TABUN PUOLUSTAJAT JA VIALLISET IHMISET

Hotellin respassa on todettu aikaisemmin ja todetaanpa nytkin että nykysuomalaisen suvaitsevais-tiedostavan ideologian voi kiteyttää melko tarkalleen yhteen lauseeseen, eli:

”Jatkuva kehitysmaalainen maahanmuutto Suomeen on itseisarvo itsessään ja kaikki – perustellutkin – väitteet sitä vastaan ovat vihapuhetta.”

Ideologian arvostelu on tabu. Tabua vastaan puhuvan henkilön mielipiteitä ei tarvitse kuunnella eikä mielipiteen sisältöä käsitellä, sillä tällaisessa ihmisessä on jotain perustavaa laatua vialla. Näin ollen suvaitsevais-tiedostava ihminen keskittyy kerta toisensa jälkeen, kuin koe-eläintä tarkkaileva tutkija miettimään syitä siihen, mikä on saanut tabun arvostelijan elämän niin pahasti pois raiteiltaan että hän on päätynyt arvostelemaan tabua. Tuoreimpana tällaisena kokonaisen väestönosan keittiöpsykologisoijana kunnostautuu Johanna Korhonen, jonka lukija tuntee virallisena seksuaalisuuntautumisen uhriutujana.

Mainostaakseen uutta kirjaansa (ja saaden sitä myötä luonnollisesti mukavasti media-aikaa Helsingin Sanomilta) Korhonen miettii taas kertaalleen, yhtenä monista, syitä siihen mikä tabun arvostelijoitten elämässä on mennyt vinksalleen ja ajanut heidät jonkunlaisen yhteiskunnallisen vammaisluokituksen piiriin:

KOLME SYYTÄ, MIKSI IHMINEN VASTUSTAA MAAHANMUUTTAJIA

Korhosen mukaan maahanmuuttajien vastustaminen ei välttämättä liity mitenkään maahanmuuttajiin. Todellinen syy vihaviesteihin tai rasismiin voi löytyä esimerkiksi näistä:

1. Yksinäisyys raastaa. Perhe on hajonnut tai jäänyt perustamatta, suku asuu kaukana, työpaikka meni alta, harrastaa ei jaksa tai raski. Jokin näistä, pahimmillaan kaikki – tällaisia ihmisiä on Suomessa paljon. Ihmiseltä puuttuu joukko, johon kuulua. Silloin maahanmuutonvastustajien ja rasistien ryhmät netissä muodostavat kutsuvan käden.

2. Arvostusta puuttuu. Kun ihminen kokee, ettei ole saanut arvostusta tai tukea esimerkiksi työyhteisössään tai yhteiskunnassa, hän saattaa suunnata turhautumisensa maahanmuuttajiin. Tällainen ihminen saattaa taloudellisin mittareihin katsottuna kuulua hyväosaisiinkin.

3. Tunteet kiihottavat. ”Sosiaalisessa mediassa jokainen pääee purkamaan tunteitaan kenenkään estämättä ja yleensä niin, että täysin sopimattomistakaan tunneilmaisuista ei käytännössä joudu juridiseen vastuuseen”, Korhonen kirjoittaa. Tunteisiinkin voi addiktoitua, ja Facebookista niitä voi ammentaa samanmielisten kerhosta ympäri vuorokauden.

Korhosen viestin pääidea löytyy luonnollisesti lauseesta ”todellinen syy vihaviesteihin tai rasismiin voi löytyä esimerkiksi näistä” ts. Korhonen itsekin tunnustaa toimivansa hyväksi havaitulla Stetson – Harrison-menetelmällä eli hänestä joko tuntuu näin tai sitten hän tietää, että tämän kaltaiset määritelmät miellyttävät niitä tahoja, jotka itse viljelevät samanlaisia määritelmiä ja lukevat niitä oikein mielellään myös toisten viljelemänä. Menetelmähän on tietysti suvaitsevais-tiedostavalle väestönosalle erinomaisen toimiva, sillä sen myötä voi keskittyä miettimään pelkästään sitä, mikä toisinajattelijoissa on vialla sen sijaan että mahdollisesti kuuntelisi heidän perusteitaan.

