Monday, June 24, 2013

KIRJOITUSTA KIRJOITTAMISESTA

Eli sottailua sottailusta, toiston toistosta ja ajoittaisesta kyllästymisestä

Juhannus on vietetty, kansa juotettu ja koko Suomi siirtyy kesälomamoodiin. Samoin noin puolentoista kuukauden lepotilaan siirtyy niin poliittinen maailma kuin blogirintama, aktivoituakseen pikkuhiljaa taas joskus elokuun puolessa välissä. Luonnollisesti heinäkuun aikana ahkerat toimittajat löytävät pari poliittista Ruokolahden leijonaa ihan vaan muistuttaakseen, että vihapuhetta täytyy kesälläkin porukalla kauhistella, muttei sen määrittelemisestä ole niin väliä juu.

Koska tässä eletään sitä jokavuotista hiljaisempaa jaksoa, saatan uhrata hieman lukijan aikaa sottaillakseni tätä blogikirjoittamista yleensä. Idea tuumailuun tuli alun perin siitä, että suuresti arvostamani Kumitonttu omassa blogissaan ilmoitti, että alun perin suunniteltujen kirjoitusten määrä on täysi. Mies on selvästi tuuminut, että laittaiskos blogin telakalle, mutta on näemmä päätynyt jatkamaan ja sehän on hyvä se.

Tämän tyyppisten blogien kirjoittajilla – varmaan kaikilla – tulee aika ajoin kyllästymisen tunne, ja mielessä pyörii, että antaiskos tään homman olla vallan. Ainakin omalla kohdallani kyllästymisen syynä on tietynlainen toiston toisto, tosin voin sanoa, että toistaminen on reaktio, kun vastapuoli jauhaa jatkuvasti samaa epistolaa. Ja nythän se on tunnustettu myös hyvin yllättävältä taholta, eli Helsingin Sanomien vt. vastaava päätoimittaja Riikka Venäläinen kirjoitti (kiitos Närpes Vargille vinkistä) asiaa koskevan kirjoituksen ”Toimittajat kohisevat keskenään”. Venäläisen tapa kirjoittaa on varsin kiltti, eikä tietysti ihmekään, sillä ovathan kohteena hänen kollegansa, mutta idea on kyllä hyvin selvä:

Perinteisesti riippumattomuus on tarkoittanut journalistien itsenäisyyttä poliittis-taloudellisista päätöksentekijöistä. Tämä on yhä vapaan lehdistön elinehto. Mutta osaavatko toimittajat ottaa riittävästi etäisyyttä omiin arvoihinsa?

Pystynkö minä, neljää puoluetta äänestänyt korkeakoulutettu perusliberaali uusperheellinen kaupunkilainen, näkemään asiat, jotka puhuttelevat arvokonservatiivia nurmijärveläistä ravintoloitsijaa, yläsavolaista maata viljelevää isoisää tai lentokentillä elävää ison rahoitusyhtiön sinkkua toimitusjohtajaa?

Väitän, että me toimittajat emme ole riittävästi haastaneet arvojamme läpivalaisuun vaan sen sijaan aika ajoin juosseet samojen teemojen perässä omaa viestiämme toistaen.

Sosiaalisessa mediassa ympärille kertyy helposti samanmielisten joukko, jossa mielipiteet vahvistavat toisiaan. Kun toimittajien mielestä "koko Suomi kiistelee" kuumasta teemasta, oikeasti saattaa olla niin, että me toimittajat kohisemme sosiaalisessa mediassa keskenämme ja muu Suomi kohauttelee olkiaan.

Kirjoitammeko entistä enemmän toimittajien yhteisölle – vahvojen mielipidevaikuttajien kritiikin pelossa ja peukutusten toivossa?

Journalismissa tärkeintä on pyrkimys itsenäiseen ajatteluun ja totuuteen. Riippumattomuus tarkoittaa itsenäistä näkökulmien valintaa, ei sitä, että me journalistit umpioidumme omaan erinomaisuuteemme ja lakkaamme kuuntelemasta ja näkemästä ympäröivää maailmaa.


Venäläinen kiteyttää sen, mitä niin blogirintamalla kuin Hommaforumilla on vuosia toistettu. Suomalainen media on umpioitunut omaan erinomaisuuteensa ja lakannut kuuntelemasta ja näkemästä ympäröivää maailmaa. Sen sijaan se vaatii, että ympäröivän maailman tulee elää ja siihen kuuluvien ihmisten tulee ajatella heidän luomansa sabluunan mukaisesti.

Ja keinonahan sillä on jatkuva toisto. Maahanmuutosta, ja eritoten etnisesti edistyksellisestä suunnasta tulevasta maahanmuutosta media kirjoittaa jatkuvasti että se on sekä siunaus että väistämättömyys, eikä perusteena ole muuta kuin se, että toimittaja sen lukijalle korkealta norsunluutornistaan ilmoittaa. Jos asian kyseenalaistaa on sekä rasisti, äärioikeistolainen ja vielä kaiken lisäksi vihakirjoittaja eli olento, jonka rinnalla Sauronin örkit vaikuttavat ihan sympaattisilta veikoilta.

Toinen jatkuva toiston aihe on se, että suomalaisuus on pelkkä myytti, jota joko ei ole olemassakaan tai silloin jos se tunnustetaan olemassaolevaksi, niin päivitellään sitä, kuinka /c:stä se on verrattuna, no, ihan kaikkeen muuhun. Tuorein avautuminen tällä rintamalla tuli Virpi ”kiitos, sotaveteraanit, että saamme rauhassa sotkea suomen kieleen englannin sanoja venäjän sanojen sijaan” Salmelta, joka otti tällä kertaa asiakseen lytätä suomalaisen ruokakulttuurin. Mikä sinänsä on varsin typerä epistolan aihe, sillä joku tykkää hernesopasta ja joku toinen taas ei ja molemmat ovat tahollaan ihan oikeassa. Piruako tuosta sen enempää märehtimään.

En ole tosin kovin varma siitä, että kuinka paljon Salmi on tutustunut suomalaiseen ruokakulttuuriin tai yleensäkään Suomeen kehä kolmosen pohjoispuolella. Mamma nimittäin toteaa, että ”onko joku alle satavuotias nähnyt Suomessa elävän lampaan?”. No, minä näin viimeksi eilen, enkä ole iältäni vielä ihan täyttä viittäkymmentäkään.

Mutta kai Salmen piti vaan etsiä taas yksi aihe lisää todistaakseen suomalaisuuden naurettavuutta ja kaltaistensa tavoin korostaa sitä, kuinka loistava poikkeama hän tästä tsuhnakansan valtavirrasta on. Vaikka eihän hänkään avautumisillaan miksikään pariisilaiseksi muutu, vaan on edelleenkin ihan tavallinen tsuhna, jota jurppii kun tsuhnat ovat niin jääräpäisen tsuhnia. Salmelta tulee varmasti jatkossakin toiston toistoa. Ehkä hän toteaa, että suomalaisen heavyrockin menestys maailmalla on keksitty myytti, tyypit ovat surkeita soittajia, eikä heidän musiikistaan kukaan pidä. Tai ehkä hän toteaa, että Suomi-konepistooli oli tosiasiassa surkea lelu. Tai että V.P. Nenonen ei ymmärtänyt tykistön ampumamenetelmistä mitään. Tai ehkä hän ottaa kohteekseen suomalaisen San Jose Sharksissa pelaavan maalivahdin Antti Niemen, joka päivitti maskinsa ikävän kansallismieliseen kuosiin:


Salmi on vain yksi toiston toistajista, tosin varsin edustava esimerkki sellaisesta. Heillä on kaikilla perussabluuna, jota toistetaan aina uudestaan ja uudestaan. Palaute on kyistä, mutta he eivät siitä välitä. Joko he ovat totaalisen teflonia, tai sitten he eivät palautetta edes lue, vaan viettävät (niin kuin Riikka Venäläinen totesi) aikaansa turvallisen samanhenkisessä seurassa.

Mitä tämä sitten vaikuttaa omaan kirjoittamiseeni? Niin minulla kuin varmasti monella samantyyppisellä blogikirjoittajalla on ongelmana se, että me hyvin usein reagoimme valtamedian esittämään epistolaan. Ja koska se epistola on aina samanlaista, niin totta kai omatkin kirjoitukset alkavat toistaa itseään. Ja se saa tietty ennen pitkää aikaiseksi tympiintymisen, kyllästymisen ja pistää miettimään, että onko tässä lopultakaan mitään järkeä. Jolloin mielessä käy aika ajoin ajatus, että jos pistäis pensselit santaan ja rukkaset naulaan.

