Naakkamo, joskus
tuonnempana…
Oli ihmisiä,
jotka eivät pitäneet työstään. Oli ihmisiä jotka jopa inhosivat sitä ja
ajattelivat että työ on vain vapaa-aikojen välissä tapahtuvaa nälän aiheuttamaa
pakkoliikettä. Ilmankin pärjäisi aivan hyvin jos leivänkäntyn jostain muuten
saisi. Mutta virka-autollaan erään naakkamolaisen yrityksen pihaan ajava 52-vuotias
Lunnia Raivotmäki ei kuulunut heihin. Hän rakasti jokaisella solullaan uutta työtään
johon hän oli siirtynyt kaksi viikkoa aikaisemmin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisestä
laitoksesta kun Suomi vaihtoi yhteiskuntajärjestystään. Ei silti, oli hän
pitänyt aikaisemmastakin työstään. Hän sai siinäkin suoltaa maailmalle
mielipiteitään ja ne otettiin todesta koska hän nautti oppiarvon tuomaa
akateemista arvonantoa poliittisesti sopivassa ilmapiirissä. Oli aivan sama
oliko hänen mielipiteillään mitään tekemistä reaalimaailman kanssa. Mutta tämä
uusi työ oli vielä paljon, paljon parempaa. Nykyisin hän oli ammatiltaan valtion
sertifikoitu kansallistaja. Nainen, jota pelättiin. Ja hän rakasti jokaista
hetkeä.
Niin kuin
tätäkin hetkeä jolloin hän ajoi virka-autollaan erään naakkamolaisen
pienyrityksen pihaan. Hänen mukanaan oli 28-vuotias nuori nainen joka oli juuri
valmistunut Tampereen yliopiston feministisen syyllistämis- ja uhriutumistutkimuksen
maisteriksi. Hän jäisi tähän yritykseen työntekijäksi – johtavaksi sellaiseksi
erityisvaltuuksin – kun Lunnia jatkaisi
matkaansa eteenpäin seuraavaan yritykseen. Auto pysähtyi teollisuushallin
parkkipaikalle. Hallin ovessa luki: ”Teuvon Tärppi & Temmellys: huolto- ja
korjausfirma”. No, tämäkin firma saisi pian siirtyä uuteen suomalaiseen sosialistiseen
todellisuuteen.
Naiset nousivat
autosta, kävelivät halliin sisään ja katsoivat kulkiessaan firman
työntekijöitä. Oliko niitä ehkä kymmenen kappaletta. Kaikilla oli kasvoillaan
epäilevä ja selkeän pelokas ilme. Se sai Lunnian tuntemaan olonsa vielä
paremmaksi. Tavalla jota hän ei ollut koskaan ennen ollut saanut tuntea. Naisten
askel ja suunta oli vakaa. He kulkivat kohti omistajan huonetta joka oli pieni
tila hallin perällä. He astuivat
huoneeseen koputtamatta. Firman omistaja katsoi tulijoita ilmeellä joka kertoi
katkeruudesta. Katkeruudesta siitä, että hänen elämäntyönsä varastettaisiin
häneltä hetken kuluttua pelkällä voiman ja pakottamisen oikeudella. Hän sanoi
jokseenkin äärimmäisen kyrpiintymisen mutta samalla täydellisen alistumisen
sekaisella äänellä:
- Yleensä sitä
on kuitenkin tapana koputtaa kun tullaan toisten manttaaleille.
Lunnia vastasi
kylmästi:
- Näin on yleensä
tapana. Mutta nämähän eivät ole enää teidän vaan valtion manttaaleja. Eikä muita
manttaaleja enää olekaan.
Sitte hän kaivoi
laukustaan paperin, rykäisi hieman virkayskää ja alkoi lukea:
- Yrittäjä Teuvo
Työman. Yrityksenne Teuvon Tärppi & Temmellys, kaksi viikkoa sitten voimaan
astuneen ja ilmastovastuullisin perustein säädetyn Lex Kontula – Tuomiojan
perusteella jonka myötä Suomi muuttuu kokonaisuudessaan sosialistiseksi
kansandemokratiaksi on tästä hetkestä lähtien kansallistettu ja siirretty
valtion omistukseen sekä valvontaan. Teille annetaan mahdollisuus toimia tässä
kansallistetussa yrityksessä yhtiön toiminnanjohtajana valtion teille
määräämällä palkalla ja noudattaen Radavarsimaakunnan suunnitelmatalouskomitean
antamia tuotannon määrään ja laatuun liittyviä määräyksiä. Samoin
omakotitalonne – kuin myös työntekijöittenne omakotitalot tai asunto-osakkeet –
siirtyvät valtion omistukseen mutta te saatte toki jatkaa niissä asumistanne
maksaen valtion määrittelemän kohtuullisen vuokran.
- Onko minulla
vaihtoehtoa mihinkään tähän?
- Ei ole.
- Onko minulla
valitusoikeutta mihinkään? Minnekään? Jollekin?
- Ei ole. Eikä
kuulu ollakaan. Niin kuin hyvin tiedätte, eduskunta on päättänyt että mikäli
ilmastonmuutos aiotaan estää niin se ei missään nimessä onnistu kapitalismin
keinoin vaan siihen tarvitaan järkevää ja vastuullista sosialistista suunnitelmataloutta.
Ja teidänkin firmanne tulee jatkossa olemaan
osa sitä vastuullista suunnitelmataloutta. Suunnitelmataloutta, jolle ei
tulevaisuutta ajatellen ole minkäänlaista vaihtoehtoa. On viisainta alistua
väistämättömään.
