Kun hotellin respassa on seurattu
Helsingin maahanmuuttajajengien kantasuomalaisiin kohdistuvasta
väkivalta-aallosta seurannutta keskustelua, on täälläpäin huomattu nimenomaan ns.
tiedostavan tahon olevan voimakkaasti sitä mieltä, että asian hoitaminen kuuluu
yhteiskunnalle, ei millekään katupartioille ja siinä suunnassa on myös voimakas
luotto siihen, että yhteiskunnalla on asian hoitamiseen tarvittavat keinot.
Tässä tapauksessa näitä keinojahan on
karkeasti ottaen kolme:
1. Poliisi.
No, asian myötähän on käynyt ilmi, että
poliisi itse oli hyvin tietoinen tapahtumista jo kuukausia, eikä tehnyt asialle
mitään, eikä edes varoittanut. Jatkossa linja tuskin muuttuu millään tavoin,
eikä poliisin resurssejakaan lisätä. Meinaten, jos asian tiimoilta lisättäisiin
resursseja, niin sehän olisi tunnustus siitä, että maahanmuuttopolitiikkamme on
epäonnistunut. Samoin se olisi suvaitsevaistomme mielestä osoitus siitä, että
poliisi harjoittaa etnisyyteen perustuvaa valvontaa ja sehän itsessään jo
aiheuttaisi suvaitsevaa joukkorääkymistä. Sitä, mitä tavallinen partiokonstu
asiasta ajattelee, ei kysytä, vaan toimintatavat määritellään aivan muualla.
2. Lastensuojelu
Niin kuin olen jo aikaisemmin useaan
otteeseen kirjoittanut, ei lastensuojelun toimenpiteet – vahvimpana huostaanotto
– ja sijoitus laitokseen estä tätä riekkumista millään muotoa, eikä ole
oikeastaan edes pelote.
3. Oikeuslaitos
Keskustelussa olen useaan otteeseen
törmännyt siihen väitteeseen, että luonnollisesti väkivallan tekijät saavat
teoistaan asiaankuuluvat ja oikeudenmukaiset rangaistukset. Luonnollisesti alle
15-vuotiaita ei voida edes tuomita, jolloin heidän kohdassa palataan kohtaan 2,
ja mitä tulee sitä vanhempiin, niin Suomessahan ei alaikäisiä koppiin laiteta
oikein millään, eli tuomiot ovat joko sakko- tai ehdollisia vankeustuomioita.
Tiedostava henkilö saattaa tietenkin
ajatella, että ehdollinen tuomio on sen verran vakava asia, että se pistää
rikoksentekijän ankarasti sottailemaan, että näinköhän sitä töpeksimistä
kannattaisi jatkaa ensinkään. Todellisuus on tietysti toinen, ja siihen
liittyen julkaisen – vaikka itsensä toistaminen ehkä tympeää onkin – vanhan kirjoitukseni
”Ehdollisista tuomioista” vuodelta 2008. Se, mitä olen siinä kirjoittanut,
pätee sataprosenttisesti nykyhetkeenkin. Kirjoituksen kuvitteellinen päähenkilö
on kantasuomalainen pottunokka Masa, mutta mekanismi sopii hyvin myös näihin
tuoreisiin etnisiin sankareihimme. Lisänä on vielä tietysti se, että näillä
tuoreimmilla sankareilla on luonnollisesti takanaan huomattavasti suurempi
puolestaloukkaantumiskoneisto kuin kantasuomalaisella Masalla. Eli Ykä vuodelta
2008, ole hyvä:
- Kiitos, Ykä vuodelta 2014:
*
Jussi Halla-aho
on tuoreimmassa kirjoituksessaan käsitellyt hyvin sitä, kuinka
vaikeaa Suomessa on joutua vankilaan. Koska aihe ei ole itsellenikään työni
puolesta mitenkään vieras, rustaan siitä minäkin muutaman rivin, keskittyen
erityisesti ehdollisiin tuomioihin.
Ehdollinen
tuomiohan on sinänsä varsin mainio keksintö ja se muistuttaa paljon ovissa
olevia lukkoja. Molemmat kun ovat tarkoitettu nimenomaan lainkuuliaisille
ihmisille. Lukko ei estä ketään murtautumasta sisään, mutta se on merkkinä
siitä, että nyt ollaan siirtymässä jonkun toisen manttaalille, joten
lainkuuliainen ihminen ymmärtää kääntää rintamasuuntansa ympäri ja poistua
paikalta.
