Helsinki, lähitulevaisuudessa…
48-vuotias Urmas Hööttenö oli hämmentynyt
ja ihmeissään. Epävarma olotila johtui epäilemättä hänen olinpaikastaan joka
sillä hetkellä sattui olemaan Helsingin poliisilaitos Länsi-Pasilassa. Kaksi
isokokoista konstaapelia oli käynyt hakemassa hänet kotoaan aamukahvilta Pohjois-Haagasta
sijaitsevassa rivitalokolmiosta. Ja
vielä lauantaiaamuna kun hänellä ja vaimolla oli vapaapäivä. Poliisit
olivat kyllä kohteliaita sinänsä mutta eivät kertoneet hänelle yllättävän
komennuksen syytä ja Urmas ymmärsi kyllä että hän lähtee poliisien mukaan vapaaehtoisesti
tai väkisin.
Urmas oli todella kummissaan ja peloissaankin.
Mitä helvettiä hän täällä teki? Hän oli perusrehellinen ja perustavallinen
mies, töissä kylmäkonevalmistaja Huura & Hyhmän myyntipäällikkönä eikä hän
ollut poliisin kanssa ollut koskaan missään tekemisissä. Normaaleja
passinhakemuksia ja sen sellaisia lukuunottamatta. Mitä nyt kerran Helsingin
rautatieasemalla poliisipartio oli pysäyttänyt hänet ja tarkistanut paperit. Urmaksen
kysyessä asian syytä poliisit olivat selittäneet että etsivät
väkivaltarikollista jonka henkilöllisyys, ihonväri ja kansallisuuskin kyllä
tiedetään mutta kun he eivät saa suorittaa etnistä profilointia niin tarkastettavana
pitää olla sitten ihan tavallisia pottunokkiakin ettei tiedostavaisto suutu.
No, kai tämä kaikki pian selviäisi. Ja
selvisihän se hetkeä myöhemmin kun nuorehko naispoliisi aukaisi huoneensa oven.
Nainen ei näyttänyt ollenkaan olevan sellainen muistojen Reinikainen vaan
selkeästi näitä uusia valveutuneita yliopistokoulutettuja poliiseja. Naisella
oli rintapielessään vain numerotunnus eikä hän esittäytynyt muutenkaan vaan
sanoi ilmeettömällä äänellä:
- Hööttenö.
- Minä olen.
- Tulkaa perässä. Istukaa, olkaa hyvä. Ja
huomautan että nauhoitus on jo päällä.
- Niin tuota… minkähän takia minut on
tänne köijätty? Minä kun olen ihan ulalla. Suorastaan pitkillä aalloilla.
- Teistä on tehty rikosilmoitus.
Rasistisesta rikoksesta.
- Hä? Kuka on tehnyt?
- Nimetön rikosilmoitus mutta rasistisissa
rikoksissa sellaisetkin selvitetään perin pohjin.
- No mikä se minun merkillinen rikokseni sitten
on?
- Te olette syyllistyneet syrjivään ja
laittomaan etniseen profilointiin. Olemme tutkineet asiaa rikosilmoituksen
pohjalta. Katsokaapa tätä koostetta tässä näytöllä.
Näytöllä oli valvontakameran kuvaa
muutamalta helsinkiläiseltä taksitolpalta ja joo, kyllähän se hän siinä näkyi
olevan. Valitsi aina mieleisensä taksin ja lähti sitten taksin kuljettamana
pois. Poliisi pysäytti tallenteen ja totesi:
- Meillä on myös puhelintallenteita joissa
olette vaatineet nimenomaan suomalaista taksikuskia ja sanoneet… odottakaas,
katson puretusta keskustelusta… joo, että minkään rullahuulen tai
hiekkaneekerin kyytiin te ette lähde. Tunnustatteko että olette tietoisesti ja
syrjivästi väistänyt ja välttänyt etnisesti edistyksellisiä taksinkuljettajia
ja kieltäytynyt heidän palveluksistaan vain heidän etnisyytensä takia? Että lähdette
vain sellaisen taksin kyytiin jossa on valkoinen mies- tai naiskuljettaja. Tallenne
todistaa teidän tekevän näin.