- Ja monikos
kapitalistinen valtio muuten on tähän mennessä muuttanut talousjärjestelmänsä
teidän pyhän hysterianne nimissä? Edes tässä Euroopan unionihirviössä? Ollaanks
meillä täällä Suomessa ensimmäisinä eurooppalaisena valtiona toistamassa sitä
mitä on kerta toisensa jälkeen toistettu ja menty perseelleen?
Lunnia katseli
katkeraa miestä ilmeessään sekä halveksunta että virallisen hauiksen
aikaansaama juovuttava vallan tunne:
- Esimerkki on
tärkeä. Ja Suomen valtiomaakunta toimii esimerkkinä muulle Euroopan Unionille. EU
seuraa Suomen tulevaa kehitystä tarkasti. Aion muuten ilmoittaa provokatiivisen
näkemyksenne toimintaansa aloittavalle valtiolliselle poliisille. Tuollaisia
ajatuksia ei sosialistisessa Suomessa missään nimessä tulla enää hyväksymään.
Ja muutenkin teidän kannattaa jättää ajattelu niille, joilla on siihen
sertifikoitu ja akateemisesti vahvistettu oikeus. Ei tämä mikään rahvaanvalta
ole.
Entinen
yrityksen perustaja ja omistaja, nykyisin valtion palkollinen Teuvo Työman
painoi hetkeksi päänsä, nosti sen sitten ja kysyi:
- Kukas toi
teidän mukananne tullut toinen knääkkä sitten on? Ja mitä kirjaimellista vittua
hän täällä tekee?
Lunnia
Raivotmäen mukana tullut nuorempi nainen vastasi:
- Olen Unelma
Raunio. Yhteiskuntatieteitten maisteri Tampereen Yliopistosta. Pääaineenani
feministinen syyllistämis- ja uhriutumistutkimus. Ja
tästä eteenpäin olen tämän valtionyrityksen – jonka nimi muuten on jatkossa
Naakkamon 14. alahuoltokombinaatti –
toimintakoordinaattori. Eli toisin sanoen teidän esimiehenne. En puutu
yrityksenne käytännön toimintaan sinänsä mutta valvon että se noudattaa Radavarsimaakunnan
suunnitelmatalouskomitean antamia ohjeistuksia. Toisin sanoen ehdottomia
määräyksiä. Joista tähänastiset ovat muuten tuossa. Kannattaa alkaa opetella
sillä lisää tulee aivan varmasti.
Unelma Raunio
mäjäytti Teuvo Työmanin työpöydälle mapin jossa oli noin kahdeksankymmentä
sivua. Lunnia Raivotmäki totesi:
- Minäpä luulen
että Unelman valvonnassa tämä tuore valtionyritys on osaavissa ja ennen kaikkea
ilmastovastuullisissa feministisissä käsissä. Jatkankin tästä matkaani
seuraavaan yritykseen joka on Annikin ja Irenen Lähileipomo. Senkin on aika
ryhtyä keskittymään ilmastovastuullisiin lihattomiin tuotteisiin. Sillä heidän
suuressa mittakaavassa merkityksetön ja tarpeeton pienyrityksensä lopetetaan ja
he siirtyvät Naakkamon keskuskeittiön työntekijöiksi valmistamaan hyvää,
terveellistä ja ilmastovastuullista laitoskasvisruokaa.
Lunnia poistui,
Unelma katseli hieman ympärilleen, pudisti vähän päätään ja jatkoi sitten:
- No niin,
teidän toinen tehtävänne on alkaa
tutustua noihin ohjeistusmääräyksiin ja opetella ne ulkoa. Ne nimittäin tulevat
jatkossa määrittelemään tämän paikan toiminnan aasta ööhön. Se ensimmäinen tehtävä on että lähdemme
kertomaan yrityksenne… tarkoitan siis alahuoltokombinaatin työntekijöille että
hallin seiniltä revitään kaikki vähäpukeisten naisten kuvat ja kaikenlainen
rasistinen, seksistinen, ilmastodenialistinen ja ennen kaikkea valtionvastainen puhe tämän hallin tiloissa
lopetetaan välittömästi ja pysyvästi. Tulen valvomaan sitä henkilökohtaisesti
ja minulla on siihen tarvittavat – huomattavat – valtuudet. Tässä hallissa
alkavat puhaltaa nyt uudet, raikkaammat ja edistyksellisemmät tuulet.
Taitaa alkaa,
totesi Teuvo Työman itsekseen ja alkoi opetella elämää kansandemokratian kansalaisena.
Tuumien vielä itsekseen että jos jokaiseen tämänkokoiseen kansallistettavaan
puljuun asetetaan tuollainen politrukki niin akakoomisilla suojatyöläisillä
alkaa kissanpäivät.
Lunnia poistui
hallista, käveli parkkipaikalle, starttasi auton ja ajatteli että jumalauta,
tää on yhtä juhlaa. Ei tätä olis vielä kymmenen vuotta sitten arvannut eikä
edes unia nähnyt. Lunnia oli pitkään ollut aktiivi Vihreissä. Olipa ihan kaupunginvaltuutettukin
Radanvarsikaupungin valtuustossa. Mutta sydämessään Lunnia oli aina ollut
vakaumuksellinen kommunisti. Niin kuin hyvin moni hänen toverinsa vihreissä,
vasemmistoliitossa ja demareissa. Kommunisteille oli ollut sinänsä ihan se ja
sama olivatko he jäseniä vihreissä, vasureissa tai demareitten
vasemmistosiivessä. Aate ja tavoite yhdisti.
