torstai 21. toukokuuta 2015

RUKKASET NAULASTA

Onhan selvää, että tässä blogissa on todettu varmaan ärsyttävänkin usein, että kyllä tässä maassa on sentään paljon mälsää, ei sitä tartte edes kavereilta kysellä. Mutta jos tulee esille asioita, joista voi antaa kiitosta, niin tuleehan niistäkin toki mainita. Eli tuleva hallituksemme suunnittelee ammattikoulutuksen lyhentämistä kahteen vuoteen ja hotellin respan näkemyksen mukaan tämä vaihtoehto kannattaa oikeasti selvittää, varsinkin jos se avaa tien siihen, että ammattipätevyyksiä yleensäkin määritellään uudestaan ja nimenomaan sen kautta, mitä työ itsessään vaatii.

Omalla alallanihan on standardina sosionomi-AMK. Kuitenkin töissä on myös täysin kouluttamattomia ihmisiä, jotka suoriutuvat työstä aivan yhtä mallikkaasti kuin ns. virallisesti pätevät, joka aika hyvin kertoo että koulutuksessa on ilmaa. Eräs hyvä tuttuni taas luki hiljattain itsensä aikamiehenä amk-sairaanhoitajaksi ja totesi, että kyseisestä koulutuksesta noin puolet liittyi varsinaiseen sairaanhoitajan työhön ja se toinen puoli oli lähinnä jonkunlaista valmentavaa kurssitusta yliopisto-opiskeluihin.

Yliopistopuolella hallituksen suunnitelma on luonnollisesti herättänyt kiukkua, ja kiukun myötä näyttää siltä, että yliopisto on se harppikymppi, joka olemassaolollaan vaikuttaa asioihin, joihin sen ei tulisi vaikuttaa. Ammattioppilaitos Sataedun palvelutoimialan rehtori Anne Laine on pahalla päällä ja toteaa, että kyseinen suunnitelma estää hakeutumisen ammattikoulusta yliopistoon, eikä välttämättä ymmärrä, että aina suurempi yliopisto-opiskelijoiden määrä ei ole se tekijä, joka takaa kansallisen hyvinvoinnin. Tarvitaan niitä, jotka tekevät varsinaiset työtkin. Toteutumaton yliopistollinen ura ei ole henkilökohtainen eikä kansallinen katastrofi.

Rehtori Laine osoittaa myös elitistisen asenteensa toteamalla, että opintojen lyhentäminen on elinikäisen oppimisen ajatusta vastaan. Tästähän voi suoraan lukea, että oppiminen on mahdollista ainoastaan oppilaitoksessa virallisesti pätevien opettajien johdolla, vaikka varsinainen työ opitaan edelleenkin luonnollisesti työtä tekemällä. Nähtävästi Laineen kaltaiselle ihmiselle työkokemus ei ole merkittävä asia, ainoastaan oppiarvo on.

Koulutuskeskus Hyrian yksikönvastaavaa Sami Silvennoinen taas toteaa, että:

Ammattiin valmistuneen pitää olla itsenäinen, kielitaitoinen ja mieluusti myös kansainvälinen. Tätä ei nuori kahdessa vuodessa opi.

Johon hotellin respassa mietitään, että tarvitseeko sanotaanko vaikka hitsaaja ensisijaisesti hyvää hitsaustaitoa, vaiko jonkun toisen määrittelemää kansainvälisyyttä? Hitsaaja voi olla hyvä hitsaaja, vaikka hän olisi mykkä. Riittää, kun hän hitsaa hyvää saumaa. Tämä kyseinen Silvennoinen ei ole samaa mieltä, vaan toteaa, että ei hyvältä kuulosta. Samalla siirryttäisiin ajassa 30 vuotta taaksepäin.

Niin. 30 vuotta taaksepäin. Silloin tuottavaa työtä tekevien nettoveronmaksajien osuus oli nykyistä selvästi suurempi ja yliopistollisesti koulutettujen akateemisten suojatyöläisten määrä taas selvästi pienempi, eikä heitä varten vielä tarvittu yliturvotettua hallintohimmeliä. Olisiko paluu 30 vuotta takaisin loppujen lopuksi niin kauhea ajatus? Ainakin tulevalle hallitukselle voisi antaa mahdollisuuden.

Selväähän on, että oppilaitokset vastustavat ehdotusta sillä palkkansa ja rahoituksensa puolestahan ne räksyttävät. Jos oppilaitoksilta kysyttäisiin, vaadittaisiin siivoojan työhön kuusivuotinen dustonomin tutkinto, assanvessankassan hommiin samoin kuusivuotinen merdenomin tutkinto ja kioskin jäätelömyyjälle kahdeksanvuotinen yhdistetty talous- ja terveysalan jätskimaisterintutkinto.



