keskiviikko 7. marraskuuta 2012

TUKI, TURVA JA SOSIAALITURVA

Kokoomuksen nuorten suunnasta on tullut varsin raflaavia ehdotuksia. Ensiksi vaadittiin lapsilisien poistamista ns. heikoilta aineksilta ja sen jälkeen yleensäkin sosiaaliturvan jyräämistä. Asiastahan luonnollisesti seurasi poliittiset turpaantiputtajaiset, joissa pääasia oli, että tiettyjä asioita ei saa ääneen sanoa ja mahdollisimman monen tahon on mahdollisimman näyttävästi irtisanouduttava asioista, joita eivät itse asiassa ole sanoneet. Mistä taas ei Hotellin Respassa erityisemmin pidetä, koska siitä tulee mieleen aina se kysymys, että kuka saa määritellä sen, mitä saa sanoa ja mistä pitää irtisanoutua.

Itse näkisin, että kokoomuksen nuorilla on oikeus sanoa, mitä mieltä he ovat. Muilla, esmes minulla on oikeus sanoa, etten ole samaa mieltä, ja sen sijaan että rääkyisin nuorkokkareitten turpia tukkoon, voin seuraavissakin vaaleissa äänestää heitä vastaan. Antaa heidän puhua. Hyvähän se vaan on, että kertovat, mitä tuleman pitää. Muistuttaisin muuten ihmisiä siitä, että jos jatkossakin aiotte äänestää kokoomusta, niin kokoomuksen nuoret tänään ovat ministereitä huomenna.

Eli vaikka kirjoituksen alusta saattoi saada käsityksen, että itse asiassa symppaan ehdotusta, niin ei se ihan niin mene. Lausun vain oman näkemykseni asiasta ja minusta tuntuu – ehkäpä työkokemukseni pohjalta – että kokoomusnuorten käsitys tästä ns. syrjäytymisestä ja syrjäytyneistä ihmisistä on enempi teoriapohjaista, ettei jopa tunteella ajateltua, kun taas itselläni aihe on sattuneesta syystä varsin tuttu.

Yksi merkki syrjäytymisen pitkälle edenneestä tilastahan on se, että mukulat otetaan huostaan ja laitetaan laitokseen. Silloinhan voidaan tylysti tuomaroida, että jossain ollaan pahemman kerran epäonnistuttu, ja kyseessä on tämä ns. heikompi aines. Itse en mielelläni näitä termejä käytä, mutta mennäänpä hetken verran tämän nuorkokoomuslaisen oletusasetuksen mukaan.

Laitoksissahan on todellakin jo kolmannen polven asiakkaita, joilla sekä vanhemmat että isovanhemmatkin ovat olleet sijoitettuina. Näissä tapauksissa on yleensä kyse vakavista päihdeongelmista. Syrjäytymisen ketjua on hyvin vaikeaa katkaista, koska eläminen sosiaalituella ja poissaolo työelämästä on opittu jo kodissa, joka on oppinut sen kodissa. Nuorkokoomuslaisesta näkökulmasta on helppo sanoa kyseessä olevan heikon aineksen joka on hässinyt niin oman kuin mukuloittensa elämän, ja semmosista perheistähän ne sijoitetut nuoret tulevat.

Mutta mutta. Laitoksiin tulee myös kasvavissa määrin nuoria, joilla kotona on ns. kaikki kunnossa. Vanhemmat ovat työssäkäyviä, vakavaraisia, usein akateemisia eikä näillä nuorilla ole koskaan ollut minkäänlaista aineellista puutetta. Itse asiassa materiaalinen hyvä on tullut ilman minkäänlaisia ponnisteluja, saaden aikaan ajatuksen hyvinvoinnin itsestäänselvyydestä. Tähän yhdistetään vapaa kasvatus tai totaalinen kyvyttömyys asettaa minkäänlaisia rajoja tai molemmat yhtä aikaa, jolloin nuorelta lähtee jossain vaiheessa mopo lapasesta, yhteiskunnan on puututtava peliin ja nuori otetaan huostaan ja sijoitetaan.

