maanantai 18. toukokuuta 2020

KAHDEN MINUUTIN RAKKAUS


Radanvarsikaupunki, toukokuussa, joskus tuonnempana…


Radanvarsikaupungin Yhtenäistämiskoulun itäisessä oppikeskuksessa vietettiin normaalia ja rauhallista Liittovaltio-Suomen koulupäivää. Sitä vietettiin myös luokassa 8 C jossa 14-vuotias Karri löntysti kieliluokkaan yhdessä hyvän koulukaverinsa Jessen ja muun luokan kanssa. Vuorossa olisi pakollinen yhtenäistämisopetussuunnitelman mukainen kielen oppitunti jossa opeteltiin viimeisten vuosikymmenten aikana Suomessa kehittynyttä pidgin-kieltä joka oli muotoutunut suomen ja eri maahanmuuttajakielten kielistä. Kielellä ei ollut vielä virallista nimeä mutta sen työnimenä oli finadsat.

Niin Karri, Jesse kuin moni muukin olivat keskenään tuumineet että tuo pidgin-kieli taisi olla pelkkää feminiittajärjestön paskapuhetta ja koko kieli järjestön itsensä kehittämä. Sillä haluttiin osoittaa omalta osaltaan Suomen monikulttuuristumisen onnistumista, jos sitä sellaiseksi saattoi sanoa. Tosiasiassa eri maahanmuuttajaryhmät olivat toisilleen vihamielisiä eivätkä juurikaan opetelleet toistensa sanoja vaan jokainen oman kielensä lisäksi mongersi suomea kukin tyylillään. Julkisesti koulussa kukaan ei tietenkään kyseenalaistanut tämän kyseisen kielen olemassaoloa sillä feminiittajärjestö oli Suomessa hyvin vaikutusvaltainen taustavaikuttaja. Hallituskaan ei tehnyt mitään sen linjasta poikkeavaa. Olihan hallituksessa ollut jo pitkään feminiittaministeri. Ja olihan tämäkin koulu feminiittajärjestön opillisessa valvonnassa.

Niinpä Karri ja Jesse alkoivat papukaijoina toistaa keskustelua kyseisellä todennäköisesti keksityllä kielellä opettajan ohjeistuksen mukaisesti. Vaikka tiesivät ettei maahanmuuttajaväestölle kyseistä kieltä edes opetettu. Ne olivat muutenkin jo aikaa sitten jaettu omiin kouluihinsa kansallisuus-, kieli-, ja uskonnollisilla perusteilla. Tämä siksi että sekakoulut olivat käytännössä jatkuvasti jonkunlaisessa sisällissodan tilassa:

- No niin, oppilaat, nyt toistetaan Alin ja Mehmetin keskustelu:

- Haye!

- Haye haye!

- Iska warran, jätkä?

- Cisaaro, kiitos, cisaaro, wallah wallah.

- Onks mitä karkabad tietoo, hä?

- Olur, olur! Isot bailu maanta Vuosaari. Bir sürü khat, pilvi ja kossu. Montasataa rafiiq. Badan hulina, holack mestat, wallah wallah!

- Päästäkö myös Abdelkader jidee bailu?

- Lää. Abdelkader balanbal. Mzungut poliisi, najaasee doofar, viedä Abdelkader putka. Balanbal pidättää, najaasee khanis.

- Miksi Abdelkader balanbal putka?

- No vähän hoosh pari tyhmä mzungu. Tutulan fyrkka ja känny, mutta lää edes pahasti dharbaax, wallah wallah. Finski mzungu nazipoliisi doofar.

- Abdelkader ei jidee bailu. Se pahat asiat, pahat asiat. Mutta onko bailu çend cusub finski sharmuto tulla jidee?

- Lää, üzüntülü. Bailu pahat asiat maine. Lää ma agaanno miksi. Lää tulla kuin shuluk finski aktivisti sharmuto. Ne, çend kasta beri aina ennenkin.

- Vai pelkkä shuluk finski aktivisti? Vittu joo… no, gorom-saa täytyy muquunso, mitä gorom-saa täytyy muquunso, Allahu akbar.

- Allahu akbar. Mitä jos me çûn khat-baari ja calali parit oksat?

- No çûn ilman muuta, wallah wallah!