Olen, niin kuin varmaan Kumiskin, kuitenkin aina tympiintymisen hetkellä päättänyt jatkaa. Tätä bloggaamista, niin kuin Hommaforumiakin osaltaan voi pitää epäsymmetrisenä sodankäyntinä materiaalin määrässä ylivoimaista mediamiehittäjää vastaan. Yksi blogi, tai kymmenenkään ei pysty ratkaisutaisteluun, mutta pystyvätpähän ampumaan pusikosta selkään.

Olen myös oman blogini kohdalta ajatellut, että sen kommenttiosio on varsin hyvä pelialusta mainioille vakiokommentoijille, joilla on erinomaisia ajatuksia. Eivätkä lukuisat Anotkaan jää jälkeen. Sitä on turha lopettaa. Kirjoitettu juttu muuttuu kommenttiosiossa tuplasti isommaksi. Joskus kommentit rönsyilevät jonnekin ihan muualle, mutta sehän on hyvä vaan. Se osoittaa, että lukijat ajattelevat ja kirjoittavat perusteltuja mielipiteitä ja tämä blogi tarjoaa niille mielellään paikan julkaista ne.

Kyllästymistä vastaan olen toiminut siten, että kirjoitan aika ajoin näitä ”Jotain ihan muuta”-kirjoituksia sekä vaihtoehtohistoriaa ja tulevaisuusskenaarioita. Onko niissä järjen tynkääkään on tietysti oma kysymyksensä, mutta niitä on mukava väsäillä, ja itse asiassa tämän blogin myötä kirjoittamisesta on tullut minulle myös harrastus, mitä en kyllä aikanaan pitänyt mahdollisena, sillä minulla ei ole ollut koskaan mitään mielenkiintoa jotenkin ”ilmaista itseäni”.

Joka tapauksessa tiedostava toiston toistaminen on nyt saavuttanut jonkunlaisen kulminaatiopisteen. Sitä kuvaa se, että asia todellakin tunnustetaan Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa. Riikka Venäläinen lupaa, että arvokeskustelu jatkuu toimituksessa. Termi on sinänsä väärä, sillä eihän se ole vielä alkanutkaan.

Mitä asian tiimoilta tapahtuu, jää nähtäväksi. Voi olla, että toimittajakunta vaikenee totaalisesti tuosta kirjoituksesta, toivoo että se unohdetaan ja että he voisivat jatkaa niin kuin ennenkin. Voi olla myös, että tiedostavassa toiston toistossa otetaan käyttöön turbovaihde, Riikka Venäläinen tuomitaan joukolla vihakirjoittajaksi ja aletaan yhteinen joukkorääkyminen, jossa kailotetaan, että toimittaja on se, joka määrittelee todellisuuden, uskokaa nyt perkeleen juntit tämä ja pitäkää nyt lopultakin turpanne kiinni.

On tietysti mahdollisuus, että jotkut toimittajista saattavat kyseenalaistaa sen tutun ja turvallisen sabluunan, kuoriutuvat journalistisesta munastaan ja hoksaavat, että ei maailma loppunutkaan niitten munankuorten seiniin. Ehkä se poikii heille jopa ahaa-elämyksiä, ja kykyä kyseenalaistaa sitä epistolaa, jota he ovat vuosia viljelleet. Eihän se helppoa varmasti ole, ja vaatii ehkä sitä pahinta, mitä toimittaja voi ajatella, eli peiliin katsomista. Kaikki toimittajat eivät siihen pysty, ja hyvällä tuurilla voimme odottaa journalistista sisällissotaa. Ja meille viha-ajatteleville häpeämättömille tsuhnillehan se vaan passaa. Jos näin käy, niin varataan kaljaa ja sipsejä ja kattellaan tulevaa matsia kuin NHL-finaaleja. Peukkuja Tuukka Raskille.

Lainataan tässä vielä Kumitonttua. Lainaus käy hyvin tähänkin kirjoitukseen ja blogiin yleensä:

Bloggaaminen tuottaa tulosta hitaasti mutta varmasti, joten olen onnellinen ja ylpeä voidessani kuulua tähän pieneen mutta nuivaan bloginurkkaan.

38 comments:

Vasarahammer said...

Journalisti, joka erehtyy flirttailemaan liikaa voiman pimeän puolen kanssa, jää ilman kavereita. Kukaan ei enää tule istumaan ruokalassa samaan pöytään vaan entiset kaverit poistuvat vaivihkaa takavasemmalle.

Se epävirallinen rangaistus on näissä asioissa pahempi kuin mikään virallinen nuhtelu tai vastaava.

Yhdysvalloissa ei ole mitään vihapuhelainsäädäntöä, vaikka moni sinnekin sellaista haluaisi. Siksi touhu siellä perustuu epävirallisiin rangaistuksiin.

Ateistikoomikko ja talk show -juontaja Bill Maher on saanut huomata tämän, kun omat (=liberaalit) ovat alkaneet hylkimään, kun Maher erehtyi lausumaan liian suorasukaisia mielipiteitä islamista.

Esim. tässä Maheria vähän koulutetaan tavoille.

Närpes varg said...


Poimin taannoin netistä talteen ohjelman, jonka avulla voi saada läpi yhteiskunnassa minkä aatteen tahansa. Siis ihan minkä tahansa, vaikka pedofilian. Tässä ohjeet ihan ilmaiseksi. Ohjeiden tekijä arveli pedofilian tulevan näillä keinoin täysin hyväksytyksi noin kymmenessä vuodessa:

"PERIAATEOHJELMA PEDOFILIAN TUOMISEKSI OSAKSI TASA-ARVOISTA SUOMALAISTA YHTEISKUNTAA
1. Pedofiliasta on puhuttava kovaa ja usein mediassa eli tehotoisto.
2. Konservatiivisten kirkkojen katsannot muutettava ja tuettava pedofiliamyönteistä teologiaa.
3. Kirkkojen moraalinen arvovalta murennettava.
4. On vedottava tieteeseen ja julkiseen mielipiteeseen vaikka julkinen mielipide ei väitettä tukisikaan.
5. Pedofiilien on tietoisesti otettava uhrin asema.
6. On vedottava kaikessa syrjintään samoin kuin metodisesti feministit tasa-arvokysymyksessä.
7. Pedofiilit on kuvattava positiivisesti.
8. Vastustajat on leimattava. Asiaperusteilla ei kriittistä merkitystä.
9. Pedofilian arvostelijat on saatettava huonoon valoon.
10. Pedofobia-termin käyttö. Termillä saadaan vastustaja leimattua erittäin syrjivällä tavalla, jolloin vastustaja ei enää vakavasti otettava.
11. Perinteiset instituutiot on vallattava sisältäpäin: koulu, kirkko, media."

Onko tässä jotain etäisesti tuttua? Jatkuvaan toistoon, uhriutumiseen ja fobia-syytöksiin törmää mediassa joka päivä. Ja kyllä - ne ovat saaneet monta aika erikoistakin aatetta läpi. Yrjöllä ja kumppanerilla siis riittää työsasrkaa, vaikka välillä tuntuisikin turhauttavalta.

Kuten Yrjö P tuossa ylempänä totesi, on Pravdassa ilmeisesti vedetty käsijarrua. Kenties sinne jopa palkataan pari kiintiöheteroa antamaan illuusiota moniarvoisesta toimitustyöstä. Pannaas kattoen ny.

Sandscorpion said...

Sosiaalinen media on tosiaan yhteiskunnallisen keskustelun pahin vitsaus (toimittajien jälkeen tietysti). Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun joku on ilmoittanut ihan kaikkien suomalaisten olevan hänen kanssaan samaa mieltä vaikkapa turkistarhauksesta, Haaviston presidenttiydestä tai mitä näitä hyviä bileitä aiheuttavia keskustelunaiheita nyt on. Tuo johtopäätös on vedetty siitä, että Facebookissa kaikki kaverit ovat samaa mieltä, eikä mieleen tule, etteivät Facebook-kaverit välttämättä ole kovin kattava otanta kansasta, koska sinne ja kavereiksi ylipäänsä valikoituu yleensä melko samanmielistä porukkaa.