Taustat ovat näillä nuorilla erilaiset, mutta lopputulema sama. Laitokseen. Ovatko näitten nuorten vanhemmat (jotka saattavat hyvinkin äänestää kokoomusta) myös sitä heikkoa ainesta, jonka lisääntymisoikeus voidaan saattaa kyseenalaiseksi? Minä en heitä kiveä kumpaakaan äsken mainittua ryhmää kohtaan.

En kiistä sitä ollenkaan, että Suomessa on mahdollisuus ryhtyä täysin tietoisella päätöksellä elämään sosiaalituen varassa. Yksi näistä ”uravalinnoista” on ryhtyä yksinhuoltajaäidiksi. Jos sitä suunnittelee, kannattaa hankkia itsensä sijoitetuksi laitokseen ja pyöräyttää ensimmäinen mukula ennen kahdeksaatoista ikävuotta. Tämän ”uravalinnan” on tehnyt huomattavan usea tyttö urani aikana. Ja yleensäkin jos on tarpeeksi röyhkeä, niin sosiaalijärjestelmäämme voi käyttää hyväksi.

Mutta sekään ei mielestäni anna oikeutta ryhtyä määrittelemään ihmisarvoa nuorkokoomuslaiseen tyyliin. Sosiaaliturvan varassa (ja ehkä pikkuhiljaa syrjäytyen) elää maassamme myös paljon pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät ole päihdeongelmaisia eivätkä ammattimaisia sosiaaliturvan väärinkäyttäjiä. Heitä voisi sanoa siksi porukaksi, joka ennen vanhaan meni kansalaiskouluun (ja huom. tällä termillä ei ole tarkoitus loukata). Ennen vanhaan oli paljon enemmän ns. hanttihommia, joilla ihminen saattoi elättää itsensä, ilman että täytyi lukea itselleen paperit, jotka saa luettua vasta n. 25-vuotiaana.

Se, että Suomessa on peruskoulu, ja ammattien opintovaatimukset ovat jatkuvasti lisääntymässä ei tarkoita sitä, etteikö maassamme olisi edelleenkin se porukka, joka olisi aikanaan mennyt kansalaiskouluun. Nyt vaan vaikkapa teollisuuden vaihetyö alkaa olla ikävästi hakusessa. Leka- ja lapiotyö ja trenkipojan hommat ovat historiaa. Henkilökohtaisena mielipiteenäni väitän, että syrjäytymistä aikaansaa osaltaan myös se, että kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti pysty lukemaan itselleen AMK-papereita, mutta yhteiskunta heiltä niitä nykyisin vaatii. Työhaluja olisi, mutta siihen ei voi vastata, sillä vähäinenkin vaihetyö karkaa muualle.

Ja osa tästä tilanteesta on täysin keinotekoisesti aiheutettu. Omalla hoitoalallani alkaa AMK-vaatimus olla standardi. Silti AMK-väkeä ei riitä töihin, ja töissä on palkattuna myös väkeä, jolla ei ole päivääkään varsinaista koulutusta. Ja kas kummaa, hepä hoitavat työn täsmälleen yhtä hyvin kuin AMK-väki. Kun tämä työ ei loppujen lopuksi ole mitään rakettitiedettä eikä noitatohtorointia. Muilla aloilla toimivilla ihmisillä on varmaankin samanlaisia kokemuksia.

Suomessa on syrjäytymässä ihmisiä, joille tässä elinkeinorakenteeltaan muuttuneessa maassa vaan ei ole lokeroa. Vaikka he eivät millään muotoa perseilekään. Nuorkokoomuslainen ratkaisu on kyseenlalaistaa heidän ihmisarvonsa.

Sinänsä en pane ollenkaan hanttiin sitä, että sosiaaliturvan väärinkäyttöä pyritään estämään. Ensimmäinen ehdotukseni tarkistuksen kohteeksi olisi vaikka tietyt väestöryhmät, joitten sosiaaliturvan sujuvaa juoksua varten on asiakseen palkattu huomattava määrä henkilökuntaa. Tämä ryhmä kun ei suomea haasta. Mutta nuorkokoomuslaisten emopuolue ei tätä asiantilaa halua muuttaa mitenkään.

Mutta joka tapauksessa nuorkokoomuslaisilla on oikeus sanoa, mitä mieltä he ovat. Ja minulla on onneksi oikeus sanoa, että olen eri mieltä. Jos ei muuten, niin näistä puskista ainakin. Ja sammakkoperspektiivistä. Josta katsottuna näkövinkkeli on varmaankin toinen kuin nuorkokoomuslainen näkövinkkeli.

