Thursday, November 22, 2012

ANTERO LÄRVÄNEN JA HÄSSITYT KÄSITTEET

- Hyvää päivää, hyvät kuulijat. Täällä Antero Lärvänen Huitsinnevadan paikallisradion ja Huitsinnevadan Paikallisdemokraatin yhteislähetyksessä. Olemme tällä hetkellä Helsingissä ja aiheenamme on se, että pitkän, noin kahden viikon tauon jälkeen ovat vasemmistonuorten rohkeat kansalaisaktivistit Li Andersson ja Dan Koivulaakso varoitelleet meitä suomalaisia äärioikeiston jatkuvasti kasvavasta uhkasta. Asiantuntijana meillä on selitteläätiön ja käsitehässimisen ylisaksofoni Armas Wullenlää Helsingin Yliopistosta. Ylisaksofoni Wullenlää, kiitos että suostuitte haastatteluun.

- Kiitos, Antero, ja terveiset kaikille kuuntelijoille Pinnanmaan maakunnassa. Muistutan, että lähtökohtani tähän haastatteluun perustuu puhtaasti tieteelliseen näkemykseeni käsitehässimisestä.

- Ylisaksofoni Wullenlää, nimenomaan sen vuoksi me olemme teidät tähän haastatteluun pyytäneet. Tuoreeltaanhan vasemmistonuorten puheenjohtaja ja tuore Turun kaupunginvaltuutettu Li Andesson on ihmetellyt äärioikeistolaisten liikkeitten vähättelyä, ja muistuttaa, että vaikka ryhmät ovat aika marginaalisia, niin on hyvä ymmärtää, että minkälaista toimintaa esimerkiksi Suomen Sisu on harjoittanut. Tässä vaiheessa täytyy kysyä, koska tätä ei sen enempää koskaan selvitetä, että tiedättekö te, ylisaksofoni Wullenlää, että minkälaista toimintaa tämä Suomen Sisu on varsinaisesti harjoittanut? Kun Andersson antaa ymmärtää tietävänsä, muttei kerro tarkemmin.

- No tiedänhän toki. Suomen Sisu on harjoittanut puhua mälkyttämistä siihen tyyliin, mikä ei sovellu Li Anderssonin ajatusmaailmaan, ja tästä hänelle on tullut henkinen pipi. Koska Andersson hallitsee käsitehässimisen, ei hän tietenkään kerro, mitä tämä pulaaki on tehnyt tai pikemminkin ollut tekemättä, mutta antaa ymmärtää, että jotain karmeaa kaapista löytyy. Näin tulee oikeaoppisen käsitehässijän toimiakin, sillä jos hän olisi kertonut totuuden, niin olisihan se kieltämättä vaikuttanut vähän vaisulta ja ehkä saattanut hänet jopa naurunalaiseksi. Kyse on vähän niin kuin taide-elokuvasta, jossa loppuratkaisu jätetään katsojan itsensä päätettäväksi.

- No kieltämättä tuossa on kyse osaavasta käsitehässimisestä. Palaan Anderssonin väitteeseen näistä äärioikeistolaisista katuryhmistä. Kun näitä ryhmiä, tai ainakin Anderssonin sellaisiksi väittämiä ryhmiä tarkastelee, niin huomaa, että pommit eivät räjähtele, vinkuen ei lennä luoti, tarjolla ei ole hurmejuomaa korppien eikä edes läski tummu. Sen sijaan tarjolla on näppiksen naputtelua internetissä ja joitain kadulla jaettuja lentolehtisiä. Anderssonin logiikan mukaan samanlainen terroristiryhmähän on Jehovan Todistajat, tosin huomattavasti aktiivisemmalla intensiteetillä.

- Lisäksi tulee mieleen se, että Suomessahan on kyllä tiettyjä katutasolla vaikuttavia melko pelottavia organisaatioita, eli näitä moottoripyöräilyä ja painonnostoa harrastavien herrasmiesten yhteenliittymiä, joille väkivalta ei ole millään muotoa tuntematon neuvotteluväline. Jos niin Andersson kuin Koivulaakso ovat väkivaltaa vastaan, niin eikö heidän kannattaisi suunnata aktiviteettinsa nimenomaan tuohon suuntaan lappusten levittäjien sijasta?