Kello soi, ja luokka siirtyi hyvässä järjestyksessä ruokailuun. Itse asiassa kantaväestön kouluissa ei ollut juuri ollenkaan järjestyshäiriöitä. Siitä pitivät huolen feminiittajärjestön vartijat joilla oli käytössään tainnutusaseet. Ne eivät aiheuttaneet kipua mutta veivät kohteeltaan ajan, paikan ja minuuden tajun. Kokemus oli hyvin epämiellyttävä. Tainnuttimia myös käytettiin herkästi sillä niskurointihan tarkoitti sitä että oppilas kyseenalaisti koulun järjestyssääntöjen lisäksi koko feministis-utopistisen yhteiskunnan. Karren ja Jessen Suomessa yksityinen oli todellakin poliittista.

Ruokana oli – niin kuin joka ainoa päivä – jotain kasvishöystöä. Nälkäähän se ei juuri vienyt ja Karren kävi sääliksi vähäosaisempia oppilastovereitaan. Heillä oli kotona luvassa sitä samaa mössöä. Muuhun kun ei ollut varaa. Lihansyönti kouluissa oli lopetettu ilmastosyistä jo aikaa sitten ja omaa lihatuotantoa ei ollut maassa ollenkaan. Tuontiliha – lähinnä säilykkeet – olivat tolkuttoman kalliita. Onnekseen Karrin isä oli insinööri ja äiti lääkäri ja heillä oli varaa ostaa sekä laillista Corned Beefiä että mustassa pörssissä myytävää venäläistä Tushonka-säilykettä. Törkeän kovaan hintaan.

Ruuasta ei sinänsä kukaan purnannut. Siitä pitivät huolen paikalla olevat feminiittavartijat. Ruuastakin valittaminen olisi ollut selvä syytös yhteiskunnan toimimattomuudesta joka olisi johtanut välittömään tainnutusaseen käyttöön. Ruokailu ei tuntunut sinänsä niin vastenmieliseltä kuin heti sen jälkeen joka koulupäivä seuraava pakollinen velvollisuus. Kahden Minuutin Rakkaus. Karren ikäluokka oli kolmas joka oli ns. täyssirutettu eli heille oltiin asennettu heti syntymän jälkeen kansalaisen tunniste- ja toimeenpanosiru niskaan. Siru korvasi kaikki aikaisemmat henkilödokumentit.

Vanhemmilla ikäluokilla oli vastaavanlainen mutta ominaisuuksiltaan vähäisempi siru ranteessa mutta uudempi, niskaan asetettu siru kasvatti ensimmäisen ikävuoden aikana yhteyden myös aivoihin ja sen kautta virkakoneisto saattoi lähettää ihmiselle lyhyitä viestejä esim. vaaratilanteiden varalta. Viestit näkyivät ihmiselle jonkinlaisina kuvan, tekstin ja ajatuksen sekoituksina. Ennen niitä aivot tunnistivat lyhyen piip piip piip-signaalin jolloin ihminen tiesi varautua signaalin saapumiseen ja pysähtyä paikoilleen. Sirua voitiin käyttää muuhunkin ja nyt sitä taas käytettäisiin. Ruokalan kaiuttimista kuului koulun rehtorin ääni:

- Aloitamme kahden minuutin rakkauden.

Ruokalassa oleva lähetin alkoi syöttää sirun kautta oppilaiden aivoihin mielikuvia Liittovaltiosta, Järjestelmäpuolueesta, monikultturismista, feminismistä ja ilmastofundamentalismista. Samalla siru aktivoi keskushermoston tuottamaan endorfiinia ja oppilaat tunsivat erittäin voimakasta mielihyvän tunnetta sirun lähettämistä mielikuvista. Tätä vaihetta kesti minuutin.



Toinen vaihe kesti puoli minuuttia ja sen aikana siru syötti oppilaille mielikuvia nationalismista, kansallisvaltioista, rasismista, patriarkaalisuudesta ja militarismista. Mielikuvissa välähteli myös hämähäkkejä, skorpioneja ja käärmeitä. Samaan aikaan siru sai elimistön erittämään adrenaliinia saaden oppilaat tuntemaan pelkoa ja inhoa.