12 kommenttia:

Kumitonttu kirjoitti...

Minä ajattelen samalla tavalla, ja vaadin kaikkia irtisanoutumaan muista ajatuksista.

Kunnallisvaalien alla keskustelin torilla paikallisen Kookos-vaikuttajan kanssa, ja kysyin mikä on pitäjämme pahin ongelma. Hän kertoi, että taloudellisesti pahin uhka ovat huostaanotot, jonka ovat haistaneet eräät poliitikot ja ongelman loppua ei nykyisellään näy.

Vaikka tiedänkin, etei Väyrynen ole maahanmuuton kummisetänä hääräillyt, on tässäkin mielenkiintoinen kytkös. Huostaanotetaan lapsia, vaikka samaan aikaan vaaditaan "suvaitsevaisuutta" ja "toiseuden hyväksyntää". Sitten kun joku Pavel ja Elena tuovat omia kasvatusmetodeitaan, niin yhteiskunta vastaa miten vastaa - väkivallan uhalla!

Mutta kuten sanoin, omat ajatukseni ovat oikeita ja vaadin muita tiukasti pysyttäytymään niissä ja vain niissä.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Kumikselle ja kiitos kommentistasi. Sulla taisi olla kieli poskessa, sillä tiedät toki, että ei yhteiskunta Pavelia ja Elenaa ole väkivallalla uhannut.

Mitä tulee Väpeen, niin tämähän ei ole hänen ensimmäinen yrityksensä lastensuojelun puolella. Aikanaan itsenäinen, nykyisin osana suurta Mikeva-konsernia kuuluva Jussin Kodit toimii Haukiputaalla. 2000-luvun alussa se toimi itsenäisenä sekä Haukiputaalla että Keminmaalla ja Väyrynen omisti laitoksen Keminmaan kiinteistöt, joita Jussin Kodit vuokrasivat. Väpe purki sopimuksen ja totesi, että hän aloittaa oman laitoksen ja oli valmis palkkaamaan Keminmaan yksikön työntekijät, jotka totesivat yksituumaan että pidä Väpe tunkkisi. Siihen se sitten jäi. En suosittelisi Väpeä lastensuojelualalle.

Se Jussin Kodit muuten aikanaan pärjäsi sellaisen materiaalin kanssa, minkä kanssa ei Helsinki pärjännyt. Nykytilanteesta en osaa sanoa mitään.

Anonyymi kirjoitti...

Kokoomusmaiset aivoilmavaivat ei ole paitsi päästäjän oikeus vaan oikeastaan velvollisuus. Tai ainakin reilua peliä. Harkitsemattomista möläytyksistä nimittäin se arvomaailma paljastuu. Vaalitentit pitäisi oikeastaan käydä aina vähintään puolentoista promillen myötätuulessa. Alkaisi ehdokkaiden omat ajatukset paljastua liturgian alta.

Jotenkin huvittavaa että kun näistä möläytyksistä nousee (ihan syystä) helvetillinen kalabaliikki niin aina joku valopää nillittää että voikun se on kauheeta kun ei tällaisista asioista saa/voi puhua Suomessa. Ja kommenttiketjussa jossa tämä todetaan on > 200 kannanottoa.

Samaten on huvittavaa että kun tällaisen imagohaitan erottamisesta vaikkapa sitten nuorkokoomuksesta aletaan puhua, niin toinen valopää nillittää että kauheeta kun tollai rankaistaan sanavapauden käyttämisestä. Aivan kuin Kokoomukseen kuuluminen olisi samanlainen oikeus kuin sanomisen vapaus.

Tuleepa muuten mieleen noista koulutusvaatimuksista ex-duunikaveri (eläköityi justiinsa) joka oli itse asiassa metsurin koulutuksella laitoksessa töissä - nimikkeellä katsastaja. Kaveri on supliikki- ja huumorimies, kaatanut hirviä moninverroin enemmän kuin keskivertosaamamies naisia ja muutaman karhunkin siinä sivussa, laulaa ja soittaa kitaraa puoliammattilaisena ja hartioiden leveys on sitä luokkaa että toisella hartialla kyyditään toista ja toisella toista lapsenlapsea. Eihän tällainen kaveri (kai) enää mitenkään voisi duunia saada lastensuojelussa, mutta taitaa olla niin että just tällaisia siellä tarvittaisiin.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Anolle ja kiitos kommentistasi. Toi puolentoista promillen hönössä käyty vaalitentti olis muuten aivan loistava idea. Ex-duunikaverisi kaltaisia heppuja kaivattaisiin alalle, mutta nuoret amk-mimmit menevät oikealta ohi. Ja se näkyy.