- No eihän toki. Koska eihän sillä asialla ole oikeaoppisen käsitehässimisen kanssa mitään tekemistä. Eihän ole mitään järkeä lähteä todistamaan oikeasti vaaralliseksi sellaista, joka on todistettu oikeasti vaaralliseksi. Todellinen haaste tulee siitä, että todistaa ensiksi olemattoman olemassa olevaksi ja sen jälkeen todistaa se olematon oikeasti vaaralliseksi ja jopa saada aikaan virallisia toimenpiteitä, jotta olematon oikeasti vaarallinen poistetaan takaisin olemattomuuteen, jossa se koko aika olikin.

- Ja mitä tulee noihin liivijengeihin, niin toki sekä Andersson että Koivulaakso rohkeina kansalaisaktivisteina tietävät, että jos niitten kanssa haastaa läpiä päähänsä, voi saada ylimääräisiä läpiä päähänsä, ja eihän se tämmösen suomalaisen vasemmistolaisen rohkean kansalaisaktivistin hipiälle oikein semmonen käy. Se on enempi noitten pakistanilaisten ja afganistanilaisten rohkeitten kansalaisaktivistien hommia se semmonen. Niin että jahdataan niitä lappusten levittelijöitä vaan. Se on paljon turvallisempaa, ja mehän ollaan sankareita kaikki jos oikein silmiin katsotaan. Ainakin semmosia kevytsankareita. Kevytriskillä kevytsankaruus ja kyllähän sekin jo melko pitkälle riittää.


- Andersson totesi maahanmuuttokeskustelusta viitaten tähän äärioikeistoon tai ehkä hän tarkoitti näitä ns. maahanmuuttokriittisiä, ja lausui näin: ”jos heidän annetaan asettaa lähtökohdat keskustelulle, se ei ole enää voitettavissa”. Näin äkkiseltään tuosta tulee mieleen, että niin Anderssonilla ja hänen viiteryhmällään on paukut lopussa, he eivät halua vastata kysymyksiin, heillä ei ole vastauksia kysymyksiin ja he haluaisivat ihan itse määritellä, että mistä yleensä keskustellaan.

- Kyllä näin on, sillä nämä ns. maahanmuuttokriittiset, jotka Andersson laskee äärioikeistoksi esittävät inhottavia faktoihin pohjautuvia kysymyksiä sekä humanitaarisen maahanmuuton kustannuksista, nimenomaan humanitaarisen maahanmuuton myötä Suomeen tulleitten ihmisten korostuneesta osuudesta sekä väkivalta- että seksuaalirikollisuudessa ja lisäksi tämän niin sanotun positiivisen diskriminaation aikaansaamasta tilanteesta, jossa täydellisesti rotusorrosta vapautunut maa sortaa kantaväestöään rotunsa vuoksi.

- Nämä ovat käsitehässimisen kannalta epäolennaisia aiheita, koska ne ovat konkreettisia ja toteennäytettäviä. Luonnollisesti ne ovat silloin myös kovin tylsiä edistyksellisestä näkökulmasta katsoen, sillä tietenkin niin ideologia kuin ennen kaikkea fiilis on tärkeämpää kuin tylsät faktat. Hyvänä käsitehässijänä Andersson keskittyy tiettyihin asioihin, joita ei voi varsinaisen fyysisesti toteennäyttää, mutta niitten väitetyllä olemassaololla voi perustella oman oikeassaolonsa. Näitä ovat mm. juuri puhuttu äärioikeisto ja sen aikaansaama väkivallan uhka, monikulttuurisuuden luoma väistämätön solidaarisuus sekä se, että ilman humanitaarista maahanmuuttoa suomalaiset eivät olisi vieläkään kuulleet pizzasta sekä erityisesti suomalainen rakenteellinen rasismi jota ei voi varsinaisesti toteennäyttää, ja juuri se on varmin peruste siitä, että se on olemassa. Ja täytyy muistaa, että hyvän käsitehässijän näkökulmasta oma hyvä fiilis menee yli varsinaisten tylsien faktojen. Varsinkin kun sen fiiliksen voi jakaa hyvien kavereitten kanssa.


- Nähtävästi Dan Koivulaakson heitto ”suomalainen maahanmuuttokeskustelu käydään maahanmuuttokriittisten ehdoilla” liittyy tähän?

- Ehdottomasti. Sillä tietenkin niin mediassa kuin politiikassa virallinen maahanmuuttokeskustelu on käyty jo parikymmentä vuotta sillä asenteella että pakkasella housuun pissiminen lämmittää. Koivulaakso edustaa, näennäisestä kapinallisen asemasta huolimatta, virallista linjaa ja hyvänä käsitehässijänä hän kääntää asian niin, että kun on olemassa tämmöinen yksityinen, internetmaailmassa elävä vastakkainenkin mielipide, niin sehän tulee vaientaa kaikin mahdollisin keinoin, ja yksi hyvä tapa on tietysti sanoa, että keskustelua on käyty maahanmuuttokriittisten ehdoilla ja nyt siihen asiantilaan on aika saada muutos eli tukkia erimielisten turpa.

