieltä ne mahtavat olla. Mutta kun Suomessa nyt jonkunlaista mielenkiintoa maanpuolustuksellisiin kysymyksiin jostain syystä on, niin Maanhävityskorkeakoulussa käytetään Tulkittua Mielipiteellistä Vastapallometodia.

- Ja mitähän tämä metodi noin niinkun käytännössä tarkoittaa?

- No sitä, että me muodostetaan Maanhävityskorkeakoulussa käsitys siitä, että mitä tavallinen suomalainen raappahousujätkä on maanpuolustuksellisista kysymyksistä mieltä, ja ollaan sitten automaattisesti juuri vastakkaista mieltä.

- Jaa. Vaan kun äkkiä stetsontuntumalta voisin sanoa, että tavallinen suomalainen raappahousujätkä on vahvasti sitä mieltä, että meidän ei kannata aloittaa välitöntä hyökkäyssotaa Venäjää vastaan. Olettekos te sitten Tulkitun Mielipiteellisen Vastapallometodin mukaan automaattisesti vastakkaista mieltä?

- Jaa… piru vie… niin… tuossa on kyllä vielä vähän laittamista… kiitos kun huomautit.

- Aika mahtava oppirakennelma teillä kyllä kieltämättä on. Mutta onko teillä vielä jonkunlaista diplomityötä? Semmosta, joka menisi yli totutun ja ennen nähdyn?

- Onhan meillä. Ja se diplomityö tehdään ideologisten vastustajien optimaalisesta demonisoinnista.

- No mutta eikös tuo ole vähän laimeaa. Kun onhan teillä tämä ideologisten vastustajien demonisointi ollut jo aikaisemminkin aika hyvin hallussa.

- Onhan se, en minä sitä kiellä. Mutta se on alkanut kiertää tylsää ympyrää ja se on aivan liian ennalta-aavistettavaa. Rasismi. Äärioikeistolaisuus. Vihapuhe. Niistähän heitellään ideologisella vastapuolella vaan vitsejä. Vaikka se oman puolen vakuuttaisikin. Tarvitaan jotain uutta. Jotain sellaista, jossa faktat unohdetaan lopullisesti. Jotain, missä omista, itse keksityistä demoneista rakennetaan pohja, jonka päälle rakennetaan demonisoinnin talo. Sellainen unelmien talo, jossa ei totuuden laastia tarvita, vaan joka pysyy pystyssä omien harhojen voimalla. Ja jossa harhojen kivijalan päälle rakennetaan uusia, harhoihin pohjautuvia kerroksia. Jotain, jossa demonisointi viedään beyond your wildest dreams. Jotain, josta media saa uutta polttoainetta. Jotain enemmän. Ja siihen me tarvitsemme äärimmäisen asiantuntevan opettajan, jonka olemme professoriksi palkanneet.

- Tiedätkös, minulla on jo melko hyvä mielikuva tästä professorista.

- Kyllä. Optimaalisen demonisoinnin professoriksi on palkattu Panu Höglund.

- Ja hän on epäilemättä paras mies tähän tehtävään. Mutta mieleni valtaa epäilys. Kun katsoo tätä Maanhävityskorkeakoulun koulutusohjelmaa, ei voi välttyä ajatukselta, että tämähän menisi noin kuukauden kurssituksella läpi. Kun tämä on niin kertakaikkisen tuttua jo kaikille asiasta innostuneille, poislukien ehkä tuo Panu Höglund-osio. Miksi näin pitkä opiskeluaika? Viisi vuotta valmistavaa koulutusta ja, no mitä, seitsemän, kahdeksan vuotta opiskeluja Maanhävityskorkeakoulussa. Eikö olisi halvempaa vain pitää puolen vuoden kurssi ja sitten antaa maanhävityksellinen maisterin sertifikaatti?

- No mutta Antero, sinähän unohdat tässä kaksi asiaa. Ensimmäinen on akateeminen uskottavuus. Voiko puolen vuoden kurssilla saada itselleen akateemista uskottavuutta? Vaikka koko roskan siinä ajassa saisi hoidettuakin? Tarvitaan vuosia, vuosia ja lisää vuosia. Ja siks toiseks, nämä tyypit ovat ne vuodet suunnitellusti opiskelijarahalla. Haluatko, että he siirtyvät 22-vuotisina virka-asemiin tuplasti paremmalla palkalla?

- No jaa, kieltämättä en. Unohdin verirahat Moolokille. Maksetaan niitä niin vähän kuin mahdollista. My bad. Mutta entäs se toinen asia?