Sama vaikutus
lainkuuliaiseen ihmiseen on ehdollisella tuomiolla. Jo pelko siitä, että
tuomitaan, vaikkei ineen joutuisikaan, saa tavallisen Taunon miettimään tukevaa
oksaa ja sopivan mittaista köydenpätkää.
Valitettavasti
on olemassa ihmisiä, joille ehdollinen tuomio tarkoittaa vain sitä, että
rikollista toimintaa saa jatkaa, koska sitä estävää vankilatuomiota ei tullut.
Omissa
hommissani olen vielä useasti törmännyt siihen, että tuomion saanut nuori
herrasmies ei edes ymmärrä tuomiotaan, eikä sitä mistä hän on sen saanut.
Yritän selittää
tätä asiaa erään (tässä tapauksessa kuvitteellisen, mutta prototyyppinä hyvin
toimivan) henkilön rikollisen uran kehityskaarella. Käytetään
esimerkkihenkilöstämme vaikkapa nimeä Masa.
Masa aloittaa
aktiivitohelointinsa jo kolmetoistavuotiaana, ja saa tililleen sekä omaisuus-
että väkivaltarikoksia. Rikoksia selvitellessä Masa tapaa sosiaalihuollon
edustajia ja myös virkavaltaa. Masalle pidetään puhutteluja. Mutta koska Masa
on vielä alle viisitoista, ei Masa joudu oikeuteen.
Masan johtopäätös
asiasta: minähän voin tehdä mitä lystään.
Masa siis jatkaa
kulkuaan oikeaksi katsomallaan polulla ja lopulta sosiaalihuolto ottaa Masan
neljätoistavuotiaana huostaan ja sijoittaa laitokseen. Suomessa ei kovia
laitoksia tällä hetkellä paljoa ole, joten Masa huomaa, että lomat pyörii ja
osalle henkilökuntaakin saa rääpiä turpaansa sen, minkä huvittaa. Masa siis
pitää lystiä kaupungilla, mutta koska hän ei edelleenkään ole ikänsä puolesta rikosoikeudellisessa
vastuussa, ei Masa joudu oikeuteen.
Masan
johtopäätös asiasta: minähän voin tehdä mitä lystään.
Masa täyttää
viisitoista ja jatkaa sankartöitään. Nytpä hän joutuukin enemmän tekemisiin
poliisin ja oikeuslaitoksen kanssa. Hän vaan tipahtaa kärryiltä melko pian,
koska oikeusprosessi on hidas. Jos hän tekee rikoksen lokakuussa, saattaa ensimmäinen
varsinainen oikeusistunto olla seuraavan vuoden kesäkuussa. Ja siinä istunnossa
ei tuomioita jaeta, koska kaikki asianosaiset eivät ole paikalla. Masahan ei
ole tehnyt aktiviteettejaan yksin, vaan samanhenkisessä porukassa, eikä
kalenterin seuraaminen ole tämän porukan vahvimpia puolia. Istunto siis
siirretään eteenpäin ja Masa kävelee oikeussalista ulos.
Masan
johtopäätös asiasta: minähän voin tehdä mitä lystään.
Jo ennen
edellistä, keskeytettyä istuntoa on Masalla tietenkin jonossa poliisikuulusteluja
ja syyteharkinnassa olevia juttuja sen lokakuisen jutun jälkeenkin. Siitä
lokakuisesta jutustaan hän saa lopulta tuomion elokuussa (4 kk ehdollista).
Vähän Masaa ihmetyttää, kun tuomio tuli varkaudesta ja eikös hän ollu viimeksi
kyttiksellä pahoinpitelystä, mutta eipä sillä suurta väliä ole, koska Masa
tajuaa, että hän voi edelleenkin marssia oikeussalista ulos. Kun häntä ei viety
ineen, hänhän on vapaa mies jatkamaan valitsemaansa uraa. Masalla on monia
ominaisuuksia, mutta terävä ajattelukyky ei valitettavasti kuulu niihin.
Masan
johtopäätös asiasta: minähän voin tehdä mitä lystään.
Masan ura
jatkuu, ja oikeussali tulee tutuksi paikaksi. Ehdollista tuomiota tulee lisää.
Saatetaanpa hänelle tarjota yhdyskuntapalvelua. Masa käy nojailemassa muutaman
kymmenen tuntia harjan varteen jossain kaupungin puutarhahommissa. Vankilaan
vaan Masa ei joudu millään. Hänelle annetaan taas ehdollinen tuomio. Hän ei
miellä sitä tuomioksi, koska hänhän voi taas kävellä ulos oikeussalista.
Masan
johtopäätös asiasta: minähän voin tehdä mitä lystään.