Onneksi minä olen jo lopettanut tuon sivuston käytön. Toisaalta eipä tuollaisesta parveilusta pääse millään kokonaan eroon, kun yliopistomaailmassa pyörii; sekin kun on omanlaisensa vihervasemmistolainen alitodellisuuskupla.

Hommaforum ja blogimaailma eivät loppujen lopuksi myöskään ole sen parempia. Vastaväittäjiä täälläkin olisi hyvä olla. Jostain syystä, mitä niitä on tullut nähtyä, ne vaan tapaavat unohtaa rakentavan väittelyn ja lähteä närkästyneelle vittuilulinjalle viimeistään toisessa postauksessaan. Onkohan niillä sama toimittajasyndrooma, ettei ylipäänsä kestetä sitä, että joku on eri mieltä, vaikka valistamisinto estää pysymästä hiljaa?

Blogeista sen verran, että on olemassa paljonkin hyviä blogeja, mutta tämä poikkeaa edukseen muista varsinkin siten, että se "pysyy ja paranoo", kuten Ykä itse asian ilmaisisi. Yleensä kun alan seurata jotain blogia, jota päivitetään vähintään viikottain, tahti ei pysy samana kauaa, vaan hyvin pian kirjoittajan into näivettyy, ja uusia päivityksiä tulee enää parin kolmen kuukauden välein. Kiitos siis Ykälle jaksamisesta, ja voimia tulevaankin.

Anonymous said...

Kuinka kommunikoida onnistuneesti sellaisen väestönosan kanssa joka pitää älykkäänä ja loogisena sellaista asennoitumista että "se, että todellisuus on aina suhteellinen on absoluuttisen tosi lähtökohta"?

Loogiseen ja älylliseen itsereflektioon kykenevät henkilöt ovat kuolleet tärähtäneistön parissa sukupuuttoon tai nuivistuneet. Jäljelle jääneet ovat toivottomia tapauksia.

Mainosmyynti tulee tulevaisuudessa olemaan yhä keskeisempi rekrytoinnin peruste mediakentällä. Se saattaa hyvinkin devalvoida juuri niiden toisilleen kirjoittavien kansalaiskasvattavien pseudojournalistien asemaa sen alan työmarkkinoilla.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Vasarahammerille, Närpes Vargille, Sandscorpionille ja Anolle & kiitos kommenteistanne.

Vasara: Näyttää siltä, että Oulun Yliopistossa tulee olemaan yksi heppu, jonka viereen ei enää istuta. On tehnyt nuivan gradun:

http://hommaforum.org/index.php/topic,84733.msg1359775.html#msg1359775

Epäilemättä tulee saamaan automaattista akateemista vihapalautetta niin kuin eräs koomikkokin.

Närpes Varg: Onhan tuossa kovastikin tuttua. Tietysti aatteen taakse pitää saada sen verran ihmisiä, että saavutetaan ns. kriittinen massa. Monikulttuurisuususkovaisilla se saavutettiin parikymmentä vuotta sitten. Mietin vaan, että päivitettiinkö YYA-ajattelu suoraan monikulttuurimoodiin? Onhan se tietysti helppoa, kun on joku pönkkä mihin nojata, eikä itte tarvihe pahemmin ajatella.

Sandscorpion: Tuo facebook se vasta omituinen asia onkin. Mullakin on tuttavia, jotka ovat siitä ihan oikeasti riippuvaisia. En ole itse hankkinut facebook-tiliä. Tää blogi riittää agitproppaamiseen, eikä mulla ole henkilökohtaisesta elämästäni mitään kerrottavaa.

Tuolla yliopistomaailmassa joutuu täysjärkinen varmaankin usein kiristelemään hampaitaan ja puristelemaan pallejaan, ettei pääse se kuuluisa sammakko suusta.

Vastaväittäjien puutteesta: esmes tähän blogiin ei ole aikoihin tullut vastaväitteitä. Ei varmaankaan johdu siitä, etteikö niitä olisi, vaan lähinnä siitä, että keskustelu polarisoituu aina vaan enemmän. Kukin omilla nurkillaan.

Kiitos kannustuksesta ja kiitos hyvistä kommenteistasi. Määrähän ei sinänsä takaa laatua, ja itse asiassa minulla on ollut tarkoituksena harventaa näitä päivityksiä, mutta kun niitä aiheita vaan tuppaa aina tulemaan. Ei malta.

Ano: Ei tuohon juuri lisättävää.

Närpes varg said...

Yrjö puuttui asiaan, joka on mietityttänyt itseänikin. Kuinka nopeasti tosiaan ainoa oikea ja ikuinen YYA-liturgia muuttui ainoaksi oikeaksi ja ikuiseksi multikulti-liturgiaksi. Olisipa hauska hiukan penkaista tuota aihetta.
Muista, kun olin paikallisen SNS-seuran aktiivien kanssa Leningradissa joskus 80-luvun alussa ja perillä muuan YYA-uskovainen alkoi kertoa isännille, kuinka huonosti asiat Suomessa ovat ja kuinka hyvin ne ovat Neuvostoliitossa. Sanoipa vielä, että on hienoa, kun meillä on naapurissa valmis malli, josta voimme ottaa oppia yhteiskunnan rakentamiseen.
Muuan isännistä alkoi punehtua ja suomalaisen itseruoskinnan edetessä hän muuttui suorastaan vihamielisen näköiseksi. Illalla syödessä ja juodessa hän hankkiutui läheisyyteeni ja kysyi, oliko se SNS-aktiivi tosissaan, vai halusiko se vain vittuilla isännille. Tämä toveri oli nimittäin ollut Suomessa parin viikon matkalla ja nähnyt omin silmin kaiken "kurjuuden", josta hänelle äsken kerrottiin. Hänen silmissään suomalainen kurjuus oli neuvostolaiselle koskaan saavuttamaton paratiisi.
Kun sanoin, että puhuja oli aivan tosissaan ja että hän puhuu samalla tavoin myös kotona, toveri koputti ilmeikkäästi sormellaan otsaansa ja kuiskasi, että suomalaistoverin paikka olisi siellä, missä kädet pidetään tooosi pitkähihjaisissa paidoissa.
YYA-aikana ei ollut neuvostokriittisiä ihmisiä, sillä se olisi ollut neuvostovastaisuutta. Tuntuuko tutulta? Monikulttuurin tai maahanmuuton aiheellinen kritiikki vie suoraan vastaisuus-osastolle.
Hilpeää tässä kaikessa on, että kansa kyllä tietää. Suuri rahvas vihelteli itsekseen YYA-aikana, mutta ei ryhtynyt suoraan vastarintaan. Se kun olisi voinut merkitä ainakin työpaikan menetystä. SNS-seuraan mentiin sen takia, että oli jotain, mihin nojata, jos YYA-uskollisuutta joku epäili.
Kun Neuvostoliitto romahti, romahti myös SN-seura. Muutama vanha horisko vielä jaksaa heilua Venäjä-seurassa, mutta kovin laimeaa heidän touhunsa on verrattuna SNS-aikaan, jolloin seuran johtopaikoista käytiin veristä taistelua.
Myös nyt suuri kansa kyllä tietää, mihin ollaan menossa, mutta ei halua hötkyillä. Kunhan Helsinginkin kaduilla autot palavat ja ikkunoita hakataan rikki rautaputkilla, kenties johtajammekin älyävät jotain. Tarvitaan jonkin sortin katastrofi, jotta uskovaisen kaavun päälleen vetänyt päättäjä herää ja havahtuu.
Tämä nyt oli tällaista yksityisajattelua ja voin olla pahasti väärässäkin.

ykkönen on ykkönen said...

http://www.hs.fi/kaupunki/Ambulanssilla+olisi+ollut+oikeus+päästä+Suomenlinnan-lauttaan/a1372038388481

Röh-Röh! Saurin hätävalot. Röh!

Oikeasti kun seurasi varsinkin ilka-sanomejen keskustelupalstaa tuosta lanssi-insidentistä, niin huomaa selvästi, että puolet kansasta on käyrän vasemmalla puoliskolla. Ei edes rautatangosta vääntämällä asia mennyt perille, että kyse ei ollut hälytysajosta vaan muusta kuljetuksesta.

