RYÖSTÖMURHA

Kahdeksankymmentä vuotta ja risat sitten Natsi-Saksa aloitti toisen maailmansodan hyökkäämällä Puolaan. Natsi-Saksan rikoksista – perustelluista, kiistattomista ja toteen näytetyistä – on kirjoitettu noin miljoona hyllymetriä joten on hyvä ehkä huomauttaa että kakkosrähinän ”puhdas pulmunen” eli pari vuotta myöhemmin Natsi-Saksan hyökkäyksen kohteeksi joutunut Neuvostoliitto oli aivan yhtä lailla sodan aloittajavaltio. Hyökkääjävaltio ja valloittajavaltio.

Eli tarkalleen 80 vuotta sitten 17.9. 1939 Neuvostoliitto läksi väkivaltaiselle ryöstöretkelle ottaakseen haltuunsa sen, mitä (natsien kanssa solmitussa) Molotov-Ribbentrop-sopimuksessa sille luvattiin puolalaisten mielipidettä kysymättä. Neuvostojoukot hyökkäsivät Puolaan, odotettuaan ensin että saksalaiset olivat moukaroineet Puolan puolustuksen valmiiksi tohjoksi taaten neuvostojoukoille helpon etenemisen. Neuvostoliitto oli yhtä lailla sodan aloittaja, hyökkääjä, valloittaja ja ryöstömurhaaja. Englanti ja Ranska olivat taanneet Puolan puolueettomuuden mutta julistivat sodan vain Saksalle tietysti toivoen että ne saisivat jossain vaiheessa Neuvostoliitosta liittolaisen Saksaa vastaan. Sehän oli noille valtioille aivan yksi lysti mitä ja kuinka verisesti Neuvostoliitto Puolassa touhusi.

Onnistuneen ryöstömurhan jälkeen liittolaiset paiskaavat kättä.

Neuvostoliiton ryöstöretken taisteluvaiheessa kuoli 3.000 – 7.000 puolalaista ja haavoittui noin 20.000. Tämän jälkeen alkoi neuvostoterrori jonka huippuna voi pitää Katynin joukkomurhaa jossa tapettiin yli 20.000 puolalaista upseeria, opettajaa, lääkäriä, professoria, tutkijaa sekä poliisia ja valtion virkamiestä. Katyniin oli muuten varattu tilaa suomalaisillekin jos Suomen miehitys olisi onnistunut. Selvää on tietysti sekin, että puolalaiset eivät olleet kovin mielissään sodan jälkeen seuranneesta vuosikymmeniä kestäneestä kommunistikomennosta. Käsitys Puolan ”vapauttamisesta” oli enemmän kuin tulkinnanvarainen mutta puolalaisille vuosikymmeniä pakkosyötetty. Mikä ”vapautus” Suomessakin meni monelle yhtään kyseenalaistamatta läpi. Todennäköisesti paremmin kuin itse Puolassa. Puolalaisille kun kommunismi oli käytäntöä. Suomalaisille kommunisteille se oli kaunista teoriaa.

NKVD:n suorittaman rauhantoiminnan tutkintaa Katynissa

Kun Neuvostoliitto oli sitten voittanut sotansa Saksaa vastaan se piti ”vapauttajana” tiukasti kiinni jo kukistettujen natsien kanssa tehdystä sopimuksesta, nielaisi itseensä itä-Puolan ja siirsi Puolaa – taas puolalaisilta kysymättä – huomattavasti länteen. Ja miksi se olisi lupaa kysynytkään? Olihan kyse Neuvostoliiton ryöstösaaliista jonka se voittajan oikeudella otti. Vaikka Puola ei ollut mitään sotaa aloittanutkaan eikä se ollut ansainnut mitään rangaistusta.

Puolan itäosien miehityksen jälkeen Neuvostoliitto jatkoi ”rauhantoimintaansa” mm. Baltian maitten ja Suomen suunnassa jonka rauhantoiminnan seurauksena talvisodassa kuoli 26.000 suomalaista ja Suomelta ryöstettiin huomattava määrä sen alueesta. Neuvostoliitto oli täsmälleen samanlainen aggressiivinen ja laajentumishaluinen sekä ennen kaikkea sodan aloittanut hirmuvaltio kuin Natsi-Saksa. Mutta se vieläkin mielletään sodan suurena voittajana ja ennen kaikkea vapauttajana ja totalitarismin kukistajana. Joten mikä oli tarinan opetus? Tietysti se, että että oikeus seuraa vain ja ainoastaan voittajan miekkaa ja sotaan syyllinen nimetään vasta sitten kun sodan voittaja on selvinnyt.

Voidaan myös todeta että voittajalle löytyy aina huomattava määrä perskärpäsiä jotka pörräävät voittajan hännän alla välittämättä siitä miltä siellä haisee. Joihin kuuluu vieläkin mm. kansanedustaja Anna Kontula joka kummeksuu kommunismiin liittyviä ennakkoluuloja. Annalle voisi muistuttaa että ne eivät ole ennakkoluuloja vaan sadan vuoden historian opetusta.

Jos Saksa olisi voittanut kakkosrähinän niin menneitten aikojen taistolaiset olisivat olleet vakaumuksellisia natsismin kannattajia. Voittajan hännän alla pörräten ja nostaen samalla omaa egoaan. Voittajan junassa on helppo olla. Kirjoitin asiasta aikanaan hieman kieli poskessa vaihtoehtohistorian. Olen aivan varma että jos historia olisi mennyt toisin niin Suomessa oltaisiin juuri samassa tilanteessa kuin kuin kirjoituksessani ja ne jotka olivat olleet kiihkeimpiä taistolaisia olisivat olleet toisessa tilanteessa kiihkeimpiä natseja. Voittajan vaunussa. Natsiaate jyrättiin kerta kaikkiaan ja se on hyvä. Kommunismi jäi jyräämättä ja sen vuoksi meillä Suomessakin on aivan liian  paljon perskärpäsiä jotka flirttailevat tuon totalitaristisen aatteen kanssa edelleenkin.

Muistakaa päivämäärä 17. 9. 1939 jolloin alkoi suuri ryöstömurha.