Anonyymi kirjoitti...

Sanoisinpa, että kyllä tuota ns. paskahommaa kouluttamattomillekkin löytyy, jos on sellaista valmis tekemään. Tosin moisesta ei tienaa juuri sen enempää, kuin sossuturvalla elämisellä, joten ei vallan monia houkuta.
T:Liukuhihnalla

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Liukuhihnalla, ja kiitos kommentista. Ja joo, riippuen tietysti vähän siitä missä päin asuu. Mitä isompi kaupunki, sitä enemmän niitä on. Vaan niissäkin on nykyisin ongelmana se jatkuva pätkittäisyys, jonka aikaansaama epävarmuus saa monet valitsemaan "pitäkää tunkkinne"-vaihtoehdon.

Ari kirjoitti...

Kuka h* se sanoi, että 'heikompi aines' on köyhät, työttömät, huonostikoulutetut, pienipalkkaiset jne. ja 'parempi aines' on rikkaat.

Itse ainakin ymmärsin heti, että sitä 'heikompaa ainesta' on rikkaissa ja köyhissä yhtä lailla.

Eli miksi tukea köyhän ja/tai rikkaan lapsitehtailua, jos eivät itse osaa lapsistaan huolta pitää - huom! lapsia voi toki tukea, mutta ei vanhempia, jotka eivät lapsistaan välitä.

No, valitettavasti tiedän satoja tapauksia Suomessa; osa omassa suvussa, jossa YH äiskä juoppo tekee lapsia vuoden välein eri ukoille ja nostaa sossusta kaikki mahdolliset korvaukset eikä töitä tarvitse tehdä. Lapsista tulee samanlaisia juoppoja koulujakäymättömiä pikkurikollisia ja vähän isompiakin.

Myös juoppoperheitä, jossa lapsista ei huolta pidetä.

Vaikka töitä ei tarvitse tehdä, ei he köyhiä ole, vaan rahallisesti rikkaita. Sossun korvaukset on suuremmat kuin tavallisen työtätekevän perheen tulot - ja ei ole vastuuta mistään. Heillä se vain ei rahat riitä, koska kulutus menee etupäässä viinaan, tupakkaan ja huumeisiin.

Tosi on ja tiedän, turha sitä kaunistelemaan ja kauhistelemaan. Tympäisee tekopyhä jeesustelu. Sossun korvauksia käytetään liian paljon väärin.

- buuri johannesbuurista -

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Buurille Johannesbuurista ja kiitos kommentistasi. Uskot varmaan huviksesi, että näihin kuvaamiisi tapauksiin olen vuosien varrella viljalti törmännyt. Ei näissä tapauksissa kyllä tulot ole suuremmat kuin perheessä, jossa molemmat vanhemmat käyvät suht kohtuullisissa töissä, mutta kun tarpeeksi röyhkeästi osataan toimia, niin ei pätkissä tarjottaviin paskaduuneihin myöskään kannata lähteä, eikä tietysti kyky suorittaa niitä töitä ole järin korkea.

Mutta niin kuin kirjoituksessa huomasit, on myös se vakavarainen ja asiansa hoitava, koko ajan kasvava joukko vanhempia, jotka hoitavat kyllä taloutensa ja työnsä, mutta eivät pysty pitämään mitään rotia lapsilleen ja samaa syrjäytymistähän se lopputulema on. Syrjäytyneistä kovasti puhutaan, mutta näistä humanistisista vapaista kasvattajista ei juurikaan.

Anonyymi kirjoitti...

"Jotenkin huvittavaa että kun näistä möläytyksistä nousee (ihan syystä) helvetillinen kalabaliikki niin aina joku valopää nillittää että voikun se on kauheeta kun ei tällaisista asioista saa/voi puhua Suomessa. Ja kommenttiketjussa jossa tämä todetaan on > 200 kannanottoa."