Viimeinen puoli minuuttia oli ensimmäisen minuutin toisinto vapauttaen oppilaat pelosta ja tarjoten oikeaoppisten mielikuvien myötä endorfiinin tarjoamaa nautintoa.

Kahden minuutin rakkauden vaikutus kesti vain niin pitkään kun siru stimuloi hermoston toimintaa. Se loppui välittömästi sen jälkeen. Silti se tuntui hyvin monesta vastenmieliseltä, niin kuin oma mieli olisi hetkeksi varastettu ja ihminen muutettu tahdottomaksi robotiksi. Siitähän itse asiassa oli kysekin ja niin Karri, Jesse kuin moni muukin oli yrittänyt omilla mielikuvillaan estää ulkopuolelta tuotetut mielikuvat. Yritys oli kuitenkin osoittautunut turhaksi ja oppilaitten ei auttanut muu kuin mennä lastuna laineilla sen kahden minuutin ajan ollen onnellisia ettei se kestänyt enempää. Kahden minuutin rakkaus päättyi ja kovaäänisistä kuului jälleen rehtorin ääni:

- Kiitämme teitä kahden minuutin rakkaudesta. Muistakaa rakastaa oikeita asioita ja vihata vihaa. Liittovaltio ja Järjestelmäpuolue taistelevat vihaa vastaan. Vihattoman maailman puolesta.

Karri poistui ruokalasta tuumien että onneksi kesälomalla sentään ei ole tätä paskaa. Osa oppilaista meni suoraan koulun vessaan. Herkemmät oppilaat se puolen minuutin pelkojakso sekä hormonivyöry sai laskemaan alleen ja moni käyttikin vaippoja. Ruokalan valvontaikkunan takana kaksi naista katseli oppilaitten poistumista. Toinen heistä oli koulun rehtori, 58-vuotias nainen joka oli aivan oikeasti kiinnostunut oppilaistaan, halusi heidän parastaan ja pyrki tarjoamaan heille mahdollisimman tasokasta opetusta.

Mutta hänen kätensä olivat sidotut. Ne oli sitonut Järjestelmäpuolue ja sen henkinen äitipuoli Feminiittajärjestö jonka edustaja Valvojafeminiitta seisoi hänen vierellään. Feminiitan punainen virka-asu muistutti varsin paljon sen ikivanhan feministinaisille tehdyn amerikkalaisen alistuspornosarjan Handmaid´s Talen asustetta. Feminiitta katseli poistuvia oppilaita ja totesi pohtivalla äänellä:

- Kahden Minuutin Rakkauden vaikutus ei ole toivottavan hyvä. Emme ole päässeet tavoitteeseemme. Kun katsoo oppilaita ne eivät odota sitä innolla ja onnellisina vaan pääosin joko pelokkaina tai tympiintyneinä.

Rehtori vastasi:

- Näin on, Valvojafeminiitta. Koululla on vielä paljon työtä tehtävänä.

Valvojafeminiitta jatkoi:

- Ikävä kyllä tuota aivostimuloinnin aikaa ei voi pidentää kahdesta minuutista. Eikä myöskään ulottaa vapaa-ajalle. Unijakso olisi erinomainen aika oikean ajattelutavan opettamiseen. Mutta on todettu että pidemmät jaksot olisivat oppilaille vaarallisia. Asiat eivät onnistu yhtä helposti kuin Huxleyn tai Orwellin yhteiskunnassa. Tekniikka ei ole vielä tarpeeksi pitkällä.

Rehtori totesi tähän:

- Mutta on ilahduttavaa tietää että niin Liittovaltio, Järjestelmäpuolue ja Feminiittajärjestö kantavat huolen kansalaistensa hyvinvoinnista eivätkä riskeeraa heidän terveyttään. Vaikka se tapahtuisi ainoan oikean asian nimissä. Mutta suonette anteeksi, joudun poistumaan. Minulla on rästissä olevia hallinnollisia tehtäviä.