Röh! Miksi Saurisanoo asiasta yhtään mitään rasistisine twittereineen? Röh!

Kumitonttu said...

Ykä vei jalat suustani joten ei siitä sen enempää.

Mutta Sandscorpion tuossa harmitteli, että blogimaailmassa ei ole vastaväittäjiä tai jos on, niin he alkavat trollauksen tai muun vastaavan. Tämä on aika pitkälti totta, mutta haluan kiinnittää siihen huomiota, että eihän näitä voiman pimeän puolen tilastoja, kirjoituksia ja ennakointeja ole kukaan osoittanut vääriksi. Muutama blogisti on muuttanut mielensä näitä luettuaan, moni on ensin mussutanut suunsa tyhjäksi ja sitten kadonnut kuin pieru saharaan.

Oma arvioni on, että ongelma ei olekaan vastaväittäjien puute - koska niitä kuitenkin on - vaan se että he eivät kykene loogiseen keskusteluun tai sitten katoavat. Omakohtaisesti voin todeta, että yritun käydä asiallista keskustelua useita vuosia sitten parinkin vasemmistoliittolaisen blogissa, mutta ei siitä tule mitään, kun heille logiikka on aivan tuntematon hyve. Kun kysyt että tässä on lähtökohta ja tässä yhtälö, mikä on lopputulos, niin vastaus on ettei sillä ole väliä tai että antamani alkuoletukset tai kaavat ovat vääriä. Jos kysyt sitten ehdotusta uusiksi alkuarvoiksi ja kaavoiksi, niin et saa mitään vastausta.

Eli tämä on mennyt samanmielisten puuhanurkaksi, koska tänne ei voi tulla öyhöttämään, koska se on turhaa. Vastaavasti heidän bloginurkkaukseen on turha mennä, koska siellä ei pelata logiikalla - sillä tekijällä joka tässä osassa blogosfääriä on hyvällä tolalla. Ei virheetön tietenkään, mutta aktiivisesti itseään korjaamaan pyrkivä. Täällä porukkaa oikeasti kiinnostaa ovatko omat ideat ja ajatukset tosia vai voisiko kuitenkin käydä niin, että se mikä ei ole missään muualla onnistunut, onnistuisikin meidän kukkahattujen vetämänä...

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Närpes Vargille, Ykkönen on Ykköselle ja Kumitontulle & kiitos kommenteistanne.

Närpes Varg: Minä muistelen 1970-luvun loppupuolella kuulleeni, kun kulmilla kävi delegaatio Neuvosto-Eestistä ja heiltä kyseltiin, että mitäs te haluaisitte käydä katsomassa, niin vastaus oli että K-kaupan Väiskin lihatiski, ja kun heille kerrottiin, että no sehän löytyy joka kaupasta, niin silmät oli teevateja.

Vaan siihen aikaanhan kyllä suomalaiset, varsinkin akateemiset ja kulttuurikommunistit mielellään opettivat itäisiä tovereita siitä, kuinka ollaan oikea kommunisti. Matti Rossi etunenässä. Mutta se, miksi tuo ideologia piti niin nopeasti päivittää ihan uuteen kuosiin, on minulle mysteerio. Ei siihen olisi ollut mitään tarvetta, ja Suomi olisi voinut siirtyä pois Brezhnevin aikakaudesta, mitä se tavallaan vieläkin elää. Niin kuin aikaisemminkin totesin, ehkä on vaan ihmisiä, jotka tarvitsevat itselleen ideologisen tukipönkän, kun tavallinen fundeeraaminen ja sondeeraaminen ottaa päähän kipeetä.

No, tietysti tämä uusikin oppi tuli tavallaan idästä. Ensimmäinen satsi somaleitahan ei tullut suinkaan Somaliasta vaan Moskovasta. Vasili totesi Rauhanvaltion hajottua Lumumba-yliopiston suhteen että rahoitus loppuu nyt. Suksikaa helvettiin.

Ykkönen on Ykkönen: Minä en noihin Reuna-Suomen paikallisiin pikkukahinoihin puutu, kun elän täällä selkosilla. Vaan eikös Suomelinnaan mene huoltotunneli? Auton mentävä semmonen.

Kumis: Olen kommentistasi pitkälle samaa mieltä kanssasi, joten siihen ei ole oikeastaan lisättävää. Noista vastaöyhöttäjistä totean, että minun on hyvin vaikeaa hahmottaa, että onko kyseessä trolli vai oikea Vihan Kostaja. Esimerkkinä vaikkapa Hommaforumin Katariina R. (joka lienee jo Scriptan vieraskirjan ajoilta peräisin oleva Pirjo) ja eräs fyysikko, jonka tunnet itsekin varsin hyvin. Onko kyseessä ihan aikansa kuluksi trollaava tyyppi, vai onko kyseessä ihminen, joitten mielestä me ollaan niin kertakaikkiaan Herrasta Perkeleestä, että jos Kumis kirjoittaa silakan maistuvan silakalle, niin Vihan Kostajan on kirjoitettava, että vitun vajakki, viimeisten tutkimusten mukaan se maistuu ahvenalle. Emmää tiedä. Toisaalta on vaikeaa kuvitella jonkun aktiivisesti harrastavan trollausta ihan puhtaana harrastuksena, mutta me ihmisethän ollaan tietty erilaisia.

Yleensä: Niin se naukuminen Antti Niemen maskistahan sitten ehti jo alkaa:

http://veikkaajat.com/valavuori-nhl-veskari-antti-niemen-talvisota-maski-on-mauton/

Columbus Blue Jacketsin Sergei Bobrovskin T-34 ”Sotka”-maskista ei ole täällä ollut pahemmin mutinaa:

http://www.daveart.com/mask-gallery/set/72157629748295337/default.aspx

Enkä siitä mutise minäkään. Heppu kunnioittaa maansa historiaa. Hänellä on siihen oikeus. Niin kuin Niemelläkin.

Närpes varg said...

Puuhanurkkailu vallitsee, juu, siitä ei päästä mihinkään. Mutta se saattaa silti kannattaa. Kenties näitä vihaviestejä kuitenkin luetaan joissakin pr-toimistoissa ja yhteenvetoja myydään sitten lehdille ja muille yrityksille. Jos firma alkaa menettää asiakkaitaan, on pakko joskus jopa ottaa selvää, mistä se saattaisi johtua.

Yrjö arveli kirjoituksessaan, että Pravdassa olisi tapahtumassa pientä liikettä voiman pimeällekin puolelle. Siltä tosiaan näyttää.
Lehden pääkirjoitus "Älä ylenkatso Suomen kiviä" on kuin isku vasten Virpi Salmen lapsenkasvoja ja vasemmistolaista retoriikkaa. Jos hän olisi päässyt otsikoimaan, olisi kirjoitettu, että "Suomessa ei ole edes kunnon kiviä".
Toinen uutinen kertoi, että kaikki 55 viime vuonna Suomessa työtapaturmissa kuollutta suomalaista olivat miehiä. Toimittaja Salmi olisi muistuttanut, että kerrankin yksi Virpi (nimi muutettu) oli loukkaantunut, kun miehet tuijotti sen tissejä työmaalla. Nyt ei Virpiä oltu kuitenkaan päästetty kommentoimaan ja hyvä niin.
Pravdan aamuversiossa netissä kerrottiin, että suomalaisten petopelko on ksvanut. Lähes puolet kansalaisista toivoisi, etteivät karhut ja sudet tulisi pihalle.
Vielä toukokuussa vastaava uutinen olisi otsikoitu: "Puolet suomalaisista ei pelkää karhuja ja näkisi niitä mielellään omalla pihallaan" tai jotain vastaavaa. Vallitsevan vihreän ideologian mukaan karhuja ei tarvi pelätä, kun niitä ei kerta näy Ullanlinnassa eikä kaivopuistossa.
No, joskus iltapäivällä sisäinen sensuuri iski ja poisti koko karhu-uutisen Pravdasta. Sehän antoi lukijoille aivan väärän signaalin!
Karhu-uutinen tuli kyllä sitten tv- ykkösen pääuutisissa. Kohta saanemme siis lukea kolumnin, jossa karhun pelkääjiä moititaan impivaaralaisiksi tai jotain.
Tv-uutiset myös kertoi, että monet maailmantähdet lomailevat Suomessa, koska täällä on rauhallista ja turvallista sekä kaunista. Kiss-yhtyeen soittelija jopa sanoi nauttivansa suomalaisesta ruuasta ja kulttuurista.
Apua, apua, missä on Virpi Salmi Tai Oksasen Sohvi! Äkkiä töihin kertomaan, että Suomi on maailman väkivaltaisin maa, eikä meikäläistä sapuskaa uskalla syödä ja kulttuuri on ihan sieltä /Ceestä. Olisi se kauheaa, jos joku maailmantähti kehuisi Suomea hyväksi lomamaaksi, kun Virpi ja Sohvi ovat juuri päässeet sanomasta, että täällä on ihan hirveetä, ihan hirveetä. Kelitkin sellaisia, ettei kehtaa ulkomaalaisille kertoa.