Tuohon ihan vain sellainen huomio, että olen joskus muinoin itsekin lukenut jonkun viestiketjuja joissa on ollut + 200 viestiä, mutta itse asiassa ja asiallisina pysyviä noin alle 10 kappaletta.

Lopuista osa haukkui ja arvosteli aiheen esittäjää ja hänen ammattitaitoaan/tietämystään/näkemysytään/ulkonäköään/motiivejaan/ikäänsä, osa sitten haukkui näitä arvostelijoita osa vain suhtautui asiaan "ei minun mielestäni" "kyllä minun mielestäni".

Varsinaisesta asiasta ja siitä esitetystä väitteestä tai sen asiapitoiseen kumoamiseen/puolustamiseen ei paljon sanoja haaskattu.

Onko se kalabaliikki sitten jostain asiasta puhumista? Kun monesti vaikuttaa että puhutaan lähinnä asian ympärillä kaikesta muusta ja keskustelun sijaan keskitytään metakeskusteluun ja toisten keskustelijoiden arvosteluun.

Lisäksi tarkoitetaanko se että "asiasta ei saa/voi puhua" sitä, etteikö siitä saisi käydä +50 nimimerkin +200 viestin joukkovän(k)käämistä, vai sitä että asiaa voisaisiin käsitellä asiallisesti julkisuudessa eri puolilta suht kiihkottomasti ilman että se menee loanheitoksi/bashäämiseksi puolin ja toisin?

Mutta sitä en kiellä etteikö sinne toki niitä valopäitäkin mahdu. Osalla valot päällä enemmän tai vähemmän himmennyskytkimellä, mutta se että jollain satunnaisella palstalla on satoja viestejä = 5 henkilöä väittelee keskenään ja puhuu päälle pari-kolme päivää ei omissa kirjoissa täytä ainakaan julkisen keskustelun määritelmää, vaikka se julkisesti onkin saatavilla.

Tässäkin keississä ensimmäisenä tunnuttiin käyvän kiinni tyyppiin ja siihen miten se kehtasikin sanoa noin ja saako se sanoa noin ja pitääkö se hiljentää ja erottaa vai ei. Missä välissä se itse asiasta puhuminen tuossa käytiin?

Vaikka asian olisi voinut taklata lukuisilla muillakin tavoilla, kuten esim. tän blogin malliin.

Toki yksi suuri haaste asioista keskustelussa on sekin, että julkista keskustelua ohjaavat monesti mm. nuo kusenkeltaiset laatulehtemme. Kun ne määrittävät aluksi miten asiaa käsitellään, niin voiko paljon parannusta odottaa jatkokeskustelunkaan osalta.

- lihapuhe

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys Lihapuheelle ja kiitos kommentistasi. Samanlaisia havaintoja minulla. Jossain vaiheessa vissiin nimenomaan lehdistöllemme ei riittänyt uutisointi, vaan skandaalista tuli itseisarvo. Oliskos alkanut Halla-ahosta, sillä kun miehen varsinaisia kirjoituksia ei oikein pystynyt nurin puhumaan, niin sitten otettiin aseeksi henkilökohtainen demonisointi, ja kun asia muodiksi muuttuu, niin helppokos tuohon on laumana mennä mukaan.

Minusta on ihan hyvä, että nuorkokkarit saavat esittää mielipiteensä. Helpottaa omia äänestyspäätöksiä. Tai sanotaanko että vahvistaa entisiä. Ja antaa mullekin mahdollisuuden sanoa, millä lailla olen eri mieltä. Nykyisinhän vielä pidetään ns. poliittisena taitona sitä, että puhuu kysyttäessä pelkkää ottiatuotaa, jonka voi aina jälkeenpäin kieltää. Onko se taitoa, vai onko se asioitten väistämistä ynnä puhdasta tuuliviirimäistä mielipiteettömyyttä?

Anonyymi kirjoitti...

Se huonompi aine on varmaan persuja, kun eräs köyry todellisuusorgissa oli sitämieltä että persujen kakarat pitää ottaa huostaan :P

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tervehdys, Ano.Juu, Höglundin Panuhan siellä pisti lastensuojelulakia kerralla uusiksi. Mutta ei synny caustia, ei niin millään.