- Niin. Ja media on tietysti tukena, koska nämä kaksi politiikassa sinänsä pientä tekijää saavat huomattavasti media-aikaa. Alan jokseenkin ymmärtää sen, että aiemmin kesällä Helsingin Sanomat muistutti Koivulaakson haastattelussa että ”Kun puhuu äärioikeistosta, järjenjuoksun pitää olla valpas. Äärioikeisto, natsit, uusnatsit ja katuliikkeet vaativat jatkuvaa käsitteenmäärittelyä.”

- Käsitteenmäärittelyäpä hyvinkin. Jos todellisuus ei vastaa omaa mielikuvaa siitä, niin todellisuus täytyy määritellä toiseksi. Ja jos siinä on tukena koko mediakenttä, niin miksi ihmeessä sitä ei tekisi. Ja kun käsitteitä määritellään, niin eihän siinä loppujen lopuksi tarvita kuin vaikka joku täyspäinen Vihreitten edustaja, joka toteaa julkisesti, että lieköhän tässä natsijahdissa lähtenyt niin Danilta kuin Liltä mopo lapasesta, niin siinähän on selvä todiste siitä, kuinka syvälle äärioikeisto on Suomessa soluttautunut.

- Tulee muistaa, että tuolla vasuripuolella on aina muistettu, että totuuden ei kannata antaa häiritä hyvää läppää. Andersson ja Koivulaakso vaan vievät asiaa hieman pidemmälle ja peräänkuuluttavat, että totuuden on laitonta antaa häiritä hyvää läppää.


- Mutta miksi tämä jatkuva mediajulkisuus? Eikö medialla olisi muutakin uutisoitavaa kuin loppujen lopuksi kahden hörhön pulina, josta aika ajoin tulee mieleen, että ovatkohan ne lukeneet Jokakodin Sienioppaan kielletyt sivut?

- Niin… minähän olen osaltani vastuussa tästä… kun aikanaan luotiin tuota tieteellistä käsitehässimistä… sehän oli tavallaan semmonen opiskelija-aikojen ryyppyporukan hupinumero, josta tuumittiin, että saiskohan tommosenkin läpi… ja menihän se… vähän liiankin hyvin… me vaan unohdettiin, että olis pitänyt saada aikaan semmonen tilanne, että toimittajakoulutukseen ei olis asiaa kellään, jolla ei olis ollut vähintään kymmentä vuotta kokemusta varsinaisesta työelämästä… kun ne ovat nuorena niin vaikutuksille alttiita… en minä sitä kiistä, ettenkö olis ollut luomassa hirviötä… kun ensiksi media oli uutistenlukija… niin sitten siitä tuli uutistentekijä… ja sitten siitä tuli kuninkaantekijä… ja sitten siitä tuli kuningas… ja nyt ministeritkin ovat kylmä rinki persereiän ympärillä kun ne pelkäävät, että joku alta kolmekymppinen tytsy näppiksensä takana vetää nutturan tiukemmalle… olen pahoillani… en minä tätä tarkoittanut…

- Mutta tässä vaiheessa tulee mieleen kysymys, että miksi nähdä moinen vaiva? Eikö se olisi yksinkertaisempaa porukalla tunnustaa, että tässä nyt on parinkymmenen vuoden ajan tämän monikulttuuriunelman kanssa menty metsään niin, ettei nelivedollakaan tällä menolla ulos pääse, ja pistää pakka uusiksi ja alkaa miettimään muita vaihtoehtoja? Tehtiinhän se jopa Suuressa ja Mahtavassakin, jossa jouduttiin ehjän eteen ja pankrottiin ja todettiin, että koko touhu oli unelmien päälle tehtyä väkisin ylläpidettyä unelmaa, josta ei jäänyt käteen kuin helvatunmoinen määrä propagandajulisteita, jotka ovat parinkymmenen vuoden päästä haluttua retrotavaraa internetissä ja niille nauretaan niin, että tyrät rytkyää. Jos kerran Suuri ja Mahtavakin, niin miksi emme me?