Rehtori poistui. Valvojafeminiitta ajatteli että tuon ämmän esitys oli selvästi pelkkää näyttelyä ja hän pyrkii välttelemään feminiittojen seuraa niin paljon kuin mahdollista. No, pääasia että tottelee. Vihatkoot, kunhan pelkäävät. Rehtori ei tiennyt sitä että järjestelmä ei ollut läheskään niin huolissaan noitten muurahaiskansalaisten hyvinvoinnista kuin hän kuvitteli. Uniehdollistamista oli jo yritetty. Kokeilu oli tehty Pirkkalassa, joka oli valittu koepaikaksi historiallisista syistä ja kokeilun nimi oli ollut Pirkkalan Toinen Kokeilu. Oppilaille oltiin syötetty suuret määrät stimulaatiota unirytmin aikana. Tarkoituksena oli ollut saada aikaan oikeaoppisia ehdollistettuja ja oikein ajattelevia muurahaiskansalaisia.

Kokeilu oli ollut katastrofi. Kahdestasadasta oppilaasta 68 oli kuollut aivoinfarktiin ja 78 joutunut pysyvään psykoosiin. Vain harvat selvisivät ilman vaurioita. Epäonnistuminen peitettiin sillä että valtamedia uutisoi nationalististen terroristien tehneen bioterrori-iskun viattomia oppilaita kohtaan. Seuraavaa kokeilua suunniteltiin jo, epäonnistuneesta kokeesta kerätyn ja tarkasti analysoidun datan perustella.

Valvontafeministiä ei surettanut vaikka uudessakin kokeessa kuolisi ihmisiä. Olihan tavoitteena kuitenkin luoda lopullinen feministinen muurahaispesäyhteiskunta. Siinä yksilö olisi merkityksetön, kuningattaren asemassa olevaa luokkaa lukuunottamatta. Ja rehtori oli muutenkin väärässä. Kyllä ainoan oikean asian eteen saattoi tehdä mitä tahansa. Aivan mitä tahansa.

Vapaus ei ollut vapautta johonkin. Se oli vapautta jostakin. Ennen kaikkea vapautta väärästä ajattelusta.

20 kommenttia:

Kurza74 kirjoitti...

Puolen tunnin rakkautta tulee joka iltapäivä kaikilta ylen käyttämiltä välineiltä. Viisikko ei ole pulassa, vaan asiantuntijoita tarkkaan kuunneltuaan päättänyt...
Sitten koittaa kyselyosuus, jossa kysymyksiin vastataan, mutta ei siihen, mitä kysyttiin. Pari asiantuntijaa myöhemmin kertovat, mitä ehkä juuri kuultiin.
20:30 parhaat palat erikoislähetyksestä, hallituksen toimia ylistävä uutinen, ilmastonmuutos uutinen ja Trumpin toimille irvaileva uutinen.Tätä jatkunut pari kuukautta vasta, mutta Marin taitaa juuri nyt olla suosituin pääministeri vuosikymmeniin.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Kurza74. Joo, valitettavasti juuri näin tällä hetkellä on.

Anonyymi kirjoitti...

Diktaattori Orban kertoi, että Unkarin hallituksen väliaikaiset poikkeustilavaltuudet loppuvat toukokuun lopussa. Diktatorska Marin ei ole aikonutkaan moista ilmoitusta tehdä. Eikä aoikaan luulen minä. Ei ainakaan ennen kuin on varmistettu ettei tyhmä kansa äänestä väärin/väärää puoluetta seuravissa vaaleissa sulkemalla se pois poitiikasta kuten Saksassa juuri tehdään AfD:n kanssa.
Huru-ukko

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Huru-ukko. Unkari on maa, jossa johto toimii kansan tahdon mukaisesti ja Suomi nimittää sitä diktatuuriksi. Diktatuuri on uudelleen määritelty. Sinänsä en usko että huulipunahallitus pystyy pitämään poikkeustilavaltuuksia loputtomasti. Mutta tässähän ollaan valmistelemassa näitä vihapuhe- ja maalituslakeja. Valtansa menettämistä pelkäävä järjestelmä on vaarallinen järjestelmä.

Anonyymi kirjoitti...

https://www.kansalainen.fi/eu-lipun-polttamisesta-voi-saada-saksassa-nyt-vankeutta/


Viharikos


-Tvälups-

Terho Hämeenkorpi kirjoitti...


Tää nyt oli vain näitä vanhoja kirjoituksiani, mutta jotenkin kalahti Ykän kolumnista:

Ulvilan Seutu 4.10.1990

Pahoinvointia!