Ensio said...

Tervehdys Ykä!

Olen vuosia jo blogiasi lukenut ja monta hyvää hetkeä sen seurassa viettänyt. Kirjoittelin aikanaan jo Halla-ahon vieraskirjaan, mutta sen loppumisen jälkeen olen tyytynyt vain lueskelemaan nuivia blogeja.

Bill Maherista klippi:
http://www.youtube.com/watch?v=WjwMWfWnd1k

Jos löydät muuten jostain Tom Wolfen esseekokoelman "Täydessä terässä" niin siitä löytyy mainio essee nimeltään Rokokoomarxilaisten maassa jossa ruoditaan mainiosti vasemmistoakateemikkojen asemaa Yhdysvaltojen yliopistoissa. Soveltuu varmasti enimmäkseen myös Suomen vastaaviin.

vieras said...

Ykä voisi kysyä neuvoa Tapion kissoilta siitä miten blogin pitämisen kanssa olisi paras tehdä.

Huomasit varmaan sähköpostin?

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Närpes Vargille, Ensiolle ja Vieraalle & kiitos kommenteistanne.

Närpes Varg:

Minähän en sinänsä pelkää niin karhua kuin sutta, mutta jos olen metsällä koiran kanssa ja susi uhkaa koiraa, niin kyllähän minä sen suden ammun ja sotken monttuun ja pidän asiasta turpani kiinni. Suden suojelu on sinänsä muotiasia, ja nyt pikkuhiljaa elpyvä metsäpeura taas on jäänyt muotiasioissa vähemmistöön, vaikka se aikanaan hävisi Suomesta kokonaan. Se kun ei ole piiperöhommissa sitä kuuminta hottia.

Matkailusta: Minä tunnen jonkun verran venäläisiä, ja hyvin suuri syy siihen, miksi he tulevat tänne mökkeilemään ja ostavat mökkejä on se, että he mieltävät Suomen turvalliseksi rauhan satamaksi, jossa voi varsin rauhassa lähteä mökiltään takaisin kotiin, eikä tartte ostaa pyssymiehiä sitä mökkiä vahtimaan. Ei täällä kaikki ihan /c:llään ole. Kissin Gene Simmons varmaankin ajatteli helsinkiläisellä terassilla istuessaan jokseenkin samoin. Tietysti venäläisten tänne tulon myötä on mökkien hinnat nousseet tavalliselle tsuhnalle ihan mahdottomaksi, mikä ikävää tietysti on.

Ensio: Tervetuloa kommentoimaan ja kiitos linkistä & vinkistä.

Vieras: Tapion kissat pitävät hallussaan salattua tietoa, enkä ole varma, olevatko he valmiita luovuttamaan sitä minulle. Ehkä pienen ihmisen pää ei sitä kestäisi. Sähköposti tuli perille, kiitoksia.

Anonymous said...

Sehän nyt on täysin yleinen ongelma, että sitä itsekukin pyrkii lähinnä pyörimään oman napansa ympärillä, ja joillekin siitä nafkasta kirjoittaville maksetaan vielä palkkaa siitä. Ja siinä kun on sitten se puoli että kun aiheesta kuin aiheesta pitäisi aina löytää uusia näkemyksiä tasaisin väliajoin ja mielellään vielä sellaisia jotka eivät ole populistisia (koska se olisi noloa), niin herää kysymys että kuinka moni rahaa vastaan kirjoittava ajattelee asioista oikeasti kuten kraapustaa ja kuinka monelle se onkaan vain täysin normaali 8-16 huoraamisen muoto. Useimmilla meistä kun ne oman huoraamisen tuotokset eivät päädy julkiseen tarkasteluun, ellei sitten ole lähinnä mokannut niin ankarasti että media kiinnostuisi tekemisistä.

On välillä sekä huvittava, että naamapalmuttava kokemus lukea mm. noita kotoisia väkivalta- ja rasistikauhisteluita, kun itse tykkää katsella vähän laajemmalla skaalalla niin ei enää monestikaan tule yllätyksenä miten uskomattoman näköalattomia ja yksisilmäisiä useimmat näkemykset ovat. Täysin perustavalla tasolla. Niin siellä maksetulla puolella, kuin niitä seuraavilla kommenttiosastollakin. Oli sitten laukojana V.Salmi, S.Oksanen tai nimimerkkierkki.

Mm. se edellinen Abu-Hanna tapaus kun jaksettiin vähän aikaa kohista siitä miten Suomi onkaan täynnä metsäläisiä, kun kadullakin huudellaan törkeyksiä ja rasismia. Ei vain missään sivistysvaltiossa näin tehdä. Ei tasan varmasti tehdä ei.

Pitikö toimittajan ihan Hollannissa asti käydä gallupoimassa että yllätys yllätys, sielläkin jengi huutelee kadunkulmissa sitä ja tätä, vaikka on niin mahdottoman moniarvoisen sivistyksen kehto. Ja vastaavaa komppikitaraa jostain kommenttipalstalta, jossa joku nimimerkki kertoi asuneensa Britanniassa eikä sielläkään kuulemma kukaan koskaan huutele kadulla. Että ihan tosissaan joku väittää että maailman jalkapallohuliganismin mekassa sivistystaso on niin korkealla että kukaan ei huutele kenellekään loukkauksia. Ei ainakaan rasistisia.

Mitä tuollaisten tapausten kanssa sitten pitäisi tehdä kun ei tunnu alkeellistakaan hahmotuskykyä, yleissivistystä ja silmät ja korvat auki kulkemista löytyvän? Peruskouluun olisi pakko saada joku logiikan ja kausaliteetin peruskurssi, jos edes siitä olisi apua.

Mutta viisainta lienee vain opetella kulkemaan noista ohi olkia kohauttaen. Pääsee helpommalla. Osittainhan syyllisyys tästä kaikesta on kollektiivistä, koska jotain reaktioita saadakseen juttujen on yleensä pakko olla jollain tasolla raflaavia. Vähiten kommentteja/klikkauksia/keskustelua aiheuttavat normaalisti jutut jotka on perusteltu jo lähtövaiheessa puolelta jos toiselta. Kuka siitä voisi sitten kiihtyä ja liittyä keskusteluun eli moniäänihuutamiseen?

Me anonyymit olemme toki oma lajimme, mutta mitäs tehdä kun esimerkiksi jonkun verran vallansyrjässä roikkuva eräskin kansanedustaja Modig legendoi joku hetki sitten että mm. Ruotsin Rosengårdin tai Malmön ongelmat ja levottomuudet johtuvat pääosiltaan vain paikallisten vuokranantajien ahneudesta. Että wat?! Ainakin ajatus on nähdäkseni kovasti laatikon ulkopuolelta mikä lienee joskus kannatettavaa.

Piti melkein lähteä hakemaan mukia että olisi voinut pudottaa sen. Että autot ja lähiöt palavat ja ihmiset purkavat raivoaan palomiehiin, koska paikalliset vuokranantajat kiskovat kovia vuokria, jos nyt tajusin oikein? Yllättäen paikalla ollut toimittaja ei vaivautunut esittämään lisäkysymyksiä aiheeseen liittyen. Esim. entäs mm. ne, joiden vuokrat fatta maksaa? Aika paljon pitäisi aiheesta latoa lisädataa pöytään, että tuollaista nielisin.

Mutta pakkohan se tällaistenkin kanssa on oppia elämään ellei sitten esim. hanki Eestistä lobotomialeikkausta.

- lihapuhe

Anonymous said...