Lunnia ja kaikki
hänen kaltaisensa vakamukselliset kommunistit olivat jo kertaalleen ehtineet
menettää toivonsa täysin sosialistisen yhteiskunnan saavuttamisesta. Tokihan
Suomi sinänsä oli jo pitkään ollut yksi maailman sosialistisimpia maita
valvonta- ja verotuskoneistoineen sekä yliturvonneineen julkisine sektoreineen.
Mutta se ei riittänyt. Sillä Suomi ei ollut sitä nimellisesti eikä
täydellisesti.
Kommunistit
olivat tajunneet, että vaikka Suomi olikin henkisesti yksi maailman
itäsaksalaisimpia maita niin todellista ja lopullista sosialismia ei koskaan
saavutettaisi demokratian keinoin. Eikä sitä – piru vie – saavutettaisi
myöskään ampumalla. Nykyiset kommunistit olivat lähes sataprosenttisesti
akateemisia salonkikommunisteja joista ei olisi minkäänlaisen aseellisen vallankumouksen
yrittämiseen. Ja jos he jotenkin saisivat edes yritettyä niin heidän oltaisiin
jyrätty päivässä. Kaiki toivo näytti menetetyltä. Kaikki toivo täydellisestä
sosialismista. Siitä kauniista unelmasta.
Mutta sitten –
luojan tai jonkun muun kiitos – tuli ilmastohysteria. Ilman sitä olisi
sosialismi jäänyt todellakin vain kauniiksi unelmaksi. Nyt siitä oli tullut kaunis
totuus.
Lunnia oli
vihreitten aktiivijäsenenä tietenkin tulenpalavasti saarnannut ilmastonmuutosta
vastaan ja vaatinut siihen liittyviä ehdottomia toimenpiteitä ja ennen kaikkea
pakkotoimenpiteitä. Henkilökohtaisesti hän ei uskonut siihen ilmastonmuutokseen
pätkääkään. Ainakaan ihmisen aiheuttamaan. Aurinko muutti ilmastoa. Joskus
kylmemmäksi ja joskus lämpimämmäksi. Mutta kun hysteria levisi tarpeeksi
laajalle niin se antoi selvän mahdollisuuden joka oli käytettävä hyväksi. Ja sehän
käytettiin koska hysteria oli saanut taakseen niin suuret kansanjoukot joille
hysteria ja muoti meni ajattelun edelle. Muutamat edistykselliset yksilöt
olivat etujoukkoina vaatineet että kapitalismi tuli muuttaa sosialismiksi
ilmastonmuutoksen nimissä. Mikään muu ei enää auttaisi. Heidät otettiin
vakavasti.
Niin sanottu
ajan henki toimi kommunistien hyväksi. Asiaa auttoi se, että kansallismieliset
puolueet saatiin kiellettyä ennen kuin ne pääsivät liian vaikutusvaltaisiksi. Kaiken
varalta kristillisetkin saatiin kiellettyä. Vaikka ne olivat lauhkeita lampaita
niin minkäänlaisen vaihtoehdon mahdollisuus tuli estää kaikin tavoin. Kieltojen
jälkeiset ja varsin vaihtoehdottomat vaalit olivat äänestysaktiivisuudeltaan
kaikkien aikojen heikoimmat ja johtivat siihen, että vihervasemmisto sai vaaleissa
ehdottoman enemmistön. Kepu ja Kokoomus – nuo hyödylliset idiootit – eivät edes
tajunneet vastustaa vallitsevaa kehitystä. Sosialismiin siirtymistä vastaan
äänesti vain neljätoista noitten puolueitten kansanedustajaa.
Ne typerykset myötäilivät
vihervasemmistolaista hallitusta pysyäkseen osana järjestelmää. Osana sitä
konsensusta joka oli ollut voimassa jo vuosikymmeniä. Tajuamatta että konsensus
oli sosialismin myötä loppunut eikä sosialismia pidetty yllä useilla puolueilla.
Eikä varsinkaan useilla ajattelumaailmoilla. Yksi riitti ja vain yksi tulisi
olemaan sallittu. Lunnia tiesi että kehitteillä oli SIP eli Sosialistinen
Ideologiapuolue johon yhtyisivät niin vasemmistoliitto, vihreät kuin demarit.
Jo sen nimi kertoi että se ei edes näytellyt mitään työväenpuoluetta. Ideologia
oli tärkein. Sen ideologian myötä niin kokkarit kuin kepulaiset siirtyisivät
kiellettyjen puolueitten listalle vaikka ne kuinka sosialistien takalistoa
nuolivatkin. Kuinkas se menikään, kapitalisti myy meille köyden jolla me
hirtämme hänet…
Lunnia – niin
kuin SIP-puoluetta pystyyn pistävät aktiivit – tiesivät ja ymmärsivät että
sosialisimin pääidea oli valvonta, kontrolli ja suunnitelmallisuus sekä
suunnitelman ehdoton noudattaminen. Vaikka se tapahtuikin virallisesti
ilmastonmuutoksen vastustamisen nimissä. Siihen kuului myös vastustavien äänien
hiljentäminen. Niitten äänien, jotka olivat kokoomuksen, kepun ja jo
laittomaksi julistettujen kansallismielisten suunnasta varoittaneet siitä, että
sosialismi toi tullessaan aina kurjuuden ja talouden romahduksen. Niin kuin oli
tapahtunut kerta toisensa jälkeen. Siinähän varoittelivat. Lunnia oli varma
että tällä kertaa se onnistuisi.