29 kommenttia:

Pantalone kirjoitti...

Suuri osa amislaisista haluaa ammatin ja sitten duuniin. Heitä tämä palvelee varsin mainiosti.
Vaikuttaa nyt hieman siltä, että oppilaitosten johdon ja työelämän välillä on ristiriitaa: Työelämä haluaa duunareita ja oppilaitosten johto haluaa tiedostavaisto hang aroundeja punavihreälle kuplalle.
Minusta tulevan hallituksen pitäisi panostaa voimallisesti oppisopimuskoulutukseen. Paras tapa oppia hitsaamista on hitsaamalla.

intrigööri kirjoitti...

Suomessa on vielä edessä hirmuinen vääntö monien väärien rakenteiden purkamisessa. Yksi niistä kalliista vääristymistä on juuri tämä koulutuskupla. Ammattiopintoja ja muita opintoja pitäisi iliman muuta tiivistää ja lyhentää. Jos siitä tulee tulppia jatko-opinnoille, niitä puhtaasti byrokraattisia esteitä pitää poistaa. Elinikäisen oppimisen pitäisi tarkoittaa yksilöiden omaehtoista suorittamista, eikä ihmisten laittamista johonkin pakolliseen koulutuskoneeseen pyörimään kuin Chaplin Nykyaika-elokuvassa.
Met vanhemmat muistamme hyvin, kuinka moniin kunnon ammatteihin tultiin suoraan puskista ja työt opittiin työpaikoilla vanhempien duunareiden opastuksella, sekä itse kirjoista opiskelemalla. Jos jokin ala nuorta ihmistä kiinnostaa, sen kyllä oppii. Ennen oli käytössä myös oikea työpaikoilla tehtävä työharjoittelu, oli ensimmäisen, toisen ja kolmannenkin vuoden harjoittelijoita ja siitä päästiin kiinni vaativiinkin töihin.
Sosialismin sankari Tarja Halonen julisti joskus taannoin kolme teesiään ja ne olivat koulutus, koulutus, koulutus. Silloin tuntui pahalta. Tyylinä on ollut, että johonkin putkeen mätetään kauhakuormaajalla rahaa ja mennään putken toiseen päähän odottamaan valmista. Nykyisin liian monet pullahtavat koulutusputkesta vain työttömyysputkeen pompoteltaviksi. Jos akateemisessa koulutuksessakaan ei ole vikaa, miksihän meillä on esim. ainainen pula lääkäreistä? Kansainvälistymisenkin ihminen voi opetella itse, silleesti ikäänkuin kansainvälistymällä.

Kumitonttu kirjoitti...

Mä katoin kans tyytyväisenä tuota suunnitelmaa. Jos me selvittiin vielä 90-luvulle asti ilman sitä mahdollisuutta, että jokaisella ammattikoululaisella on mahdollisuus hakea ylioppistoon, ja sen jälkeen valtio on ajettu konkurssiin, niin kaltaiseni varsin simppeli ihminen ajateelee, että eiköhän oteta 20 askelta taaksepäin (huomasitko, askel per vuosi) niin me saatamme pirulauta vielä selvitä tästä.

En tiiä tosiaan, mutta veikkaan että Sipilällä on tässä asiassa näppinsä pelissä. Vanha elektroniikkainssi varmaan muistaa, että jonkun piti siellä salissa juottaa niitä johtojakin kiinni. Kaikki eivät voineet istua valvomossa suunnittelemassa uusia johdotuksia.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Pantalonelle, Intrigöörille ja Kumitontulle & kiitos kommenteistanne. Näin on niin kuin totesitte. Intrigöörin mainitsema koulutuskupla on yhtä todellinen kuin maahanmuuttoteollinen kupla. Ja luonnollisesti sen purkaminen on yhtä vaikeaa, koska siinä seuraa tietysti kysymys, että miksi hemmetissä tämä on kehitetty yleensäkään ja hukkakoulutuksesta saa leipänsä huomattava määrä nimenomaan akateemisia ihmisiä.

Tunnen tietysti parhaiten oman alani, mutta veikkaan, että hyvin monella muullakin alalla on tilanne, että työn vaatimukset ja työtaidon määrittelevät sellaiset ihmiset, jotka eivät ole sitä kyseistä työtä suorittavalla tasolla koskaan tehneet.