Viime vuosina, erityisesti viime aikoina olen ruvennut voimaan pahoin. Ettei lukija erehtyisi vääriin johtopäätöksiin, täytyy tarkentaa: voin pahoin lukiessani lehtien mainoksia tai katsellessani niitä TV-ruudusta. Pahoinvointini syy on tässä: en ymmärrä, miksi Suomessa mainokset täytyy laatia suomalaisille fingelskaksi tai peräti englannin kielellä. Katsotaanpa tilannetta koko surkeudessaan.
Viikonloppuna kotiin tuleva mainospaketti sisältää Citymarketin Trendy Newsiä tai Anttilan Super newsiä. Boutiquet ja shopit myyvät aikamme eurojupille tarkoitettua mode fashionia. Jääkiekkokansaa hemmotellaan jo pelkästään englanniksi odotellessa MM-kisoja Suomeen! Niin sanottu Valtionrautatiet on pelännyt kai jäävänsä kyydistä, koskapa tarjoaa uusia Inter City -juniaan ihmisille tekonäppärällä sanaleikillä – englanniksi. Nälkäisille avuksi tulevat burgerit, carrolsit, shopit, beerit jne. jne.
Tämänkaltaisia mainoksia näkee tietysti Englannissa ja englanninkielisissä maissa, koska niissä puhutaan ja myös ymmärretään englantia. Sitten näitä näkee myös meillä, mutta on yksi suuri ero: meillä mainostajat aliarvioivat tavallisen ihmisen tervettä järkeä. He luulevat, että on kovinkin hienoa, kun osaa vääntää yhden englanninkielisen mainoksen koko kansan äimisteltäväksi. Epäilemättä ihmiset pöllämystyvät niin, että ostavat tuossa tuokiossa firman tuotteet nahkoineen karvoineen.
Täytyy myöntää, että tuonkaltainen mainossaasta on vaikuttanut minuunkin, mutta varmasti eri tavalla kuin mainostajien toiveena ollut: Olen jo aikaa sitten tehnyt päätöksen: Mitä enemmän joku firma käyttää fingelskaa mainoksissaan, sitä vähemmän minulla on asiaa ko. firmaan. Aina löytyy nimittäin supisuomalainen vaihtoehto, joka sopiikin paremmin minunkaltaiselleni juntille. Sellainen ”virma” saakoon rahani nousukkaan jäädessä niitä paitsi.
Suosittelen samaa menettelytapaa kaikille muillekin. On kysymys sentään omasta maasta ja kielestä ja ennen muuta omasta arvokkuudesta. Se ei ole kaupan! Kun yhä laajemmat kansalaispiirit ilmaisevat kukkaronsa kautta paheksuntansa ko. epäterveitä ilmiöitä kohtaan, on vaikutus varma: Jos firmaan ei tule rahaa, niin ei tule, vaikka se olisi kuinka täynnä englannin kieltä. Sellaista kehitystä ei mikään yritys kauan kestä.
Älköön nyt kukaan luulko, että olen englannin osaamista vastaan. En suinkaan ole, mutta sanon vain: Huonosta englannista ynnä huonosta itsetunnosta tulee huono yhdistelmä. Sillä ei yksinkertaisesti pärjää. Sen sijaan: kun opiskelet, niin opiskele kieli kunnolla ja käytä sitä sen oikeassa yhteyksissä. Silloin ei tule ylläkuvatun kaltaisia kömmähdyksiä ja rimanalituksia eikä sinun tarvitse luopua arvokkuudestasi omassa maassasi.
Vanha viisas Mikael Agricola sanoi aikoinaan itsestään Jumalasta: ”Kyllä se kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen”. Laittamattomasti sanottu.

Tuumailija kirjoitti...

Näitä Yrjön karmeita dystopioita lukiessa sitä väkisinkin miettii, että jos tuohon ajaudutaan niin me saamme vielä nähdä Keski-Euroopassa rautaesiripun paluun. Tällä kertaa tosin pakenijoiden aalto vyöryykin esiripun länsipuolelta itään. Suomen kannalta harmi kyllä itäpuolellakaan ei ole mitään erityisen hyvää. Meiltä pakolaisvyöry suuntautuu Suomenlahden yli etelään, kuten joskus taannoisessa tarinanpätkässä olikin. Ellei sitten pakopaikka ole maan sisäinen, onhan mahdollista päästä Pimeiden Maiden kaltaiseen tilaan.