Tarvittiin vain
lujaa uskoa asiaan.
Lämmin kiitos
inspiraatiosta Anna ”kummeksun kommunismiin liittyviä ennakkoluuloja”
Kontulalle ja Erkki ”kapitalismi on tullut tiensä päähän” Tuomiojalle.
Kuvassa
sosialistisen Venezuelan hyvinvointia. Ei ole pikkurahasta puute. Banaaneista
tosin on.
31 kommenttia:
Mainio kirjoitus. Onhan noita kommunismia symppaavia lausuntoja tullut viime aikoina suunnalta jos toiselta, ja juurikin ilmastohysterian yhteydessä. Koomikko Kivikin taisi jopa puhua vallankumouksesta Twitterissä. Minä luulen, että edistyksen Erkillä on tainnut ihan vesi herahtaa kielelle, näinkö mies pääsee vielä vanhoilla päivillään näkemään The Unelman, josta on 60-luvulta asti haaveiltu?
Tuo kyllä vaatii toteutuakseen ensin täydellisen aseistariisunnan ja voimankäyttö-viranomaisten vaihtamisen suorittavalta tasolta. Sen verran moni pienyrittäjä jakaisi ensin omaisuuden pois, polttaisi elämäntyönsä ja ampuisi paikalle tunkevat "viranomaiset".
Sosialisointi noin suuressa mittakaavassa ei liene onnistunut missään ilman huomattavaa väkivallan käyttöä ja mittavia ruumiskasoja.
Onhan sosialismin pakko joskus onnistua.
Venäjällä se kesti ihmisiän. - Suuri maa kaatuu hitaasti.
Derkuissa ja itäblokissa puoli ihmisikää. - Tukena ystävä idässä.
Arabeilla kolmisen kymmentä vuotta. - Öljy avitti.
Venezuelassa samaa luokkaa kesto, tarkkaa kaatumispäivää ootellessa. - Maailman suurimmat öljyvarat, maailman parasta raakaöljyä.
Suomi - ei öljyä, lisärasitteena ilmastonmuutostolloilu. Veikkaus 2 kuukautta - vuosi?
Noinkohan Herlin rahoittaisi sosialismiin siirtymistä?
Pyssymies
Tervehdys Reijo Koiraalle, Ekulle ja Pyssymiehelle & kiitos kommenteistanne.
Reijo: Kiitokset. Varmaankin kommunistit pitävät tätä ilmastohysteriaa ”once in a lifetime”-tilaisuutena. Niin kommunistit kuin yleensäkin totalitarismia kaipaavat tyypit.
Ekku: Pääosin joo. Tosin aikanaan niin Chilessä kuin Venezuelassa siirryttiin sosialismiin ihan vaalien kautta. Ja Suomeahan ollaan siihen suuntaan hivutettu pikkuhiljaa koko ajan.
Pyssymies: Varsin hyvä aikataulu. Ja olihan se Saksakin (kansallis)sosialistinen joka ei sitten kestänyt kuin vähän toistakymmentä vuotta. Tosin olisi tod näk kestänyt huomattavasti pidempään ilman niitä sotaseikkailuja.
Kohta se on puutettan banaaneista muuallakin kuin banaanitasavalloissa, jos eivät saa sitä banaaneja tuhoavaa virusta vai sienikö se oli, kuriin ja nuhteeseen.
Huru-ukko
Aatun oli pakko lähteä sotaan, alkoi rahat loppua. Vallatuilta alueilta sai tavaraa ja hynää. Valtioiden pankeissa oli kultaa, ja asukeilla kans. Koruina ja suussa. Humanitäärinen suurvalta muuten otti vastaan koru- ja hammaskultaa maksuksi teräksestä. Ja välitti muualle maailmaan myös.
Vaan pakkokos sosialismiin on yhdellä rysäyksellä siirtyä. Voisi aloittaa kansallistamalla. Vaikka Kone OY:n, KoneCranesin ja Kojamon. vaikka ihan justiinsa.
Ekin vois laittaa ulkoministeriksi ajamaan Fixitiä: Ei, ei EEC! Ja liittymistä uuteen Varsovan liittoon: Viro, Liettua, Latvia, Puola, Slovakia, Tsekin tasavalta, Unkari.
Pyssymies
Tervehdys Huru-ukolle ja Pyssymiehelle & kiitos kommenteistanne.
Huru-ukko: Mulle tuo asia oli ihan uusi mutta hieman googlaamallahan se löytyi. Eli ns Panamantauti:
https://yle.fi/uutiset/3-10919797
Noista banaaneista tuli mieleen se Kekkoslovakian aikainen vitsi jossa nöösipojat huutelivat toisilleen Berliinin muurin yli:
Lännen pojat: Hei jätkät! Meillä on banaaneja!
Idän pojat: Vaan meilläpä on sosialismi!
Lännen pojat: Mutta meillekin tulee sosialismi!
Idän pojat: Joo… mut sit teillä ei oo enää banaaneja…
Pyssymies: Rosvoretkiähän ne sodat ovat joo. Muistan aikanani lukeneeni että saksalaiset niin kenraalit kuin talousmiehetkin olivat sanoneet Hitlerille että maan teollisuutta on kehitettävä ja sotaan on varaa aikaisintaan 1945. Mutta Aatulla oli kiire. Mitä Ekiin tulee niin tulee huomata että ne tyypit jotka verisimmin vastustivat EEC:tä kannattavat nyt mitä kiihkeimmin EU:ta. Mutta EEC olikin kansojen kauppaliitto ja EU miellyttää enemmän neuvostolasien läpi katselijaa.