Pantalonen mainitsema oppisopimuskoulutus olisi erittäin hyvä vaihtoehto. Työn oppii tekemällä ja sitä kautta nuoret ihmiset pääsisivät elämän syrjään kiinni helpommin ja nopeammin. Ja tuo Intrigöörin mainitsema ilman kouluja aikaan saatu ”tsupparista toimitusjohtajaksi” on meidän sukupolviemme edustajille tuttu. Nythän se on melkein mahdoton.

Kumiksen maininta oli suorastaan ässä, eli:

”Jos me selvittiin vielä 90-luvulle asti ilman sitä mahdollisuutta, että jokaisella ammattikoululaisella on mahdollisuus hakea ylioppistoon, ja sen jälkeen valtio on ajettu konkurssiin, niin kaltaiseni varsin simppeli ihminen ajateelee, että eiköhän oteta 20 askelta taaksepäin (huomasitko, askel per vuosi) niin me saatamme pirulauta vielä selvitä tästä.”

Hats off to Kumis.

Anonyymi kirjoitti...

Ammattikorkeakoulu on jäänyt minulta ymmärtämättä. Ammattiin opiskelu menee kaaliin, korkeakoulusta valmistuu jotain ihmeellistä muuta, mutta että ammattikorkeakoulu..? Kaavoittelevat vissiin amk-tohtorin tutkintoa myös.
Omalle kohdalle asia osuu, kun hoitajat ovat nykyään ammattikorkeakoulutettuja. Edelleen osastonhoitaja on sitten maisterikoulutettu, tosin "tieteen"alalle, joka ei ole tiedettä millään mittapuulla mitoitellen. Korkeaa koulua hoitajan työssä ei tarvitse mihinkään, sanon tämän vaikka joku suuttuisi. Hoitaessa tarvitsee pikkuisen peruskoulumatematiikkaa ja paljon ihmisymmärrystä, ei tiedettä. Eikä oma alani, lääketiedekään ihan tieteilyä joka nurkalta ole, ehkä tilastotiedettä mieluummin, kun oikein räknäämään ruvetaan. Ja jonkun verran kirvesmieslogiikkaa.

Kannatan ammattilaisten kouluttamisen tiivistämistä ja toivon turhan "tiede"hörhöilyn unohtamista.

Dr Outhouse

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Dr Outhouse. Ainakin omalla alallani näen, että tämä ammattikorkeakoulu perustettiin, että saataisiin alalle koulutettua semmosia pikkupomoja, mutta reisillehän se meni, koska maistereille se touhu on varattu ja niitähän riittää. Minäkin muuten olen blogini aikana joutunut pari kertaa lusimaan sairaalassa ja suurin luottamus oli potilaana niihin vanhoihin eläkettään odottaviin naisiin, jotka oltiin koulutettu ennen kuin amk:sta oltiin kuultukaan. Ehkä ammattikorkeakoulujärjestelmä on perustettu nimenomaan niitä oppilaitoksia ja niitten opettajia työllistävän vaikutuksen takia. Ei sen takia, että siellä koulutettaisiin ammattilaisia varsinaiseen työhön. Ja sitten on tietysti se tittelipöhö, mikä maatamme yleensäkin vaivaa. Ei työtä tehdä tittelillä, vaan taidolla. Onko muuten niin, että sairaalassa ei ole enää osastosihteereitä, vaan lääkärit naputtelevat potilasraportit itse?

Anonyymi kirjoitti...

Se vanha opistotaso oli hyvä, se mikä oli käytössä ennen amk:ta. Siihen opistotasoon tarvi silloinkin käydä ensin amiska tai lukio ennen kuin pystyi aloittamaan.

Rkp:n joutuminen oppositioon on saanut aikaan monenttyyppisiä oikosulkuja Rkp:n keskuudessa. Carl Haglund sai oikosulun siinä ohjelmassa jossa väitteli Jussi Halla-ahon kanssa. En katsonut ohjelmaa vaan huomasin tiedon täältä:

http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195580-logiikka-petti

Anonyymi kirjoitti...

Luojan lykky, vielä on osastonsihteerit olemassa. Hyvä sihteeri on arvokkaampi kuin viisi osastonhoitajaa! Ei ainakaan fiksussa sairaalassa anneta lääkärin kirjoittaa tekstejä itse, joissain tilanteissa se voi olla tarpeen, mutta ei yleensä.

Tittelipöhö on juuri oikea sana kuvaamaan tätäkin sairaalamaailman kummallisuutta. Olen ehdottomasti samaa mieltä kanssasi, että amk-aikoja edeltävät kokeneet hoitajat ovat niitä osastojen konkareita ja osaajia. Amk-hoitajalle on syötetty liikaa vaikeita ajatuksia ja se varsinainen eli hoitotyö jää ymmärtämättä.