Lopulta
17-vuotiaana Masa ottaa juoksukaljaa R-kioskista ja jää (niin kuin on aina
jäänyt) kiinni. Tuomari laskeskelee papereista tällä kertaa, että sepä on Masan
piikki tullut täyteen ja laittaa Masan istumaan. Samalla Masalle tulee
istuttavaksi aikaisemmat ehdolliset tuomiot, koska koetusaika ei ole ohi.
Masan
johtopäätös asiasta: zwiddu tää on natsi maa, kun mäyräkoiran varastamisesta
saa 2 vuotta 4 kuukautta vankeutta.
Ei Masasta tule
edes ammattirikollista, sillä tohelona hän jää aina kiinni. Masasta tulee
ammattivanki. Ehkäpä hän jossain vaiheessa kruunaa uransa puukottamalla
piripäissään hengiltä jonkun vastaantulijan.
Ehdolliset tuomiot
eivät vaikuttaneet Masan käytökseen yhtään mitään. Eikä maailman Masojen
käytökseen vaikuta yhdyskuntapalvelu eikä nuorisorangaistus. Jos ehdollisesta
oppii, sen oppii kerralla. Mutta kun viimeinen varoitus annetaan kuudetta
kertaa, on touhu lähinnä naurettavaa.
Olisiko Masalle
kannattanut rojauttaa 15-vuotiaana kuukauden ehdoton tuomio, jonka hän olisi
istunut samalla osastolla esim. moottoripyöräilyä ja painonnostoa harrastavien
herrasmiesten kanssa? Olisiko Masa tajunnut, että ei tää touhu niin mukavaa
ehkä olekaan?
Yhdysvalloissa
on ollut (liekö vieläkin) projekti, jossa nuorisorikollisia vietiin vankilaan
oppitunneille. Oppitunteja pitivät elinkautisvangit, jotka pelästyttivät
tyypeiltä paskat housuun. Ainakin aiheesta tehdyn dokumentin mukaan porukasta
suurin osa rupesi elämään ihmisiksi.
Toimisiko tämä
meillä? Mene ja tiedä, mutta ei tämä nykyinenkään systeemi tunnu toimivan.
Voidaan tietysti
sanoa, ettei vankila paranna ketään. Ei se varmasti parannakaan, mutta
pitääpähän tavallisille ihmisille vaaralliset tyypit pois kuleksimasta. Jotkut
kun vain päättävät elää kusipäinä, vaikka humanistinen virkakoneistomme mitä
yrittäisi.
*
- ja luovutan
puheenvuoron vuoden 2014 Ykälle:
Kiitos, vuoden
2008 Ykä. Tuohon äskeiseen tulee vielä lisätä se, että näistä Helsingin
etnisistä sankareista osa siis on jo huostaanotettu ja sijoitettu, ja oikeuslaitoksellamme
on jo pitkään ollut se linja, ettei sijoitetuille anneta ehdottomia tuomioita
sitäkään vähää kuin muille. Tämä johtuu siitä, että oikeuslaitoksen näkemyksen
mukaan sijoitetut ovat jo niin sanotusti toimenpiteitten kohteina. Se, kuinka
tehokkaita nämä toimenpiteet ovat, on nähty esimerkiksi Helsingin kaduilla.
Mikäli
valtiovalta haluaa, että näitä katupartioita ei maisemiin ilmesty, sen tulisi
pikkuisen muuttaa toimintansa linjaa. Nykyinen linjahan on, että ei pahemmin
toimita, vaan mieluummin puhutaan toimimisesta.
18 kommenttia:
"Ei Masasta tule edes ammattirikollista, sillä tohelona hän jää aina kiinni. Masasta tulee ammattivanki."
Tuo oli hyvin sanottu. Nämä "Masat" ne oikeuslaitosta ja vankiloita ruuhkauttavat ja samalla haittaavat vakavasti lainkuuliaisten kansalaisten mahdollisuutta saada asioitaan hoidetuksi oikeusteitse.
Tuttavapiirissä sattui ja tapahtui, että pari nuorukaista (TM) iski takaapäin pankkiautomaatilla asioinutta nuorta. Nuori sai ruhjeita puolustautuessaan, mutta menetti niin kännykän kuin rahatkin.
Nuorukaiset jäivät kiinni muutamaa kuukautta myöhemmin, ja syyttäjä lähestyi nuorta kysyen, että vaatiiko tämä syytteen nostettavaksi, koska syyttäjän mielestä kyseessä oli - tadaa! - näpistys. Koska uhri oli itse humalassa ja ryöstetyn omaisuuden arvo oli matala (mukana oli sentäs uusi iPhone), niin teko ei kokonaisuutena katsoen täytä ryöstön tunnusmerkistöä.