Kohinaa tyhjästä

Minua on paperi-Hesarissa häirinnyt toimittajien oman elämän tyhjänpäiväisyyksistä kirjoittaminen. Ja maailmanparantaminen, joka usein haiskahtaa aivopesulta.

Monikulttuuriuden nimissä lehti julkaisee juttuja, joita suomalainen kirjoittaja ei koskaan saisi läpi. Niin monta omaa mielipidekirjoitustani isoista asioista on mennyt lehdessä roskikseen vuosien kuluessa. En enää ole edes yrittänyt Iltalehden blogien kirjoittamisen aloittamisen jälkeen.

Maanantain lehdessä Ovinaapuri-palstalla somalialaistaustainen helsikiläinen moittii suomalaista yhteiskuntaa siitä kuinka olemme puuttumatta konflikteihin. Käännämme katseemme ja lisäämme musiikkisoittimeen ääntä kun vieressä kiusataan jotakuta. Meillä on velvollisuus puuttua vääryyteen ympärillä ja näin kehitämme ja hoivaamme oikeasti itseämme, sieluamme.

Näin voi olla. Mutta eivätkö somalialaiset ole tulleet Suomeen juuri sen takia, etteivät he ole puuttuneet oman maansa konflikteihin. Kun he ovat kiusanneet jotakuta, he eivät ole pelkästään kääntäneet katseitaan, vaan lähteneet pois, jotta kiusaaminen on voinut häiriöittä jatkua.

Pauli Vahtera

vieras said...

Niin mitä mieltä olet siitä edellisesen jutun kommenttiin laittamastani linkistä jonka pistin Kumiksen blogiin? Että ennen lehdet ja muut mediat olivat julkisesti jonkin puolueen, aatteen, ideologian tai katsantokannan kannattajia. Joka puolueelle ja ideologialle oli omat mediansa, sekä viralliset puoluelehdet että lehdet jotka muutoin olivat jonkin puolueen tai ideologian kannattajia. Kun näin oli niin tällöin osasi suhteuttaa kunkin lehden jutut siihen kuuluvaan asianyhteyteen, kokonaisuuteen, jatkumoon ja syy-seuraussuhteisiin. Tällöin kuluttajansuoja on parempi kun tietää jokaisen median kohdalla valmiiksi mitä on tarjolla.

Lehtien pyrkimys muuttua sitoutumattomiksi hämäsi ja sekoitti tilanteen. Tarkoitus oli tavoittaa suurempi lukijakunta. Kuitenkin se johti lehtien samankaltaistumiseen. Yritetään olla montaa asiaa yhtä aikaa muttei kuitenkaan olla kunnolla yhtään mitään. Lehdet kirjoittavat samoista aiheista samanlaisia juttuja ja toimittajat copy-pasteavat toisiltaa juttuja joko laiskuuttaan tai osoittaakseen olevansa samaa mieltä kuin kollega. Mauno Koivisto teki paikkansa pitävän havainnon kun nimitti toimittajia sopuleiksi. Kari Suomalaisellakin oli vuosikymmenien aikana omat näkemyksensä miten suhtautui toimittajiin.

Sitoutumattomuuden lanseeramisen aikoihin alkoi Tampereen propagandaopin laitokselta valmistua vuosikerroittain maistereita jotka ajan kuluessa soluttautuivat yhä useampaan lehteen ja muihin medioihin. Saman yliopiston yhteiskuntatietellinen ja Helsingin valtsikka ovat kaiketi myös sylttytehtaita. Pyrkimys sitoutumattomuuteen johti siihen että se olikin sumuverho jonka avulla tiedostavat piirit saivat halutuunsa toimittajien vakansseja. Sitoutumattomuus on ollut pitkään vain mielikuvapeliä jota pidetään valekaapuna rokokoomarksilaisuudelle.

Sitoutmattomana pitäinen toimii bluffina niin kauan kuin ihmisillä on paikkansa pitämätön mielikuva objektiivisesta ja sitoutumattomasta journalismista. Mutta jos jollakin ei olekaan mielikuvaa niin sitten bluffi ei enää toimi. No, pitkään se ehti toimia mutta on onneksi ollut haurastumassa koko ajan.

Media on vallankäytön väline ja sen tiesi jo V.I. Lenin jonka totesi että median tehtävä ei ole jakaa tietoa vaan palvella vallankumousta ja puoluetta ja puolueen pysymistä vallassa, joten sen tiedottamisen tulee palvella noita tavoitteita. Myös Winston Churchill taisi todeta että se joka hallitsee mediaa, sillä on valta.

Kun miettii jotain journalistin ohjeita niin mitä niillä edes tekee jos niitä ei noudata? Olisi vaan toimittaja mieluummin subjektiivisesti jotain mieltä jostakin mutta siten että tuo sen selvästi esille eikä piiloudu objektiivisuuden tai sitoutumattomuuden kaapuun.

Umpisitoutmaton media onnistuisi vain silloin jos sen toimttajakunta valitaan todella laajalta säteeltä niin että eri ideologiat ovat tasaisesti edustettuina, suunnillen niin että edustus vastaa gallupkannatusta tai vaalitulosta. Vaikka niin että kun PS sai vaaleissa 19,05 tai 12,3 prosenttia niin sitten kyseisen median toimittajakunnasta persuja äänestäisi tuo prosentti määrä. Kuvitelkaa vaikka jos YLE:n henkilökunnasta persuja äänestäisi 19 prosenttia tai edes 12...

Tai sitten niin että valitaan toimittajiksi täsmähankintoina sellaisia henkilöitä joilla on jokin tietyn toimialan tietämystä ja joka osaa myös tehdä juttuja ja osaa esiintyä suullisesti ja kirjallisesti. Toimittaja tekisi jutut niistä aihepiireistä joissa hänellä on aiempaa työelämäkokemusta. Esim. Antero Lärvänen oli ennen insinööri, mutta Huitsinnevadan Paikallisdemokraatti ja Huitsinnevadan Paikallisradio palkkasivat hänet tekemään juttuja.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Lihapuheelle, Pauli Vahteralle ja Vieraalle & kiitos kommenteistanne. Minulla ei ole noihin kommentteihin oikeastaan mitään olennaista lisättävää, joten totean vaan, että komppaan kovasti.

Anonymous said...

Pauli Vahtera: "Minua on paperi-Hesarissa häirinnyt toimittajien oman elämän tyhjänpäiväisyyksistä kirjoittaminen. Ja maailmanparantaminen, joka usein haiskahtaa aivopesulta."

Paperihesaria en ole itse vuosiin oikein selaillutkaan, webbiversiossa tulee pyörähdettyä noin kerran pari kuussa ja selailtua etusivu ylhäältä alas.

Se mikä on tässä viimeisen vuoden pari kiinnittänyt huomita on tosiaan erilaisten kolumnien ja mielipiteiden vahva esiinnosto, sekä nykyään erilaiset lifestyle-jutut ainakin niissä etusivun sivulootissa. Onko siitä pikkuhiljaa tulossa eräänlainen lifestyle/naistenlehti, siltä se ainakin netistä katsoen vaikuttaa?

Tiedostavia mielipiteitä puutarhanhoitoa, ja näin sen ja tämän asian koin - henkilöhaastatteluja.

Akkainlehtiä on tullut luettua vielä vähemmän, mutta juuri tuollainen on mielikuvani niistä.

Voin olla tässä väärässä.

Niiden juttujen jotka silmäilee läpi, mielenkiintoisin anti tuntuu löytyvän kommenttiosiosta tai sitten pitää sukeltaa nettiin ja etsiä samasta aiheesta taustoittavampia juttuja jossa on pohdittu muitakin näkökulmia tai sitten korjattu asia- ja näkökulmavääristymiä edes hieman objektiivisempaan suuntaan.

- lihapuhe

Närpes varha (oho, mitä kummaa?) said...