Aikanaan olin itsekin sairaanhoitajakoulussa, kunnes sain sieltä potkut, mutta kerkesin nähdä tarpeeksi. Osaamisen sijaan nostatettiin kummallisia opintoja ja nimikkeitä. Meinasivatpa tehdä Helsingin sairaanhoito-oppilaitoksestakin Sophie Mannerheim Akademi:in. Perustajansa mukaan. Että huhhei...

Dr Outhouse

Anonyymi kirjoitti...

Tässä ehdotuksessa nyt on semmoinen ongelma, että kaksi vuotta ei välttämättä riitä kattavan ammattitaidon hankkimiseen, ei aina kolmekaan. Mutta sehän nyt ei sitten ole yhteiskunnan ongelma, ammattikoulusta valmistuneet menevät vaan vähän paskempiin hommiin ja kapitalisti kouluttaa ammattimiehet sitten ihan itse. Niin se ennenkin tehtiin, ainakin metsäteollisuudessa. Valkeakoskella pääsi ammattikoulun prosessitekniikan papereilla Säterille sillaa tekemään, Yhtyneille jos halusi piti käydä yhtiön oma ammattikoulu päälle. Tosin enää ei yritysten teollisuusoppilaitoksia taida paljon olla, mutta voihan ne perustaa uudelleen jos mielii saada osaavia työntekijöitä.

On myös aloja joilla ei ole yrityksiä jotka voisivat tai haluaisivat ottaa harteilleen osan ammattikoulutuksesta eikä välttämättä yrittäjilläkään ole mahdollisuuksia ottaa oppipoikia tai tyttöjä.

En myöskään usko, että kovin moni ammattikoulupohjalta yliopistoon olisi menemässä ammattikorkeakoluun pikemminkin, mutta minultahan se ei ole pois jos AMK:uun mennään lukion kautta enemmänkin teoriapohjalta. Eikä siitä välttämättä ole mitään haittaa, että pomomiehet ei ymmärrä käytännön töistä mitään, meikäläisen alalla se on vähän huono asia mutta ei kai se niin tarkkaa joka paikassa voi olla.

Ja sitä on muuten monen sorttista byrokraattista estettä tässä maassa. Esimerkiksi sellaisia, että pitää hallita lukion oppimäärä ja vielä osata kirjoittaa siitä sepustuksia paperille suhteellisen ymmärrettävällä suomella ja semmoisia, että yliopistoon pääsemiseksi vaaditaan II-asteen tutkinto. Näistä kun päästään eroon, niin ei ole menestystarinoista puutetta.

en minä sano, etteikö noheva poika tai tiitterä tyttö oppisi ammattia kahdessa vuodessa, riippuu ykilöstä, kaikilta se ei käy, eikä kaikilla aloilla.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vieraalle, Dr Outhouselle ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Vieras: Vanha opistotaso riittäisi aivan hyvin. Tuosta Haglundista voi todeta, että kun puolueen puheenjohtaja opettelee oppositiossa olemista ensimmäistä kertaa likimain neljäänkymmeneen vuoteen, niin kieltämättä mopo alkaa pätkiä ja silloin taakka muuttuu maksettavasta saatavaksi. En kiellä, ettenkö hieman tuntisi vahingoniloa RKP:tä kohtaan.

Dr Outhouse: Tuttujen kertomuksista olen kullut, että joissain sairaaloissa osastonsihteereitä ei enää ole. Toivottavasti olen saanut väärää informaatiota. Ainakin vastaanottoapulaiset on vissiin hävitetty jo aikaa sitten. Tittelipöhö kuvaa myös omaa alaani ja jokseenkin käsittämätöntä on se, että ainakin omalla alallani johtotehtäviä hoitavilla ihmisillä ei ole mitään kosketuspintaa siihen suorittavaan työhön, mitä alalla tehdään.

Ainoa sairaanhoitaja, mikä muuten onnistui sössimään tipan vituralleen meikäläisen kämmenselästä oli amk-sairaanhoitaja, ja kun minä sille sanoin, että nyt muuten sattuu ihan oikeesti, niin se hävisi paikalta ja tilalle tuli vanha sairaanhoitaja joka hoiti homman himaan.

Ano: Idea on siinä, että selvitetään, mitä mihinkin työhön tarvitaan ja nimenomaan niitten henkilöiden toimesta, jotka sitä työtä tekevät. Ei niitten, joitten edun mukaista on turvottaa opintoja oman uransa vuoksi. Olen itsekin kotoisin semmoselta paikkakunnalta, jossa firma koulutti työntekijät ihan omassa ammattikoulussaan, eikä muuta edes noteerattu. Siinä kysyntä ja tarjonta kohtasivat.