No joo.. Venezuelassahan on sosialismi vaan ei banaaneja, eli ihan oikeessahan ne itäveijarit oli.
Se on muuteks engelsmannien vika et volkkari sihen päästöhuijaukseen ryhtyi. Kun ne volkkarin tehtaa jäi silloin kakkosrähinän jälkeen enkkujen vyöhykkeelle ja ne laittoi tehtaat käyntiin ja tila sparikytuhatta volkkaria ittelleen. Ja seurauksethan tunnetaan. Moottori niminen lehti siitä kertoi. 1945 - 1949 enkut hoiti hommia, sen jälkeen hommat annettiin sakuille. Ja niin sit loppuu banaanit lännestäkin:(
Huru-ukko
Ei sosialismiin siirrytä kertarysäyksellä, vaan hiljaa hivuttaen. Eräänä päivänä huomaamme elävämme sosialistidiktatuurissa, ja se on tapahtunut laukaustakaan ampumatta. Samanhan voi huomata mokutuksen kanssa: jos Suomeen olisi rynnistänyt vuonna 1990 saman verran kehitysmaalaisia kuin mitä meillä on nyt, niin vastarinta ja mekkala olisi ollut suurta. Vaan he ovat tulleet tipoittain, vähitellen, ja jatkuvan propagandan säestämänä. Ainoa poikkeus oli vuoden 2015 vyöry, mikä saikin melkoisen osan kansasta heräämään, muttei riittävästi.
Voihan sosialismi näyttäytyä pelastajanakin pahan kapitalistin kynsistä: nyt kun kansallisomaisuutta ja valtionyhtiöitä on myyty pilahinnalla ulkomaalaisille omistajille, tulee lopulta punainen kansallistava vallankumous joka julistaa "katsokaa, me otamme kaiken takaisin minkä kapitalistit möivät, ja annamme sen jälleen kansan käyttöön!" ja lisäksi täräytetään reipas satsi silmänlumetyöpaikkoja näihin. Suosio on taattu ja sosialismi saa lisää kannatusta. Siitä sitten askeleittain valtiollistetaan kaikki suuryritykset ja myöhemmin loput. Lopulta kun huomaamme, että meitä on petetty, niin ollaan jo siirtymävaiheessa ojasta allikon kautta suonsilmäkkeeseen.
Tervehdys Huru-ukolle ja Tuumailijalle & kiitos kommenteistanne.
Huru-ukko: Tää oli mulle ihan uusi tieto. Ei mennyt hukkaan tämäkään päivä.
Tuumailija: Suomessahan sitä on hivutettu pikkuhiljaa ja aina vain enemmän. Sitä kuvaa järkyttävän kokoinen julkinen sektori ja valvonta- sekä säännösviidakko. Mitään vastarintaa ei ole suupielestä mutisemisen lisäksi. Ja toi toinen asia mitä kommentoit on ollut minunkin mielessäni. Se saattaa jonkunlaisen maailmanlaajuisen laman ja pankrotin myötä olla jopa välttämätön että julkinen infra jotenkin toimisi. Johon tietysti voi kysyä että kannattiko niitä myödä suolarahoilla pois.
Ei sosialimi vaan toimi, se on kuin antimidaksen kosketus ja taitaa sen meidän shampanjasossutkin ymmärtää.
Joitakin "Hamasekejä" ja Kontulan tapaisen matkapatjan lisäksi taitaa sen lahkon kannattajat olla aika vähissä.
Vähänkin tolkullinen sossu voi kyllä lauleskella Internationaalia kitapurjeet läpättäen mutta sammalla se tietää, että jos yrittäjät nostavat kytkintä tai polttavat yrityksensä häipyen Pattayalle rilluttelemaan niin sossuhan kuolee nälkään.
Ei sossullakaan ole mitään iloa hallita ja kyykyttää täysin persaukista kansaa.
Kyllä ne edelleen antavat ahkerimpien syöttää heitä ja samalla juuri sopivasti vaikeuttaa yritystoimintaa ja toki aina kun mahdollista niin vittuilla "kapitalisteille" päin naamaa.
Ainahan voi laittaa syöttiläistä koostuvan katutappeluosasto Antifan perseilykenraali Koivulaakson johdolla laittamaan Helsingin keskustan pikkupuotien ikkunat paskaksi.
70 vuotta sitten: Yhdistynyt kuningaskunta luovutti Volkswagenin saksalaisille
Tossa juttua siitä volkkarista. Löytyypi Moottori nimisestä lehdestä.
Huru-ukko
Tervehdys, Joppos123:lle ja Huru-ukolle & kiitos kommenteistanne.
Joppos123: Ei toimi niin. Mutta minä pelkään että noissa salonkisosialisteissa kaivataan sitä systeemiä vähän enemmän kuin mitä sinä totesit. Vanhat sosialistit tiesivät kyllä mitä Neuvostoliitto oli mutta haikailevat vieläkin sen perään sillä lännessähän oli ja on helppo olla (akateeminen) toveri. Ja nuo nuoremmat eivät Rauhanvaltiota edes muista. Ja kun katsoo hallituksemme linjaa niin sehän on tekemässä persaukista kansaa mutta minä vähän pelkään että se ei tajua mitä se tekee. Utopia ja ideologia kun niin herkkään jyrää terveen järjen. Varsinkin hyvinsyöneellä ihmisellä. Jonka pöydässä oleva ruoka tulee niitten duunareitten selkänahasta. Duunareitten, joita he vieläkin väittävät edustavansa. Onneksi ne duunarit eivät sitä enää usko mutta äänethän noille puolueille tulee akakoomikoilta. Ja curley-ilmiön myötä lisääntyvässä määrin myös haittamaahanmuuttajilta.