Persurovasti Anssi Joutsenlahti kysyi Uuden Suomen blogissaan tänään heti aamulla, että “Onko Hesari kääntänyt kelkkansa”? Hän oli pannut merkille, että lehdessä oli kerrottu PS-puolueesta ensimmäisen kerran asiallisesti.
Onko siis Pravdassa uusi luuta alkanut lakaista? Ainakin Rosa Meriläinen on puhuteltu. Hän ei kolumnissaan puhunut mitään hyvältä haisevasta vitustaan eikä miesten loukkaavista katseista. Rosa naputteli ihan järkevän jutun murkkuikäisten lasten vanhemmista. Eikä miehiä syyllistetty tyttöjen finneistä! Hyvä Rosa!
Aivan uutta Pravdassa oli myös uutinen, joka oli otsikoitu “Suomen naiset loistavat kokopäivätyövertailussa”. Siitähän voisi äkkinäinen kuvitella, että Suomessa ainakin joillakin harvoilla naisilla menee hyvin. Ei sanaakaan perheväkivallasta, naisen eurosta tai sukupuolisyrjinnästä. Hyvä Marjukka Liiten!
Mutta ulkomaanosastolla ei päätoimittaja ole ehtinyt käydä. Päivän tärkein uutinen oli se, kun amerikkalainen pieni transutyttö sai pissiä koulussa naisten vessassa, vaikka hänellä on miehen vehkeet. Oikeastaan mitään muuta mainittavaa ei maailmalla tapahtunutkaan.
Mutta illalla pääsi Pravdan toimittajatar tenttaamaan Putinia. Hän kyseli, miksi venäjällä vainotaan homoja. Putin sanoi, ettei Venäjän kansa halua, että homot suuntaavat propagandaansa lapsille ja että kyseessä on Venäjän sisäinen asia, ja että kun Venäjä ei sotkeennu muiden maiden lainsäädäntöön niin älkää tekään sekaantuko meidän lakeihimme.
Varmaan Putin kotona ihmetteli, että ainoa asia, joka suomen suurinta päivälehteä kiinnosti oli se, miten päin homot saavat venäjällä olla ja elää.
Pravdan mielipidesivu, entinen yleisönosasto on paikka, jossa voidaan reuhata mielin määrin valitsemalla kirjoittajia ja kenties vihjaamalla heille sopivista aiheista. No nyt Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Markku Peura kirjoitti, että ”Suomen kielipolitiikka on yksi maailman parhaita esimerkkejä kielivähemmistön oikeuksien turvaamisesta”. Mutta voi kauheeta ja hirveetä!
”Viime aikojen viharetoriikalla ja uhkailulla pyritään vaientamaan yksittäiset ruotsin kielen puolestapuhujat. Menetelmä muistuttaa 1930-luvun Saksaa, jossa demokratian ja ihmisoikeuksien puolestapuhujat vaiennettiin pelottelemalla, uhkailulla ja väkivallalla”. Tuloksena oli katastrofi, hän kirjoittaa.
Kun ei natsikorttia oikein kehtaa enää vilkutella uutissivuilla haetaan apua Ruotsista, joka viime sodan aikana varusti natsi-saksan kuulalaakereilla, it-tykeillä ja ennen kaikkea malmilla, joka mahdollisti kymmeniä miljoonia ihmisiä tappaneiden aseiden valmistuksen. Nyt nämä kuolemankauppiaat sitten nimittelevät meitä natseiksi.
Jos siis meillä Suomessa joku uskaltaa arvostella ruotsinkieltä, on edessä ihan katastrofi! Mikään muu lehti kuin Pravda ei päästäisi tällaista sivuilleen, jos Vihreää lankaa ei lasketa.

Jaska Brown said...

Tuttuja ovat tunteet. Itsellä kyse on joskus harvoin kirjoittajan blokista, ei vain saa tekstiä aikaiseksi. Yleensä syynä on se, että ei ole aikaa. Nukkuakin pitäisi ja syöminenkin on havaittu tehokkaaksi tavaksi siirtää nälkäkuoleman tuloa.

Omalla kohdalla on siinä mielessä helpompaa, että en ole rajannut blogiani mihinkään aihepiiriin, vaan pitänyt sen tarkoituksellisesti sekametelisoppana. Aihe rajaamalla saisi ehkä enemmän lukijoita, mutta kun tämän homman on tarkoitus olla kivaa eikä tarkoitushakuista.

Tuosta Venäläisen kirjoituksesta minä olin ihan positiivisesti yllättynyt. Joskos vaikka kävisi niin, että joutuisin jatkamaan Hesarille tämän vuoden loppuun asti antamaani armonaikaa.

Toistosta taas. Itse kun olen luonnontieteellis-matemaattis-teknisen koulutuksen saanut, niin siellä puolella kun asia on kerran sanottu ja oikeaksi todistettu, niin se oli sitten siinä. Humanistipuolella taas on tapana sanoa samat asiat uudelleen moneen kertaan ja joskus vähän eri sanoin. Ja tässä maahanmuuttoasiassa kun juttu on yleensä niin, että täällä meidän puolella poteroa on enempi meikäläisen mallisesti koulutetut ja siellä toisella puolella ne vähemmän mutteria vääntäneet, niin tietää kyllä kumpi puoli jaksaa väsytyssodassa väsymättä. Mutta periksi ei anneta, vaikka meille tämä on tuskallisempi toimintamalli. Tässä on onneksi se etu puolella että ollaan oikeassa. Kyllä minä ainakin elän siinä uskossa, että olen muutaman sielun voittanut. Kun blogi saa jotain 200-300 lukijaa joka päivä, ei se voi olla vaikuttamatta.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Lihapuheelle, Närpes Varhalle (I made you, Närpes Varg) ja Jaska Brownille & kiitos kommenteistanne.

Lihapuhe: Tuo HS:n "naistenlehdistyminen" on ihan hyvä huomio. Tietysti mitä enemmän on naistoimittajia, niin sen enemmän julkaistaan heitä kiinnostavia asioita. Ja Tampereen Yliopiston mainio asennekasvatus määrittelee pitkälle sen, mikä kiinnostaa. Tai no, ehkä ei kokonaan, sillä vakkahan kutsuu sopivankokoisia kansia jo alun perin.

Närpes Varg:

HS:n tilanne on kyllä vielä ihan auki, R. Venäläisen aloitus on vasta alkua ja se saatetaan vaietakin. Minäkään en ole varma, onko amerikkalaisen transutytön edesottamukset sinänsä ihan ykkösuutisen aihe toisella puolella maapalloa.

Mitä Venäjään tulee, niin tulee todellakin muistaa, että kyseessä on Venäjä, ei Suomi. Ehkä suomalaisella toimittajattarella on vääristynyt kuva omasta asemastaan, kun hän saa Suomessa huseerata minkä tykkää. Venäläiset toimivat niin kuin toimivat, eivätkä varmaan kysele neuvoa suomalaiselta lehdistöltä.

Ja eikös tämä "viime aikojen viharetoriikka ja uhkailu" ole edelleenkin se yksi sähköposteja lähetellyt jätkä? Vähälläpä päästään 1930-luvulle.

Jaska: Minun bloginihan on enemmän agitproppia kuin sinun, ja monimuotoisuus on blogisi kantava voima ja suola soppaan. Jatka samalla linjalla. En tiedä, onko meidän kummankaan blogissa kenenkään päätä varsinaisesti käännytetty, mutta epävarmat ovat taatusti saaneet vahvistusta ajattelulleen.

vieras said...

Miksi Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtajana toimii tuollainen ihmepelle? Enemmän tuo kuullostaa Rkp:n tai jonkin suomenruotsalaisorganisaation henkilöltä. Mikseivät ruotsinsuomalaiset erota tuota? Onko Ruotsin hallitus nimittänyt tuon ukon tehväänsä? Tuollainen ukko on pikemminkin haitaksi ruotsinsuomalaisille.

Mä haluun pakkoruottin pois! Vastaus: Uunien luukut heiluvat, luukkujen saranoita rasvataan, savua tulee piipusta härregyyd!

Nojoo miten se oli noitten Uppsalan rotubiologisen instituutin kanssa? Ruotsin demarit kannattivat silloin rodunjalostusta. Ja sitten natsit kuulemma kiinnostuivat tuosta Uppsalan paikasta ja kävivät siellä vierailullla.

http://en.wikipedia.org/wiki/Statens_institut_f%C3%B6r_rasbiologi

Niin no monet tietävät että Ruotsi myi sota-aikana Saksalle malmia ja muuta mukavaa...

Tuosta toimittajasta joka besservisseröi Venäjän suuntaan että hän on niitä samoja hedelmiä joita KGB kylvi YYA-aikana. Se vaan että hedelmäsato oli valmis kun Neukkula lakkautettiin joten se ei enää tehnyt sadolla mitään. Mutta hedelmäsato ei pilaantunut eikä maatunut siinä samalla vaikka olisi joutanut. Pikemminkin mutatoitui toiseen muotoon.