Byrokraattisista esteistä voi muuten todeta vielä kaikki nämä työturvallisuustutkinnot, joita ei välttämättä tarvita. Jollekin pikkufirmalle voi olla kynnyskysymys urakan hakemisessa se, että onko työntekijöillä kaikki vaadittavat kortit. Ne kun maksavat. Vaikka työntekijät taatusti osaisivat hommansa.

Becker kirjoitti...

Mä olen kaikki mun ammattini oppinut työelämässä ja hyvin on toiminut. Ens alkuun pitää vaan sietää pienempää liksaa. Firman pyörittäminen oli kovin koulu. Sen oppiminen kesti vähän pidempään.

Mielestäni pari vuotta ammattikoulussa pitäisi riittää. Siinä ajassa oppii perusteet ja pikkuisen käytäntöä ja sitten duunissa loput. Esimiestaidot oppii esimiehenä ollessa eikä yliopistossa.

Ylikouluttaminen ja tittelit ovat suomalsinen ongelma. Ylikouluttaminen sikälikin kun se ei välttämättä nosta mitenkään laatua.
Ruotsissa muuten nimikortit ovat useimmiten tittelittömiä jopa johtajillakin. Mitään neuvottelevaa virkamiestä tai alivaltiosihteeriä ei maasta tapaa.

Mikä piru siinä suomalaisessa tittelinkipeydessä on taustalla. Ei se ainakaan mistään fiksuudesta kerro. Kateudesta ja paskantärkeydestä ennemminkin.

Vittuuntunut NettoVeronmaksaja kirjoitti...

Jossain tähän liittyvässä uutisessa oli, että 5-15% ammattikoulun käyneistä jatkaa ammattikorkeassa/yliopistossa.

Oma arvioni on, että jos 100:sta 15 jatkaa niin se on ehkä 1 joka yliopistoon menee.
Välillä kun on nähnyt uutisia, että yliopisto-opiskelijoille on pidetty opintojen aluksi täydennyskoulutusta jotta pärjäisivät opinnoissaan.

Itse muuttaisin systeemiä niin, että amis 2-vuotiseksi. Tämä parantaisi huimasti sen 85-95% joka ei suoraan jatko-opintoihin pyri, opiskelumotivaatiota.

Ja niille jotka haluavat jatko-opintoihin järjestetään syys-/kevätlukukauden mittaisia intensiivisiä opintojaksoja joissa voi parantaa sitä ei-teorian osaamista.

Sillä käsittääkseni myös ammattikouluista valmistuneet joutuvat käymään pääsykokeissa. (Vai onko niitä enää ammattikorkeisiin pyrittäessä?)

Yksi Turkkulaanen kirjoitti...

Anonymous#3:
Ei tässä kukaan puhunutkaan aivokirurgiasta, minkä oppimiseen kaksi vuotta ei todellakaan riitä. Kyseessä olivat nuo klassisesti duunariammateiksi kutsutut ammatit, ne joihin tuo kaksi vuotta riittäisi vallan hyvin.

Poikani on amiksessa (taimikäsenniminykyäänon), mutta hänelle on riittänyt vain muutama tunti päivässä puolen kevätkautta. Lukujärjestykseen kun ei ole mistään riittänyt enempää. Ja loput tästäkin keväästä pelkkään työharjoitteluun. Mikä on tietenkin harjoittelupaikan omistajan kannalta edullista... Ja toisaalta pojallekin hyödyksi, koska hän menee kesällä sitten kesätöihin samaan putiikkiin.

Mietin vain, mitä siellä on keksitty kolmannelle vuodelle? Ruotsintunti joka päivä? Jotta "opiskelijoiden" täytyy käydä koululla edes näyttäytymässä.

Ghettomaksaja kirjoitti...

Itse koulutusmaailmaa jonkin verran tuntevana olisin kyllä samaa mieltä, että amis- ja AMK-tutkinnoissa on jonkin verran höyläysvaraa. Kassotaas:

-Ammattikoulu: 2v riittää, mutta lapioisin siihen päälle optioksi 6kk talous- ja yrittäjyysopintoja. Tämä olisi kohdennettu lähinnä niille keitä kiinnostaa mahdollisesti tulevaisuudessa perustaa oma firma. Moduulin voisi suorittaa joko heti 2v ammattiopintojen jälkeen tai sitten joskus myöhemmin täydentävänä.
-AMK: Jonninjoutavia yleissivistyskursseja poistamalla ja hommaa tiivistämällä saa kestosta puoli vuotta pois. Amispohjalta tuleville voi myös antaa runsaahkosti hyväksilukuja (näinhän annetaan nykyäänkin, ainakin jonkin verran).
-Yliopisto: Nykyinen 5v ohjearvoinen laajuus on hyvä, joten ei vaadi toimenpiteitä. Sen sijaan aloituspaikkojen määrää täytyisi tarkastella kriittisesti ja suhteuttaa ne työmarkkinoiden tarpeeseen. Humanistisella puolella koulutetaan puolet maistereista kortistoon ja toisesta puolestakin aika iso osa työllistyy valtiolle.
-Oppisopimuskoulutus: Tälle pitäisi saada sama 2v kesto kuin amikselle ja oppisopimustutkinnon täytyisi olla samanarvoinen kuin amispapereiden. Oppisopimustyöntekijä saisi palkan kouluttavalta yritykseltä, mutta valtio voisi maksaa opiskelijan opintorahaa vastaavan summan verran (~400-500e/kk) tukea yritykselle. (Ehtona tämän tuen saamiselle tulisi olla, että hyväksytysti suoritettu koulutus johtaa vakituiseen työpaikkaan - muutenhan firmat potkisivat valmistuneet pois ja ottaisivat uusia oppisopimuskoulutettavia.) Tällöin firmat voisivat itse täsmäkouluttaa duunarinsa, ellei yhteiskunnan tarjoama koulutus ole niiden mielestä riittävällä tasolla.

Intiassa hommahan menee sillä tavalla, että kaikki etenevät samaa polkua pitkin - tutkintoasteen määrittää vain se, missä kohdassa loikkaa pois: ensin opiskellaan 1-2v johonkin ammattiin, sitten 2v syventävää -> AMK-tasoon ja lopuksi, jos rahkeet ja kiinnostus riittää, pari vuotta maisteriksi. Tämä johtaa ilahduttavasti siihen, että ylemmillä koulutusasteilla ei olla täysin vieraantuneita itse työnteosta.

buuri johannesbuurista kirjoitti...

Mulle ainakin sopi hyvin 3 vuotinen opisto (Raahen tietokonealan oppilaitos). Lukio, intti ja 3v:n jälkeen heti töihin (4kk kesätöissä lomilla).

Teoriaopinnot ei kiinnostanut ja köyhänä ei olisi ollut varaa 5-6 vuoden opintolainoihin korkeakoulussa.

Sitten työelämä opetti enemmän kuin korkeakoulu jota tuli välissä käytyä sitäkin, jos iltaisin aikaa ja energiaa riitti.

Somoin pari matematiikkaneroa meni keskikoulusta ammattikouluun ja sen jälkeen teknilliseen kouluun ja nähtiin Raahessa kun olivat ohjelmointikursseilla.

Btw. pyrin itsekin ammattikouluun, mutta en päässyt!

///

Eikö tuo AMK ole entinen teknillinen opisto. Ovat vain muuttaneet nimen... niin no, se teknillinen koulu (ammattikoulun ja opiston välissä) joka ennen oli on ilmeisesti poistunut tuon AMK:n myötä.

Liikaa ja ylikoulutetaan Suomessa. Duunari tarvitsee duunarin taidot eikä multikullitusta.

Juha kirjoitti...

Tittelipöhöä olen itsekin välillä ihmetellyt, olenhan osa suurta organisaatiota. Havaintojeni pohjalta epäilen syyksi palkkausta ja erityisesti palkan henkilökohtaista kehitystä ajan funktiona.

Käsittääkseni on niin, että samasta työstä on maksettava sama palkka, samalla työpaikalla. Jotain pientä lisää kai saa maksaa, osaamisen perusteella. Kun kuitenkin työntekijä tarvitsee parempa palkaa ajan myötä (perhe ja lapset jne.), niin ainoa tapa selvästi tuntuvaan korotukseen on koulutuksen/tittelin kautta.
(uusi tehtävänkuvaus, joten palkkausta voidaan muuttaa ilman syrjintää)

Pärstäkertoimen perusteella maksaminen kun on syrjivää (ja voi ollakin firmasta riippuen), niin sitten tarvitaan titteleitä ja tohtoreita. Bonuksena myös palkanmäärittelyn helppous, senkun vain katsoo persoonattomasta taulukosta, mitä mistäkin maksetaan. Tumpula tai ammattilainen, aivan sama.

Samasta syystä sitten keskijohto turpoaa, koska elämiseen tarvitsee enemmän rahaa (parasta lapsille), ja keino tähän on vaihtaa rukkaset kravattiin, vaikka viihtyisikin paremmin sorvin äärellä.