- No totta helvetissä minä teen niin. Kai maksavalla
asiakkaalla on oikeus valita se, mistä ja
keneltä palvelunsa ostaa?
- Kuulusteltava tunnustaa syyllistyneensä
rasistiseen etniseen palveluprofilointiin. Ja se on kuulkaa rasistinen rikos
se. Miksi olette päätyneet tuollaiseen rikolliseen toimintaan? Muistakaa, että
tätä kuulustelua nauhoitetaan koko ajan.
- Jaa miksikö? No olenhan minä aikanani
käyttänyt myös niiden jätkien palveluja joiden nimiä ei lausu pulkkinenkaan ja palvelu
on ollut täysin ala-arvoista. Ensinnäkään niiden kanssa taksitolpalla ei tiedä
että onko tolpalla vai suomen kieltä taitamattomassa kylätappelussa. Toisekseen
niiden puhutun ymmärtäminen hipoo apukoulun tasoa. Alapuolelta. Helsingin
paikallistuntemus niillä on suoraan magneettiselta päiväntasaajalta ja luetunkin
ymmärtäminen sen navigaattorin käytön kanssa sellaista että jos et kyttää
jätkän ajamista koko ajan niin pyytämäsi kyyti steissiltä Haagaan onkin hyvin
äkkiä jossain Itäväylällä ja kuski on ihan kuutamolla.
Valveutunut naispoliisi katsoi Urmasta
ilmeellä jonka saattoi tulkita harmistukseksi siitä kun poliisin fyysinen
kuulusteluoikeus oli niin rajoitettua. Sitten hän kysyi:
- Ja oliko vielä lisättävää?
- No olihan kyllä. Se palvelun taso
muutenkin. Suomalainen kuski vie paikasta a paikkaan b just niin kuin pitääkin,
ei yritä huijata hinnasta ja auttaa perillä laukkujen kantamisessa. Nää
etnisesti erinomaiset ottavat ensin maksun joka saattaa olla ihan mitä tahansa,
painavat sen jälkeen nappia joka aukaisee takapaksin ja jäävät sitten kuskinpukille
raapimaan muniaan.
Naispoliisin ilme oli tällä kertaa tyyliä ”voi
kun tää aina olis näin helppoa”. Hän sanoi Urmakselle tai lähinnä nauhurille:
- Kuulusteltava tunnustaa suhtautuvansa avoimen
rasistisesti etnisesti edistyksellisiin taksinkuljettajiin. Hän syyttää heitä
pelkästään rotunsa perusteella älyllisesti kehitysvammaisiksi,
ammattitaidottomiksi, epäluotettaviksi, väkivaltaisiksi ja huijareiksi. Lisäksi
kuulusteltava suhtautuu avoimesti ja sitä mitenkään kiistämättä niin
afrikkalaisiin kuin lähi- ja keski-itäisiin kanssakansalaisiimme kuin
siirtomaaisäntä jolle he kelpaavat vain kantajiksi eivätkä ammattitaitoiseksi
työvoimaksi.
Urmas oli pyörällä päästään eikä ollut
varma siitä että oliko hän tullut jotenkin niihin Pahkasika-lehtiin jotka hän
oli perinyt isältään. Hän kysyi:
- Tota… millonkas tällainen laki on tullut
voimaan?
- Kolme kuukautta sitten. Jos herra siirtomaaisäntä
ei seuraa uutisia niin siitä poliisiviranomainen ei ole vastuussa. Mutta se on
vastuussa siitä, että rikolliset otetaan kiinni.
- No sehän on hyvä se. Kun se joskus
koskisi väkivaltarikollisuuttakin. Sitä tuontitavaran tekemää varsinkin. Mutta
mitäs mulle nyt tästä seuraa?