- Hyvä kysymys, Antero. Mutta mehän täällä Suomessa emme vielä ole niin ehjän edessä kuin Suuri ja Mahtava. Vekseliveto pelittää edelleenkin. Kun tulee muistaa, että tämä koneisto itsessään työllistää niin paljon nimenomaan oikeahenkisiä ihmisiä, ja on saatu aikaan vähän hemmetin suuri selänrapsutuskoneisto. Ja sille koneistolle niin Anderssonit ja Koivulaaksot ovat tärkeitä, sillä heitä se koneisto tarvitsee puolustaakseen olemassaoloaan.

- Lisäksi kyseessä ovat inhimilliset, täysin ymmärrettävät tekijät. Vaatii suomalaiseltakin poliitikolta, virkamieheltä tai toimittajalta melkoista pokkaa mennä sanomaan, että olen täysin tietoisesti ollut mukana sellaisen järjestelmän ylläpitämisessä, mikä on ollut unelmien päälle tehtyä väkisin ylläpidettyä unelmaa, josta ei jää käteen kuin helvatunmoinen määrä propagandajulisteita, jotka ovat parinkymmenen vuoden päästä haluttua retrotavaraa internetissä ja niille nauretaan niin, että tyrät rytkyää.

- Mitä tulee noihin kahteen jo aikaisemminkin mainittuun hörhöön, niin nehän varmaan sinänsä uskovatkin asiaansa, mutta se täytyy antaa heille anteeksi, sillä he ovat tämän turvallisissa olosuhteissa leikityn agentti-partisaaniroolipelin aikaansaamassa endorfiinihumalassa ja siinä tilassahan ihminen ei välttämättä tajua, mitä se sanoo ja ennen kaikkea missä se sen sanoo. Itse asiassa vasemmistoliitto, vaikka kuinka itsensä aikanaan modernisoi, olis voinut muistaa tiettyjä Neuvostoliiton viisauksia ja pitää ne ohjenuoranaan.


- Mitä viisautta tarkoitatte?

- No sitä, että ei puolueen nuorisojärjestön johtoon kannata alle kuusikymppisiä palkata.

- Saatatte olla hyvinkin oikeassa. Selitteläätiön ja käsitehässimisen ylisaksofoni Armas Wullenlää, kiitän teitä haastattelusta. Hyvät kuulijat, täällä Antero Lärvänen siinä Suomen etelärannikolla sijaitsevassa keskikokoisessa kaupungissa, missä on se kuuluisa eläintarha Korkeasaari, joka on pikkuhiljaa laajentamassa toimintaansa myös mantereen puolelle. Hei äänimiehet! Eiköhän tässä oo jo jokellettu yhden Lällävesireissun edestä?

- Jo vain on jokellettu, jo vain. Vaan eiköhän sovita, että mökkisaunomisen käsitteitä ei hässitä mihinkään niistä, mihin on jo totuttu.

- Ei hässitä niin. Jos se toimii, älä räplää.

19 comments:

Närpes varg said...

Lukaisin äsken vuonna 1990 ilmestyuneen kirjan "Karin ääni". Siinä pilapiirtäjä Kari Suomalainen purkaa tuntojaan. Suosittelen lämpimästi! Kirjastosta löytyy.

Kari:
"Pakolais- ja muukalaiskysymys on nyt kanonisoitu, se on sama kuin inkvisitio. SMP on ainoa, joka uskaltaa sanoa mitä kansa ja moni kansanedustaja ajattelee. Parlamentaarikot ovat tekopyhiä ja haistelevat tuulta."

Käsitehässiminen siis haistettiin jo kauan sitten. Tai Kari haistoi. Ei ihme, että pian tuli lähtö Hesarista. Inkvisition kirves heilahti.

Anonymous said...


Kuten tämänkin blogin pitäjä,
mistä ne saavat voimaa tähän äärioikeiston etsintään.
Täälläkin olikohan viime kesänä noita tarrojen liimailua,
mutta tarrat sitten revittiin irti. Ei ollut sekään kovin näkyvää.

http://kunnollisvaalit-2012.blogspot.fi/

Blogien syövereistä löytyy tälläistä, eikä siitä
mitään sen suurempaa uutista ole.

http://murphyssoninlaw.blogspot.com/2012/09/jussi-siitarinen-mies-aarioikealta.html


Ulkomailla voi olla ihan toisin.

http://tummasavelhymnissamme.blogspot.fi/2012/07/aarioikeistosta-kirkuminen-on-vain-noloa.html

Tämän lehtijuttu pari vuotta sitten, onko pakolaisten otossa
mitään järkeä.

http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2009/10/04/jos-tama-kerrottaisiin-kuinka-moni-haluaisi-tulla-suomeen/


Mainoksia, pari hyvää blogia.
En ole lukenut tälläistä lehdistä, varsinkin tyhmyrin blogi.

http://tyhmyri.wordpress.com/

http://travellerism.wordpress.com/

Castor said...