Hullu systeemi, missä oleellisilla työhön liittyvillä taidoilla ei ole paljoa merkitystä itse palkkaan.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä uudistus pitkään aikaan 2-vuotinen ammattikoulu tai mikä-se-nimi-nykyään-onkaan. Oman jälkikasvun käyntiä amiksessa seuranneenna, koulutusohjelmassa on ilmaa runsaasti. Työharjoittelu voi tapahtua myös sellaisessa työpaikassa, josta ei ole mitään hyötyä opiskelujen kannalta - pelkkää ilmaista työvoimaa työnantajille. Tällekin pitäisi saada stoppi. On myös korkeakoulutasoisia opintoja, joita voisi lyhentää esim. meteorologia, kääntäjät, opettajat ja varmaan monia muita. Kaikkien ei tarvitse olla maistereita, hommat hoituu muutenkin. AMK't olisi myös hyvä saada takaisin 'kouluiksi' ja 'opistoiksi'.

Anonyymi kirjoitti...

Jos AMK korvattaisiin sillä vanhalla opistotasolla niin sillä pitäisi olla jokin kuvaileva nimitys ettei se aiheuta sekaannuksia. Siis kyse on koulusta johon päästääkseen täytyy ensin suorittaa amiska tai lukio. Siihen vanhaan opistoon ei päässyt suoraan peruskoulusta eikä suoraan oppikoulusta.

Se ei voi olla nimeltään ammattiopisto koska ammattikoulu on nimeltään ammttiopisto tai ammattioppilaitos.

Olisiko nimitys pelkkä "opisto"? Tai sitten olisi toimialaan liittyvä nimitys+opisto kuten "teknillinen opisto" tms...

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Beckerille, Vittuuntuneelle NettoVeronmaksajalle, Yhel Turkkulaasel, Ghettomaksajalle, Buurille Johannesbuurista, Juhalle, Anolle ja Vieraalle & kiitos kommenteistanne. Kommenttien sisältö oli sen verran samansuuntainen, että jos vastaisin kaikille erikseen, menisi asia turhan toistoksi. Totean vaan, että asiallisia kommentteja. Itse tuumin vielä sitä, että tämä niin koulutus- kuin tittelipöhö varmaan osittain johtuu siitä, että kaikkien, siis aivan kaikkien asioitten tulee olla viranomaisten määrittelemiä. Niin kuin myös työtaito ja työn vaatimukset. Ja kun toimistossaan istuva viranomainen tekee näitä määritelmiä ilman varsinaista kosketuspintaa siihen työhön, niin eihän se osaa katsoa kuin koulutuksen pituutta ja aina vain komeampia oppiarvoja.

Vittuuntunut NettoVeronmaksaja kirjoitti...

Pahus.
Huomasin kirjoittaneeni "ei-teorian osaamista" kun piti "teorian osaamista" parantaa.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, VNV. Korjauksesi julkaistu. Idea tuli sinänsä kommentissasi kyllä selville.

Anonyymi kirjoitti...

Siltä varalta jos Ykä ei huomannut niin Buster Keaton on polttanut sulakkeen etuajassa. Oppositioon joutuminen kiukuttaa Rkp:tä vaikka uutta hallitusta ei ole vielä edes nimitetty. Rkp-laivan potkuri pyörii niin kovilla kierroksilla että moottorin männät leikkaavat kiinni tai potkuri irtoaa ja lähtee karkuun.

Tässä voi käydä niin että Buster Keaton voi saada potkut jossain vaiheessa. Ehkä potkujen pelon takia pitää mesota ja näyttää omille?

En tietenkään väheksy suomenruotsalaisten merenkulkuosaamista. Heillä on siitä vuosisatojen perinteet. Piti vaan kokeilla voiko noita laivavertauksia käyttää tässä. Itse en tajua purtiloista sitäkään vähää mitä Ykä tajuaa.

https://www.suomenuutiset.fi/haglund-sattii-muita-takinkaantajiksi-olisi-itse-niellyt-kaiken-mahdollisen-soini-mateli-taysin

Anonyymi kirjoitti...

Jaa'a parhaan toimentulon ja työn minulle on antanut puolenvuoden kuljettajakurssi.

Töitä riitti -90 luvulla Venäjän liikenteessä ja nyt kuiten ihan on saanut turskaa kuskata fra Nord-Norge.

Kansainvälisyyttäkin ihan piisaa. Sujuvasti osaan vittuilla Tanskalaiselle juitsarille. Ja tieten kiskoa kaljaa SE/DK/NO/NL/DE kollegoiden kanssa.