Tässä on kyllä vielä sellainenkin uhkakuva, että kun romahdus tulee niin vastareaktio on liiankin raju. Tyytymättömät ja peloissaan olevat ihmiset kaihoavat vapahtajaa - ja sellaiseen epätoivon huutoon tulee lopulta joku Hitler joka vastaa ihmisten hätään. Kun ihmisiä haukutaan ja kohdellaan fascisteina, he voivat yhtä hyvin alkaa fascisteiksi. Kun miehiä haukutaan ja kohdellaan sovinisteina, he voivat yhtä hyvin alkaa sovinisteiksi. Muistan lukeneeni kommentin, jossa todettiin: "kun pöly on laskeutunut, Euroopassa ei ole jäljellä yhtään valtiota jossa naisilla olisi äänioikeus".

Kalevi Nissila kirjoitti...

50-luvulla muistan puhutun kielestä, joka oli keinotekoinen ja siitä piti tulla maailmankieli. Se kieli oli esperanto. No, 40-vuotta myöhemmin jo osattiin Nokia-englantia. Englannin kielen pikakurssi:

LP record Liikkuvan poliisin ennätys
Bay City Rollers Lahden rullaluistelijat
You can count on me Voit laskea päälleni
Breakdance Jarrutanssi
Can You hear me Kannussa sinä, täällä minä
Escort service Escortin huolto
Fat-free Läskiä ilmaiseksi
Fly like an eagle Kärpänen pitää kotkasta
Hard disc operation Rankka tiskausoperaatio
How come Tule tänne, koira
I sav my honey today Sahaan hunajaani tänään
I turn to you Teen u-käännöksen
I will never give up En koskaan oksenna
I'm going to make you mine Menen tekemään sinulle kaivoksen
Just in case Vain salkussa
Liverpool Maksa-allas
Manicure Raha parantaa
Melodrama Kanoottionnettomuus
Oh dear! Voi peura!
Passports, please Jättäkää urheilu väliin, olkaa hyvä
Press space bar to continue Lehdistön avaruusbaariin jatkoille
Recycling Paluumatka polkupyörällä
Sundwich Hiekkanoita
Season's greetings Meripojan terveiset

Ja 60 vuotta myöhemmin joudutaan opettelemaan kieltä, jonka työnimenä on finadsat, jos tämä meno jatkuu...

Medusan verkko (engl. The Bourne Identity) on vuonna 2002 ensi-iltansa saanut Doug Limanin ohjaama elokuva. Tapahtumat kietoutuvat yhdysvaltalaisen tiedustelupalvelu CIA:n salaisen Treadstone-operaation ja erityisesti sen ensimmäisen agentin Jason Bournen (Matt Damon) ympärille. Elokuvassa oli ideana, että Jason Bournen oli aivopesty tekemään omaan mielen vastaisia tekoja unohtaen samalla oman identiteetin. Tästä on Liittovaltion, Järjestelmäpuolueen ja Feminiittajärjestön hyvä jatkaa taistelua kuvittelemaansa vihaa vastaan. Elokuvassa Treadstone-operaatio ei kylläkään kovin hyvin onnistunut...

Anonyymi kirjoitti...

Tuo Kalevi Nissilän englannin oppitunti oli aivan loistava:) Mutta mikäli mitään ymmärrän ja osaan, sundwihch olisi aurinkonoita, hiekkanoita taasen sandwich?
Huru-ukko
PS. mä oon unohtanu enkusta enemmän ku mitä oon koskaan oppinu. Vaan näillä yritetään mennä...

QroquiusKad kirjoitti...

Oikeassahan tuo veli Tuumailijan siteeraama kommentaattori oli:

tämä päättyy joko niin, että miesten hallussa olevat voimankäyttöorganisaaatiot sivuuttavat poliittisen eliitin, muodostavat sotilashallituksen ja ajavat islamin Välimereen.
Naisilta ei prosessin aikana eikä sen jälkeen kysytä enää mitään. Ei pidäkään, koska he ovat tämän tilanteen aikaan saaneet.