Väsynyttä läppäähän tuo Korhosen ”tuore” avautuminen on. Hotellin respassa ei oikein muisteta milloin tuollaisista ”tuoreista avautumisista” on tässä blogissa kirjoitettu ensimmäisen kerran mutta ainakin jo joulukuussa 2010 nuori vihreä Saara Ilvessalo loihelausui:

Maahanmuuttovihamieliset puheet ja tiettyjä ihmisryhmiä vähättelevä, rajoittava tai jaotteleva politiikka lietsovat väkivallan tekoja. Sen sijaan, että populistiset puolueet yrittävät kääntää ihmisten pahaa oloa maahanmuuttajien, seksuaalivähemmistöjen tai muiden ihmisryhmien syyksi, tulisi keskittyä siihen, mistä konfliktit oikeasti johtuvat. Toisten suvaitsemisesta kieltäytyvillä ihmisillä on selkeästi paitsi ennakkoluuloja, myös muita vakavampia ongelmia omassa elämässään.

Meidän on pohdittava, mistä ihmisten paha olo tulee. Meidän on ratkaistava työttömyyden, alkoholismin, ahdistuksen, masennuksen ja elämän mielekkyyden puuttumisen aiheuttamia ongelmia, jotka saavat ihmiset tyytymättömiksi omaan elämäänsä. He kanavoivat helposti omat ongelmansa vihaksi jotakin tiettyä ihmisryhmää kohtaan. Suvaitsemattomien on ymmärrettävä, ettei oikotietä onnelliseen elämään löydy muita syyllistämällä.

Moneenkohan kertaan tuo ”tuore ja uusia suuntaviivoja aukaiseva avautuminen” on kaikkiaan esitetty? Selvää on, että niitä tullaan esittämään vielä viljalti lisää. Ennustin muuten silloin vuonna 2010 tuosta Ilvessalosta että siinä on mitä selvimmin nouseva tähti ja nykyisinhän hän onkin vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja ja mitä varmimmin seuraavissa vaaleissa läpimenevä kansanedustaja. Hänestä vihreät tulevat saamaan ikioman Li Anderssoninsa ja hän on hiljattain kunnostautunut aloittamalla kampanjan sen puolesta, että järjestäytynyt rasismi kirjattaisiin Suomen rikoslakiin. Luonnollisesti määrittelemättä että mitä se järjestäytynyt rasismi mahtaa olla.

Palataanpa hieman tähän ”tuoreeseen avautujaan” Johanna Korhoseen. Helsingin Sanomien jutussa hän toteaa vielä seuraavaa:

Itsensä Korhonen asemoi muovailuvaha-aivoksi – siis hoivaavaksi vanhemmaksi. Kun hän tarjoaa muovailuvaha-aivoille ohjeita lasiaivon puhutteluun, hän kuulostaa hieman Michael Moorelta, joka tarjosi demokraatille vinkkejä republikaanin käännyttämiseen kirjassaan Mikä maa, mikä planeetta (2004).

Nähtävästi allekirjoittanut on sitten tällainen lasiaivo ja lasiaivona voin antaa hänelle pienen vinkin. Jos meinaan aiot käännyttää meikäläisen kaltaisen lasiaivon, niin olisi kovasti hyvä jos:

1. Et aloittaisi käännyttämisyritystä selittämällä sitä, kuinka meikäläisessä on jotain perustavaa laatua olevaa vikaa.

2. Sinulla olisi joitain faktoja tarjolla.

Toisaalta eihän hän avautumistaan ole meille lasiaivoille tarkoittanutkaan vaan toisille tabun puolustajille. Annetaanpa vielä yksi vinkki Johannalle, pohjautuen siihen, mitä hän kirjoituksessaan itse sanoo, eli:

Ota riski ja kuuntele. Keskity erikseen siihen, että yrität eläytyä ja ymmärtää. Varaa tähän aluksi vaikka yksi minuutti. Sen aikana älä opeta, vaan kuuntele. 

Hyvä neuvo. Mitenkäs Johanna olis, kannattaisiko sinun hetken aikaa elää niin kuin opetat? Varaa tähän aluksi vaikka yksi minuutti.

Kyseisessä Helsingin Sanomien kirjoituksessa mainitaan siis sekä muovailuvaha- että lasiaivot. Jotka kuulostavat hienoilta mutta eivät tosiasiassa tietenkään tarkoita yhtään mitään. Ykä ei jää Pekkaa pahemmaksi vaan julistautuu kiehisaivoksi. Ei sekään tarkoita yhtään mitään, mutta kuulostaa mukavan näennäisälylliseltä ja mikäs aivojen määrittelyn © Korhosella muka on. Osattaan sitä tiälläkkiin, sanois savolainen.

Oikein hyvää alkanutta lokakuuta lukijoille. Niin muovailuvaha-, lasi-, kiehis-, kieppi-, käkkärä-, kiekura- ja pulikka-aivoisille sellaisille.