- No, ankara sakkotuomio ja yhdyskuntapalvelua
ilman muuta. Mutta se on tietysti vain virallinen tuomio. Varsinainen, tosin
epävirallinen tuomio tulee siinä sivussa. Tämä menee esitutkintaan ja sitä
myötä julkisuuteen ja iltapäivälehtiin. Ja esitutkintahan kestää kauan. Harmi,
ettette ole töissä julkisella sektorilla. Tästä seuraisi irtisanominen ilman muuta.
Mutta on selvää, että yksikään tekijä julkisella sektorilla ei tule ostamaan
työnantajanne Huura & Hyhmän tuotteita jos yhtiö pitää rasistia
palkkalistoillaan. Ja tietysti alkaa myös lain sallima antirasistinen
maalituskampanja jossa rasistia palkkaava työnantaja ja totta kai rasisti itse
pyritään saamaan pois bisneksestä.
Urmas raapi päätään josta tunsi hiusrajan
nousseen viimeisen tunnin aikana pari senttimetriä ja sanoi sitten:
- Hjuu. Jumala siunakkoon päivitetyn tasa-arvoista
yhteiskuntaamme. Vaan mitäs se on se yhdyskuntapalvelu? Lähenkö lakasemmaan
nurmee ja laittelemmaan kivvii polkui pieleen?
- Eihän toki. On olemassa uusi kokeilu. Te
joudutte kummiperheeksi rasismia kokeneelle etnisesti edistykselliselle
perheelle. Teidän velvollisuutenne on kerran viikossa järjestää mukavia
ruuanlaitto- ja pelihetkiä heille kotonanne. Tämä kokeilu pohjautuu Lex
Sannikka-lakiin.
- Jaa. Ja mikäs niistä perheistä tekee sitä
rasismia kokeneen?
- Se, että perheiden rasismia kokeneet
jäsenet, tai osa heistä on kokemansa rasismin vuoksi ajautunut tekemään
väkivalta- ja omaisuusrikoksia. Kummiperhetoiminnallanne hyvitätte heille hiukan
heidän yhteiskuntamme aikaansaamaa syrjintäkokemusta.
- No enpä olis arvannu. Voinko poistua?
- Olkaa ystävällinen. Nythän tämä vasta
alkaa. Seuraavaksi asiaanne käsittelevät syyttäjäviranomaiset mutta syyllisyys
ja tuomiohan tuli selväksi jo tässä istunnossa.
Huura & Hyhmän myyntipäällikkö Urmas
Hööttenö poistui Pasilan poliisitalosta ja hänen mielessään pyöri korvamatona
se ikivanha iskelmä:
Voiko ihanammin päivän enää alkaa… onko
ihanampaa tapaa niin kuin tää…
Taksin
katolla vilkkuu… yön ainoa valopilkku…
Lämmin
kiitos vakikommentoija Ekulle inspiraatiosta
16 kommenttia:
Entistä DDR:ää kohti tässä kai mennään, eikä paljon naurata, vaikka Ykän mehukkaalla tavalla kerrottu tarina sen tekikin. Tässähän piilee kyllä poliitikoille konsti saavuttaa täystyöllisyys kun laitetaan kaikki kyttäyshommiin ja etnisesti edistykselliset pääsevät oikein viran puolesta haukkumaan kaikkia suomalaisia rasisteiksi. Ja mikä vielä parempaa, jakamaan tuomioita, sillä kai oikeustieteelliseen tiedekuntaankin on olemassa joku ohituskaista kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville!
Rouva Ano
Nämä Ykän dystopiat alkavat olla sitä luokkaa, että hekottelu niiden tiimoilta on hiukan väkinäistä ja takeltelevaa. No okei, kärjistykset sikseen, mutta ei minulla ole minkäänlaista epäilystä siitä, etteikö näitä Lennipirkittoja ja mitä niitä nimiä nyt onkaan ollut, etteikö heitä olisi ihan riittävästi valtion hallinnossa. Siis omaa erinomaisuuttaan täpötäynnä olevia kaunaisia akkoja, joille ei tule tai tulisi missään tilanteessa antaa minkäänlaista valtaa kanssaihmisten asioihin.