Hyvä Ykä, tuli sitten oltua siellä Suomessa kaksi viikkoa. KYLLÄHÄN NÄMÄ KOMMARIT PELLEJÄ OVAT JOKA PAIKASSA, NYT PÄÄSEN OMILLE SIVUILLENI JAPANIN VPN:N KAUTTA! Suomi oli masentava jo petuolla kulttuurin puolella. Siellä eletään Singaporen sääntöjen mukaan. Monta uskontoa on sielläkin, vaan eipä lkästään ilmojen takia, mutta kun tällaisia asioita tulee eteen koko ajan, niin eipä hirveästi jaksa kiinnostaa...Vaikka pitäisi. Paskaa tulee joka tuutista, ja minä kun olen kulttuurirasisti (=kaikki kulttuurit eivät todellakaan ole samanarvoisia), niin menihän se taas ahdistuksen puolelle.

Taidan lähteä jouluksi Australiaan, vaimokin olisi tyytyväinen. Jos tuli kirjoitusvirheitä, niin sehän johtuu pelkästään siitä, että olen maahanmuuttokriittinen...

Jossain vaiheessa nämä jutut menevät uusiksi, ei tällainen voi jatkua.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Närpes Vargille, Anolle ja Castorille & kiitos kommenteistanne.

Närpes Varg: Kari oli suuri näkijä ja nykymenon valossa voi sanoa, että suorastaan oraakkeli. Olikohan Karin potkut ensimmäinen merkki HS:n alamäen alusta. Minä kun muistan vielä sen ajan, kun se oli ihan oikeasti sanomalehti.

Ano: Kiitos linkeistä. Tuohon kunnollisvaalit-blogiin olen törmännytkin. Joillakin on yksinkertaisesti liikaa aikaa tärvättävänä.

Castor: Sulle varmaan Suomen tilanne kolahtaa päin turpaa vielä suuremmalla volyymilla kuin meille täällä asuville. Sinä kun vietät ajan pääosin muualla, meille asiat tapahtuu sillai hiljaa hivuttamalla. Me ollaan niin kuin se sammakko pikkuhiljaa kiehuvaksi muuttuvassa vedessä, eikä tajuta, että alkaa olla turhan kuuma.

Castor said...

Ykä, oli jetlagistä ja vitutuksesta johtuen sen verran kirjoitusvirheitä jälleen kerran, että sorry ja kaikkea sellaista, mutta älä sorru.

En tiedä sitten mitä me näihin kommentoivat ihmiset olemme. Minäkin sitten varmaan jonkinlainen vaarallinen äärioikeistolainen, jota kyllä Kiinan kommunistipuolue ei ihan vielä ole havainnut. Ehkä sitten ajan myötä havainnee...Täällä kun en tapaa yhtään tuollaista samanlaista "tunnelmaa" kuin Suomessa, eli sitä hirveää työvoimapulaa parantamaan tullutta kamelinkasvattajaa. En ole nähnyt niitä Japanissa, Koreassa,Vietnamissa, enkä oikein muuallakaan näillä seuduin. Kumma juttu miten kylmiä nämä taloudelliset ihmeet ovat, kun muualla menee huonosti niin pitäisihän näitten maitten ottaa vastaan aivan perkeleesti maahanmuuttajia, vaan etpäs tule tänne (tai muualle Aasiaan) ilman valmista duunipaikkaa. Sosiaaliturva on siinä 20 euroa/kk työttömyyspäivärahaa Kiinassa, ja Shanghaissa asuvana voin sanoa, että sillä saa happy hourin aikaan tasan neljä kaljaa. Diskorahaa ei jaeta.

Eikä kyllä Tokio/Osaka -alueella juuri nuokkujia ollut, kun viimeksi kävin rohkea kaksi kuukautta sitten.