Ja pitää älämölöä LT/LV/RO/BG poikia vastaan.

Sen sijaan inssin papereillani saan pyyhkiä persettä.

-KKi-

Anonyymi kirjoitti...

Korjaus: ei se olekaan Buster Keaton vaan Harold Lloyd...

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Vieraalle ja Kki:lle & kiitos kommenteistanne.

Vieras: Joo, Harold Lloydia mies enempi muistuttaa. Sinänsä hän puolustusministerinä pyrki parhaansa mukaan hoitamaan tehtäväänsä, mutta kaikki muu ulostulo menee tahattoman komiikan puolelle. Selväähän on, että RKP:tä ottaa ihan oikeasti kuuppaan vuosikymmenten jälkeen oppositioon joutuminen, joten luulen, että parhaat avautumiset antavat vielä odottaa itseään. Ehkä ne tulevat meidän kaikkien suuresti arvostamalta Eva Biaudétilta.

KKi: Joo, työ tarvitsee tekijänsä, eikä niinkään pomoja ja työstä puhumista. En arvannutkaan, että sulla on inssin paperitkin, mutta tämä asia tekee kommentistasi vielä tanakamman. Turvallisia ajokilometrejä.

Anonyymi kirjoitti...

Rkp oli edellisen kerran oppositiossa 2.3.1978 – 26.5.1979 kun jätti Sorsan II hallituksen. Mistä syystä se meni oppositioon ja vieläpä vapaaehtoisesti? Ei sitä heitetty sinne. Vaalitaktisista syistä 1979 vaaleja varten? Muistaako Ykä tuosta mitään?

1979 vaalien jälkeen nimitettiin Koiviston II hallitus 26.5.1979 johon Rkp sitten palasi. Siitä alkoi hallitustaipale joka oli käytännössä ikiaikainen nautintaoikeus. Siltä se ainakin näytti. Se kuitenkin päättyy 29.5.2015 kun istuva hallitus lopettaa ja tuleva hallitus nimitetään.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Vieras. Minä jotenkuten muistan sen, kun RKP meni silloin oppositioon, mutta en kuollaksenikaan muista, että mistä se johtui. Muistan siltä ajalta Karin pilakuvan, jossa RKP-hahmo lauloi muille puoluehahmoille, että ”äidin pikku poika menee muille maille, äidin pikku poika menee vaikka ulkomaille” ja sehän idea tuli samaan aikaan Tapani Kansan laulamasta iskelmähitistä.

Anonyymi kirjoitti...

Minulla on Karin piirroskirja nimeltä "Ei voi olla totta". En löytänyt Ykän kuvailemaa piirrosta. Löysin kirjasta Hesarissa 18.2.78 julkaistun piirroksen jossa lukee "Hallituksen vaihdos". Alempana lukee:

"Hallitus kaatui keskiryhmien äänestämään 8% devalvaatioon. Sorsa ryhtyi tunnustelemaan uutta hallitusta entiselle pohjalle. Myöhemmin ruotsalaiset jättäytyivät pois ja syntyi Sorsan neljän puolueen hallitus. On kerrottu oheisen piirroksen vaikuttaneen siihen ettei hallituksesta tullut aivan entisen kopiota."

Viereisellä sivulla on Hesarissa 7.3.78 julkaistu piirros jossa lukee ""Irti hallituksesta"-vieroituskurssi. Tiedustelemme nyt koeryhmämme kokemuksia.

Kypäräpappi: Ensimmäiset viisi vuotta olivat pahimmat, mutta nollilla ollaan.

Rusettikaulainen hahmo: Olen nyt melkein viikon ollut ilman. On vierotusoireita ja joskus tekee hirveästi mieli.

Lipilaari: Minä lankesin kun minulle kelpaa kaikki mitä tarjotaan.

Möhömahainen isäntä: Ei sitä pysty näin monen kymmenen vuoden jälkeen...

Möhömahainen pultsari: Olin monta vuotta ilman, mutta sitte tuli kova hallitustuska ja kun Urkki vielä runnas niin siitä se repes. Kaksosvelejeni Taisto on kyllä pysyny lujana.

Pääministeri Sorsa: Täytyyhän sitä joku pahe olla, kun tässä kaiken lisäksi meni viimeinen-- ---lakristipiippu."

Sivun alhaalla lukee: "TV:ssä oli meneillään prof. Pekka Puskan vetämä "irti tupakasta"-kurssi. Ryhmä tupakkalakkolaisia vertaili viikottain kokemuksiaan."

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Vieras. En nyt ole ihan varma, oliko se Karin piirros vaiko ehkä jonkun toisen. Siitä kun on melko pitkä aika.