Kyllähän se tämä meidän järjestelmämme hyvää vauhtia on muuttumassa juuri tuollaiseksi kuvatun laiseksi kyttäyssysteemiksi, ja kaikenlainen leimaaminen on jo ilmianto- ja irtisanoutumiskulttuurin asteella. "Rasisti!" taitaa olla leimasanoista eniten yleistä ja virallista vahvistusta nauttiva.
Sitä, että kaikki leimasanat, etumerkistä riippumatta, ovat vain leimoja leimasanojen joukossa, ja että tässä on syvemmälti kysymys tajunnallisesta taantumisesta totalitarismeille ominaiseen ideologiseen tunnustuksellisuuteen, siitä harvempi kantaa huolta. Kuitenkin siitä, että ei saa "syrjiä", kasvaa tässä yhteiskuntailmastossa nopeasti vaatimus olla jokaisen "ystävä" -- ja niin sitä sitten pian eletään "tovereiden" totalitarismissa.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että jokainen saa valita omat ystävänsä, ja myös taksitolpalla pitäisi saada valita omat palvelunsa. Taksikuskit, joiden kanssa olen asiasta puhunut, ovat olleet poikkeuksetta samaa mieltä. Joskus kuulee jopa purkauksellisia kommentteja näiden ei-kantasuomalaisten suharien toiminnasta.
Takseilla on Suomessa ollut hyvä maine, ja heille on uskottu jos jonkinlaisia luottamustehtäviä. Heillä on oma ammattistatuksensa ja -kunniansa, keskinäisyhteys, jonka he ovat osoittaneet erinäisissä historian saatossa tapahtuneissa ikävissä jutuissakin. Nyt he kiroavat tätä toiskulttuurisuuden mukana tullutta moraaliromahdusta.
Täällä susirajan takana ei ole kyseistä ongelmaa..vielä.Ja vierailut sivistyskeskuksiin
on vähentyneet lähes nollaan.
"Me tienataan tällä"-porukka pääkaupunkiseudulla on taksinsa ansainneet.
Ennen ammatilla oli tosiaan jonkinlainen arvostus. Ei ole enää. Ei tämänkään ammatin pätevää hallitsemiseen riitä bingosta saatu ajokortti. Vähän jotain muutakin tarvitaan.
Koskeehan se viranomaisten toimintaherkkyys väkivaltarikollisuuttakin.
Turkuusessa vaaditaan kuulapääkovennettua rangaistusta tapon yrityksestä 22-vuotiaalle suomalaiselle, joka puukotti 46-vuotiasta irakilaista motiivinaan ulkomaalaisviha:
https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000009116734.html
Kyseessä on mitä ilmeisimmin kantakirjasuomalainen eikä esim. Suomen passin saanut arabeja vihaava kurdi, koska eihän teko olisi silloin rasismia eikä muukalaisvihaa, vaan Jotain Ihan Muuta.
Joten ollos huoleton, virkavalta valveill' on!
Tervehdys Rouva Anolle, Olavi Koskelalle, Seppo Oikkoselle, Vanhalle kyynikolle, Ekulle ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne. Tämähän oli oikeastaan sellainen kunnianosoitus suomalaisille taksikuskeille ja muistutus siitä kuinka helppoa on hässiä asiat vituralleen jos löytyy tarpeellista poliittista tahtoa. Ja voi luoja, sitähän löytyy. Niin kuin löytyy kiinnostusta tuohon totalitariseen valvontayhteiskuntaankin.
Silloin kun taksia tarvitsen, katson kyllä, että pääsen valkonaaman kuskattavaksi. Yhden kerran olen joutunut murjaanin kyytiin, ja se riitti mulle...!