Huru-ukko: Jo löytyi googlaamalla:
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/70-vuotta-sitten-yhdistynyt-kuningaskunta-luovutti-volkswagenin-saksalaisille/
Kiitokset.
Täytyy vaan ihastella ja kauhistella miten ilmastonmuutoskusetus on viety läpi ns. läntisessä maailmassa. Huijaus joka on jo todistettu huijaukseksi kerää alati lisääntyviä massoja taakseen. 16 - vuotias päästään sekaisin oleva tytöntyllerö on nostettu lähes messiaaniseen asemaan. Aikana jolloin melkein jokaisella on netti yhteys ja mahdollisuus hakea sitä oikeata tietoa. Sen sijaan oman lärvin esittely ja muu huoraaminen naamakirjassa sekä pornon katselu, vittuilu muun mielisille ovat parasta mitä netin valtavasta tarjonnasta pystytään ammentamaan.
Todella nerokasta, sillä ilmastonmuutoskusetuksen takana olevat ovat arvioineet ihmisten tyhmyyden ehkä jopa hieman alakanttiin. Onnitella täytyy.
Ekulle toteaisin että kun yrittäjien omaisuus ja kotien ulosmittaus suuren laman aikana tapahtui, niin montako rikollista pankinjohtajaa, juristia tai asunnon ja firman pilkkahinnalla saanuttta banksterin kaveria otettiin mukaan sille viimeiselle reissulle. No ei ainuttakaan tiettävästi. Mentiin vaan pimeään autotalliin naru kourassa. Tämä on sitä kuuluisaa suomalaista kansalaistottelemuutta.
Presidentti jonka aikana kaikki tämä taphtui oli kuulema galluppien mukaan suomalaisten suuresti kunnioittama ja rakastama.
Tervehdys, Becker. Erittäin hyviä havaintoja. Tämä ilmastonmuutoshysteria muistuttaa jotain Beatle-hysteriaa jossa typykät pyörtyivät kun näkivät bändin. Valitettavasti se on levinnyt vanhempaankin ikäluokkaan. Ja lausumasi:
” ilmastonmuutoskusetuksen takana olevat ovat arvioineet ihmisten tyhmyyden ehkä jopa hieman alakanttiin”
pitää enemmän kuin paikkansa.
Mitä tulee siihen mitä Suuresta Lamasta totesit pitää sekin paikkansa ja pitää vieläkin. Suomalainen ei noussut kapinaan silloin eikä nouse vieläkään. Se menee kiltisti hirteen tai ryyppää itsensä hengiltä.
Jos sosialistiseen diktatuuriin lisää yksityisomistuksessa olevat suuryritykset, jotka kuitenkin tekevät yhteistyötä valtion kanssa ja ovat osittain valtion ohjauksessa, ja lisäksi toistelevat viestinnässään olevansa Aatteen puolella, niin mitäs siitä mahtaakaan tulla mieleen? Nykyaika toki, ja samalla eräs toinenkin aika...
Valitettavasti Antin kanatarhasta ei löydy yhtään Albert Speeriä kauppa- ja teollisuusministeriksi.
Itä-Saksasta ja banaaneista puheen ollen:
vielä sen jälkeen kun Honecker oli syrjäytetty vallasta ja Saksat yhdistyneet, ainoa epäkohta, jonka hän eräässä haastattelussa myönsi DDR:ssä vallinneen, oli että siellä vallitsi "ajoittain" pulaa banaaneista. Ne taisivatkin saada itäsaksalaisten mielissä myös vahvan symbolisen merkityksen tunnetuimpana hyödykkeenä, jota lännessä oli aina saatavissa, idässä vain satunnaisesti.
Muuten: panitteko aikoinaan merkille, että vielä muutama vuosi sitten kauppojen hedelmävaaoissa banaani oli lähes aina numerolla 1? Näin ei tosin ole enää, mutta oli vielä jokin aika sitten. Arvaatteko miksi?
Olen eräästä kirjasta lukenut siihenkin selityksen. Suomessakin oli yleisesti omaksuttu Länsi-Saksassa aikoinaan vakiintunut käytäntö, joka oli saanut alkunsa Saksan vielä ollessa kahtia jaettuna.
Itä-Saksan loppuaikoinahan eläkeläiset pääsivät jokseenkin vapaasti käymään Länsi-Saksassa ja Länsi-Berliinissäkin. Tosin heidän oli kuljettava niiden harvojen rajanylityspaikkojen kautta, mitä oli olemassa, ja jonotettava siellä passitarkastuksessa joskus tunti tai ylikin, mutta lopulta kuitenkin pääsivät läpi, ja myös takaisin, jonotettuaan toisen kerran.