Kun kerta vanja keksi nuo YYA-aikana niin hän tekisi meille ja samalla itselleen palveluksen jos lakkauttaisi nuo...

vieras said...

Unohtui vielä. Tuota 1930-lukukorttia vastaan voisi käyttää 1960-tai 1970- tai 1968 tai 68-lukukorttia. Nuivien tarttis keksiä hyviä sanontoja noista.

1920-luku oli tavallaan Suomessa hyvä vuosikymmen olosuhteisiin nähden. Jatsia ja bluesia soitettiin. Vielä kun olisi jätetty kieltolaki alunperinkin säätämättä ja sen sijaan vaikka tuo Alkon myyntimonopoli niin kelpo vuosikymmen. Pörssiromahdus koitti mutta 1930-luvun jälkipuolisko ehti jo näyttää lupaavalta elpymisen merkeissä joten en siinä mielessä pidä 30-lukua yksiselitteisen huonona.

Närpes varg said...

Timo Vihavainen osaa jälleen kerran blogissaan tiivistää, mistä voiman hyvällä puolella olevat saavat voimansa:
"Bertrand Russell sanoi aikanaan, että mikäli hänellä olisi käytössään nykyaikaisen valtion välineet tiedemiehistä opettajiin ja journalisteista poliiseihin, hän saisi hyvin nopeasti ihmiset uskomaan, että vesi jäätyy kuumassa ja kiehuu kylmässä. Ihmiset eivät tosin laittaisi teepannuaan jääkaappiin kiehumaan eikä jääpalapussia uuniin jäätymään. Kuitenkin he uskoisivat tuon ilmoitetun asian ”korkeampana totuutena”.

Kannattaa käydä lukemassa.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Vieras, ja kiitos kommenteistasi.

Viesti 1: Pakkoruotsista: minullahan ei ole mitään suomenruotsalaisia vastaan. Haluan, että he voivat ponnistaa elämäänsä suomenkielisten kanssa samalta viivalta. Tosin se kyllä merkitsee tiettyjen heidän etuoikeuksiensa purkamista. Mitä taas tuolla Ruotsissa tapahtuu menee pitkälti scifin piikkiin, joten siihen en puutu.

Viesti 2: Mitä tuohon 1930-lukuun tulee, niin siitä tulee minulle mieleen, että suomalainen demokraattinen järjestelmä puolustusvoimien tuella esti Lapuan Liikkeen vallankumousyrityksen, ja maa jatkoi demokraattisena maana. Eli ei se ihan perseelleen mennyt. Se, mitä taas tapahtui Saksassa, siitä voi kommentoida Saksan suuntaan. Ja saksalaisetkin ovat varmaan asiasta oppineet.

YMTT said...

Mamma nimittäin toteaa, että ”onko joku alle satavuotias nähnyt Suomessa elävän lampaan?”.

Ilmeisesti mamma ajattelee että jos jotain ei näe suoraan talonsa ikkunasta tai joka ei ole alle 15min kävelymatkan päässä, sitä ei ole olemassakaan.

Anonymous said...

Täysin sivuun aiheesta, mutta oletko Ykä koskaan rutinoff-kuskin tarinoita lueskellut? Käytännössä kyseessä on jättimäinen jatkokertomus

http://koti.mbnet.fi/rvaa/r/rutinoff.htm

Joskus muinoin tuli hekoteltua moisille. Nykyisistä sivuista päätellen on homma mennyt jopa kirja-asteelle.

- lihapuhe

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Närpes Vargille, Poropoliisille ja Lihapuheelle & kiitos kommenteistanne.

Närpes Varg: Asiaa Vihavaiselta taas kertaalleen. Laitetaanpa linkki:

http://timo-vihavainen.blogspot.fi/2013/06/mita-saisi-olla.html

Poropoliisi: Kyllä, ja tuollainen ajattelu tuossa ihmisryhmässä on kovin yleistä.

Lihapuhe: Kiitos vinkistä. En ole ennen törmännyt. Vaikuttaa ihan lupaavalta.

******

Ja sitten vielä Anolle, jonka kommentin allekirjoittanut sähläsi hylätyksi. Onhan se sentään tallessa sähköpostissa, joten laitetaan se tähän:

*
Venäläisen maailmankuva on kyllä jo lähtökohdiltaankin rajoittunut:

"Pystynkö minä, neljää puoluetta äänestänyt korkeakoulutettu perusliberaali uusperheellinen kaupunkilainen, näkemään asiat, jotka puhuttelevat arvokonservatiivia nurmijärveläistä ravintoloitsijaa, yläsavolaista maata viljelevää isoisää tai lentokentillä elävää ison rahoitusyhtiön sinkkua toimitusjohtajaa?"

Siis ravintolayrittäjä (tuskin hän tarkoitti kebab-paikan omistajaa), maanomistaja ja ison firman toimitusjohtaja. Itse hän ilmoittaa olevansa korkeakoulutettu. Ilmeisesti 90% suomalaisista ei ole olemassakaan muuten kuin heikäläisten palvelijoiksi? 
*
Ja todetaan, että totta tuokin. Kiitos kommentista.

Ari Laakso said...

Hyvää kesää Ykälle! Juice joskus sanoi, että ketä minun tulisi toistaa jos ei itseäni?

Ihan virkistykseksi. Laajenna näkökulmaa. Mieti onko mokotuksen taustalla jokin isompi agenda. Miksi kansallisvaltiot halutaan ajaa alas? Kuka siitä hyötyy?

Uskalletaan astua askeleita eteenpäin!

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, Ari, ja hyvää kesää sinnekin. Onhan tuota tullut matkan varrella aina tuumittuakin, mutta kun minä hitaana heppuna olen hidas myös näissä johtopäätöksissä. Joka tapauksessa nykymenossa ei ole järjen tynkääkään.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys myös kommentoijalle, joka ei halunnut kommenttiaan julkaistavan. Helvatusti lyckaa sinnepäin ja välitän puolestasi kyiset terveiset Suomen poliisille ja ennen kaikkea sen edistykselliselle lupakäytännölle.

Vittuuntunut NettoVeronmaksaja said...

Tää ny on off-topikkia, mutta mitä se Valavuori on nappaillu?
Kun en mää ainaskaan nää tuossa maskissa konekivääriä?

Tai voinha mää olla sokkeekin?

Yrjöperskeles said...

Tervehdys, V.N.V. Olisko linkkiä antaa?

Närpes varg (heh,heh) said...

Siinä maskissa taitaa olla Suomi-konepistooli, tosin ilman lipasta. En ainakaan sellaista kuvasta havainnut. Jospa ase onkin sellainen "rauhankonepistooli" niin voivat vihreät rauhanmarssijatkin olla maskiin tyytyväisiä.

Anonymous said...

Tässä tämä sylttytehdas:

http://veikkaajat.com/valavuori-nhl-veskari-antti-niemen-talvisota-maski-on-mauton/

V.N.V

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Närpes Vargille ja Vittuuntuneelle Nettoveronmaksajalle, kiitos kommenteistanne ja anteeksi, että mulla pätki. Itsehän minä tuon linkin laitoin aikaisemmin. Ja juu, Simo Häyhä ampui naapureita pääosin pystykorvalla, ei konekiväärillä.

Naama said...

Toiston toisto on juuri se syy miksi tulee vierailtua enää muutamassa näitä asioita käsittelevässä blogissa. Ykän tarinat vaan on sen verran viihdyttävää luettavaa, että älä vaan kehtaa lopettaa itsesi ilmaisua!

Mulla ei sinänsä ole asiaan juuri mitään oleellista lisättävää, mutta pakko mainita, että olen alle kolmekymppinen, asuin lapsuuteni/nuoruuteni muutaman kilometrin päässä Turun keskustasta ja naapurissa oli lampaita.

Yrjöperskeles said...

Tervehdys Naamalle ja kiitos kommentistasi. Tiedä tuosta itsensä ilmaisusta, mutta eiköhän näitä tule väkerrettyä. Lampaasta off topicia eli ihmettelen, miksi Suomessa syödään niin vähän lammasta. Sen liha on kerrassaan erinomaista.