Tervehdys, Terho. Täällä meilläkin päin taksisuharit puhuvat suomea äidinkielenään. Ja hyvä niin.
Juups perkkule. Silloin tällöin jos tarvitsen mittaria pääkaupungissa niin tilaan taksin Ruåtsiksi. Ja korostan, olevani turisti. On tullut valkoihoinen ja OK palvelu.
Tolpalta en menisi nykyään taksia ottamaan. Onneksi on joitain ns. premium palveluita.
Berner kyllä naivina sisustajatyttönä ryssi maailmankin luokassa hyvän ja toimivan taksitoimialan. Noh, taisi sillä tupsutukallakin osuutta asiaan.
Rouva totesi lopettaneensa taksihommat kutakuinkin keivinaikaan.
Oma kosketus takseihin löytyy ajalta kun ei ollut vielä kuultukaan entistä värinää ja taksikuskit puhuivat suomen kieltä.
Silloin nuoeremman tyttäreni vielä tuleva äiti oli maakunnan pääkaupungissä "nukketehtaalla" ja hän sanoi, että sitten kun tulet meidät täältä hakemaan, soita tälle tietylle kuskille kotiin ja pyydä hänet kyytimieheksi. No, mihän tein pyynnön mukaan ja soitin hänelle, että sinä päivänä pitäis lähteä hakemaan eräs äitä ja lapsi kotiin. Ja niinhä myö mentiin. Sen kyydin omavastuun olivat paikakunnan kuskit keskuudessaan sopineet, että he tarjoavat sen uudelle kuntalaiselle tervetuliaisena. No, siinä kävi sitten silviisii, että ei siitä jäänyt maksettavaa, kun se kuski, kun huomasi, että kuka oli tulossa kotiin lapsen kanssa tarjosi omasta kukkarostaa sen lopunkin. Oli tutustunut lapsen äitiin kyyditessään tätä "virkamatkoilla" vuosien saatossa usein. Sattui, että hän kouliulla kiertäeessään enkun open hommissa oli monestikin juuri tämän kuksin asiakkaana.
Meni siiä pannullinen kahvia, kun oli kotipihaan päästy, ja ei ollut kuskillakaan kiirettä vaikko oli jo iltamyöhä. Sellaisia kuskeja on enää hyvin vähän, edes pikkupaikkakunnilla. Sääli nitä syrjakylien asukkaita joilta tämä palvelu puuttuu. Kiitos siitä muuan "veitsiläinen" tekokepu rättikauppias.
Huru-ukko
Tervehdys KKi:lle ja Huru-ukolle & kiitos kommenteistanne ja kokemuksista. Ehkä me kaikki lähetämme lämpimät kiitokset Anne Bernerille.
Mutta mites meidän Iiris? Kelpaako hänelle syksyn pimeydessä vain tummat sulttaanit ratinpyörittäjiksi taksiin? Vai pelkääkö edustaja Suomela oman hyvinvointinsa puolesta ja valitsee valkoisen pottunokan taksisuhariksi? Tässä olisi hutkivalle journalistille perehtymisen paikka.
Tapsa vaan
Tervehdys, Tapsa vaan. Joo, tässä olis Iirikselle hyvä kysymys.
Kun aikoinaan aloitin taksihommat, niin annettiin taksikursilla sellainen ohje, että politiikka&uskonto on sellaisia aiheita, että niitä kannattaa välttää asiakkaan kanssa keskusteltaessa.
Veikkaan kyllä, että nykytilanteessa melko moni taksikuski vähintäänkin piilovittuilee Iirikselle ja hänen aatesiskoilleen.
Lisäksi joku voisi ihan sanoa, että ota seuraava auto.
Tervehdys, Ekku. Ne taksikuskit joita tunnen ovat varsin nuivia kaikki. Ja ehkä taksikuskeilla on sellainen ihmistutka että tajuavat kenen kanssa voi puhua vapaammin ja kenen kanssa ei.
Lähetä kommentti