Vai kuvitteleeko joku, että Ukrainan sodan alettua maahamme olisi voinut kävellä paperittomina 32 500 vaaleaa, sinisilmäistä, pitkäsääristä nuorta ja nuorehkoa itäukrainatarta? Moni mies olisi ottanut heidät vastaan, mutta heiltäpä ei olisi kysytty mitään:
kas, maahanmuuttopolitiikkaamme kun tehdään naisten halujen ja himojen mukaan.

Vaihtoehtoinen päätös tälle on, että interperspirationaalinen feminismi saa projektinsa päätökseen ja Eurooppa islamisoidaan. Naisilta ei kysytä prosessin aikana eikä sen jälkeen yhtikäs mitään. Heidät puetaaan säkkiin ja alistetaan väkivaltaiseen patriarkaattiin, jonka rinnalla Handmaid's Tale näyttää ihmissuhdekomedialta.

Pahinta on, että osa interperspirationaalisista feminiitoista taitaa halutakin juuri sitä. Heidän takiaan myös järkevät naiset, jotka varmasti muodostavat enemmistön menettävät äänioikeutensa. No, menettää se noissa touhuissa kyllä moni miesoletettukin.
Question is not who is right but who is left. Might is right.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Taisteluvälineupseerille, Terho Hämeenkorvelle, Tuumailijalle, Kalevi Nissilälle, Huru-ukolle ja Qroquius Kadille & kiitos kommenteistanne.

Tvälups: Jep. Max kolme vuotta. Tosin koskee muitakin lippuja mutta aika rohkeet lukemat kumminkin.

Terho: Tuo oli aivan hemmetin hyvä kirjoitus ja sama kehityshän on vain jatkunut. Minua ottaa se englannin pakkosyöttö kuuppaan ihan yhtä lailla.

Tuumailija & Qroquius Kad: Olette ennustuksissanne oikeassa. Jos kohtuullinen järjen ääni hiljennetään niin jäljelle jää vain kohtuuttomat vaihtoehdot. Uskon kyllä että suurin osa noista feministeistä ei halua mitään tuhoa. Ne ovat vain niin sinisilmäisiä typeryksiä että uskovat ihan tosissaan utopiansa jatkuvan täältä ikuisuuteen.

Kalevi: No siinähän oli mainiota practical english in practice. Toi Medusan verkkohan muuten tehtiin ensimmäisen kerran jo 1980-luvulla. Silloin siinä oli pääosassa Richard Chamberlain.

Huru-ukko: Itsellä toi englanti on – vissiinkin tämän internetin ansiosta – varsin hyvällä mallilla. Sen sijaan niin kouluruotsi ja koulusaksa ovat kyllä pahasti ruostuneet.

Kalevi Nissila kirjoitti...

Tämä 'pikakurssi' kuvaa lähinnä meikäläisen englannin kielen taitoa, eli ei hääppönen. Tätä kieltä tungetaan joka paikkaan, opiskeluun, työelämään, yritysten nimiin, mainoksiin jne... Itse ajattelen samoin kuten Terho "Pahoinvointia!" -kirjoituksessa toi esiin. Ajattelu vieraalla kielellä ei ole koskaan niin syvällistä ja hienojakoista kuin äidinkielellä. Varsinkin opiskelu mielestäni pitää ensin suorittaa äidinkielellään!

Niin ja se hiekkanoita piti olla Sandwich. Tämän vuoden 2007 läppärin kursorilevy on liian herkkä. Kursori hyppää satunnaisesti minne sattuu ja tekstiä tulee väärään paikkaan, jonka korjaus taas epäonnistuu jne... Kunnon IBM-näppis 80-luvulta olisi paras...

Joo, ja tämä Bourne elokuva vuodelta 2002 on varmaan esimerkkinä tutumpi. Tämähän Richard Chamberlaini pääositti elokuvan jo vuonna 1988.

Aika karmeeta oli Ykän teksti. Onkohan pohjois-koreassa tällainen aivopesu jo käytössä? Päätellen käytäytymisestä, kun saivat näkönsä takaisin silmäleikkauksilla (oli tv-dokumentti).

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Kalevi. Minä olen poistanut omasta läppäristä sen touchpadin käytöstä ja pelaan pelkällä hiirellä. Paljon helpompi. Ja joo, minä olen nähnyt sen saman dokumentin. Minä luulen että sen käytöksen taustalla oli puhdas pelko. Olihan siinä kumminkin paikalla ulkomaalainen kuvausryhmä joten kiitokset tuli ehdottomasti esittää oikeaan suuntaan.