Eli, jos tuntemani nuori ei olisi itse vaatinut rangaistusta, nämä nuorukaiset (TM) olisivat saaneet järjestelmältä lämmintä kättä ja suukon poskelle. Semmoinen on puuhamaa.
Kun tärähtäneistö koittaa selittää roistoja uhreiksi, joita ei ole paapottu ja lahjottu tarpeeksi. Kun media koittaa keskittyä päästämään eniten ääneen niitä joilla on vähiten järkevää ja vastuullista sanottavaa. Kun poliisi keskittyy rikollisuuden estämisen, vaarasta tiedottamisen, uhrien suojelemisen sun muun oikeisiin tehtäviinsä kuuluvan työn sijaan suojelemaan tekijöiden "kunniaa". Kun vastuullinen kansalaisten halu valvoa elinympäristönsä turvallisuutta. Kun…
Kun kaikki menee yhteiskunnan ja median suunnasta viemäristä alas niin kansalaiset huomaavat että vastuu turvallisuudesta, hyvinvoinnista ja elinympäristön laadusta on yhteiskunnan sijaan yhä enemmän heillä itsellään.
Peruslinjojahan on sitten muutama:
1) Vastuullinen ja avoin kansalaisaktiivisuus.
Syystä tai toisesta yhteiskunta haluaa estää ja kieltää moisen sekä keskittyä sen mustamaalaamiseen. Niinpä on aika epätodennäköistä että kansalaisaktiivisuus haluaisi pysyttäytyä näin ahtaissa rajoissa kun se on jo valmiiksi mustamaalattu valtion suunnasta.
2) Vastahyökkäykseen käyvä kansalaisaktiivisuus.
Alkaa tuntua yhä todennäköisemmältä. Anarkomarkojen vastapeli lähes pakottaa tähän sillä harva ympäristöstään huolissaan olija viitsii ottaa markoilta ja mamuilta vapaaehtoisesti turpaansa.
Syytteitä ja tutkintaahan tämmöinen aiheuttaa mutta jos ja kun kukaan ei myönnä mitään mihin olisi voinut osallistua ja tusina alibin omaavaa myöntää kaiken mihin ei ole sitten mitenkään osallistua niin eipä siitä tutkinnasta ole kellekään mitään vaaraa.
3) Sotiva kansalaisaktiivisuus.
Edellisestä pari pykälää tylympään suuntaan. Asiantuntevia erikoisoperaatioita, joiden kohteet yksinkertaisesti vain katoavat. Voi olla että jälkeen jää lappu että "lähdin Syyriaan, en tuu takaisin".
Jos poliisi, valtio ja media eivät tykkää laillisten, avointen ja vastuullisten vaihtoehtojen käyttämisestä niin valitkoon sitten kakkosen ja kolmosen väliltä.
Olen ikäväkseni joutunut seuraamaan White Trash -kunniakulttuuriin kuuluvan perheen perseilyjä ihan liian läheltä. Kyse tämmöisestä "pirihuoran näköinen äiti, punttisali-isä ja lauma pleikkarin ja narsismin yhteiskasvatuksessa olleita pellavapäitä" -perheestä.
Kasvatuslinja on selkeästi se, että "opetetaan lapsesta pitäen sekä päätymään vankilan kongille että pärjäämään siellä". Äippä ja iskä ovat tietenkin varauksetta lastensa tukena - yllyttäjinä, pieleenkasvattajina ja lasten epärehellisyyteen mukana menijöinä.
Lisäksi hyvin vahvasti rasistista, aggressiivista ja ilman sääntöjä itse aloittamiaan tappeluita tappelevaa porukkaa. Täsmälleen samaa paskasakkia siis kuin tuo mamulauma. Pellavapäisiä ja kantasuomalaisia arabisomalimustalaiskurdiöykkäreitä.
Vanhempien auktoriteetti pieleen kasvattamisessa, kiusaajiksi ja perseilijöiksi opettamisessa, vastuunpakoilun ja valehtelemisen juurruttamisessa, hyödynnettävää ja hyökättävää heikkoutta (tai sellaiseksi luultua) aktiivisesti etsivässä epäsuomalaisessa moraalittomuudessa ja kaikessa muussakin paskassa on tolkuttoman vahva. Lisäksi kyseiset vanhemmat - etenkin äiti - koittavat ulottaa sairaan vaikutuksensa myös muihin kuin omiin lapsiinsa.