- No tietenkin opiskelijaelämä. Ei kai ihmiseltä voi kieltää vuosien ihanaa opiskelijaelämää? Ja niin kuin itsekin tiedät, niin maanhävitystieteitten ammattilaisilla se opiskelijaelämä jatkuu eri nimikkeillä aina eläkkeelle siirtymiseen saakka. Voisitko sinä riistää sen heiltä?

- No enhän minä. Se olisi kieltämättä epäinhimillistä. Mutta sen minä vielä haluaisin tietää, että ketkä ovat tämän Maanhävityskorkeakoulun tulevia rehtoreita.

- Rehtorit on valittu. Valitsemisprosessissa mietittiin sitä, ettei varsin rajoittunut kansalaismielipide pääse siihen vaikuttamaan, ja että tiedostavaa ideologiaa ylläpitäville vaikuttajille pystyttäisiin antaa mahdollisuus vaikuttaa myös jatkossakin huolimatta epävarmasta vaalikansasta. Nämä virathan eivät sitten ole mitään viisivuotispelleilyjä, vaan ihan pysyviä virkoja.

- Olen pelkkänä korvana. Kuka on valittu Helsingin yksikön yksikkörehtoriksi?

- Helsingin yksikön yksikkörehtoriksi on valittu hänen kiistattomien näyttöjensä perusteella Päivi Lipponen. On melko järkyttävä ajatus, että Päivi putoaisi ensi vaaleissa tavalliseksi kansalaiseksi, niin kuin melko varmasti tulee tapahtumaan, joten jonkunlaista turvaverkkoa Päiville ehdottomasti tarvitaan. Ja mehän sen voimme antaa.

- No kieltämättä Päivin näytöt ovat kiistattomat. Erinomainen valinta. Entäs Turun svenskatalande yksikkö?

- Tämähän on niin vaativa tehtävä, että siihen vaadittiin sekä korkeinta mahdollista koulutusta että kokemusta, joten valintana oli Eva Biaudet.

- Mitä parempaa valintaa tähän tehtävään en oikeastaan olisi voinut kuvitellakaan. Mutta entäs Tampereen yksikkö?

- Tässä mietittiin hyvin vahvasti Tampereen Yliopiston ylläpitämää opillista perinnettä sekä Tampereen työläishistoriaa muutenkin, joten yksikkörehtoriksi haluttiin henkilö, jolla on sekä asennetta että kokemusta tavallisen työläisen elämästä. Siksi yksikkörehtoriksi valittiin Steen 1.

-  Loistava valinta. Maamme proletaarit taputtaa. Mutta kuka onkaan se kaikkia toimintoja koordinoiva ylirehtori, jolla on vastuu näistä kaikista yksiköistä? Kuka on Maanhävityskorkeakoulun ylin rehtori? Oletteko te se rehtori?

- Jaa, enhän minä. Minä olen se mies, joka kilistelee samppanjaa kulisseissa. Mutta oma, eikä aivan pieni osani minulla oli tämän ylirehtorin valintaan. Ja niin minä, kuin asiassa mukana ollut työryhmä tulimme siihen johtopäätökseen, että tähän tärkeään tehtävään ei käy etninen suomalainen, vaan Suomessa asunut ja suomalaisuudesta pitkäaikaisen kokemuksen saanut ulkomaalaistaustainen henkilö, joka pystyy omalla esimerkillään johdattamaan meitä kaikkia pois suomalaisuuden epäilyttävistä ja vastenmielisistäkin piirteistä ja opettaa meille kaikille aitoa, tasapuolista kansainvälisyyttä.

- Ja tämä henkilö on?

- No tietenkin. Umayya Abu-Hanna.

- Ja mehän toivotamme Umayyan tervetulleeksi takaisin Suomeen niihin vastuullisiin tehtäviin, joihin meistä itsestämme ei oikein ole. Tohtori Adolf Butler, kiitän teitä haastattelusta. Täällä Antero Lärvänen, Huitsinnevadan paikallisradio. Hei äänimiehet! Lyödäänpä rojut ransittiin ja lähdetään Lällävedelle saunomaan. Vaan mitäs jätkät tuumitte uudesta korkeakoulusta?

Hösse: No,mitäs tässä. Lätsää päästä täydellisyyden edessä.

Pertta: Joo, kyllä täydellisyys on kaunista, oli se missä elämän vinkkelissä hyvänsä.