Teillä on siellä sellaiset kätten voiteet (edesmenneen äitini sanonta huonosta tilanteesta), että en tiedä mitä sanoa, tehdä, tai muuten vaikuttaa asiaan. Yksi helvetin hyvä asia on tällaisessa iässä: jos tavoitteisiin ei ole tähän mennessä päässyt, niin näkemiin. 56 on ikää ja oikeastaan liiankin lujaa on mennyt välillä, perhe kärsinyt jne. mutta nyt tuon Suomen ja EU:n kanssa on mitta niin täynnä, että lähti mökkikin myyntiin. Ostan Port Douglasista (vaimo ostaa) pikku paikan. Näin se onnistuu näiltä kusipäiltä hoitaa suomalaiset mahdolliset paluumuuttajat pois kuvioista. Kommunistipellejen ja mitääntekemättömien ihmisten kanssa en halua olla yhdessä. Osaani en valita, en kehu, en ylvästele, elämä on ollut tosi hyvä minulle ja muutama hallituspaikka lisää, niin eläkkeellekin voisi jäädä. MUTTA: ei sinne Suomeen, valitan. Kivivuoren Ottoa kaipaan, luin taas Pohjantähteä, välillä tippa silmässä, kun sillä velmulla se järjen ääni löytyi joka paikkaan ja aikaan.

Castor said...

Ykä, tämä menee jo häirinnän puolelle, mutta oli pakko kirjoittaa. Tulin koneessa New Yorkista juutalaisen lääkärin kanssa joka oli Shanghain kautta (viikko täällä) menossa Ruotsiin sukulaisiin. Hän sanoi, että hänen isovanhempiensa mukaan Saksa 1936, jolloin he muuttivat USAan, oli kuin paratiisi verrattuna nykyiseen Ruotsiin. Hänen mielestään Ruotsi on nyt antisemististisin maa, jonka hän voi edes kuvitella arabimaiden lisäksi. Palmen perintöä, siinä oli yksi Yhdysvaltain juutalaisten mielissä inhotuin ihminen.

Ja me äärioikeistolaisethan olemme kaiken lisäksi vielä antisemiittejä, eikös se näin mene? Minulla on paras ulkomaalainen kaveri täällä Sveitsistä oleva juutalainen, joka kertoo enemmän juutalaisvitsejä kuin olen koskaan elämäni aikana kuullut. Eipä ole vielä minua antisemiitiksi sanonut, kulttuurirasisteja kun olemme molemmat.

Tämä nyt vain tuon Li Anderssonin artikkelin luettuani (joka olisi saanut jäädä lukematta), kun tuo äärioikeisto on niin vaarallinen. Ilmeisesti Åbo Akademissa saa isän kautta kaikenlaista tutkimusta läpi...

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Castorille ja kiitos kommenteistasi.

Viesti 1:

Kirjoitusvirheistä ei maailman akseli minnekään siirry. Mietin sitä Kiinaa, missä asustelet. Vaikuttaa tiukalta diktatuurilta tämmösen sosialidemokraattisessa Suomessa elävän hepun silmissä. Vaan kai se olis melko vaikeaa, ettei mahdotonta pyörittää 1,4 miljardin ihmisen kansakuntaa samoin kuin viiden miljoonan ihmisen Suomea.

Siitä pitää Kiinalle nostaa lätsää, että se ei ole ruvennut leikkimään koko maailman sosiaalitoimistoa, toisin kuin Suomi. Kiinahan tekee kyllä bisnestä Afrikassa, mutta se on selvää bisnestä eikä armorahaa, jolla kohotetaan omaa sosiaalista omaatuntoa.

Googlasin tuon Port Douglasin. Onko se se Australian paikka? Itsellä jos olisi tuota rahanpaskaa tarpeeksi, hommaisin talon jostain Kilpisjärveltä ja alkaisin asustella siellä. Tai ehkä jostain Inarijärven rannalta.

Viesti 2:

Niin. Suomen juutalaisia ei ole täällä kukaan rääkännyt. Niin kuin ei myöskään täällä pitkään asuneita tataareita. Molemmat porukat muuten sotivat niin talvi- ja jatkosodissa. Humanitaarisen maahanmuuton myötä mekin varmaan sitten pikkuhiljaa törmätään Suomessa lisääntyvään antisemitismiin. Tulee vaan muistaa, että siihen eivät ole syypäitä han-suomalaiset.

Castor said...

Juuri näin, historia tuntee myös suomalaisia rintamasynagoogia, suomalaiset juutalaiset ystäväni ovat näistä kertoneet. Ei han-suomalaisilla ole oikein vetoa tuohon antisemitismiin tai muuhunkan idioottimaisuuteen. nFaijakin taisteli yhdessä äitini parhaan kaverin kanssa, jonka nimi oli Riikku Wainer, nyt molemmat manan majoilla. Oska Wainer oli majuri, että sellaista meidän sodan aikana.

vieras said...