Näillä tämmöisillä on selvästi jo ala-asteiässä niin vahva "mulle ei kukaan mahda mitään" -egoharha yhdistettynä lauman turviin kätkeytyvän pelkopurijan sieluun että näiden vääristynyttä suuntaa ei taatusti oikaise mikään puhuttelu, huostaanotto, ehdonalainen tai mikään muukaan. Kakaroista näkee jo nyt että ovat joskus sorakuopalla lopputilihommissa. Ainoa mitä ei näe, on se, että kummalla puolella mutkaa sattuvat silloin olemaan. (Pelkään että lähettävällä mutta toivon että vastaanottavalla.)
Jos määrätietoisella ja päämäärähakuisella pieleen kasvattamisella saadaan pottunokkaiset pellavapäätkin tuhottua henkisesti ja älyllisesti jo ala-asteikään mennessä noin täydellisesti niin voi vain kuvitella miten toivottomia tapauksia jotkut kokonaan kunniakulttureista koostuvista kulttuureista kotoisin olevat ovat.
(Suomessahan vain se kaikkein paskin prosentti väestöstä elää kunniakultturiasenteella - jos edes sen verran. Enemmistä tästä kotimaisesta kunniakulttuurisaastasta on ammatti-, tapa- ja elämäntaparikollisia ja näiden hännystelijöitä.)
Lakia pitäisi muuttaa niin että ehdonalaisen koetusajalla mikä tahansa rikos tai rike josta voi saada yhtään minkäänlaisen vapausrangaistuksen, johtaa automaattisesti ehdollisen muuttumiseen ehdottomaksi.
Lisäksi pitäisi olla niin että ehdonalaisia ei voi tuomioiden yhdistämisessä muuttaa ehdonaliseksi vaan kaksi ehdonalaista samaan tuomioon --> aina ehdoton tuomio.
Ensikertalaisuuden pitäisi olla ainutkertainen asia.
"Nuorena rikoksentekijänä" -alennus pitäisi olla ainutkertainen. Kerrankin tuomittu olkoon vanha rikoksentekijä vaikka olisi iältään 16.
Rikosvastuuikäraja pitäisi muuttaa niin että aina jotkut ovat yhteensä 100% vastuussa. Vaikka niin että
- 0-9 vuotta = Vanhemmat 100% vastuussa.
- 10-12 vuotta = lapsi 20-40% vastuussa, vanhemmat 60-80% vastuussa.
- 13-14 vuotta = lapsi 50-70% vastuussa, vanhemmat 30-50 vastuussa
- 15-> lapsi 100% vastuussa.
Ajatuskin, että on olemassa tilanteita, joissa yhtään kellään ei ole rikosoikeudellista vastuuta on täysin naurettava ja sotii yleistä oikeustajua vastaan.
Tervehdys Ekulle, Kumitontulle, Ano1:lle, Ano2:lle, Taisteluvälineupseerille ja Ano3:lle & kiitos kommenteistanne.
Ekku: Ja lisätään siihen vielä se, että miten tolkuton määrä rahaa palaa noihin pitkittyneisiin juttuihin. Se oli muistaakseni korkeimmasta oikeudesta eläkkeelle jäänyt tuomari joka totesi että Suomessa ei ole varaa käydä oikeutta kuin sikarikkailla tai täysin persaukisilla.
Kumis: Valitettavasti tuo on tämän päivän tilanne. Lisäksi muuten voi todeta, että jos puolustautuu tällaista omaisuuden uusiojakoyritystä vastaan ja varsinkin puolustautuu onnistuneesti, niin seurauksena voi sitten pahoinpitelytuomion lisäksi menettää omat lailliset aseensa.
Ano1: Kyllähän nuo peruslinjat 2 ja 3 ovat tulevaisuudessa aina vain mahdollisempia. Asiaa ruokkii se, että valtiovalta sekä heikentää poliisin toimintamahdollisuuksia että keskittää poliisin toiminnan täysin toisarvoisiin asioihin niin kuin vaikka nettikirjoitusten kyyläämiseen.
Ano2: Kyllähän tämmöistäkin porukkaa on matkan varrella vastaan tullut. Kommenttisi kuvaili näitä tapauksia varsin osuvasti.
Taisteluvälineupseeri: Kyllähän tuo tapaus ihmetytti minuakin. Kuuluu varmaan niihin ihmisiin, joitten usko utopiaan on niin suuri, että se menee läheistenkin yli.
Ano3: Jotain tonnepäin joo. Se 15-vuoden raja on ollut aikanaan sinänsä perusteltu, koska eihän tällaisia tapauksia silloin edes kuviteltu. Nyt se viidentoista vuoden raja on toivottoman vanhentunut. Varsinkin kun muilla viranomaisilla ei ole tosiasiallisia keinoja puuttua tilanteeseen.