Monilla itäsaksalaisilla perheillä olikin isoäiti tai muu jo eläkkeelle siirtynyt sukulainen, jonka heidän pyynnöstään kävi aina vähän väliä Länsi-Saksassa tai Länsi-Berliinissä ja toi tuliaisikseen joskus muutakin mutta ennen kaikkea banaaneja, niitä kun ei muutoin juuri saanut. Joissakin Länsi-Berliinin ja myös Lyypekin kaupoissa saattoikin olla itäsaksalaisia eläkeläisiä ruuhkaksi asti, ja monet heistä ostivat pelkästään banaaneja. Jotteivat he, sellaisiin itsepalveluvaakoihin ennestään tottumattomina, liiaksi hidastaisi muiden asiakkaiden ostoksia, päätettiin banaanin nappula sijoittaa vakiopaikalle, vasempaan yläkulmaan numeroksi 1, josta he saattoivat löytää sen mahdollisimman nopeasti. Tämä tapa sitten säilyi Saksojen yhdistyttyäkin ja oli sitä ennen jo levinnyt muuallekin, ilman että kauppiaatkaan välttämättä tiesivät, mistä se oli saanut alkunsa.
Suomessakin se saattoi olla vastaavasta syystä kätevää vielä siihen aikaan kun Jeltsin hallitsi Venäjällä ja siellä oli kaikesta pulaa, minkä vuoksi sieltä käsin käytiin Suomessa paljon ostoksilla.
SKP:n puheenjohtajana toiminut Aarne Saarinen kirjoitti jo vuonna 1984 muistelmissaan, että Suomi kulkee vakaasti kohti sosialismia. Siitä harvinainen ennustus, että se on toteutunut. Kauppalehdessä toimittaja Olli Herrala kirjoitti 2014 blogin aiheesta, joka toivottavasti vielä löytyy netistä.
Lopputekstistä tämä lainaus: ”Voimme kiinnittää oman sosialistisen onnelamme eurooppalaisiin yhteyksiin ja tarkemmin sanottuna Lissabonin sopimukseen, joka hyväksyttiin joulukuussa 2007. Sopimus vilisee sellaisia monikäyttöisiä termejä kuin pluralismi, syrjinnänvastaisuus, suvaitsevaisuus ja solodaarisuus.
Kaikki termit voi tulkita kehotukseksi kajota yksityiseen omistusoikeuteen ja sopimusvapauteen. Aarne Saarisen visio sosialistisesta isänmaasta on toteutunut”.
Tuntuu pahalta katsella kotikaupunkini hautausmaata, jonka paraatipaikalla on pitkät rivistöt talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden sankarivainajien hautoja. Nykypoliitikoilta voisi kysyä kuten James Hirvisaari kysyi kerran kansanedustajilta eduskunnan puhujapöntöstä: ”Miten halpa tämä maa on teille”?
Rouva Ano
Kieltämättä suomalaiset on sen verran lammasmaisia, että ne kyllä tekee sen lopullisenkin ratkaisun siten, että ympäristölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja siinä vakaassa uskossa, että itse on syypää kaikkeen, mikä meni pieleen.
Auts. Nyt oli tiukkaa tekstiä. Kipeää, kipeää. Ainoa kritiikin aihe tuli siitä, että salonkisosialistit uskovat ilmastohysteriaan kuusinolla. (Todettakoon että itsekin uskon että ihmisten päästöillä on jotain vaikutusta ilmastoon, mutta nykyinen hysteria ja suomalaisen teollisuuden tuhoaminen ei auta sen suhteen mitään.).
PS. Tuumailijan mainitsemasta vähittäisestä hivuttamisesta ja yhteiskunnan sössimisestä tuli mieleen tämä:
"Uusi pääjohtaja haluaa syrjimättömän Tullin – töihin palkattava muitakin kuin hajuttomia, värittömiä ja valkoisia kantasuomalaisia.
Hannu Mäkinen olisi valmis joustamaan kielitaitovaatimuksista, jotta virastoihin saataisiin töihin nykyistä rosoisempia ihmisiä."
Hajuttomia, värittömiä ja valkoisia kantasuomalaisia...kiitti.
Päivän kevennys:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006265032.html
PS ja offtopic jne.. Tai kuten Simo Salminen laukaa: Kaun mun pinnani kesti ja sitten päätin kavereille näyttää...ja lopuksi, tarttis ajatelle ekaks.
Mutta joo, tuossa, huru-ukolla ei ole kuin aikaa noutajaa odotellessa selailin noita vanhoja ja vahnhempiaYrjön blogeja, ja kas kummaa olen ollut lukijoiden mukana -95 elokuusta ja jopa kommentoinutkin joulukuusta ko.vuonna lähtien. Eli viisvuotispäiviähän tässä pukkaa:) Johtuu vain siitä, että nää Ykän jutut ja niiden kommentit jotenkin ns. kolahtaa mulle. Jutut ja kommentit ja tätä kautta on löytynyt muitakin luettavia bolgeja. Iso kiitos kaikille:)
Itsekin olen ajatellut blogausta, nimellä Huru-ukon horinoita, no se on mulla kuten laisillani savolaisilla projektit ylleensä: aloittamista vaille valmis. Mutta sitä odotellessa, luen ja edelleen kommentoin teidän muiden juttuja kunnes annatte lopullisen bannin:)
Tai tuota Isol Kirkolta se tulee. Luulisin että sieltä.
Vaan joulu se tulee kuulkaa tänäkin vuonna, musuista ja semmoisista huolimatta.Mukavaa syksyä ja talven ja joulun odotusta kaikille:))
Huru-ukko
Palavat autot ovatkin nytten sitten opettajien vika. Opettajien puute on tosiasia ja pahenee koko ajan, sillä kukapa haluaa ammattiin jossa fyysinen turvallisuus on uhattuna ja saa kuulla solvauksia luokassa roikkuvilta maahantunketujien sikiöiltä.
Minullapa on sattuneesta syystä parempaa tietoa aiheesta.