Kun tuota haastattelua lukee niin haastateltava paljastaa Anterolle miten tuo taktiikka toimii. Jos tuo henkilö sanoo olevansa pahoillaan ja ettei tarkoittanut sillä sitä mikä siitä tuli, niin ehkä hän ei olekaan alhainen ja pahantahtoinen nilkki. Hän voisi vielä esittää julkisen pahoittelun ja ryhtyä sen jälkeen katumusharjoituksiin.

Myös aikaisemmissa haastatteluissa Antero on saanut haastattelussa olevan henkilön kertomaan sen mistä on kysymys, ja mikä on tavoite, motiivi ja keinot. Mutta kohde ei tajua että vastapuoli saa näin selville tavoitteet, motiivit ja keinot, ja näin ollen vastapuoli voi reagoida niihin. Suostumalla Anteron haastatteluun tuollaiset henkilöt tekevät tietämättään palveluksen nuiville.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Castorille ja Vieraalle & kiitos kommenteistanne.

Castor: Kun nyt oikein muistelen, niin eikös se historia mennyt sen verran kierolla mallilla, että muutamalle suomalaisten riveissä sotineelle juutalaissotilaalle myönnettiin Saksan armeijan rautaristi. Käsittääkseni he eivät kyllä sitä sattuneesta syystä ottaneet vastaan.

Vieras: Tietysti olisi hyvä, jos nää haastattelut tapahtuisivat ihan oikeasti. Mutta Antero Lärvänen on minulle käyttökelpoinen formaatti hahmottaa mielipiteitäni.

Becker said...

Näillä Anderssoneilla ja Koivusaareilla ovat polvet alkaneet tutisemaan tämän "äärioikeiston" lisääntyneestä suosiosta. Eikä mikään ihme, sillä hitaampikin alkaa jo hiffaamaan missä mennään.

Punikit lyövät hynttyyt yhteen muslimien kanssa ja kuvittelevat silleen saavansa lisää joukkovoimaa.
Erehtyvät ressukat siinä niinkuin kaikessa muussakin.

Castorin pelko on ehkä vähän turhaa, sillä niinpitkälle suohon ei Suomessa upota kuin on käymässä Ruotsissa, tai käynytkin. Svenssonit on laumasieluja, härmäläiset taas indiviidejä, jotka kyllä hermostuvat kun tämä mamutus on menossa liian pitkälle. Toivottavasti. No onpahan Anterolla aihetta tarjolla.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Beckerille ja kiitos kommentista. Kieltämättä polvet tutisee, sillä ihan tämän demokraattisen järjestelmän kautta vasurit ovat jäämässä vallan marginaaliin (tosin tilannetta tilapäisesti auttaa se, että puolue levittää reitensä kokoomukselle) ja väkisinhän näistä pelleistä ei ole valtaa ottamaan.

Vaan näitten kahden kohdalla väitän silti, että kyse ei ole edes politiikasta vaan roolipelaamisesta. On mukavaa leikkiä kevyt-cheguevaraa turvallisissa olosuhteissa ja jahdata jotain, mitä ei ole edes olemassa. Kun taustatukena on vielä media, joka uskoo joka höpötyksen mitä nämä suustaan päästävät, niin kyllähän se varmasti egoa ruokkii. Ja se on turvallista, koska kuolemanpartiot eivät ole tulossa kylään. Jokainen meistä hankkii kicksinsä omalla tavallaan.

Anonymous said...

Suomessa ainakin tuossa sosiaali ja tervedenhuollossa kait ainaki se ongelma, että iso osa kerätyistä verorahoista katoaa siihen suureen tyhjänpäiseen tarpeettomaan byrokratiaan ja sen suuripalkkasen virkamiesarmejan elättämiseen, eikä siihen perustyöhön ?

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Ano. Tuo on niin totta. Joku vuosi sitten joutessani pläräsin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston palkkalistoja ja otin sieltä esimerkiksi yhden osan eli Hallinto- ja kehittämiskeskuksen ja sieltä löytyi perustehtävän kannalta näinkin olennaista väkeä:

1 x hallinto- ja kehittämisjohtaja
1 x henkilöstöpäällikkö
2 x hallintopalvelupäällikkö
1 x palvelussuhdepäällikkö
1 x henkilöstöhallintapäällikkö
1 x viestintäpäällikkö
1 x johtaja
1 x johtava neuvoja
1 x apulaisjohtaja / erityissuunnittelija
1 x johtava tutkijasosiaalityöntekijä
3 x tutkijasosiaalityöntekijä
1 x erikoistutkija
1 x tiedottaja
4 x projektipäällikkö
1 x projektijohtaja
6 x projektityöntekijä
3 x projektitutkija
5 x projektisuunnittelija
4 x projektikoordinaattori
1 x projektisihteeri
2 x erityissuunnittelija
1 x suunnittelija
1 x tutkijatohtori
1 x käytäntötutkimuksen professori
4 x erityisasiantuntija
1 x kehittävä sosiaalityöntekijä
1 x tutkija
1 x johtava kehittämiskonsultti
2 x yliopisto-opettaja

Tämä oli tietysti vain osa sosiaalivirastoa ja sosiaalisektoriin kuuluva maahanmuuttoteollinen kompleksi on vielä asia erikseen. Kaikki tuo on pois suorittavalta taholta, joka on se ainoa syy miksi julkishallinto yleensäkin on olemassa.

Närpes varg said...

Li Anderssonin löydöt ovat aiheuttaneet lähes paniikin Jyväskylässä. Lauantaina siellä järjestettiin oikein mielenosoitus rasismia vastaan. "Järjestäjien mukaan tapahtuma sai alkunsa huomiosta, jonka mukaan äärioikeistolaiset toimijat ovat saaneet aiempaa enemmän painoarvoa Suomen yhteiskunnallisessa keskustelussa," kertoi paikallinen lehti. Että sillä lailla!
"Äärioikeistolainen toimija" on yhtä hyvä termi kuin "kansanvihollinen". Sen perusteella sopii mätkiä tuomioita.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Närpes Varg. Epäilemättä Li on hankkimassa itselleen pitkäkestoista uraa, jonka sinä maksat. Vaan selvittäiskös joku, mikä tai kuka on se äärioikeistolainen toimija?

Castor said...

Kopioin tuon Helsingin juutalaisen seurakunnan englanninkieliseltä sivulta:

Despite strong German pressure, the Finnish Government refused to take action against Finnish nationals of Jewish origin who thus continued to enjoy full civil rights throughout the War. There are many interesting anecdotes from this period, concerning, among others, the presence of a Jewish prayer tent on the Russian front virtually under the Nazi's noses and the food help given to Russian-Jewish POWs by the Jewish communities of Finland.

Muistan Wainerin kertoneen näistä rautaristeistä. Kenraalieversti Waldemar Erfurth oli niitä jakamassa (perkele, eli melkein satavuotiaaksi, samoin kuin Molotov). Oska Wainer sanoi, että Erfurth otti nokkiinsa, kun juutalaiset eivät vastaanottaneet rautaristejä. Yli 350 juutalaista oli rintamatehtävissä, natsit halusivat kaikki silloiset 2300 suomenjuutalaista. Ståhlberg, jota vieläkin pidän Suomen parhaana presidenttinä (=vapautti punavangit ja ehkäisi teloitukset, laati Suomen Valtiosäännön ja Perustuslain, jotka nyttemmin on paskaksi muutettu nekin), ei tullut kovin hyvin toimeen Mannerheimin kanssa. Tässä tilanteessa, kun Eichmann oli käynyt Suomessa vaatimassa juutalaisia Saksaan, Mannerheim kuitenkin Paasikiven mukaan kysyi neuvoa Ståhlbergilta. Ståhlbergin vastaus oli, että aseet käännetään sitten sinne Saksan suuntaan, jos tällainen jatkuu.

En ole koskaan ymmärtänyt tätä rasismileimaa, jonka saa siitä, että on kriittinen maahanmuuttajia kohtaan, siis niitä, jotka elävät sossulla. Menen tästä nyt Shanghain sossuun sanomaan, että minullakin on OIKEUKSIA...

Anonymous said...

Jaa ketkä niitä äärioikeistolaisia toimijoita ovat? Vielä kysytkin - sinähän kuulut ilmiselvästi niihin.

Niin että miksi? Koska tohdit jatkuvasti arvostella äärivas... eikun edistyksellisiä tahoja ja näiden suosimaa suvaitsevaista politiikkaa. Hehän ovat sentään hyvien puolella, toisin kuin äärioikeistolaiset.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Castorille ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Castor: Kiitos historian pläjäyksestä. Ja Ståhlberg ansaitsee kiistatta hatunnoston. Miehellä oli kapinan jälkeen kyinen pelto kynnettävänä.

Ano: Hjuu, niin se vaan nykymaailma muuttaa vanhan vasemmistolaisenkin pelätyksi iikolliksi. Elämme mielenkiintoisia aikoja…