Kurjintahan tässä on juuri se, ettei asioista millään saanut puhua niiden oikeilla nimillä valtiovallan yliherkkyyden vuoksi siinä vaiheessa kun asialle olisi voinut tehdä jotain - asiallisesti.
En nimittäin epäile hetkeäkään, etteivätkö tuollaiset kovasti esiin puskevat vigilanttiporukat houkuttelisi sitten puolestaan juurikin tätä white trashiä (siitä näennäisesti selväpäisimmästä laidasta), puhumattakaan sitten tästä yleisesti tunnetusta porukasta joka menee mukaan ihan mihin tahansa kunhan vaan pääsee sanomaan että mullon oikeuvet ja valtuuvet (oli niitä sitten aikuisten oikeasti tai ei).
Maahanmuuttokritiikkin olisi pitänyt reagoida silloin kun se vielä vaati ajatustyötä ja kokemusta itse puhujilta, ja ottaa se vakavasti; nykyisellään siitä on tullut hyvinkin pitkälle jonkinlainen vaiettu muoti ja niitä "aitoja" peräkammarin poikia on noussut kovasti tuolla maakunnissa - eli porukkaan on liittynyt näitä häiriköitä, joita estabilishmentin taholta kovasti pelättiin silloin kun niitä ei vielä oikeasti ollut.
Fiksu suomalainen ei valvontaporukoihin mene, kuten ei mene fiksu mamukaan noihin p*rseilyjengeihin.
Eipä minulla varsinaisesti mitään erikoista sanottavaa ollut, mutta kyrsiihän se, tämmöinen tilanne, jo todella monestakin syystä.
Tervehdys Vieraalle ja YYZ:lle & kiitos kommenteistanne.
Vieras: Kiitos linkistä.
YYZ: Olet aivan oikeassa. Silloin, kun tämä nykymuotoinen humanitaarinen maahanmuutto alkoi, asiasta tehtiin samantien tabu, josta ei voinut keskustella. Meni vuosikausia, ennen kuin asiasta edes hieman voitiin puhua, ja samalla sen maahanmuuton määrä on koko ajan kasvanut. Tulokset näkyvät sitten Helsingissä. Tabunahan aihetta pyritään hyvin laajalti vieläkin pitämään, mutta nyt ei ole kyseessä varsinainen sinisilmähumanismi, vaan ihan puhdas kasvojen menettämisen pelko.
"En nimittäin epäile hetkeäkään, etteivätkö tuollaiset kovasti esiin puskevat vigilanttiporukat houkuttelisi sitten puolestaan juurikin tätä white trashiä..."
Näiden porukoiden ilmaantuminen ei oikeastaan ole juurikaan ongelma, pikemminkin se on vain noloa. Siinä vaiheessa kun porukoita rupeaa nousemaan keskiluokkaisesta väestöstä niin silloin käsissä on todellinen ongelma.
Nämä miehet ovat tottuneet toimimaan hyvin organisoiduissa yksiköissä, esim. hirviporukat. Heille on karttunut riittävästi elämänkokemusta ja turhaa koohotusta ei näiltä miehiltä löydy, ei myöskään turhaa uhoa vaan hommassa on sitten tekemisen meininki...
- Ink Visitor
Tervehdys, Ink Visitor. Tuo on kyllä totta. Sanotaan näin, että valtaeliittimme ja media olisivat suorastaan mielissään, jos ilmaantuisi enemmänkin porukoita tyyliin ”mennään Jyväskylän kirjaston rappusille kaljakassien kanssa häiriköimään”. Sehän olisi vaan todiste siitä, että nyt se äärioikeisto lopultakin löytyi.
Sen sijaan nuo toisenlaiset porukat ovat juuri sellaisia, mitä sanoit. Suomalainen osaa toimia organisoidusti. Ja tarvittaessa hyvin säälimättömästi. Suomalaisilla on myös tähän asti ollut usko yhteiskuntaan ja myös poliisiin, mutta tämän episodin myötä on tehty selväksi, että utopian väkisin ylläpitäminen on tärkeämpää kuin kansalaisten turvallisuus. Ja alikersantti Lahtista siteeraten voisi todeta, että ”ei kai tässä sormi suussa ruveta tappamistaan vartoon”.