Kalevi Nissila kirjoitti...

Auttoi! Kiitos Ykä. On se kumma ettei aina hokaa noin yksinkertaista asiaa?! Joo, pelko on se joka teettää...

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Kalevi. Ollos hyvä. Hienoa jos saatoin olla avuksi. Ja mietitäänpä pelkoa. Ei se rajoitu Pohjois-Koreaan. Jos Suomessa Ylen toimittaja tulee ja tunkee mikkinsä kansalaisen nenän eteen ja sanoo että kerrotteko tässä suorassa lähetyksessä että eikös Suomeen tarvitakin lisää maahanmuuttoa niin kuka uskaltaa päästellä täysillä?

Kalevi Nissila kirjoitti...

Eipä juuri kukaan. Sama ilmiö on kaikissa niissä tapauksessa, joissa vaarana on rangaistuksen uhka. Vaietaan todellisesta tilanteesta ja selitetään se parhain päin (Jaskan korollaari: Siitä, miten asioiden pitäisi olla, ei voi päätellä miten ne todella ovat). Tästä tulee ongelma silloin, kun kaikki on menossa 'päin helvettiä' ja tämän pelon takia ei kerrota todellista tilannetta johdolle, Ruvetaan siis peittelemään vaikka pitäisi jo toimia. Johto on tällöin tilanteessa, jossa se on sekä kuuro, että sokea. Pelolla johtaminen on siksi minun mielestä typeryyttä, koska oikean tilannetiedon puuttuminen aiheuttaa homman karkaamisen käsistä. Paitsi, jos johto haluaa 'luovaa' tuhoa...

Anonyymi kirjoitti...

Otsikosta eli kahden minuutin rakkaudesta. Nuorempana näin saattoi alkuun käydä, vaikka ei ollut edes sirua niskassa.

Kalevi Nissila kirjoitti...

... jatkuu. Yksi 'rangaistuksen' muoto on häpeän pelko. Ei vaan tunnusteta, että ollaan epäonnistuttu, osaamattomia tai kykenemättömiä tehtävään. Tai sitten ei kehdata sanoa mitä ajattelee (jos ne luulee tyhmäksi). Se on hillotolppa ja häpeäpaalu, joiden välissä ihmiset yrittävät taiteilla kykyjensä mukaan. Esimerkkejä:

IL: Ex-työministeri Jari Lindström pyytää anteeksi suurinta virhettään: ”Hyväksyin aktiivimallin, vaikka tiesin alusta asti sen olevan torso”
IL: ”Yhteiskuntaa olisi pitänyt sulkea” – Ex-epidemiologi arvostelee jyrkästi Ruotsin koronatoimia, pääministerin mukaan malli on toiminut.

Anonyymi kirjoitti...

Terho Hämeenkorpi kirjoitti...
“ Tää nyt oli vain näitä vanhoja kirjoituksiani, mutta jotenkin kalahti Ykän kolumnista:
Ulvilan Seutu 4.10.1990 ”
18. toukokuuta 2020 klo 17.03
____________________________
Sehän on kulttuuri-imperialismia.
Isoäitini oli kouluja käymätön. Hän toisteli venäjän sanoja, olihan kasvanut suuriruhtinaskunnan aikana.

Huomasin kerran jossakin suomalaisessa lehdessä mainostettavan että tulkaapa ostamaan “home”.
Kiinteistövälittäjä asialla.

Terv.
— Tinahattu —

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Kalevi Nissilälle, Anolle ja Tinahatulle & kiitos kommenteistanne.

Kalevi: Suomessa, joka on yksi maailman itäsaksalaisimpia maita tuo häpeärangaistus on todellinen rangaistuksen muoto jota ei tarvitse kirjata lakiin. Silti se toimii pelotteena.

Ano: Kestävyys kasvaa iän myötä…

Tinahattu: Kulttuuri-imperialismia ja kulttuurista apprjotakin on tietysti vain valkoisten tekemät toimet. Tämä taas ei:

https://arkitehti.files.wordpress.com/2010/01/find-lande.gif