Kyllä nää Hesarin ulkomaantoimittajien jutut on niin hanurista ettei tosi. Sitä PK-soopaa ja puhtaita valeita, todellista FAKE NEWS uutisointia. Ei ihme että tähän maan "johtavaan" aviisiin luottavat ovat täysin todellisuudesta pihalla.
Tervehdys Ano1:lle, Ano2:lle, Rouva Anolle, Ekulle, Allaspalolle, Hemulille, Huru-ukolle ja Beckerille & kiitos kommenteistanne.
Ano1: Joo. Yhtymäkohtia on. Se, mikä on erona edellisiin tuollaisiin viritelmiin on tosiaan se, että maaton ja valtioton globaali raha nukkuu saman peiton alla utopististen sosialistien kanssa.
Ano2: Kiitos mielenkiintoisesta lisäyksestä. Tuo oli minulle uutta.
Rouva Ano: Ja tuskin Saarinenkaan (sotaveteraani Ässä-rykmentistä) olisi halunnut aivan nykyistä systeemiä. Hänhän loi sen ”sinivalkoisen kommunismin” joka irtaantui Moskovajohtoisuudesta. En usko, että hän olisi halunnut Brysseljohtoisuuttakaan. Hautausmaan ohi ajellessani itselläni käy mielessä aivan samat ajatukset. Tekivätkö ne miehet kaiken turhaan?
Ekku: Ja tietyissä tilanteissa tuo ajattelutapa on jopa hyvä. Jos maassa on järkevä meininki. Silloin suomalainen ei ajattele niin kuin islamilainen eli ”kuka teki tämän minulle” vaan että ”mitä minä tein väärin”. Mistä päästiin sitten protestanttiseen ajatukseen ”if I work hard, shit won´t happen”. No, nyt shit happens eikä kansalainen mahda sille mitään.
Allaspalo: En usko että he kaikki uskovat. Käyttävätpähän tilanteen hyväkseen. Toi tullipomon loihelausuma olis joskus aikanaan käynyt aprillipäivän jutuksi. Nyt niitä lausutaan tosissaan ja pokkana.
Hemuli & Becker: Hesari se vaan osaa etsiä tekosyitä ja unohtaa tietoisesti sen varsinaisen syyn… ja johan tässä on löydetty syyksi rikkaitten ruotsalaisten asuinalueitten huumeet sekä pimeät parturit.
Huru-ukko: Ei nyt sentään elokuusta 95 kun blogikin alkoi vasta 2007. Mutta suuret kiitokset ja eihän sinua täältä mihinkään banaanoida. Jos saat aikaan ne Huru-ukon horinat niin pistäpäs ilmoittaen tännekin päin. Ja oikein mukavaa talven odotusta sinullekin.
Tuli vain Ykä mieleen, että johtuukohan tuo Tullin pääjohtajan avautuminen siitä, että parin vuoden päästä ulkomaantilausten ALV-rajahan lasketaan nollaan. Silloin jokaisen pilku kiinantilauksen hinta pitää näpertää selville. Tämä vaatii valtavasti lisää työvoimaa eli ulkomaalaista (kielitaidotonta) halpatyövoimaa.
Joo yönnetään vuosilukuharha, harhoissa kun tässä elellään:)) Mutta siitä 2007 melkoisen alusta mie niitä kommentointeja löysin. Ja ilmoitan kyl jos mie sen rojektin saan alkuun:)
Huru-ukko
Tervehdys Allaspalolle ja Huru-ukolle & kiitos kommenteistanne.
Allaspalo: Tuosta ALV-jutusta en tiennytkään. Olisko sulla jotain tarkempaa tietoa/linkkiä?
Huru-ukko: Ajan kulku on jokseenkin käsittämättömän nopeaa. Tuntuu että aloitin blogin vasta hiljattain mutta se on ollut toiminnassa jo 12 ja puoli vuotta. Ja kertaalleenhan minä ehdin jo lopettaakin.
Arvo Ykä.Tässä ois tämmöinen:"Brexit on vasta alkua: Tullin työt jopa 40-kertaistuvat, kun Kiinan nettikaupan veroale pian poistuu."
Lähteenä Yle https://yle.fi/uutiset/3-10959622
Tervehdys, Allaspalo ja kiitos linkistä. Valtion ahneus ei lopu koskaan. Miksi loppuisi, sillä kankkulan kaivo vaatii jatkuvaa polttoainetta.
Puhekielessä sosialisoinnille käytetään nimitystä pakkolunastus, mutta pakkolunastuksesta pitää maksaa lain mukaan korvaus. Kommunistimaissa sosialisointi on ollut paljolti takavarikoimista.
Valtio voi sosialisoida yrityksen ostamalla osakkeet markkinahinnan mukaan. Tässä tarinassa niin ei varmaan tapahtunut.
Miten tarinassa tehdään muslimien tai mustien omistamille firmoille? Niitä ei varmaan sosialisoida. Tarviiko niiden edes maksaa veroja? Entä kielletäänkö muslimeilta ja mustilta lihansyönti?
Kuten oikeissa kommarimaissa, niin tässä tarinassa musta pörssi ja pimeät markkinat ovat varmaan tsuhnien selviytymiskeino.
Tervehdys, vieras. Nyt tässä jäi kyllä nämä karvarannepizzeriat miettimättä. Tunnustan sen enkä osaa sanoa että kuinka sosialistinen utopistihallitus niihin suhtautuisi. Kommarimaissahan se kakkosvaluutta oli ”blat” eli tavara tavarasta, palvelus palveluksesta, palvelus tavarasta jne.
Lähetä kommentti