Jos mamujen seksuaalirikokset + jengiväkivalta ei lopu tai ainakin vähene todella rajusti niin edessä on kaksi vaihtoehtoa:
1) Suomalaiset harjoittavat naapurustopartiointia viranomaisten apuna tavoitteenaan ehkäistä rikollisuutta, ottaa rikollisia kiinni ja poistaa rikollisuuden tarvitsema väistely ja välttely.
2) Suomalaiset harjoittavat naapurustopartiointia viranomaisista ja näiden toiveista piittaamatta, kostomentaliteetilla ja varmana siitä että muuta keinoa vaikuttaa rikollisiin ja heidän toimintaansa ei ole. (Ja vähän epäilen että esim. Kreikan ja Britannian kohutuissa hälinöissä on ollut tätäkin puolta mukana.)
Jälkimmäisessä tapauksessa häiriköivät mamut etsitään ja löydetään kaduilla, kodeissa, kulkuvälineissä, maantiellä, kouluissa ja oppilaitoksissa, netissä…
Niin kuin tässä on moneen kertaan kerrottu niin Suomessa osataan toimia organisoidusti. Jos menee kakkosvaihtoehdon puolelle niin aina löytyy joku taho ostamaan nipun halpiskännyköitä ja pre paid -kortteja, syöttämään kyseisten kännyjen puhelinnumorot samoihin kännyihin tyyliin "Aapo Omena, Birger Omena, Celsius Omena… Aapo Appelsiini, Birger Appelsiini, Celsius Appelsiini… Aapo Luumu, Birger Luumu, Celsius Luumu…" tai "Sörkka Ykkönen, Sörkka Kakkonen, Sörkka kolmonen… Kallio Ykkönen, Kallio Kakkonen, Kallio Kolmonen… Hakaniemi Ykkönen, Hakaniemi Kakkonen, Hakaniemi Kolmonen…" Omat puhelimet kiinni tai kotona keikan aikana…
Alla autot, taskuissa kuukausikorit, autojen tavarakonteissa sopivat tavarat, aina kohtuullisen ajan sisällä pakettiauto ajoon saatavilla…
Jos kakkosversio astuu jossain vaiheessa voimaan niin silloin todellakin tulee esiin se, että Suomessa asiat hoidetaan usein erittäin organisoidusti, suunnitelmallisesti ja perusteellisesti.
Maahanmuuton jättiläismäisten ongelmien - erityisesti sen aiheuttaman turvallisuusvajeen - ihan aito ja todellinen huomioon ottaminen on aina paljon parempi vaihtoehto kuin se, että Hakaniemi Ykkönen soittaa Kallio Ykköselle ja Sörkka Ykköselle ja ilmoittaa että "varislauma nokkii västäräkkiä Torkkelinmäellä, suljetaan koko alue, autot poikittain, paku Harjutorille, ainakin kolme kohdetta, kaksi arabianvarista mustissa takeissa ja yksi sarvivaris punaisessa takissa, niputetaan ja otetaan kyytiin".
Tohon suuntaan se nimittäin menee jos toi perseilijöiden ylistäminen ja suojeleminen jatkuu.
Tervehdys, Ano. Mamujen seksuaalirikokset ja jengiväkivalta eivät lopu, eivätkä vähene, koska valtiovaltamme selvästi ilmoittaa, että niillä ei ole mitään estettä loppua tai vähentyä. Esittämistäsi vaihtoehdoista kannatan ehdottomasti vaihtoehtoa 1, mutta koska viranomaiskoneisto ei siihen suostu, on se vaihtoehto 2 jossain vaiheessa todennäköinen.
Mikä tässä on niin vaikeata. Erityisesti Islaminuskoisten käytös eri puolilla Eurooppaa jo todistaa päivänselvästi mihin nykyinen kehitys johtaa. Eli ensin tämä jengiväkivalta, sitten palavat koulut ja autot ja lopuksi rinnakkaisen yhteiskunnan luominen omine sharia lakeineen, eli lisää etuoikeuksia. Muslimien määrän lisääntyessä alkavat myös vaatimukset lisääntyä. Ei Suomi ole mikään poikkeus, vaikka täällä kuvitellaan, että kun jokin yhteiskunnallinen koe epäonnistuu jossain muualla, niin meillä sama onnistuu. Se on hölynpölyä.
Muslimit eivät vaan integroidu tähän meidän länsimaiseen elämänmenoon. Ei heillä ole pienintäkään aikomustakaan, onhan se jo nähty joka puolella maailmaa.He vain haluavat hyväksikäyttää naiveja länsimaalaisia ja mikäs siinä niinkauan kun poliitikot harrastavat maahanmuuttajien suosimista omiensa sijaan. Tästä on Ruotsi hyvänä esimerkkinä.
Ranskassa on jo n.700 ja Ruotsissa n.200 ongelma asuma- aluetta ja meillä vasta muutama esim. Varissuo Turussa.
Ja nämä kyllä lisääntyvät kovalla vauhdilla.
Ja niinkuin olen aikaisemmin todennut, että siistä se älämölö syntyy kun kansalaiset alkavat hikeentyä ja perustaa omia partioita. Miksi täällä yleensä maksetaan kovia veroja jos kerran ulkona ei uskalla liikkua pimeän tullen ja omakotialueen asukkaat perustavat omia kyttäysryhmiä taatakseen turvallisuutensa.
Ulos eurosta ja eu:sta ja rajat käyttöön. On sitä ennekin päässyt vapaasti liikkumaan, on vain pitänyt esittää passi portilla.
Tuo linkki valkean blogiin on muuten hyvä, suositellaan.
Tervehdys, Becker. Ei lisättävää. Täysin samaa mieltä.
Beckerin "mikä tässä on niin vaikeata" -kysymykseen vastaus:
Vaikeata on todellisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen, niille, jotka ovat tätä suota utooppisena ihanteenaan peräänkuuluttaneet. Vaikeata on myös se, että islamistinen ja kunniakulttuurimeininkiin liittyvä intifada koittaa koko ajan pitää oman touhunsa sen kynnyksen alapuolella, missa oikeasti tehokas puuttuminen olisi sekä moraalisesti, juridisesti että resurssoinnin kannalta legitimoitavissa.
Toisaalta… Kun tuo raja ylittyy joissain paikoissa (Kreikka, Italia, Britannia, Ranska, Venäjä, Benelux-maat, Israel, USA…) niin raja madaltuu myös muissa niitä kulttuurillisesti tai historiallisesti lähellä olevissa maissa.
Näyttää siltä että edessä on se polku, jota kukaan muu kuin islamistit ja tärähtäneistö ei ole halunnut. Mennään suoraan avoimesta yhteiskunnasta sisällissotaa käyviin yhteiskuntiin. Kun ei oteta kontrollin lisäämistä välivaiheeksi, jonka kautta voi myöhemmin palata suojattuun avoimuuteen, niin menetetään sekä avoimuus että turvallisuus kokonaan.
Siinä kohtaa kun läntinen sivistysvaltio alkaa vastata islamistiseen sisällissotaan teollisen mittakaavan sotilaallisilla ja turvallisuuspoliittisilla toimilla, alkaa tontti muuttua todella eri näköiseksi. Ensinnäkin islamistit ja tärähtäneistö ovat silloin yhdessä keskenään samalla tontilla samassa tähtäimessä kaikkien muiden vihollisina. Mahtaa olla helppoa ja kivaa.
Israel osaa pitää jöötä omalla tontillaan. Jos joku rähisee niin pampusta tulee ja jos ampuu niin ammutaan takaisin. Jos ei rähise eikä ammu niin ei tarvi tehdä mitään. Sitä on niin kauan tapahtunut että siitä on kokemusperäisiä tietoja ja toimintatapoja. Iipot voisivat pitää meille esitelmiä konfliktin hallinnasta. Kutsutaan käymään täällä tai lähdetään opintomatkalle Israeliin.
Tervehdys Anolle ja Vieraalle & kiitos kommenteistanne. Vieraalta pitää pyytää anteeksi, sillä laitoit kaksi kommenttia ja minä onnistuin sähläämään toisen deletoiduksi. Vaan saahan sen onneksi kopioitua sähköpostista eli:
*
” Kysymyksen "mikä tässä on niin vaikeata" voi kysyä myös siksi kun tämän saisi hoidettua parilla poliittisella päätöksellä ja hallinnollisella päätöksellä.
Mitä Suomessa olevat tai sivuakkreditointina toimivat nuivempien maiden suurlähetystöt meinaavat merkitä raportteihinsa?
Veikkaan että nykyään uskaltaisin helpommin kulkea kadulla Vilnassa kuin Helsingissä.”
*
Vilnan turvallisuustilanteesta en osaa sanoa, mutta ei siellä ainakaan etnojengit hillu. Ja Anon ennuste pitänee pitkälti paikkansa. Ensimmäisenä ei suinkaan räjähdä täällä. Missä sitten räjähtää. Sitä ns. matalan intensiteetin sisällissotaa on Euroopassa käyty jo vuosia.
Tuosta uskontojutusta välähti päähän se kun Juha Ahvio esiintyy tässä ohjelmassa:
http://www.tv7.fi/vod/player/?program=40141
Lähetä kommentti